THL on saanut rajua kritiikkiä vähättelevistä lausunnoistaan liittyen koronaviruksen leviämiseen Suomeen ja sen aiheuttamaan uhkaan. Netissä kiersi teksti, johon oli koottu vähätteleviä sitaatteja parin kuukauden ajalta. Yhteen koottuna ja tarkoitushakuisesti valittuna ne antavat kielteisen kuvan laitoksen osaamisesta ja rapauttavat uskoa viranomaistoimintaan. Herää kysymys, kuka on jaksanut nähdä tällaisen vaivan listan kokoamisesta? Miksei laatija levittänyt sitä avoimesti omalla nimellään?
Kritiikki THL:ää kohtaan on oikeutettua. Se ei pystynyt näkemään viruksen leviämistä Suomeen, mutta eivät pystyneet muutkaan länsimaiset viranomaiset. EU-komission puheenjohtaja myönsi poliitikkojen aliarvioineen viruksen uhkan. Viimeiset pari viikkoa tilanne on huonontunut sellaista vauhtia, etteivät sen paremmin viranomaiset kuin yrityksetkään ole pystyneet ennakoimaan sen vaikutusta omaan toimintaan. Toimet, jotka kaksi viikkoa sitten vaikuttivat äärimmäiseltä liioittelulta, ovat nyt todellisuutta ja jopa alimitoitettuja.
Tästä voi tehdä ainakin yhden johtopäätöksen: valtiot ovat riippuvaisia toisistaan ja häiriöt leviävät hetkessä kaikkialle niin matkailun, tiedonvälityksen kuin toimitusketjujen kautta. "Rajat kiinni!" on populistinen ja hyödytön slogan. Kun tällaista tapahtuu, kaikki ovat samassa veneessä. Vain muutamat Aasian maat ovat selvinneet torjunnasta hyvin, koska niillä on ollut valmiina prosessit aiempien epidemioiden vuoksi, ja koska niissä maissa ei sovelleta länsimaisia vapausperiaatteita.
Muutamat ovat syyttäneet viranomaisia liiasta optimismista. Ei haluttu uskoa, että näin voisi käydä, eikä haluttu ylireagoida. Kritiikin mukaan olisi pitänyt ylireagoida, koska se on aina parempi kuin alireagointi.
Ei ole. Ylireagointi johtaa paniikkiin ja kielteisillä ennusteilla on tapana toteuttaa itsensä, varsinkin taloudessa. Käytän jälleen sikainfluenssaa esimerkkinä: marraskuussa 2009 julkaistu juttu "Sikainfluenssa aiheuttaa tarpeetonta paniikkia" kertoo ihmisten Suomessa kuolleen sikainfluenssaan, tehohoitoon odotettiin joutuvan 150 ihmistä. Epidemia meni kuitenkin ohi. WHO:n syytettiin alistuneen lääketehtaiden painostukseen ja siksi liioitelleen pandemiaa.
Kanadassa on hankala tilanne. Maan koko hammashuolto on uhattuna, koska 15 000 osallistujan konferenssin jälkeen neljä osallistujaa sai tartunnan. Jos kaikki laitetaan karanteeniin, hammashuolto maassa vaarantuu, mikä vaarantaa ihmisten terveyden. Pitäisikö nyt yli- vai alireagoida?
Kun resurssit ovat rajalliset, ylireagointi saattaa kohdentaa niitä väärään paikkaan, jolloin toiset -- ne, jotka eivät ole otsikoissa -- kärsivät.
Poliitikot pyrkivät viimeiseen asti välttämään paniikin leviämistä talouteen. Kun talous sakkaa, sen vaikutukset tuntuvat ennen pitkää koko kansan hyvinvoinnissa. Lama 1990-luvun alussa johti itsemurhiin, velkavankeuteen ja muodosti sukupolvikokemuksen, joka painaa tuon ajan nuoria vieläkin. Virus vaatii ihmishenkiä, mutta niin tekee myös lama.
