Olen saanut kyselyitä Q-rahasta (Initiative Q), jota levitetään netissä aktiivisesti käyttäjältä toiselle -- siis verkostomarkkinointina. Moni on halunnut tietää, onko tässä uusi Onecoin-huijaus vai kenties helppo tapa rikastua?
Toisin kuin Onecoinin tapauksessa helmikuussa 2015, en osaa suoralta kädeltä sanoa. Kyse ei ole arvioinnin vaikeudesta vaan siitä, ettei Q kerro itsestään riittävästi, mikä jo itsessään herättää epäluuloja. Salailu on perusteltua vain, jos halutaan estää kilpailijoita kopioimasta ideaa. Muutoin kaikkinainen avoimuus on suorastaan edellytys uuden maksujärjestelmän esittelylle, koska maksuliikenne perustuu nimenomaan luottamukseen.
Katsotaanpa, mitä hankkeesta tiedetään. Sivulla https://initiativeq.com/ Q-rahaa esitellään kiitettävän selkeillä nettisivuilla. Hankkeen taustalla on israelilainen sarjayrittäjä Saar Wilf. So far so good.
Sivulla mainittu arvo 21 463 dollaria sekä FAQ-sivulla oleva lause The earlier you join, the higher your reward ovat kuin pyramidihuijauksen käsikirjasta. Mutta ei tuomita vielä, sillä Q haluaa jäseniltään ainoastaan sähköpostiosoitteen ja haluaa näiden värväävän uusia jäseniä. Perusteluna on, että näin verkostolle saadaan mahdollisimman paljon todellisia, sähköpostiosoitteensa vahvistaneita käyttäjiä. No juu, tämäkin kuulostaa uskottavalta. Juuri niin verkoston kannattaisikin toimia, sillä maksujärjestelmä tarvitsee suuren joukon ihmisiä ollakseen uskottava (Onecoin perusteli omaa laajentumistaan aivan samalla tavalla).
Sivu kertoo, että Q-projektin tarkoituksena on luoda 2 triljoonaa (ilmeisesti 2 miljoonaa miljoonaa?) yksikköä, joista jokaisen arvo olisi noin dollarin. Määrä vastaisi 10 prosenttia maailman vuosittaisesta luottokorttiliikenteestä. Ehkä.
MUTTA. Sivusto ei kerro, miten järjestelmä varsinaisesti toimisi. Se ei perustu kryptovaluuttaan, joten mihin sitten? Nykyisillä tiedoilla kyseessä näyttäisi olevan jonkinlainen nettipankki, joka ottaisi luottokorttiyhtiön roolin ja vastaisi rahaliikenteestä asiakkaiden ja kauppiaiden välillä. Se vaihtaisi jäsenten omistamia Q-osuuksia muihin valuuttoihin ja olisi jonkinlainen PayPal 2.0.
Sivuston mukaan valuutan arvosta ja rahapolitiikasta tulee päättämään monetary committee, jonkinlainen komitea siis. Keitä siihen kuuluu, millaista politiikkaa se noudattaisi ym. eivät ole tiedossa. Komitea ilmeisesti päättäisi uusien Q-rahojen "luomisesta", jotta ne lisääntyisivät oikeassa tahdissa kysynnän mukaan eivätkä johtaisi inflaatioon. Sivuston mukaan toimiessaan Q ei ole sijoitus, jonka arvo kasvaa, vaan vaihdantaan sopiva mahdollisimman vakiohintainen rahayksikkö.
Jotta Q-rahalle syntyisi arvoa, käyttäjien pitää luottaa siihen niin paljon, että he ovat valmiita vaihtamaan euroja ja dollareita Q:ksi. Ennen pitkää Q tulee haluamaan jäseniltään rahaa. Silloin joku rikastuu, mutta tuskin jäsenet.
Mikäli toiminta oikeasti alkaa, herää uusia kysymyksiä. Mikä on Q-rahan kilpailuetu luottokortteihin tai kryptovaluuttoihin verrattuna? Miksi kauppias ottaisi sellaista vastaan? Kuka luottaa yhteen startupiin, joka pyörittäisi miljardien rahaliikennettä? Eikö tällainen toimija olisi kaikkien hakkerien ykköskohde? Miten helposti pankit tai valtiot voisivat estää Q-rahan käytön tai jopa takavarikoida kaiken? Suuri raha vetää aina puoleensa huijareita. Kenen etuja monetary commiteen jäsenet ajaisivat?
