Yhdysvaltojen hätätilavirasto FEMA testaa näinä päivinä kaikille amerikkalaisille lähetettävää puhelinhälytystä. Presidentin määräyksellä älypuhelimiin voidaan lähettää varoitusviesti vakavan terrori-iskun tai ympäristöuhan sattuessa. Se, että presidenttinä on Twitter-viesteihin mieltynyt Donald Trump, on herättänyt huolta järjestelmän mahdollisesta väärinkäytöstä. Rakentaminen aloitettiin kuitenkin jo Obaman aikana.
Meillä Suomessa ei ole mitään vastaavaa, vaikka pidämme itseämme niin uuden tekniikan kuin pelastustoimen edelläkävijöinä. Kuten Kyberuhkia ja somesotaa -kirjassani kerron, Suomen vaaratiedottaminen edustaa 1990-luvun tekniikkaa ja perustuu radiossa luettaviin tiedotteisiin, jotka lähetetään Ylelle faksilla. Niin juuri, faksilla! No, onhan se tavallaan kyberturvallista.
Suomen järjestelmää on yritetty rakentaa aina tsunamista (2004) lähtien, mutta hankkeet ovat aina kaatuneet rahan tai yhteisen tahdon puuttumiseen. Onkin hämmästyttävää, että 50 itsenäisen osavaltion Yhdysvalloissa, jossa mobiilitekniikka elää kivikautta Suomeen verrattuna, saadaan aikaan näin hieno järjestelmä.
Minulla on siitä omakohtaista kokemusta. Kerran USA:ssa autoillessani sain omaan puhelimeeni varoituksen paikallisten syöksytulvien riskistä. Tiedottaminen toimii siis jopa turistien laitteisiin, ilman mitään ladattavia sovelluksia.
Joskus tekniikka pettää. Tammikuun 2018 aiheeton varoitus varoitus Pohjois-Korean laukaisemista ohjuksista säikäytti havaijilaiset pahanpäiväisesti. Silloin kyse oli kuitenkin huonosta käyttöliittymästä ja inhimillisestä virheestä. Tekniikka toimi paljon paremmin kuin suomalaiset radio-ohjelman keskeyttävät bongorummut tai televisio-ohjelman päällä rullaava, koko Suomeen näkyvä varoitusteksti.
Kesästä 2015 alkaen radion vaaratiedotteet on voitu kohdistaa alueellisesti ja turhista koko Suomeen ulottuvista karhuvaroituksista on päästy eroon, mutta se ei vielä riitä.
Tarvitsemme Yhdysvaltojen tapaan järjestelmän, joka varoittaa kansaa alueellisesti ja mobiilitekniikkaa hyödyntäen. Radio ei enää tavoita kaikkia reaaliaikaisesti, sillä ihmiset kuuntelevat älypuhelimistaan musiikkia tai podcasteja. Nekin, jotka kuuntelevat radiota, tekevät sen nettiradiona, ja siihen ei voi todellisessa kriisitilanteessa luottaa.
Nokian ja mobiilipalveluiden luvatussa maassa kansalaisilla on lupa odottaa parempaa.
Meillä Suomessa ei ole mitään vastaavaa, vaikka pidämme itseämme niin uuden tekniikan kuin pelastustoimen edelläkävijöinä. Kuten Kyberuhkia ja somesotaa -kirjassani kerron, Suomen vaaratiedottaminen edustaa 1990-luvun tekniikkaa ja perustuu radiossa luettaviin tiedotteisiin, jotka lähetetään Ylelle faksilla. Niin juuri, faksilla! No, onhan se tavallaan kyberturvallista.
Suomen järjestelmää on yritetty rakentaa aina tsunamista (2004) lähtien, mutta hankkeet ovat aina kaatuneet rahan tai yhteisen tahdon puuttumiseen. Onkin hämmästyttävää, että 50 itsenäisen osavaltion Yhdysvalloissa, jossa mobiilitekniikka elää kivikautta Suomeen verrattuna, saadaan aikaan näin hieno järjestelmä.
Minulla on siitä omakohtaista kokemusta. Kerran USA:ssa autoillessani sain omaan puhelimeeni varoituksen paikallisten syöksytulvien riskistä. Tiedottaminen toimii siis jopa turistien laitteisiin, ilman mitään ladattavia sovelluksia.
 |
| Kyberuhkia ja somesotaa sivu 112. |
Kesästä 2015 alkaen radion vaaratiedotteet on voitu kohdistaa alueellisesti ja turhista koko Suomeen ulottuvista karhuvaroituksista on päästy eroon, mutta se ei vielä riitä.
Tarvitsemme Yhdysvaltojen tapaan järjestelmän, joka varoittaa kansaa alueellisesti ja mobiilitekniikkaa hyödyntäen. Radio ei enää tavoita kaikkia reaaliaikaisesti, sillä ihmiset kuuntelevat älypuhelimistaan musiikkia tai podcasteja. Nekin, jotka kuuntelevat radiota, tekevät sen nettiradiona, ja siihen ei voi todellisessa kriisitilanteessa luottaa.
Nokian ja mobiilipalveluiden luvatussa maassa kansalaisilla on lupa odottaa parempaa.
Näemmä tämä heidän systeemi ei ollutkaan vielä käyttövalmis.