Vielä ennustamisesta: viranomaiset saattavat tarkoituksellisesti vähätellä uhkaa rauhoitellakseen kansalaisia. On kuitenkin yksi taho, joka on täysin lahjomaton: pörssi. Se ennustaa tulevaa jopa kuuden kuukauden tähtäimellä. Suur- ja piensijoittajat ovat armottomia toisilleen. Jos heillä on vähänkin syytä epäillä virallista tietoa tai jos ne tietävät paremmin, miten suuri uhka on kyseessä, se näkyy kursseissa.
Länsimaiden kurssit nousivat alkuvuodesta uuteen ennätykseen. Edes Kiinasta kantautuvat tiedot eivät aluksi vaikuttaneet mitenkään. Kurssilasku alkoi vasta, kun epidemia alkoi levitä Italiassa. Itse olen merkinnyt muistiin maanantain 24.2. laskun alkupäivänä. Vasta sen jälkeen tilanne alkoi kirkastua pörsseille ja jälki on ollut sen mukaista.
Jos lahjomaton pörssi ei ymmärtänyt epidemian vakavuutta ennen kuin vasta helmikuun lopussa, miten viranomaiset tai poliitikot olisivat ymmärtäneet sen? Pörssi ei kaunistele eikä rauhoittele, se panikoi suorastaan mielellään.
Kritiikki THL:ää kohtaan on oikeutettua. Se ei pystynyt näkemään viruksen leviämistä Suomeen, mutta eivät pystyneet muutkaan länsimaiset viranomaiset. EU-komission puheenjohtaja myönsi poliitikkojen aliarvioineen viruksen uhkan. Viimeiset pari viikkoa tilanne on huonontunut sellaista vauhtia, etteivät sen paremmin viranomaiset kuin yrityksetkään ole pystyneet ennakoimaan sen vaikutusta omaan toimintaan. Toimet, jotka kaksi viikkoa sitten vaikuttivat äärimmäiseltä liioittelulta, ovat nyt todellisuutta ja jopa alimitoitettuja.
Tästä voi tehdä ainakin yhden johtopäätöksen: valtiot ovat riippuvaisia toisistaan ja häiriöt leviävät hetkessä kaikkialle niin matkailun, tiedonvälityksen kuin toimitusketjujen kautta. "Rajat kiinni!" on populistinen ja hyödytön slogan. Kun tällaista tapahtuu, kaikki ovat samassa veneessä. Vain muutamat Aasian maat ovat selvinneet torjunnasta hyvin, koska niillä on ollut valmiina prosessit aiempien epidemioiden vuoksi, ja koska niissä maissa ei sovelleta länsimaisia vapausperiaatteita.
Muutamat ovat syyttäneet viranomaisia liiasta optimismista. Ei haluttu uskoa, että näin voisi käydä, eikä haluttu ylireagoida. Kritiikin mukaan olisi pitänyt ylireagoida, koska se on aina parempi kuin alireagointi.
Ei ole. Ylireagointi johtaa paniikkiin ja kielteisillä ennusteilla on tapana toteuttaa itsensä, varsinkin taloudessa. Käytän jälleen sikainfluenssaa esimerkkinä: marraskuussa 2009 julkaistu juttu "Sikainfluenssa aiheuttaa tarpeetonta paniikkia" kertoo ihmisten Suomessa kuolleen sikainfluenssaan, tehohoitoon odotettiin joutuvan 150 ihmistä. Epidemia meni kuitenkin ohi. WHO:n syytettiin alistuneen lääketehtaiden painostukseen ja siksi liioitelleen pandemiaa.
Kanadassa on hankala tilanne. Maan koko hammashuolto on uhattuna, koska 15 000 osallistujan konferenssin jälkeen neljä osallistujaa sai tartunnan. Jos kaikki laitetaan karanteeniin, hammashuolto maassa vaarantuu, mikä vaarantaa ihmisten terveyden. Pitäisikö nyt yli- vai alireagoida?
Kun resurssit ovat rajalliset, ylireagointi saattaa kohdentaa niitä väärään paikkaan, jolloin toiset -- ne, jotka eivät ole otsikoissa -- kärsivät.
