Linkit

maanantai 31. joulukuuta 2018

Facebook voi joutua maksamaan sinulle rahaa

Vuoden 2018 loppumetreillä saimme jälleen uuden Facebook-tietosuojakohun. Kävi ilmi, että Facebook oli avannut rajapintaansa suurille nettipalveluille, jotta nämä olivat voineet lisätä sovelluksiinsa paremman Facebook-integraation.

Uusin Facebook-paljastus oli Hesarin kommentin mukaan kylmäävä.
Epäluulo Facebookia kohtaan on niin suurta, että jokainen kohu nousee maailmanlaajuiseksi. Suomessakin mediat täyttyivät asiantuntijoiden varoituksista: nyt on viimeinen hetki luopua Facebookista, ennen kuin kaikki yksityisyytemme on mennyttä.

Itse pidän uusinta kohua liioiteltuna. Ei ollut mitään tietoa, että rajapintaa olisi väärinkäytetty. Ilmiselvää sen sijaan oli, että Facebookin tapa suhtautua henkilötietoihin on ollut startup-yrityksille tyypilliseen tapaan huolimaton. Kasvua on haettu kaikin mahdollisin keinoin ja siitä ovat palkinneet niin media kuin sijoittajatkin. Eikä henkilötietoja ole jenkeissä muutenkaan suojattu samalla tavalla kuin Euroopassa. Vasta nyt ilmapiiri siellä alkaa muuttua.

Kaiken huomion kiinnittäminen Facebookiin voi olla jopa vaarallista. Datatalous rapauttaa yksityisyyttä monin eri tavoin. Siinä sopassa Facebook on vain rikkana rokassa.

Itse en kehota kaikkia luopumaan Facebookista. Sen sijaan neuvon punnitsemaan hyötyjä ja haittoja, varsinkin oman ajankäytön suhteen. Lisäksi neuvon käyttämään palvelua vain selaimella. Mobiilisovellus kuluttaa paljon akkua ja pääsee lukemaan helpommin osoite-, sähköposti- ja sijaintitietoja. Selainversio on turvallisempi.

Fakta on, että kaikesta kritiikistä ja julkisesta paheksunnasta huolimatta Facebookista on käyttäjille myös paljon hyötyä.

Vuonna 2019 hyöty saattaa konkretisoitua aivan uudella tavalla. GDPR:n artikla 82 sanoo, että hallinnollisten sanktioiden lisäksi rekisteröidyt voivat hakea korvauksia, mikäli rekisterinpitäjä ei ole noudattanut lain vaatimuksia tai on toiminut huolimattomasti.

Uutta on, ettei käyttäjän tarvitse todistaa kärsimänsä vahingon rahallista arvoa. Riittää, kun vetoaa henkiseen ahdistukeen ja kärsimykseen, joita Facebookin tietovuoto on tuottanut. Ja sitähän jatkuva uutisointi kohuineen kieltämättä tekee.

Tämä avaa kiinnostavan mahdollisuuden: voimme ensi kertaa saada itse rahaa Facebookilta! Emme enää ole pelkkiä datalampaita, joiden tietoja käytetään kauppatavarana.

Miten se käytännössä toimisi? Luultavasti kyseessä olisi EU-kansalaisten yhteinen hanke, tietosuojan joukkokanne, jota jonkin maan tietosuojaviranomainen lähtisi ajamaan. Hakemuksen perusteena pitäisi olla 25.5.2018 jälkeen sattunut Facebookin merkittävä tietovuoto.

Kuinka suuresta summasta voisi olla kyse? Ehkä muutamasta satasesta. Suomalaiset korvaukset henkilötietojen laittomasta urkinnasta ovat olleet 300-800 euroa uhria kohti. Toisaalta EU-viranomainen voi päätyä selvästi korkeampaankin tasoon. Aiempaa oikeuskäytäntöä ei ole, mutta todennäköisesti vuoden 2019 aikana tulemme näkemään paljon muitakin GDPR:n nimissä perittyjä sanktioita.

