Asioilla on aina kaksi puolta, huonoillakin. Mitä hyvää siis on koronaviruksessa?
Ensimmäinen hyvä asia: se voisi olla paljon tappavampi. Ihmiskunnalla on hyvää tuuria, ettei korona ole läheskään niin tappava kuin monet aiemmat epidemiat. Jos korona olisi kuin ebola, se tappaisi keskimäärin puolet uhreistaan (epidemiat vaihdelleet 25-90 % välillä). Meillä oli tällä kertaa hyvä tuuri.
Toinen hyvä asia: epidemia lähti liikkeelle talvella ja tuli Suomeen helmi-maaliskuun vaihteessa. Jos kaikki tämä olisi tapahtunut neljä kuukautta aikaisemmin, epidemia olisi Suomessa alkanut marraskuun pimeydessä. Joulu olisi peruttu, joulun lomamatkat samoin. Suomalaisia olisi uhannut pimeyden ja kaamosmasennuksen lisäksi virus. Joutuisimme viettämään lyhenevät päivät sisätiloissa, kohti pimeyttä mennen. Henkinen vaikutus pimeydestä sekä joulun ja uudenvuoden peruuntumisesta olisi musertava.
Kolmas hyvä asia on pakotettu digiloikka. Niin yritykset kuin yksityishenkilötkin ovat joutuneet ottamaan ison digiloikan ja asentamaan videoneuvotteluohjelman tai kuvapuhelimen. Moni on huomannut, että hei - sehän on meillä jo valmiina! Skype, Teams, Zoom, Whatsapp ja Facetime ovat kaikkien ulottuvilla. Niitä voi käyttää yhteydenpitoon työkavereihin, sukulaisiin, opettajiin... Moni on löytänyt tästä yllättäviä hyötyjä. Myöhemmin nähdään, miten pysyväksi videoyhteydet ja etäpalaverit jäävät.
Neljäs hyvä asia: huomaamme, että olemme kaikki samassa veneessä ja opimme taas arvostamaan monen mielestä tylsää arkea. Hei, mikä onkaan parempaa kuin tasainen ja tylsä arki! Silloin voi kuitenkin käydä töissä, olla ulkona, tavata ihmisiä, käydä harrastuksissa... nyt sitä ei ole.
Koronavirus kohtelee kerrankin tasapuolisesti kaikkia. Rikkaat ja köyhät ovat samalla viivalla. Kukaan ei pääse pakoon virusta ja sen lieveilmiöitä lähtemällä ulkomaille, Yhdysvaltoihin tai etelän aurinkorannoille. Hollywood-julkkikset, kuninkaalliset, johtajat ja poliitikot ovat kerrankin samassa tilanteessa. Kaikkia kohtaa samanlainen epävarmuus ja epämukavuus. Arki ei ole kenellekään entisensä -- ja se on terveellinen muistutus kaikille. Kun epidemia aikanaan menee ohi, osaamme taas arvostaa elämän perusasioita ja katsoa arkea uusin silmin.
Kriisin aikana mitataan myös töiden tarpeellisuus. Ei tunnu kovin pahalta, vaikka turhaa roinaa mainostavat instagram-mallit menettävät työnsä. Toivottavasti kriisi saa heidät pohtimaan, mitä järkevää loppuelämällä voisi tehdä.
Koronavirus puhdistaa ilman. Saastuttava teollisuus vähenee, lentoliikenne hiipuu. Ilmastonmuutos on hetkeksi peruttu. Kaukomatkailu pysähtyy, samoin Lapin-lomat. Muutosta vaatineet saavat haluamansa, mutta hinta on kova. Kun talous ja liikenne pysähtyy äkisti, seuraukset tuntuvat kaikkialla -- niin hyvässä kuin pahassa. Olemme kulutusyhteiskunnan vankeja. Tällaista se sitten olisi, jos palaisimme ajassa taaksepäin. Nyt tosin paluu on tehty pakon sanelemana ja ilman sopeutumista, joten lieveilmiöt ovat pahempia kuin suunnitelmallisessa muutoksessa.
Sanotaan, että kriisi vahvistaa kansallisvaltioiden asemaa ja rajat kiinni -ajattelua. Ehkä niin, mutta se kertoo myös päinvastaisesta. Maapallo on yhteinen, samoin ongelmat. Niitä ei ratkaista rajoja sulkemalla vaan yhteisiä ratkaisuja etsimällä.
Tämän jälkeen me kaikki katsomme maailmaa uusin silmin. Ja se on hienoa.
Ensimmäinen hyvä asia: se voisi olla paljon tappavampi. Ihmiskunnalla on hyvää tuuria, ettei korona ole läheskään niin tappava kuin monet aiemmat epidemiat. Jos korona olisi kuin ebola, se tappaisi keskimäärin puolet uhreistaan (epidemiat vaihdelleet 25-90 % välillä). Meillä oli tällä kertaa hyvä tuuri.