Tällä kertaa Suomen pankki on hyvin hereillä. Onecoinista se ei ole varoittanut vieläkään, vaikka huijauksen luonne oli selvästi nähtävissä. Paljon epäselvempi Initiative Q sai suoran tyrmäyksen, kuten Taloustaito kertoi.
On totta, että valtioiden oma FIAT-valuutta syntyy sekin lähes tyhjästä. Arvon takeena on kuitenkin valtio itse. Q-rahassa ei ole mitään takeita mistään, vain avoimia kysymyksiä. Onnistumisen mahdollisuuksia voi arvioida vasta, kun aloite kertoo lisää yksityiskohtia toiminnastaan. Jäsenten houkuttelu suurilla lupauksilla on helppoa, mutta aina myös vaaran merkki. Kukaan ei jaa rahaa ilmaiseksi.
Uteliaan mielen kannattaa olla mukana pelkän sähköpostiosoitteen kautta. Kun tietopyynnöt menevät pidemmälle tai kun aletaan pyytää oikeaa rahaa, on aika nostaa kytkintä.
Toisin kuin Onecoinin tapauksessa helmikuussa 2015, en osaa suoralta kädeltä sanoa. Kyse ei ole arvioinnin vaikeudesta vaan siitä, ettei Q kerro itsestään riittävästi, mikä jo itsessään herättää epäluuloja. Salailu on perusteltua vain, jos halutaan estää kilpailijoita kopioimasta ideaa. Muutoin kaikkinainen avoimuus on suorastaan edellytys uuden maksujärjestelmän esittelylle, koska maksuliikenne perustuu nimenomaan luottamukseen.
Katsotaanpa, mitä hankkeesta tiedetään. Sivulla https://initiativeq.com/ Q-rahaa esitellään kiitettävän selkeillä nettisivuilla. Hankkeen taustalla on israelilainen sarjayrittäjä Saar Wilf. So far so good.
 |
| Q on tulevaisuuden maksujärjestelmä. |
Sivu kertoo, että Q-projektin tarkoituksena on luoda 2 triljoonaa (ilmeisesti 2 miljoonaa miljoonaa?) yksikköä, joista jokaisen arvo olisi noin dollarin. Määrä vastaisi 10 prosenttia maailman vuosittaisesta luottokorttiliikenteestä. Ehkä.
MUTTA. Sivusto ei kerro, miten järjestelmä varsinaisesti toimisi. Se ei perustu kryptovaluuttaan, joten mihin sitten? Nykyisillä tiedoilla kyseessä näyttäisi olevan jonkinlainen nettipankki, joka ottaisi luottokorttiyhtiön roolin ja vastaisi rahaliikenteestä asiakkaiden ja kauppiaiden välillä. Se vaihtaisi jäsenten omistamia Q-osuuksia muihin valuuttoihin ja olisi jonkinlainen PayPal 2.0.
Sivuston mukaan valuutan arvosta ja rahapolitiikasta tulee päättämään monetary committee, jonkinlainen komitea siis. Keitä siihen kuuluu, millaista politiikkaa se noudattaisi ym. eivät ole tiedossa. Komitea ilmeisesti päättäisi uusien Q-rahojen "luomisesta", jotta ne lisääntyisivät oikeassa tahdissa kysynnän mukaan eivätkä johtaisi inflaatioon. Sivuston mukaan toimiessaan Q ei ole sijoitus, jonka arvo kasvaa, vaan vaihdantaan sopiva mahdollisimman vakiohintainen rahayksikkö.
Jotta Q-rahalle syntyisi arvoa, käyttäjien pitää luottaa siihen niin paljon, että he ovat valmiita vaihtamaan euroja ja dollareita Q:ksi. Ennen pitkää Q tulee haluamaan jäseniltään rahaa. Silloin joku rikastuu, mutta tuskin jäsenet.
Mikäli toiminta oikeasti alkaa, herää uusia kysymyksiä. Mikä on Q-rahan kilpailuetu luottokortteihin tai kryptovaluuttoihin verrattuna? Miksi kauppias ottaisi sellaista vastaan? Kuka luottaa yhteen startupiin, joka pyörittäisi miljardien rahaliikennettä? Eikö tällainen toimija olisi kaikkien hakkerien ykköskohde? Miten helposti pankit tai valtiot voisivat estää Q-rahan käytön tai jopa takavarikoida kaiken? Suuri raha vetää aina puoleensa huijareita. Kenen etuja monetary commiteen jäsenet ajaisivat?