Poliitikot pyrkivät viimeiseen asti välttämään paniikin leviämistä talouteen. Kun talous sakkaa, sen vaikutukset tuntuvat ennen pitkää koko kansan hyvinvoinnissa. Lama 1990-luvun alussa johti itsemurhiin, velkavankeuteen ja muodosti sukupolvikokemuksen, joka painaa tuon ajan nuoria vieläkin. Virus vaatii ihmishenkiä, mutta niin tekee myös lama.
Vielä ennustamisesta: viranomaiset saattavat tarkoituksellisesti vähätellä uhkaa rauhoitellakseen kansalaisia. On kuitenkin yksi taho, joka on täysin lahjomaton: pörssi. Se ennustaa tulevaa jopa kuuden kuukauden tähtäimellä. Suur- ja piensijoittajat ovat armottomia toisilleen. Jos heillä on vähänkin syytä epäillä virallista tietoa tai jos ne tietävät paremmin, miten suuri uhka on kyseessä, se näkyy kursseissa.
 |
| USA:n Dow Jones -pörssi-indeksi on lahjomaton. Se panikoi mielellään. |
 |
| Kurssihuippu saavutettiin 12.2.2020 tienoilla. |
On kuitenkin täysin sietämätöntä, että ns. kapitalismin kannattajat Häkäniemen johdolla ovat vaatimassa valtion kukkarolle pääsyä. Jos liiketoimintamalli on, että jaetaan osinkkoja vuosia korkealla tasolla, laiminlyödään investoinnit smaan aikaan, niin ehkä tuossa olisi parannettavaa. Jos liiketoimintaidea on kehittymätön eikä se kestä mitään kolhuja, niin puskurien puuttuessa konkkaan vaan ja joku ostakoon pesän ja sitten vain terveellisesti eteenpäin. JIT ja JOT -maailmat eivät kestä minkäälaisia häiriöitä, joten onko niissä järkeä kriisiaikoina joita tulee säännönmukaisesti jokaisen syklin aikana?
VastaaPoistaPositiivista: USA aikoo lopettaa lääkkeiden toimitukset Kiinasta ja aikoo perustaa omia lääketehtaita. Ei ole edes kovin kannattamatonta, koska lääkkeissä on hyvä kate ja ihmistyövoimaa ei tarvita oikeastaan missään vaiheessa valmistuksen aikana. Koneet hoitavat ja kone on halvempi käyttää säännöllisen sähköntuotannon maassa kuin Aasiassa, jossa vähän väliä sähkö katkeaa, jopa päivittäin. Suuri osa maailman lääkkeistä on geneeristä ja valmistus sallittua kaikille. Kemikaaleja taas voidaan tuottaa vaikka jäteöljystä.
No, tämäkään asia ei ole täysin mustavalkoinen. Yritykset voivat mennä konkurssiin, mutta kestääkö yhteiskunta niistä syntyvän työttömyyden? Investointeja tehdään, jos omistajat näkevät ne kannattavina. Suomen staattinen talous ja kohta vähenevä väestö ei houkuttele investoimaan ainakaan omassa maassa. Kaikkien tulisi ajatella pitkän tähtäimen hyötyjä, mutta horisontti lyhenee koko ajan.
VastaaPoistaMonet yrittäjät urputtavat veroista ja julkisista palveluista, mutta tällaisina aikoina ne maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Katsotaan, miten USA:ssa käy. Kun turvaverkkoja ei ole, turvaa haetaan kriisin tullen aseista.
""Rajat kiinni!" on populistinen ja hyödytön slogan. Kun tällaista tapahtuu, kaikki ovat samassa veneessä."
VastaaPoistaIlmeisesti Suomenkin hallitus on tällä hetkellä eri mieltä.
Ja taloudellinen kriisi leviää myös Suomeen yhteisen rahan myötä, vaikka Suomi saisikin oman taloutensa kuntoon. Euroaluetta ei haluttu purkaa ensimmäisen kriisin jälkeen. Nyt tulee jo toinen. Kokonaisuutena olisi selvitty paremmin jos kaikilla olisi ollut omat veneet.
Luin jostain, että tämä viruksen löytänyt lääkäri ilmoitti viruksen olemassaolosta jo joulukuussa mutta sai asiasta pauhuja.