Toinen hyvä asia: epidemia lähti liikkeelle talvella ja tuli Suomeen helmi-maaliskuun vaihteessa. Jos kaikki tämä olisi tapahtunut neljä kuukautta aikaisemmin, epidemia olisi Suomessa alkanut marraskuun pimeydessä. Joulu olisi peruttu, joulun lomamatkat samoin. Suomalaisia olisi uhannut pimeyden ja kaamosmasennuksen lisäksi virus. Joutuisimme viettämään lyhenevät päivät sisätiloissa, kohti pimeyttä mennen. Henkinen vaikutus pimeydestä sekä joulun ja uudenvuoden peruuntumisesta olisi musertava.
Kolmas hyvä asia on pakotettu digiloikka. Niin yritykset kuin yksityishenkilötkin ovat joutuneet ottamaan ison digiloikan ja asentamaan videoneuvotteluohjelman tai kuvapuhelimen. Moni on huomannut, että hei - sehän on meillä jo valmiina! Skype, Teams, Zoom, Whatsapp ja Facetime ovat kaikkien ulottuvilla. Niitä voi käyttää yhteydenpitoon työkavereihin, sukulaisiin, opettajiin... Moni on löytänyt tästä yllättäviä hyötyjä. Myöhemmin nähdään, miten pysyväksi videoyhteydet ja etäpalaverit jäävät.
Neljäs hyvä asia: huomaamme, että olemme kaikki samassa veneessä ja opimme taas arvostamaan monen mielestä tylsää arkea. Hei, mikä onkaan parempaa kuin tasainen ja tylsä arki! Silloin voi kuitenkin käydä töissä, olla ulkona, tavata ihmisiä, käydä harrastuksissa... nyt sitä ei ole.
Koronavirus kohtelee kerrankin tasapuolisesti kaikkia. Rikkaat ja köyhät ovat samalla viivalla. Kukaan ei pääse pakoon virusta ja sen lieveilmiöitä lähtemällä ulkomaille, Yhdysvaltoihin tai etelän aurinkorannoille. Hollywood-julkkikset, kuninkaalliset, johtajat ja poliitikot ovat kerrankin samassa tilanteessa. Kaikkia kohtaa samanlainen epävarmuus ja epämukavuus. Arki ei ole kenellekään entisensä -- ja se on terveellinen muistutus kaikille. Kun epidemia aikanaan menee ohi, osaamme taas arvostaa elämän perusasioita ja katsoa arkea uusin silmin.
Kriisin aikana mitataan myös töiden tarpeellisuus. Ei tunnu kovin pahalta, vaikka turhaa roinaa mainostavat instagram-mallit menettävät työnsä. Toivottavasti kriisi saa heidät pohtimaan, mitä järkevää loppuelämällä voisi tehdä.
Koronavirus puhdistaa ilman. Saastuttava teollisuus vähenee, lentoliikenne hiipuu. Ilmastonmuutos on hetkeksi peruttu. Kaukomatkailu pysähtyy, samoin Lapin-lomat. Muutosta vaatineet saavat haluamansa, mutta hinta on kova. Kun talous ja liikenne pysähtyy äkisti, seuraukset tuntuvat kaikkialla -- niin hyvässä kuin pahassa. Olemme kulutusyhteiskunnan vankeja. Tällaista se sitten olisi, jos palaisimme ajassa taaksepäin. Nyt tosin paluu on tehty pakon sanelemana ja ilman sopeutumista, joten lieveilmiöt ovat pahempia kuin suunnitelmallisessa muutoksessa.
Sanotaan, että kriisi vahvistaa kansallisvaltioiden asemaa ja rajat kiinni -ajattelua. Ehkä niin, mutta se kertoo myös päinvastaisesta. Maapallo on yhteinen, samoin ongelmat. Niitä ei ratkaista rajoja sulkemalla vaan yhteisiä ratkaisuja etsimällä.
Tämän jälkeen me kaikki katsomme maailmaa uusin silmin. Ja se on hienoa.
Herätys, on pandemia, monessa suhteessa. Jatkossa mahdollisesti/toivottavasti:
VastaaPoista- Lentoliikenteen verotuksellinen erityisasema poistetaan. Nykytilanteen mahdollistaman yleisyyden seurantavaikutukset ovat kestämättömät (so. esim. Wuhan-epidemia levisi tunneissa siivillä ympäri maailman).
- Jatkossa, mannerten välinen henkilöliikenne hoidetaan (tarpeeksi hitailla) purjealuksilla tmv.
- Yksityisautoilun demonisointi lopetetaan.
- Tapakultturia tarkistetaan, Singaporen malliin. Räkiminen kaduille ml. purukumin ja nuuskan käyttö julistetaan pannnaan. Yksittäisille savukkeille (natsoille) pantti.
"- Yksityisautoilun demonisointi lopetetaan."