Tällä kertaa Suomen pankki on hyvin hereillä. Onecoinista se ei ole varoittanut vieläkään, vaikka huijauksen luonne oli selvästi nähtävissä. Paljon epäselvempi Initiative Q sai suoran tyrmäyksen, kuten Taloustaito kertoi.
On totta, että valtioiden oma FIAT-valuutta syntyy sekin lähes tyhjästä. Arvon takeena on kuitenkin valtio itse. Q-rahassa ei ole mitään takeita mistään, vain avoimia kysymyksiä. Onnistumisen mahdollisuuksia voi arvioida vasta, kun aloite kertoo lisää yksityiskohtia toiminnastaan. Jäsenten houkuttelu suurilla lupauksilla on helppoa, mutta aina myös vaaran merkki. Kukaan ei jaa rahaa ilmaiseksi.
Uteliaan mielen kannattaa olla mukana pelkän sähköpostiosoitteen kautta. Kun tietopyynnöt menevät pidemmälle tai kun aletaan pyytää oikeaa rahaa, on aika nostaa kytkintä.
En tunne tätä keissiä sen tarkemmin, enkä ole motivoitunut tarkemmin tutustumaan, mutta haluan kommentoida aihetta yleisellä tasolla.
VastaaPoistaRahaahan on monenlaista ja yksi iso osa sitä on pankkiraha: eli pankkien ja luottokorttiyhtiöiden tilinpidossa olevia merkintöjä, joita käytetään rahan tapaan. Eli kirjanpidossa jollekin tilille merkitty summa siirretään toiselle tilille. Eli asiallisesti ei ole lainkaan maksettu "oikealla" rahalla, vaan pelkällä pankin rahalla, joka arvotetaan kylläkin oikean rahan rahyksiköllä. Tiliraha muodostaa ison osan, paljon käteistä rahaa isomman osan, liikkeellä olevasta rahasta. Ja luottokorttiyhtiökin on tavallaan tehnyt minulle saman tarjouksen, eli käytössäni on limiitin verran rahaa, joka ei ole muuta kuin luottokorttifirman sitoumus hoitaa laskut, joita haluan tehdä. (Ilmaista tämä raha ei ole, mutta korkoahan ei yleensä makseta niin kauan kun limiitti aina kuitataan kuun lopussa.) Periaatteessa tämä luotto- tai tiliraha voitaisiin aivan mainiosti nimetä omaksi rahayksikökseen.
Olennaista pankkien tilirahassa tietenkin on, että pankit ja luottolaitokset sitoutuvat vaihtamaan oman rahansa oikeaan rahaan, eli käteiseen, valtiolainaan tai muuhun vastaavaan. Ja kun tällaista on vain noin 10 % pankin luottokannasta, olennaisesti luotamme siihen, ettei koskaan tule tilannetta, jossa kaikki haluavat vaihtaa pankkirahan kerralla oikeaksi rahaksi. (Tietysti valtion antama takuu, eli talletussuoja on vielä olemassa, eli riski on kertaluokkaa pienempi: eli ettei jokainen pankki yhtäaikaa tee konkurssia.) Ja tämä tietenkin on tämänkin Q-rahan tärkein kysymys: vaihtaako tämä uusi järjestelmä mukisematta Q-rahan muiksi valuutoiksi. (Tämä on oikeastaan virallistenkin valuuttojen kohtalonkysyms: onko ne vaihdettavia) Tästähän on aika kaunis kuvaus Ihrara Saikakun novellikokoelmassa Päässälaskua, jonka yhdessä novellissa Kioton kauppiaat uutena vuotena kuittaavat vuoden velat keskenään, makselemalla osin omistamillaan velkakirjoilla, ja kuinka iltaa vasten alkaa näkyä, ketkä kauppiaat eivät pysty vastaamaan veloistaan. Mutta vuosi on menty pitkälti täysin kuvitteellisen rahan varassa, eli velkakirjoilla.