VastaaPoistaJa jos on koskaan kuullutkaan heidän radio ja TV lähetysten varoitusjärjestelmää, niin mikä tahansa on parempi. Siitä yksinkertaisesti ei saa ulos muuta viestiä, kuin häiritsevä meteli. Siis jokin tiedote on mukana, mutta äänenlaatu on murto-osa McDonalsin drive-in tilaus järjestelmästä, ja se on aivan mielettömän huono.
Ei taida radio/tv-varoituksilla olla suurta merkitystä, kun suoraan kännykkään lähetettävät varoitukset toimivat niin hyvin. Suomessa on päinvastoin, vaikka me pidämme itseämme mobiilitekniikan ykkösmaana.
VastaaPoistaMobiilisaitti taitaa olla rikki?
VastaaPoistaTarkoitatko, että tämä ei skaalaudu automaattisesti mobiilille kuten edellinen layout teki?
VastaaPoistaKyllä. Ei ole mobiiliversio.
VastaaPoistaKuten kirjassakin ennakoin, 112 Suomi sopisi oivallisesti kohdennettuihin vaaratiedotteisiin. Lisäksi Twitterin puolella vinkattiin Ylen Uutisvahdista tähän tarkoitukseen.
VastaaPoista@Petteri
VastaaPoistaSuomi 112:n pitäisi olla koko ajan taustalla käynnissä, jos sitä käytettäisiin. SMS Cell broadcast viestityyppi on se mitä jenkit käyttää, samoin kun mobiilioperaattorit lentokentillä mainostaessaan verkkojaan tekstareillaan kun avaat puhelimen eka kertaa koneesta poistuessa. Mutta sillä voisi alueellisesti tiedottaa, että vaaratilanne se ja se, katso lisätietoja Suomi 112 sovekllusntai verkkosivu suomi112.fi (ei muuten ole vielä rekisteröity).
Suomi112 sovellus sitten hakisi RSS syötteen lataamalla tiedotteen. Alueellisen kohdentamisen voi tehdä välittämällä sijaintitiedon, kyselyn mukana. Taustajärjestelmän alueellisen kohdentamisen perustan saisi aika pienellä työllä järkeväksi PostGIS avulla, eikä tulisi edes kalliita lisenssikuluja sen käytöstä kun on vapaata softaa.
Kyllä sinä työtä silti olisi taustajärjestelmien tekemisessä sekä, toki sopimusneuvotteluja operaattorien kanssa voi vauhdittaa lainasäädännöllisillä velvoteilla, sopimusten teossaja rajapintojen määrittelyn kanssa. Sen Suomi 112 päätelaitteesta olevan sovelluksen muutokset olisivat aika pieniä, mutta taustajärjestelmien kuormanjaon ja vikasietoisuuden kanssa. Se järjestelmä kun ei saisi kaatua vaikka sinne tulisi miljoonia hakuja yhä uudestaan ja uudestaan hyvin lyhyellä aikavälillä. Lisäksi tietoturvan tekeminen niin, että siltä ei voisi kukaan asiattomasti päästä käyttämään olisi ensiarvoisen tärkeää.
Pahoittelut kirjoitusvirheistä, olisi pitänyt suosiolla vaihtaa läppäriin eikä edes yrittää mobiililaitteella vastaamista.
VastaaPoistaSulla ei näy enää mainoksia.
VastaaPoistaPisti silmään ja alkoi vituttamaan noista kuvakaappauksista taas tuo amerikkalaisten epäselkeä tapa merkata aikaa... "EDT" eli aikavyöhyke mikä?? Eivät taida amerikkalaistkaan noista ymmärtää pahemmin, mikseivät voi ilmoittaa muodossa "UTC-6"
VastaaPoistaEDT = Eastern Daylight Savings Time eli UTC -4.
VastaaPoistaYhdysvalloissa on kuusi aikavyöhykettä, kansalaiset kyllä tuntevat lyhenteet.
Suomessa helpompaa, kun koko maassa sama vyöhyke: talvella EET ja kesällä EEST.
Olen jo vuodesta 1994 lähtien ihmetellyt esim cell broadcast -sanomien käytön vähyyttä Suomessa. Niitä voitaisiin käyttää yhteen sun toiseen asiaan, mutta operaattorit eivät halua niitä tukea kun niistä on vaikea laskuttaa.
VastaaPoista@Mikael Mätäsaho
VastaaPoista... mutta operaattorit eivät halua niitä tukea kun niistä on vaikea laskuttaa.
Vaikeus johtunee siitä, että broadcast viestit lähettäjä lähettää tyypillisesti vain yhden kerran ja järjestelmä/verkko jakelee sen kaikille.
Lienee kohtuuttoman vaikeaa laskea verkon solujen määrä verkonhallinnasta ja kertoa tekstarin hinta sillä, lisätä laskutuslisä ja ALV. Siinäpä se.
Kyse on enemmänkin siitä, että ilman viranomaisen määräystä operaattoreita ei meillä kiinnosta tehdä käyttöönotolle mitään, koska se ei ole heille hyvä bisnes koska siitä ei oikein voi laskuttaa niin paljon, kuten unicast muotoisista jokaislle erikseen lähetetyistä viesteistä. Jonkun pitäisi hieman herätellä meillä viranomaisia (Ficora) astiasta.
Wikipediassa on hyvä sivu Cell Broadcast, jossa on tietoa sen käytettävyydestä ja siitä missä maissa sitä jo käytetään.