VastaaPoistaTämä yksityisautoilun demonisointi on suureksi osaksi myytti. Suurin osa joukkoliikenteen yleistymisen kannattajistakin tajuaa varsin hyvin sen, että joukkoliikenne ei todellakaan ole toimiva ratkaisu läheskään koko maassa. Ja että suuremmissa kaupungeissakin se riippuu paljon esim. työpaikan sijainnista asuntoon nähden. Siltä osin on siis paljon olkiukkoa liikenteessä yksityisautoilun fanaattisimpien kannattajien toimesta. Yksi surkuhupaisimpia versioita tästä on valitus kadunvarsiparkkeerauksen vähenemisestä vaikkapa täällä Oulussa. Jos nuo parkkipaikat tuotaisiin takaisin, niin nykyisillä liikennemäärillä kadut olisivat tukossa, eikä niitä parkkipaikkoja kuitenkaan olisi läheskään tarpeeksi, etenkin jos joukkoliikenteen käyttäjätkin siirtyisivät käyttämään yksityisautoa. Onneksi suuri niin joukkoliikenteen käyttäjistä kuin yksityisautoilijoista tajuaa ettei yhteen ratkaisuun jumittaminen tee autuaaksi - ja että se maanalainen parkkihalli oli oikeasti hyvä juttu.
Virukset eivät voi olla liian virulentteja, sillä muuten niiltä loppuvat isännät, tai ehkä paremmin: ne eivät ehdi tarttua ennen kuin isäntä kuolee. Sen takia hyvin tappavat virukset eivät yleensä leviä kovin laajanne.
VastaaPoistaEhkä noin vuoden päästä voimme lukea kuolinsyytilastoista, tuliko niihin koronan vuoksi selvä piikki. Itsemurhatilastoihin varmaan tulee työttömyyden ja ihmisten taloudellisten ongelmien kasvaessa.
#Ilmastonmuutos unohtui.
VastaaPoistaOnneksi eurojäsenyys antaa mahdollisuuden yhtenäiseen solidaarisuuteen kun Suomi pääsee mukaan pelastamaan Italiaa muiden euromaiden kanssa niin siinä ei rajoja katsota.
VastaaPoistaSavun aikanaan hälvettyä, yhteiskunnalle koituneita kustannuksia tuskin ohjataan lentomatkustajien maksettavaksi verojen ym. muodossa.
VastaaPoistaSen sijaan, on helppo kuvitella, että: "(maa)liikennepolttoaineiden vero nousee ja yksityisautoille määrätään ylimääräinen käyttövero".
Silloin ollaan "yksityisautoilun demonisoinnin" ytimessä. Lentoliikenteen yhteiskunnalliset kustannukset osoittautuivat nyt astronomisiksi. Ilmastopäästöt käyttäjää kohti ovat moninkertaiset. Kuitenkin, kiltti eläkkeellä oleva paikallisautoilija on sekä ilmastosyyllistetty että nykykatastrofin kustannusten maksaja.
Peliongelmaiset voivat käydä kaupassa ilman koneiden houkutuksia.
VastaaPoista"Skype, Teams, Zoom, Whatsapp ja Facetime".
VastaaPoistaJust ne mitä minkään virallisen tahon ei pitäisi käyttää työasioissa. Gdpr menee ikkunasta kun kopio datasta menee Googlelle tai pyydettäessä liittovaltiolle. Mitään ei voi.
Anonyymi Anonyymi sanoi...
VastaaPoistaJust ne mitä minkään virallisen tahon ei pitäisi käyttää työasioissa.
Folioon kääritty olettamus.
Matkailuelinkeinon on turha itkeä ja valittaa koska koronan leviäminen on juurikin matkailun syytä eli potku osui omaan nilkkaan.
VastaaPoistaKyllä lentoliikenteelle täytyisi laittaa haittaveroa , tälläkin hetkellä satoja lentokoneita ilmassa (www.flightradar24.com) .
Mutta kuitenkin suomessa tullaan kiristämään yksityisautoilijoiden kuluja jotta ulkomaan matkustajat pääsevät edullisesti hakemaan viruksia ja bakteereja ulkomailta Suomeen.
Ei ehkä hyvä asia, mutta hätätekstiviestin lähettäminen kaikille ei vieläkään onnistu. MTV:n mukaan kaikki eivät ole saaneet viestiä ja jotku ovat saaneet sen väärällä kielellä. Ilmeisesti tosipaikan tullen tekstiviesti ei sittenkään ole luotettavin viestintäkanava.
VastaaPoistaTekstiviesti ei tosiaankaan sovi kriisitiedottamiseen, se nähtiin jo Suomen 100-vuotispäivänä 6.12.2017. Itsellä useita liittymiä, viesti tuli klo 15 jälkeen ja yhteen ei tullut ollenkaan.
VastaaPoista"Matkailuelinkeinon on turha itkeä ja valittaa koska koronan leviäminen on juurikin matkailun syytä eli potku osui omaan nilkkaan."
VastaaPoistaMinä syyttäisin kommunismia, avoimia rajoja ja joukkoliikennettä :)