No, pointti siis on, että ei tässä peruslähtökohta välttämättä ole pielessä. Voisi todellakin ajalla täysin itsenäisen maksuliikennettä hoitavan pankin, joka käyttää aivan omaa laskentauyksikköä ja joka ei ole sidoksissa mihinkään kansalliseen valuuttaan. Kaipa tämäkin on vain feikki, mutta kiinnostava sikäli, että tässä on aivan uusi lähtökohta: ei tehdä virtuaalisia kultakolikoita, vaan rakennetaan virtuaalinen Englannin pankki. Ja järjestelyn luotettavuutta pitää tarkastella myös hieman toisista lähtökohdista kuin virtuaalikolikoiden osalta.
"Kukaan ei jaa rahaa ilmaiseksi."
VastaaPoistaKyllä vaan voi, jos tavoitteena on se, että tulevaisuudessa perustajat pääsevät vaihtamaan oman leikkirahavuoren oikeaksi rahavuoreksi. Jos siis tuo Q saa yhtään ulkopuolista arvoa, niin perustajat laittavat tsiljoonat Q:t myyntiin :)
Mutta vaikka jotkut urpot tulevaisuudessa tuolle Q:lle arvoa antaisivatkin, niin valtiot tulevat hyvissä ajoin katkaisemaan yhteydet "keskuspankkiin". Eli täysin kuollut idea.
By the way, aikamme antisankari Wespa promoo muna pystyssä tätä Q:ta, ja vaikuttaa vähän siltä, että Ykkösen diilaaminen on jäänyt taka-alalle. Suunta on siis sykkien ylöspäin, kun jälleen viritellään mielikuvia siitä, miten rahasta ja työnteosta voidaan luopua.
kiinnostava sikäli, että tässä on aivan uusi lähtökohta: ei tehdä virtuaalisia kultakolikoita, vaan rakennetaan virtuaalinen Englannin pankki. Ja järjestelyn luotettavuutta pitää tarkastella myös hieman toisista lähtökohdista kuin virtuaalikolikoiden osalta.
VastaaPoistaTotta. Kun kerran olet perehtynyt asiaan, mikä on oma näkemyksesi tällaisen järjestelmän kilpailuedusta perinteisiin toimijoihin verrattuna?
Toinen iso kysymys on käytännön turvallisuus. Jos valuutta on yhden yrityksen hallussa, miten käyttäjät voivat luottaa sen arvoon tai yrityksen tietoturvaan? Tai onko Q edes yritys?
mukaan vaan https://initiativeq.com/invite/B7IbMRz6m
VastaaPoistaTässä on kyllä monta kohtaa joissa "huijaus vai ei" - testistä läpi pääseminen alkaa takkuamaan. Tuolta verkkosivuilta poimittua:
VastaaPoista- Q tavoitearvo on 1 USD / Q.
- Kun kutsuja vahvistaa sinut, niin saat HETI 2 115 Q.
- Kun kutsut mukaan kavereita ja vahvistat heidät, saat kaiken kaikkiaan jopa 21 157 Q.
Eli tässä jaetaan 21 157 USD / jäsen? (Joo okei, enemmän niille jotka liittyi aiemmin ja vähemmän niille jotka liittyy myöhemmin.)
Kuka tuolla jättäisi kaverin "vahvistamatta" kun on noin houkutteleva palkkio siitä?
Kerrotaan tämä vielä liittyjien määrällä, niin on melkoiset rahat liikkeellä, kuka nämä maksaa ja mistä?
Jos niitä ei ole tarkoitus maksaa mistään vaan ne tosiaan jaetaan ilmaiseksi, niin silloin tässä ei ole enää mitään järkeä ja kusetukselle haisee.
Tuontulevan valuutan piirissä tulee nimittäin olemaan miljoonien USD edestä "vapaamatkustajia", jotka ostaisivat tavaraa Q:lla, mutta jotka ovat saaneet Q ilmaiseksi. Heidän Q:t eivät vastaa silloin minkäänlaista rahaa reaalimaailmassa, eli ne ovat arvottomia. Loppukädessä tahtoo sanoa että "Q:n arvosta" pitää leikata pois se summa jota nuo Q:t edustavat ja arvo sukeltaa.
Mutta kuulemma täytyy "suorittaa tehtäviä" että saa Q:t. kerätä verkostoa ja hankkia kauppiaita ja silleen. Varmaan jossain välissä aletaan pyytämään rahaa sinulta tai verkostoltasi. Silloin on aika poistua takavasemmalle koska kuvio siirtyy verkostokoijauksen suuntaan.
Tuo timeline:
VastaaPoistahttps://initiativeq.com/timeline
on jotenkin tutun kuuloinen:
- Ensin kerätään jäseniä.