Ehkä ei siis kannata luopua Facebook-tilistä aivan vielä.

Vuodesta 2019 tulee monin tavoin mielenkiintoinen.

lauantai 29. joulukuuta 2018

Malmin kentän tulevaisuus ja Volocopter

Malmin lentokenttä Pohjois-Helsingissä on päätetty sulkea ja rakentaa paikalle asuntoja. Rakentaminen ei ole helppoa, koska kenttä sijaitsee suolla. Pienilmailulle ei kuitenkaan nähdä tarvetta pääkaupunkiseudulla, asuntotuotanto on tärkeämpää.

Tällainen ajattelu saattaa kostautua jo lähitulevaisuudessa. Drone-kuljetukset ja autonomiset lentolaitteet mullistavat pakettitoimituksia ja henkilöliikennettä. Suomi on halunnut olla robottiautojen kehittämisen etulinjassa, mutta ilmailussa vastaavaa tahtotilaa ei ole.

Se on vahinko, sillä ilmailu saattaa automatisoitua nopeammin kuin maaliikenne. Ainakin lentämisen automatisointi on teknisesti helpompaa kuin autojen automatisointi. Ilmassa on enemmän tilaa eikä siellä ole törppöjä ihmislentäjiä, jotka eivät noudattaisi sääntöjä. Ilmailu on aina ollut kurinalaista ja sitä on johdettu keskitetysti. Tämä kaikki helpottaa automatisointia.

Visioita on ollut aina, mutta nyt ollaan siirtymässä käytännön kokeiluihin. Joulukuun alussa Yle uutisoi Slushista, miten Google aikoo aloittaa pakettiliikenteen kokeilut Helsingissä. "Jos drone toimii Suomen talvessa, se lentää missä tahansa."

Kaksi viikkoa myöhemmin Yle kertoi suunnitelmista aloittaa Volocopterin lentokokeilut Helsingissä ensi kesänä.

Drone-liikenne tarvitsee tukikohdan, jollaiseksi Malmi sopisi mainiosti. Moni on ihmetellyt, miksi drone-kopterit tarvitsevat lentokentän -- eikö idea ole juuri siinä, että kopterit voivat nousta ja laskeutua pystysuoraan?

Drone-toiminta vaatii runsaasti tilaa. Kopterien on pystyttävä nousemaan ja laskeutumaan törmäämättä toisiinsa. Alueella tarvitaan huolto- ja varastointitiloja, kulkuyhteydet, parkkipaikkoja... kaikki tämä on Malmilla jo valmiina.

Niin hyviä kuin kopterit ovatkin, niiden kyky navigoida rakennusten välissä on rajallinen, sillä paikannussignaalit heijastuvat seinistä ja hukkuvat kuiluihin. Kopterit voivat lähestyä tukikohtaansa matalalla maastoesteitä pelkäämättä ja gps-signaali kuuluu vahvana. Pienkoneita varten suunniteltu Malmin kenttä ja ympäröivä omakotialue olisi tähän optimaalinen.

Mutta mikä on Volocopter? Se on vain yksi esimerkki tulevaisuuden robottitakseista. Volocopter lentää akkujen varassa lyhyitä matkoja ja siinä on tilaa kahdelle ihmiselle.

Olen tutustunut Volocopteriin USAssa messuilla. Muutama kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Volocopter 2X esillä Las Vegasin teknologiamessuilla tammikuussa 2018.
Volocopterissa ei ole ohjaimia, joten se ei vaadi lentolupakirjaa.

Volocopter on helikopterin kevennetty versio.
Ajatus on, että kopteri tilataan paikalle vaikkapa mobiilisovelluksella ja sille kerrotaan kohde, johon halutaan mennä. Volocopter hoitaa lentämisen itsenäisesti, tietenkin sopivan robottilennonjohdon koordinoimana. Kun lennoille ei ole käyttöä, Volocopterit palaavat tukikohtaansa -- toivottavasti Malmille.

