Kun koululaiset pari viikkoa sitten lakkoilivat painostaakseen päättäjiä toimiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, media ja poliitikot kehuivat nuorten aktiivisuutta. Jos nuoria ei kuunnella, miten voidaan olettaa heidän kiinnostuvan politiikasta?
Eilen EU-parlamentti hyväksyi kiistellyn tekijänoikeusdirektiivin äänin 348-274. Nuoret vastustivat tekijänoikeuksien laajentamista, koska se tietää palveluiden heikentymistä ja herättää epäilyksiä sananvapauden kaventumisesta.
Nuoret kampanjoivat netissä aktiivisesti ja osoittivat mieltään kiristyksiä vastaan. Se ei kuitenkaan auttanut.
Saksalainen meppi Axel Voss syytti internetjättejä paskamyrskyjen hallitsemisesta, joilla pyritään vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen ja käyttämään nuoria mielipiteenmuodostuksen välineniä.
Hesari siteerasi ruotsalaista vihreää meppiä Max Anderssonia, joka sanoi "haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia sellaiseen kohtaan, mihin niitä sattuu eniten".
Nuoret eivät halua, he pitävät molemmista palveluista ja käyttävät niitä aktiivisesti.
Mutta mitäpä nuoret tekijänoikeusbisneksestä ymmärtäisivät, ovathan he tässä asiassa vain paskamyrskyjn uhreja.
Antaa lobbarien ja järjestöjen päättää asiat jatkossakin nuoria kuulematta.
LISÄYS 27.3.19: Direktiivin puolesta äänestäneet poliitikot vetoavat siihen, ettei direktiivi velvoita nettiyhtiöitä sensuuriin. Tämä on melkeinpä sumutusta. Totta -- direktiivi ei velvoita filtterien asentamiseen tai sensuuriin, vaan jättää yhtiöille vapaat kädet direktiivin toteuttamiseen. Käytännössä muita keinoja kuin filtterit ja "sensuuri" ei kuitenkaan ole, joten lopputulos on sama, ja poliitikot tietävät sen itsekin.
Esimerkkejä nettiyhtiöiden reagoinnista saatiin vuosi sitten GDPR:n tultua voimaan. Jenkkiyrityksille oli helpompaa estää EU-käyttäjien pääsy sivuilleen kuin ottaa juridinen riski sanktioista.
Tuore esimerkki on Googlen yllättävä päätös lopettaa vaalimainosten esittäminen juuri eduskuntavaalien alla muilta kuin varmennetuilta mainostajilta. Kielto ei koske yksin Suomea, vaan on Googlen oma päätös suojata itse itseään. Yhtiö ei katso pystyvänsä muuten noudattamaan paikallisia lakeja vaalimainonnan taustojen tarkistamisesta ja kiellettyjen keinojen käytöstä. On pienempi juridinen riski rajoittaa mainontaa. Googlella on varaa kieltäytyä.
Tuliko tämä yllätyksenä? Niin saattavat tulla tekijänoikeusdirektiivin vaikutuksetkin.
Eilen EU-parlamentti hyväksyi kiistellyn tekijänoikeusdirektiivin äänin 348-274. Nuoret vastustivat tekijänoikeuksien laajentamista, koska se tietää palveluiden heikentymistä ja herättää epäilyksiä sananvapauden kaventumisesta.
Nuoret kampanjoivat netissä aktiivisesti ja osoittivat mieltään kiristyksiä vastaan. Se ei kuitenkaan auttanut.
Saksalainen meppi Axel Voss syytti internetjättejä paskamyrskyjen hallitsemisesta, joilla pyritään vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen ja käyttämään nuoria mielipiteenmuodostuksen välineniä.
Hesari siteerasi ruotsalaista vihreää meppiä Max Anderssonia, joka sanoi "haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia sellaiseen kohtaan, mihin niitä sattuu eniten".
Nuoret eivät halua, he pitävät molemmista palveluista ja käyttävät niitä aktiivisesti.
Mutta mitäpä nuoret tekijänoikeusbisneksestä ymmärtäisivät, ovathan he tässä asiassa vain paskamyrskyjn uhreja.
Antaa lobbarien ja järjestöjen päättää asiat jatkossakin nuoria kuulematta.
LISÄYS 27.3.19: Direktiivin puolesta äänestäneet poliitikot vetoavat siihen, ettei direktiivi velvoita nettiyhtiöitä sensuuriin. Tämä on melkeinpä sumutusta. Totta -- direktiivi ei velvoita filtterien asentamiseen tai sensuuriin, vaan jättää yhtiöille vapaat kädet direktiivin toteuttamiseen. Käytännössä muita keinoja kuin filtterit ja "sensuuri" ei kuitenkaan ole, joten lopputulos on sama, ja poliitikot tietävät sen itsekin.
Esimerkkejä nettiyhtiöiden reagoinnista saatiin vuosi sitten GDPR:n tultua voimaan. Jenkkiyrityksille oli helpompaa estää EU-käyttäjien pääsy sivuilleen kuin ottaa juridinen riski sanktioista.
Tuore esimerkki on Googlen yllättävä päätös lopettaa vaalimainosten esittäminen juuri eduskuntavaalien alla muilta kuin varmennetuilta mainostajilta. Kielto ei koske yksin Suomea, vaan on Googlen oma päätös suojata itse itseään. Yhtiö ei katso pystyvänsä muuten noudattamaan paikallisia lakeja vaalimainonnan taustojen tarkistamisesta ja kiellettyjen keinojen käytöstä. On pienempi juridinen riski rajoittaa mainontaa. Googlella on varaa kieltäytyä.