- Sitten työstetään se teknologia.
- Sitten etsitään kaupat.
- Profit.
Samanlaista on kuultu yhdestä toisesta tapauksesta:
- Mitä enemmän valuuttaa omistavia henkilöitä on maailmanlaajuisesti, sitä enemmän toivomme valuutalle tulevan arvoa, arvostusta, hyväksyntää potentiaalisten kauppapaikkojen suhteen, tunnettuutta ja valuutan mahdollisimman vakaata arvonnousua ja arvon
säilymistä sekä ostovoimaa kauppapaikkoihin jne.
- Parhaillaan panostetaan valuutan käytettävyyteen ja kauppapaikat aukeavat, kun 30% kolikoista...
- Yritys aikoo saada 100.000 kauppapaikkaa ja niiden haku on jo käynnissä. Ensimmäiset kaupat lanseerataan ensi keväänä. Kesään 2016 mennessä kauppoja on vähintään 50 000, kun oma kauppapaikka-alusta avataan (alustan tekee sama yhtiö, joka on tehnyt Kiinalaisen verkkokauppajätin Alibaban alustan).
Mutta yhteneväisyydet ovat luultavasti vain sattumaa.
Totta. Omaan silmääni pisti erityisesti se, että yhtiö hallinnoi järjestelmää pitääkseen arvon mahdollisimman vakaana. Kerrotaan avoimesti, että arvoa tullaan säätelemään keinotekoisesti - ei markkinoiden ehdoilla. Siinä on sekä hyviä puolia että suuria riskejä mukaan lähtijöille.
VastaaPoistaMuutkin argumentit olivat kuin suoraan Onecoinin mainoksista kolmen vuoden takaa. Luultavasti sattumaa ja kyse on vain normaaleista verkostomarkkinoinnin toimintaperiaatteista.
Tässä voi hyvinkin olla takana tietokonepeleistä tuttu viritys: free-to-play but pay-to-win. Eli jossain kohdassa jäseniltä aletaan keräämään ihan oikeaakin rahaa, että saavat paremman aseman tai itselleen korkeamman odotukset tämän maksusysteemin suhteen.
VastaaPoistaKannattaa katsoa Wespan esittelyvideo aiheesta, https://www.youtube.com/watch?v=WPIE7_oCGtE. Wespalle on annettu logiikan lahja, kun hän mainitsee, että tämän Q-valuutan avulla voidaan painaa rahaa niin paljon, että sitä riittää kaikille!
Tässä voitaneen nostaa esille myös tämä pointti:
VastaaPoistaQ-rahaa aiotaan tuottaa se mainittu 2 triljoonaa kpl, tavoitearvolla 1 USD / Q.
Otetaan laskutoimitusten helppouden vuoksi oletukseksi että 2 miljardia ihmistä alkaa käyttämään Q-rahaa ja hypätään ajassa eteenpäin siihen päivään kun Q on saatu käyttöön:
- 2 miljardia käyttäjää on hankkinut käyttöönsä Q-rahoja 2 triljoonalla dollarilla, eli 1 000 dollarilla kukin.
- Jokaisella on nyt 1 000 Q joilla he voivat tehdä ostoksia.
- Q-raha vaihtuu julkisessa pörssissä jossa kauppiaat voivat myydä Q-rahat ja saada niistä dollareita joilla he ostavat lisää myytävää.
- Ostajat taas voivat ostaa pörssistä lisää Q-rahaa jolla tehdä lisää ostoksia. Tai kenties palkat maksetaan Q-rahana?
Jossakin on nyt 2 triljoonaa dollaria, joilla kaikki Q-rahat on ostettu kiertoon, kuka niitä pitää hallussaan? Jonkinlainen "Q-Yhtiö"? Mitä se niillä tekee? Tuolla kierrossa niitä ei enää tarvita.
Jos taas poistamme julkisen pörssin tästä yhtälöstä (sehän voisi herranen aika romahduttaa Q-rahan arvon), niin sitten käy niin että se 2 triljoonaa dollaria on em. Q-Yhtiöllä, joka ainoana tahona ostaa Q-rahoja dollareilla. Kauppiaat ovat täysin riippuvaisia Q-yhtiöstä, kuten myös kuluttajat jotka eivät voi muualta ostaa Q-rahaa.
Mutta jos kuluttaja voi siirtää Q-rahaa kauppiaalle, niin voiko kuluttaja myös siirtää Q-rahaa toisille kuluttajille? Jos voi, niin Q-rahan "ulkoinen pörssi" syntyy väistämättä.