Istumapaikalta on hyvät näkymät.
Autonomiset ilmataksit vaativat riittävästi asiakkaita, jotta toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Pääkaupunkiseutu voi olla liian pieni ja harvaanasuttu, jotta ilmataksien hyödyt näkyisivät täysimääräisesti. Ruuhkaisissa suurkaupungeissa tilanne on toinen.

Silti Helsingin päättäjiltä toivoisi kaukonäköisyyttä. Jos Malmin kenttä nyt tuhotaan, Suomi menettää kilpailuvalttinsa drone-laitteisiin perustuvan henkilö- ja pakettiliikenteen kehittämisessä.

Uber esitteli oman Elevate-konseptinsa jo syksyllä 2016. Kaikesta päätellen yhtiö on tosissaan lentotaksien suhteen.

Lisäys 30.12.2018: Ilmeisesti Yhdysvaltojen suurlähetystöllä on salaperäinen vartioitu varasto aivan kentän lähellä. 

torstai 27. joulukuuta 2018

Ex Machina -elokuva

Joulunpyhinä tuli katsottua Ex Machina -elokuva Elisa Viihteen tallenteilta. Ko. leffa on esitetty syksyn mittaan ainakin kahdesti televisiossa.

Kyseessä on jälleen yksi tekoälyn riskeistä varoittava elokuva. Katsojakommentit IMDB:ssä menevät pahasti ristiin: toisten mielestä elokuva on loistava, toisten mielestä surkea. Pistemäärä 7,7 on kuitenkin korkea.

On vaikea kuvitella pienimuotoisempaa elokuvaa. Näyttelijöitä on vain vähän yli kolme ja lähes kaikki kohtaukset sijoittuvat sisätiloihin. Katsojasta riippuu, miten hyvin tällainen draama toimii. Ainakin se antaa ajateltavaa robotin ja ihmisen mielen rajanvedosta.

Tarina on yksinkertainen. Mahtavan Blue Book -hakukoneen kehittänyt Nathan on perustanut yksityisen tutkimuskeskuksen syrjäiseen paikkaan ja koodannut siellä ihmisen kaltaisia robotteja (jotka, kuinka ollakaan, näyttävät nuorilta naisilta). Itselleni tuli mieleen Blofeldin päämaja Schilthornin huipulla elokuvasta 007 Hänen majesteettinsa salaisessa palvelussa.

Paikalle viikon vierailun voittanut (tai niin hän ainakin luulee) yrityksen 26-vuotias ohjelmoija Caleb saa tehtäväkseen Turingin kokeen: pystyykö hän osoittamaan robotin koneeksi? Robotti alkaa vaikuttaa suorastaan pelottavan inhimilliseltä.

En paljasta juonta sen enempää. Varsinainen jännäri ei ole kyseessä, vaikka lopussa tunnelma tiivistyykin. Yllätys tuskin on, että ennen pitkää robottityttö haluaa paeta vankilastaan vapauteen. Muutoin juonessa on jättirobotin mentäviä aukkoja, mutta tiivistä tunnelmaa ja erikoista ilmapiiriä ne eivät pilaa.

Viittaukset Googleen ovat ilmeisiä ja juuri ne saivat kirjoittamaan tämän tekstin. Yhtiön perustaja kertoo saaneensa tekoälyn tarvitseman datan oman hakukoneensa kautta. "He luulivat hakukoneiden kertovan ihmisten ajatukset - mutta oikeasti ne kertoivat, miten ihmiset ajattelevat".

Siinä, missä kilpailijat (onko Googlella niitä) halusivat vain rahastaa datalla verkkokaupassa ja sosiaalisessa mediassa, Blue Book halusi opettaa robotin ajattelemaan ihmisten tiedoilla. Ja miten ne kerättiin?

Kytkin päälle jokaisen mikrofonin ja kameran maailman ympäri...
Koska yhtiöllä on pääsy käyttäjien puhelimiin, se salakuunteli ja -katseli kaikkea mahdollista. Elokuvassa kaikki puhelinvalmistajat tiesivät salakuuntelusta, mutta eivät voineet paljastaa sitä, koska tekivät samaa itse.