VastaaPoistaSitä en tiedä, milloin tieto viruksesta tuli Suomeen mutta olisiko se sitten ollut yhtään pahempi tilanne pistää rajoja kiinni heti kun ongelma näkyi maailmalla.
olisiko se sitten ollut yhtään pahempi tilanne pistää rajoja kiinni heti kun ongelma näkyi maailmalla.
VastaaPoistaMiten se olisi tehty? Estetty Suomen kansalaisia palaamasta takaisin kotimaahansa? Tiettävästi kaikki tartunnat ovat tulleet suomalaisten mukana. Olisi noussut hirveä haloo, jos suomalaisia perheitä olisi estetty palaamasta koteihinsa - sitäpaitsi se olisi ollut laitonta.
2 vk pakollinen karanteeni kaikille palaajille olisi ehkä ollut mahdollinen, mutta käytännössä vaikea toteuttaa eikä eduskunnasta olisi saatu enemmistöä tällaisen taakse kun tilanne oli vielä rauhallinen. Vapaaehtoista karanteenia suositeltiin, mutta vain tartunta-alueelta tulleille.
Ilmeisesti Suomenkin hallitus on tällä hetkellä eri mieltä.
VastaaPoistaMaan rajojen sulkeminen on lähinnä symbolista. Muut maat ovat sulkeneet omansa, eikä lentoja tai laivayhteyksiä ole kysynnän puutteessa. Haaparannan kohdalla sulkemisella on vaikutusta, mutta tuskin Ruotsista paljon sairaita olisi tullut.
Nyt tulee jo toinen. Kokonaisuutena olisi selvitty paremmin jos kaikilla olisi ollut omat veneet.
90-luvun lama oli pitkälti omaa syytä, oma talouspolitiikka epäonnistui pahasti. Muissa maissa talouskriisi ei ollut läheskään yhtä paha. Sössimme ihan itse markkamme ja upotimme oman veneemme.
Ei vika ollut markassa vaan markan ecu-kytkennässä. Kun markka - siis vene päästettiin kellumaan toipuminen lamasta alkoi. Toki idänkaupan romahdus teki Suomen tilanteesta erityisen pahan.
VastaaPoistaVälimeren maat ovat nyt 20 vuotta kärsineet euro-viruksesta, mikä näkyy myös terveydenhuollon rapautumisena.
"Vain muutamat Aasian maat ovat selvinneet torjunnasta hyvin, koska niillä on ollut valmiina prosessit aiempien epidemioiden vuoksi, ja koska niissä maissa ei sovelleta länsimaisia vapausperiaatteita."
VastaaPoistaTämä pahensi tilannetta. Kiinassa ikävien uutisten kertoja voi löytää itsensä tyrmästä:
https://www.verkkouutiset.fi/nain-kaikki-alkoi-kiinan-salailu-vapautti-viruksen-maailmalle/
Ei vika ollut markassa vaan markan ecu-kytkennässä.
VastaaPoistaKeskeinen virhe oli lainamarkkinoiden vapauttamisessa. Rahaa suorastaan tyrkytettiin pankeista jokaiselle, vakuuksista viis. Tuli karmea krapula. Samaan aikaan idänkauppa romahti ja vientiteollisuus joutui oikeasti kilpailemaan markkinoista. Suomen markkaa piti puolustaa kymmenien prosenttien korolla, mikä ajoi asuntolainan ottajat ja yrittäjät ahdinkoon. Tuloksena oli konkursseja, itsemurhia ja velkavankeutta pankeille.
Karmeita aikoja, joita nuoret eivät muista ja vanhemmat eivät halua takaisin.
Pakko kyllä vähän kritisoida tuota kirjoitusta, jos jonkun mielestä Singaporen toimet jotenkin rajoittivat ihmisten vapautta niin johan on kumma. Jos lentorajoitukset ja kuumeseulonta lentokentillä eivät sovi "länsimaihin" niin saa kyllä peiliin katsoa. Ja miksi noista Aasian maista ei otettu mallia kun he kokivat jo SARS-viruksen ja osaavat toimia paremmin. Joo kyllä Singaporessakin tuli karanteeneja myöhemmin mutta mittaluokka oli paljon pienempi mitä muualla koska virustoimet oli aloitettu ajoissa.