Tuliko tämä yllätyksenä? Niin saattavat tulla tekijänoikeusdirektiivin vaikutuksetkin.
https://www.techdirt.com/articles/20190326/15193241877/enough-meps-say-they-mistakenly-voted-articles-11-13-that-vote-should-have-flipped-eu-parliament-says-too-bad.shtml
VastaaPoista"In other words, whoever changed the order of the vote pulled a fast one and got the EU Copyright Directive approved... despite the EU Parliament not clearly agreeing on that."
VastaaPoistaMelkoista sähläystä ja suhmurointia loppuun asti.
EU huolissaan kun populistit ja nationalistit nousevat joka maassa ja sitten päättää tälläisen direktiivin säätää joka varmasti tulee nostamaan EU vihaa etenkin nuorissa.
VastaaPoistaTämä direktiivi ei ainakaan EU:n suosiota tule nostamaan.
Sitä myös ihmettelen että miksi populisteista jotkut kannattavat tätä direktiiviä? Media-ala ja musiikkiteollisuus kun vihaa jo muutenkin populisteja niin miksi edes yrittävät nuoleskella heidän perseitään? Populisteille sosiaalinen media on ollut avainasemassa tällä vuosikymmenellä, nyt toisaalta kun sosiaaliset mediat näivettyvät niin populistit eivät välttämättä saa niin hyvin ääntään kuuluviin, eivätkä kyllä muutkaan.
Ns. linkkivero hyödyttää valemedioita. Ne eivät vaadi alustoilta tekijänoikeusmaksua juttujensa jakamisesta, joten niitä alkaa näkyä aiempaa useammin samalla, kun asiallisten uutisten jakaminen vähenee. Ehkä. Kukaan ei vielä osaa sanoa, miten tämä vaikuttaa. Siksi direktiivin puolesta äänestäminen onkin tuomittavaa.
VastaaPoista"Linkkiverosta" herää kysymys että mikä määritellään uutiseksi ja mikä sitten ei? Jos minä perustan vaikka oman uutissivuston ja kirjoittelen sinne uutisia niin miten Facebook tunnistaa sen uutiseksi? Direktiivi mahdollistaa uudenlaisen tekijänoikeustrollaamisen.
VastaaPoistaJa onhan vaikkapa yhdistysten, firmojen ja virastojen nettisivuilla uutisia niin miten niiden jakamisen käy?
Spekuloidaan:
VastaaPoista-Google aloittaa oman uutistuotannon
-Google ostaa uutiset mistä halvimmalla saa (tai ilmaiseksi)
-Google sanelee maksuehdot muille medioille tai poistaa niiden linkit hakutuloksistaan
-Google vaatii muilta medioilta rahaa vastineeksi hakutulosnäkyvyydestä
Miten voi olla muiden medioiden eduksi jos niitä ei enää löydykään Googlella tai Facebookista? Sahataanko tässä vain omaa oksaa. EU-päättäjät elävät ihan omassa todellisuudessaan jos kuvittelevat yritysten kiltisti nöyrtyvän mihin tahansa sääntöihin.
"Linkkiverosta" herää kysymys että mikä määritellään uutiseksi ja mikä sitten ei?
VastaaPoistaEi sillä ole väliä onko linkitetty tuotos uutinen vai ei. Vaikka sun omaa henkilökohtaiseen blogiin viitattaisiin niin, että siitä näkyy pala linkintekstissä (määrällä oli jotain väliä) niin periaatteessa sulla olis oikeus korvauksiin.
Mutta käytännössa vain mediataloilla voi olla mahdollisuuksia valvoa. Ja NaamaKirjahan voi vaan tehdä linkit ilman esikatselua ja ongelma poistuu
Tällä hetkellä Google ja Facebook saavat uutismateriaalia ilmaiseksi, mutta perinteiset mediat saavat vastineeksi näkyvyyttä ilmaiseksi. Direktiivi muuttaa tilanteen niin, että vain perinteiset mediat saavat jotain ilmaiseksi, mutta Googlen ja Facebookin pitäisi maksaa kiltisti.
VastaaPoistaOnko direktiivin tarkoituksena nimenomaan savustaa amerikkalaiset internetjätit ulos Euroopasta, kun veronkiertoa ei ole saatu kuriin?
"haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia sellaiseen kohtaan, mihin niitä sattuu eniten"
VastaaPoista-On.
Belgiassahan Google velvoitettiin maksamaan mediataloille korvauksia siitä, että niiden uutiset näkyivät Googlen News-palvelussa. Google päätti olla näyttämättä sitten belgialaisten lehtien ingressejä. Menikö siinä pari viikkoa kun lehtien mainostulot olivat vähentyneet 30 - 40%.
VastaaPoistaPoliitikot ja mediatalot eivät ymmärrä, että heidän vanhakantainen niukkuuteen perustava lähestyminen ei toimi yltäkylläisessä maailmassa.
Google on oligopoli tiedonvälittämisessä maailmanlaajuisesti muiden amerikkalaisten yritysten kanssa. Olisi hyvä saada kehitystä muutettua, mutta onko tuo sitten hyvä tapa? Epäilen.
Jos Facebookin/Twitterin/yms täytyy maksaa siitä että hyödyntävät median sisältöä, mutta toimiiko tämä myös toisinpäin?
VastaaPoistaNykytrendi tuntuu olevan että toimittajat poimivat somesta ison osan uutisaiheistaan. Välillä tuntuu että toimittajat suoltavat jutut eetteriin ilman kummempaa miettimistä ja sitten some-kommenttien vinkkaamina terkevät jatkojutun jossa virheitä korjattu.
Pitäisikö silloin sanomalehden maksaa FB:lle tai Twitterille?
Nyt kannattaa ottaa kuvakaappauksia talteen meppien ja tekijänoikeusmafioiden lupauksista. Saa sitten parin vuoden päästä kirjoittaa kirjan.
VastaaPoista