Pelottava ajatus ja hyvin linjassa viime aikaisten Facebookin tietovuotojen kanssa!

Lisää ajateltavaa tekoälystä antaa Nathanin lause "Jos kehitän tietoisen koneen, en ole ihminen vaan jumala".

perjantai 7. joulukuuta 2018

Rokotusvastaisuus ja infosota

"Olen akateemisesti koulutettu hyvä äiti - siksi en rokota lapsiani. Jos pöpö iskee, sairastamme ja toivumme. Koska keho osaa toimia. Uhkailu sosiaalietuuksien poistamisella rokottamattomilta on perusoikeuksien polkemista."

Siinä tiivistetysti Helsingin Sanomissa itsenäisyyspäivänä julkaistun mielipidekirjoituksen ydin.

HS mielipidekirjoituksen alkua 6.12.2018
Tekstissä kolmen lapsen äidiksi esittäytyvä, ulkomailla asuva ja Suomeen paluuta harkitseva nainen kertoo, miksi ei ole antanut rokottaa lapsiaan.

Kirjoituksen perässä on jo 371 lukijakommenttia, joista lähes jokaisessa äidin ajatukset tuomitaan vastuuttomiksi. Toimitus lienee tyytyväinen kirjoituksen herättämästä web-liikenteestä ja keskustelusta.

On vaikea uskoa kirjoittajaa akateemisesti koulutetuksi, niin monta loogista virhettä hänen tekstiinsä sisältyy. Ajatus siitä, että keho toipuu sairauksista, on erikoinen -- silloinhan lääketiede on turhaa. Toipumisista voisi kysyä vaikka läheisensä syövälle menettäneiltä. Lääketiedettä tarvitaan juuri siksi, että ihminen ei toivu sairauksista ilman apua.

"Ennenkään ei rokotuksia ollut ja silti ihmiset pärjäsivät" henkiset ajatukset ovat nettikeskusteluissa yleisiä. Niin, osa pärjäsi, mutta varsinkin lasten kohdalla kuolleisuus oli järkyttävän korkea. Pieni osa selvisi aikuisiksi, mutta pelkästään heidän huomiointi on ns. selviämisharhan mukainen ajatusvirhe.

Voisi kirjoittaa paljonkin laumasuojan merkityksestä tai siitä, miten omilla lapsilla itsestään parantuva rokko voi tarttua toiseen, jolle se on heikomman vastustuskyvyn vuoksi kohtalokas. Tai siitä, että jos ihminen haluaa päättää asioistaan itse, hänen on myös kannettava niiden seuraukset ja otettava vastuu muista, joihin hänen tekonsa vaikuttavat. Ja siitä, miten muodikasta on vetäytyä perusoikeuksien taakse, kun joku haluaa puhua velvollisuuksista tai yhteisestä edusta. Mutta antaa sen olla, nämä näkemykset tulevat hyvin esille lukijoiden kommenteissa.

Itselleni heräsi epäily, että näin provosoiva kirjoitus saattaa olla ulkovaltojen informaatiovaikuttamista, jolla pyritään lietsomaan eripuraa suomalaisiin ja vähentämään heidän luottamustaan viranomaisiin. Onko vain sattumaa, että kirjoitus julkaistaan juuri itsenäisyyspäivänä? Tai se, että kirjoittaja kertoo asuvansa nyt ulkomailla?

Kirjoitus on luonteensa vuoksi julkaistu nimimerkillä. Helsingin Sanomat vastaa julkaisemistaan teksteistä ja pyrkii siksi varmistamaan kirjoittajan todellisen henkilöllisyyden. Toivottavasti työ on tässä tapauksessa tehty riittävän huolellisesti, jotta Hesaria ei valjasteta infosodan tahattomaksi desantiksi.

Kun seuraavan kerran näet netissä tai lehdessä vahvoja mielipiteitä ajankohtaisista aiheista kysy itseltäsi, voisiko kyseessä olla tahallinen vaikuttamisyritys -- ja suhtaudu tekstiin sen mukaisesti.