Totta. Kun kerran olet perehtynyt asiaan, mikä on oma näkemyksesi tällaisen järjestelmän kilpailuedusta perinteisiin toimijoihin verrattuna?
VastaaPoistaToinen iso kysymys on käytännön turvallisuus. Jos valuutta on yhden yrityksen hallussa, miten käyttäjät voivat luottaa sen arvoon tai yrityksen tietoturvaan? Tai onko Q edes yritys?
En ole siis tosiaankaan minkään asiantuntija taikka opiskellut rahoitusta. Yhdessä vaiheessa elämää vain olin utelias, ja opiskelin, mistä raha oikein tulee tai miten pankit toimii. (Hyviä samaan aikaan perusteellisia että yleistajuisia teoksia tulee mieleen Galbraithin Raha jo 70-luvulta ja Fergusonin historia Rahan nousu.)
Mutta, joo: eihän tässä olennaisesti ole muuta kuin jonkinlainen pankki, ehkä kuitenkin 1700-luvun tai 1800-luvun tapaan, jolloin pankit saattoivat myös painaa rahaa, eli pankkiseteleitä. Eli pointin pitää olla sama kuin muussakin digitalisaatioon perustuvissa uusissa palveluissa: aloittamalla puhtaalta pöydältä pitäisi päästä sen verran parempaan ja tehokkaampaan järjestelmään, että asiakkaille voidaan tarjota parempaa ja/tai edullisempaa palvelua kuin perinteiset toimijat. Ja tässä tapauksessa mielellään myös luotettavampaa. Nythän iso osa verkkokaupasta pyörii luottokorteilla ja näiden käyttöön liittyy aika isoja maksuja, ennen kaikkea myyjille. Tässä voisi olla sauma. Toinen mahdollisuus olisi siinä, jos Q-rahaa käyttämällä maksaminen verkossa tuntuisi jotenkin riskittömämmältä kuin luottokorttia käyttäen. Ehkä myös myyjille voidaan tarjota sopimuksia, jotka tuntuvat reilummilta.
Mutta toinen iso asia on luottamus. Historiallisesti melkein aina, kun luottamusta on syntynyt riittävästi, syntyy luottorahaa, oli ne sitten keskiaikaisia vekseleitä, yksityispankkien seteleitä tai japanilaisten kauppiaiden velkakirjoja. Tasan luottamus, eikä mikään muu, rajaa luottorahan käyttöalueen. Jotta tästä tulisi jotain, järjestelmän pitää tavalla tai toisella hankkia riittävä luottamus. Siinä start up ei ole paras lähtökohta. Monen historiallisen yksityipankin takana ovat olleet liikemiehet, joilla on jo valmiiksi paljon luottamusta, eli luottoa. (Tavallaan pankin tärkein pääoma) Ja luottamuksen saamisen suurin haaste on siinä, että se ei voi perustua juuri muuhun kuin menneisyyteen, siis siihen, että toimija on aikaisemmin hoitanut asiansa luottamusta ansaitsevalla tavalla.
Itse ehkä seuraisin tuon koko homman toiminnallisuuden lisäksi ennen kaikkea sitä, kuinka nämä alkavat rakentamaan luottamusta. Yritetäänkö tätä oikoa jollain hypellä tai kuplalla, vai aletaanko sitä kerätä askel askeleelta alusta alkaen. Aivan alussa tärkeintä on, että myyjät ja ostajat luottavat siihen, että Q-raha vaihtuu muuhun rahaan. Ensiksi nimittäin tätä tietenkin kokeillaan pienemmillä summilla, eli tehdään muutaman kympin tai jopa satasen kauppoja ja rahat kotiutetaan mahdollisimman pian. Eli onko takana riittävä pääoma oikeana rahana? Jos homma toimii ja rahan kotiutus onnistuu, syntyy luottamusta ja toimijat eivät kotiutakaan rahojaan vähentääkseen transaktiokustannuksia: ostajat laittavat järjestelmään kerralla isompia summia, eikä joka kerta erikseen jokaiselle pikkuostokselle ja myyjät myös alkavat pitää tulojaan Q-rahana, koska ajattelevat ehkä itse myös ostavansa näillä jotain. (Ja fiksustu suunniteltuna järjestelmän pitäisi periä pieni komissio nimen omaan vaihdosta muuhun valuuttaan pitäen muut kustannukset käyttäjille minimissään tai olemattomina.)