VastaaPoistaTuohon euro-markka keskusteluun on nyt turha lähteä koska jokaisen joka vähänkin seuraa taloutta ymmärtää kumpi on taloudellisesti parempi vaihtoehto.
Petteri, blogissa voisi käsitellä myös teknisiä ratkaisuja, joilla koronaviruksen leviämistä voitaisiin estää tai hidastaa. Itselle on muuttuneessa arjessa tullut tähän mennessä mieleen, että lähimaksun ylärajaa voitaisiin nostaa nykyisestä 50 eurosta vaikka 100 euroon. Tällöin PIN-koodia joutuisi syöttämään huomattavasti harvemmin. Erilaiset vuoronumeroita tai parkkilippuja jakavat laitteet voisivat reagoida käden liikkeeseen napin painamisen sijaan. Myös kauppojen maitokaapit ja vastaavat voisivat aueta niihin koskematta. Kosketusnäytöillä tehtävät allekirjoitukset pitäisi voida tehdä jotenkin näyttöjä koskematta tai näytöt desinfioida hyvin tiheästi.
VastaaPoistaMennyt on mennyttä mutta tässä ja nyt saa olla kriittinen THL:ää kohtaan. Hesaria lukiessa saa käsityksen, että monessa maassa torjunta-strategia perustuu kattavaan testaukseen. Perjantaina 20.3 THL:n pääjohtaja Mika Salminen vastasi kysymykseen, että miksi näin ei Suomessa toimita: "Tälläinen malli ei ole sovellettavissa Pohjoismaissa".
VastaaPoistaSiis mitä helvettiä, en vastaisi näin edes 8-vuotiaalle tyttärelleni. Poikkeusoloissa tiedotuksen pitää olla merkittävän paljon syvällisempää ja tarjota taustalla olevia faktoja, että mihin tehdyt ratkaisut pohjautuvat. Nyt kun tiedotetaan kuin lapsille, jää ilmaan enemmän kysymyksiä ja tällaisessa ympäristössä myös disinformaatio leviää.
@cube
VastaaPoistaEikö se ole jo moneen kertaan THL:n ja valtiojohdon osalta selitetty, että testausta tehdään mikäli on a) altistunut tunnetusta jo tunnetusta kontaktista tai oleillut epidemia-alueella, b) tai on hengitystie-infektio sekä työskentelee terveydenhoitdon tai vastaavissa tehtävissä, missä joutuu tekemisiin riskiryhmien kanssa.
Oireettomien tai vain lieviä hengitystieinfektion sairastavia ei testata, koska vaikka tänään saisit puhtaat paperit testissä, voit saada tartunnan huomenna. Testauskapasiteettia ei ole niin paljon, että voitaisiin testata edes lieviä hengitystieoireita olevat saati kaikkia (oireettomiakin), jotka haluaa varmuuden vuoksi testiä.
Influenssaan tai nuhakuumeita sairastaviin jne, joita hengitystieinfektiota sairastavista on enemmistö tällä hetkellä ei kannata Korona-viruksen testejä haaskata.
Järkevin tapa toimia on juuri se, mitä nyt tehdään (kun kapasiteetti ei riitä kaikkien testaamiseen), että neuvotaan välttämään kontakteja ja mikäli on hengitystieinfektion oireita jäädään matalalla kynnyksellä kotiin sairastamaan. Jos oireet alkavat vakavoitua, eli tulee hengenahdistusta niin sitten soittamalla yhteys Korona-neuvontaan.
Testeihin pääsee kyllä, mutta vain mikäli on hyvä syy olettaa, että tauti voisi olla Korona-viruksen aiheuttama.
Niin, kapasiteetti voisi riittää kaikkien testaamiseen, jolloin kontakteja/jatko-tartuntoja voisi minimoida ja että hoidon voisi aloittaa mahdollisimman aikaisin.