Ja jos tämä toimii, luottamus kasvaa, ja sen varassa voi jatkaa pidemmälle isoihin juttuihin. Mutta oikotietä ei ole, luottamus pitää rakentaa askel askeleella teoilla. Ja alkuun pitää tosiaankin takana olla niin paljon rahaa, että käytännössä kaikki Q-rahat pitäisi voida lunastaa oikealla rahalla. Alussa, kun luottamus on haurasta, paniikkeja ja talletuspakoja tapahtuu lähes väistämättä. Pienikin huhu ongelmista riittää.
Historiallisia vertauksia käyttäen pitäisi kait kysyä, ollaanko Lontoossa perustamassa Englannin pankkia vai Pariisissa John Lawn kuplapankkia.
Vastoin järkeäni lähdin mukaan seuraavista syistä:
VastaaPoista1. perustaja tehnyt jotain todella isoa aikaisemmin (paypal tunnistus) ja tietää mitä tekee?
2. heti sanonut että tämä ei ole mikään nopeasti rikkaaksi systeemi
3. raha perustuu luottamukseen, tässä rakennetaan luottamusta ensin
4. on maailmassa valuuttoja joilla luottamus puutuu...vaikka isäntämaalla on taata valuutan arvo, tämä voisi olla ratkaisu siihen?
5. myönnän, olen mukana jossain mitä en täysin ymmärrä, mutta en näe riskiä
ps. linkki liittymiseen pari postausta ylöspäin, mukaan mahtuu vielä
Sitten kun aletaan pyytämään rahaa vastineeksi Q-kolikoista joita "voi käyttää sitten tulevaisuudessa", kannattaa miettiä tarkkaan että uskooko todella että niitä voi käyttää tulevaisuudessa.
Poistaps. Syy siihen ettei uskoisi pari postausta ylöspäin
Tuo ylempi linkki ei toimi. Suosittelen kaikkia käyttämään seuraavaa linkkiä: https://initiativeq.com/invite/HH-oBEzhm
VastaaPoistaLuulis ny ilmaisen rahan maistuvat, et sillee.
Ku oon näin helvetin hyvä jätkä nii pistin Petterillekin invitee. Kantsii kato lopettaa turha räksyttäminen ja hypätä voittajien karavaaniin. Iha vaan pro bono, et sillee hei.
VastaaPoistatässä niille jotka haluaa osallistua tulee rahaa tai ei.
VastaaPoistainvite link: https://initiativeq.com/invite/BBifY-JTX
Nythän iso osa verkkokaupasta pyörii luottokorteilla ja näiden käyttöön liittyy aika isoja maksuja, ennen kaikkea myyjille. Tässä voisi olla sauma. Toinen mahdollisuus olisi siinä, jos Q-rahaa käyttämällä maksaminen verkossa tuntuisi jotenkin riskittömämmältä kuin luottokorttia käyttäen.
VastaaPoistaLuottokortin välityspalkkiot ovat suhteessa niillä tehtyihin petoksiin. Jos Q tekisi petokset vaikeammiksi, se voisi toimia pienemmillä välityspalkkioilla. Silloin sekä ostajan että myyjän pitäisi käyttää Q:ta ja Q:n varassa pyöriä taloutta niin laajasti, ettei sitä tarvitse vaihtaa välillä FIAT-rahaksi.
Miten tämä käytännössä voisi toimia on kuitenkin arvoitus. Jos yksi järjestelmä liikuttaisi näin paljon rahaa, se olisi kaikkien tietomurtautujien päämaali ja houkuttelisi myös sisäpiiriläisiä vetämään välistä. Toiminnan edellytyksenä olevan luottamuksen saavuttaminen tulee olemaan todella vaikeaa jo ihan teknisistä syistä.
Ja edelleen puhutaan vain verkko-ostoksista. Ymmärtääkseni suurin volyymi tulee luottokortin käytöstä oikeissa kaupoissa ym. joiden kanssa Q tuskin yrittää kilpailla. Kahden triljoonan saavuttaminen pelkällä verkkokaupalla on melkoinen tavoite.
Ku oon näin helvetin hyvä jätkä nii pistin Petterillekin invitee. Kantsii kato lopettaa turha räksyttäminen ja hypätä voittajien karavaaniin. Iha vaan pro bono, et sillee hei.
VastaaPoistaKoirat haukkuu ja karavaani kulkee... niinhän OC-miehet mainostivat. Ei ole kuulunut tätä fraasia pitkään aikaan.
Liityin itsekin, mutta en ala mainostaa invite-linkkiä muille. Jos muiden rekrytointia vaaditaan jäsenyyden ehtona, epäily huijauksesta vahvistuu.
"Jos muiden rekrytointia vaaditaan jäsenyyden ehtona, epäily huijauksesta vahvistuu. "
PoistaNo ei vaadita jäsenyyden ehtona, mutta sitä "tulevaisuuden maksuvaluuttaa" saa 10-kertaisen määrän kun kerää kavereita mukaan. :-S
(Ihan niin kuin pelkästä liittymisestä maksettava ~2 000 dollaria ei jo itsessään kuulostaisi oudolta.)
https://initiativeq.com/invite/HzaPjOVaX
VastaaPoistaEipä tässä ole mitään hävittävää, ainakaan vielä, ni mukaan vaan tosta linkistä :)
Täällä tuoreita Initiative Q linkkejä:
VastaaPoistahttps://initiativeq.com/invite/BIjmuL86X
"there is one capability that is unique to the Q payment network. Since every new member must be verified by an existing member, who risks losing their reward in case of fraud, the Q payment network will build a network of trust relationships"
VastaaPoistaHyvin te vedätte.
VastaaPoistaheh,joo tuntuu pikemmin bonusjärjestelmältä, jossa bonukset on jaettu etukäteen, eikä ole paikkaa missä hyväksi käyttää bonareita. Ainut mahdolisuus voisi olla, että saadaan kauppapaikkoja, joilla saadaan ostettua 5euron tavaroita 3 Q:lla. Q laiset saattaisivat jopa ostaa ylimääräisiä yhtiön Q;ta euroon. Muutoinhan tuosta ei ole muuta hyötyä kuin että saadaan kasa sähköpostiosoitteita muuta käyttöä vartn.
Eipä tässä mitään hävittävääkään ole ja perustajan historia on kyllä kohtuullisen vakuuttava. Itseä ainakin keljuttaisi, jos en olisi lähtenyt mukaan ja tästä tuleekin jotain.. Samanmielisille kutsulinkki: https://initiativeq.com/invite/SIebGRT3m
VastaaPoistaItseä ainakin keljuttaisi, jos olisin lähtenyt mukaan ja tästä tulikin jotain, mutta olisin myös jakanut liittymislinkkiä Petteri Järvisen blogissa minkä seurauksena "alalinjaani" olisi liittynyt satunnaisia trolleja jonka takia Initiative Q ottaisi Q-rahani pois kuten sivuillaan ovat varoittaneet että käy jos alalinjaan on kelpuuttanut pahantahtoisia ihmisiä.
VastaaPoistaKunhan sanon.
Kantsii käyttää toimivaa linkkiä ja jakaa esim. kavereille ja vaikka työkavereille jos käy töissä: https://initiativeq.com/invite/HH-oBEzhm
VastaaPoistahttps://initiativeq.com/invite/rMgjGEh07
VastaaPoistaTuo etusivun laskuri on muuten mielenkiintoinen. Jos otat nettiselaimen private browsing - näkymän ja aikasi katselet sivua, niin huomaat että se laskee... ja laskee... ja nousee?
VastaaPoistaTällä hetkellä laskuri kulkee 18,235:stä 18,220:aan ja sitten hyppää taas takaisin.
Mutta isossa kaavassa se summa on tullut alaspäin, eli pohjalukua varmaan vähennetään väliajoin.
VastaaPoistaOrientum tulevaisuus kryptossa ja muovin muuttamisesta pyrolyysiöljystä, eikun dieseliksi. ICOn kautta.
Mikä on tämän tilanne tällä hetkellä?
VastaaPoistaEi ole kuulunut Initiative Q:sta mitään: what's happened to Initiative Q. Sivusto on kuitenkin yhä olemassa, joten ilmeisesti joku maksaa operaattorin laskut?
VastaaPoistaQ on saanut uuden merkityksen siihen liittyvän salaliittosekoilun vuoksi.
Lisätään vielä muistiin Q-laskurin arvo tällä hetkellä: 15 379 dollaria.
VastaaPoistaProjektin sivuilla kerrotaan että projekti on ajettu alas.
VastaaPoista