VastaaPoistaLuotettava PCR-testaus (geenimonistus) kestää kauan ja vastii resursseja. Näitä resursseja pitäisi käyttää huolellisesti. Ilmeisesti esim. Kiinassa potentiaalisia Korona-positiivisiä seulotaan/skriinataan CPR-tulehdustestillä. Minusta kuulostaa järkevältä nimenomaan tuon kapasiteetin kannalta. Näitä testejä on käsittääkseni toimitettu Suomesta Kiinaan miljoonittain.
https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/lehdistokutsu-miljoonia-suomalaistesteja-tilattu-kiinaan-koronaviruksen-esidiagnostiikkaan.html
Joku voisi kertoa, että miksi täällä ei ole relevanttia tehdä samoin muuten kuin vetoamalla kulttuuri-eroavaisuuksiin.
@cube
VastaaPoistaVoisi ja voisi, mutta kun käytännössä ei nyt riitä, niin kannattaisiko käyttää aikansa paremmin kun haaskata sitä tässä hetkessä jossitteluun. Sille tielle jos lähdetään, niin jos tätillä olisi niin se olisi setä ja jos lehmät lentäisi, niin se vasta olisikin -- vai eikö muka?
Vastasin jo kertaalleen esittämääsi kysymykseen CRP testin hyödyllisyydestä Koronaviruksen tapauksessa.
CRP on halpa pikatesti lähinnä bakteeritulehduksen toteamiseen, mutta sillä ei voi erottaa Koronaan Infulenssasta tai muistakaan nuhakuumeista.
Pneumokokin aiheuttaman keuhkokuumeen toteamisessa se on varsin hyödyllinen samoin kuin vaikkapa flunssan jälkeen poskiontelon tulehdukseen, joka on usein bakteeriperäinen infektio.
Eikä Suomessa ole pulaa siitä, että CRP-testiä ei voitaisi tehdä ja vieläpä niin, että tuloksen saa käytännössä heti.
Erilaiset vuoronumeroita tai parkkilippuja jakavat laitteet voisivat reagoida käden liikkeeseen napin painamisen sijaan.
VastaaPoistaTeknisiä ratkaisuja kehitetään kun kriisi on ohi. Onneksi meillä on älypuhelimet, niillä moni hoitaa jo pysäköinnin ja lähimaksamisen. Kortilla maksettaessa rajaa voisi nostaa 100 euroon, mutta sillä tuskin olisi suurta vaikutusta. Osa ihmisistä ei halua maksaa lähimaksulla joko tiedon puutteen tai tietoturvapelottelun vuoksi.
Testaamisesta on muilla foorumeilla väännetty kättä jo riittämiin. Testaaminen ei ole mikään taikasana - siitä on hyötyä vain, jos tuloksia (jotka saadaan 1-4 pv päästä) voidaan hyödyntää. Oireettomien tai flunssaisten testaamisesta ei ole hyötyä, koska
a) lääkettä ei ole, joten tartunnan saaneet laitetaan vain kotiin makaamaan (mikä heidän pitäisi tehdä joka tapauksessa)
b) terveille testi antaisi väärän turvallisuudentunteen ja saisi heidät rikkomaan kotona pysymisen käskyjä, mikä vain lisäisi uusia tapauksia.
Ihmisen omalle mielenrauhalle testillä olisi merkitystä, mutta jokainen testi itsessään on riski (varsinkin, jos ihmiset kokoontuvat testattaviksi, mutta myös testivälineiden ja testaajien levittämän tartunnan vuoksi). Lisäksi nykyiset testit eivät ole helppoja verikokeita, vaan ottajaksi tarvitaan koulutettuja ja suojavarusteisiin pukeutuneita ihmisiä. Heitä tarvitaan enemmän muualla.
"Teknisiä ratkaisuja kehitetään kun kriisi on ohi."
VastaaPoistaJuuri nyt tehdyt pienetkin muutokset voisivat säästää ihmishenkiä. Joitakin teknisiä ratkaisuja olisi varmasti jo olemassa ja ne vaatisivat vain käyttöön ottamista. Erityisesti kaupassa käynnistä pitäisi tehdä nyt niin turvallista kuin mahdollista.