Kun eduskunta keskusteli homoparien vihkimisestä syyskuussa 1997, keskustan kansanedustaja Maija-Liisa Lindqvist maalaili, että seuraavaksi joku haluaisi elää sian kanssa ja yhteiskunta joutuisi hyväksymään senkin. Persujan Pentti Oinonen otti toukokuussa 2009 esiin koirat ja kysyi, onko ihmisten seuraavaksi sallittua avioitua rakastamansa hauvelin kanssa.
Kumpikaan ei tullut ajatelleeksi robotteja. Eläinsuojelulaki kieltää sikaan tai koiraan sekaantumisen, mutta ihmisen kaltaisista roboteista ei ole säädöksiä.
Juuso Pekkisen radio-ohjelman aiheena oli 30.1.2018 Seksi ja teknologia. Keskustelussa nousivat esiin naisen kaltaiseksi rakennetut robotit, joista nykyteknologialla saadaan pelottavan aidon näköisiä. Tekoäly antaa niille (heille?) kyvyn alkeelliseen keskusteluun, eikä nalkutuksesta ole pelkoa.
Viime viikolla Ylen Perjantai käsitteli tekoälyä, mutta poikkesi katsojien houkuttelemiseksi myös seksirobottien maailmaan. Inserttinä nähtiin Silikonisydän, jossa Robottiseksuaali Dave menee ensitreffeille älykkään seksirobotin Harmonyn kanssa. Dave haaveilee samankaltaisesta tekniikasta seksinukelleen Sidorelle, jonka kanssa hän on ollut naimisissa 17 vuotta. Yle on näköjään julkaissut erillisen uutisenkin aiheesta. Ilta-Sanomissa vähän analyyttisempi juttu samasta aiheesta.
Keskustelu tekoälystä ja robotiikasta rajoittuu yleensä bisnekseen ja työn tulevaisuuteen. Silloin unohdetaan, että seksiteollisuus on aina ollut ensimmäisiä uuden teknologian hyödyntäjiä. Esimerkiksi kaitafilmit, VHS, cd-romit, netti ja tilausvideot saivat ensimmäiset kaupalliset kuluttajamarkkinat juuri seksin ansiosta.
Miksei siis robotitkin? Ennen pitkää joudumme pohtimaan, mikä vaikutus naisten tasa- ja ihmisarvoon on sillä, että netistä voi ostaa koneellisen, käyttäjän tahtoon alistuvan synteettisen naisen. Halutaanko tällaiset laitteet kieltää, vai onko edelleen ihan sama, mitä jokainen tekee makuuhuoneessaan? Ainakin perinteiset seksologit varoittelevat kehityksen vaaroista. Tuoreen uutisen mukaan Britanniassa avattiin viime kuussa ensimmäinen robottibordelli, jossa asiakkaat voivat kokeilla laitteita.
Ja entä kun markkinoille tulevat lapsiversiot, joilla pedofiilit voivat tyydyttää halujaan -- onko se hyvä vai huono asia?
Tahdon 2013 -kampanja johti pitkällisen väännön jälkeen sukupuolineutraalin avioliittolain säätämiseen. Ehkä jo vuonna 2030 saamme kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan orgaanisten ja synteettisten ihmisten liittojen sallimista tasaveroisuuden nimissä. Tällaista kehitystä Lindqvist tai Oinonen eivät takuulla tulleet ajatelleeksi.
Aihe voi nyt tuntua vitsiltä, mutta katsotaan tilannetta kymmenen vuoden päästä uudelleen. Jos tekoäly kehittää siihen mennessä alkeellisen tietoisuuden ja jos ihmisen kaltaisille roboteille myönnetään kansalais- tai muita oikeuksia, tasa-arvoinen avioliitto saattaa hyvinkin palata keskusteluun Tahdon 2030 -aloitteena.
Eiffel-torniin verrattuna avioliitto robotin kanssa kuulostaa melkeinpä luontevalta.
Kumpikaan ei tullut ajatelleeksi robotteja. Eläinsuojelulaki kieltää sikaan tai koiraan sekaantumisen, mutta ihmisen kaltaisista roboteista ei ole säädöksiä.
Juuso Pekkisen radio-ohjelman aiheena oli 30.1.2018 Seksi ja teknologia. Keskustelussa nousivat esiin naisen kaltaiseksi rakennetut robotit, joista nykyteknologialla saadaan pelottavan aidon näköisiä. Tekoäly antaa niille (heille?) kyvyn alkeelliseen keskusteluun, eikä nalkutuksesta ole pelkoa.
Viime viikolla Ylen Perjantai käsitteli tekoälyä, mutta poikkesi katsojien houkuttelemiseksi myös seksirobottien maailmaan. Inserttinä nähtiin Silikonisydän, jossa Robottiseksuaali Dave menee ensitreffeille älykkään seksirobotin Harmonyn kanssa. Dave haaveilee samankaltaisesta tekniikasta seksinukelleen Sidorelle, jonka kanssa hän on ollut naimisissa 17 vuotta. Yle on näköjään julkaissut erillisen uutisenkin aiheesta. Ilta-Sanomissa vähän analyyttisempi juttu samasta aiheesta.
Keskustelu tekoälystä ja robotiikasta rajoittuu yleensä bisnekseen ja työn tulevaisuuteen. Silloin unohdetaan, että seksiteollisuus on aina ollut ensimmäisiä uuden teknologian hyödyntäjiä. Esimerkiksi kaitafilmit, VHS, cd-romit, netti ja tilausvideot saivat ensimmäiset kaupalliset kuluttajamarkkinat juuri seksin ansiosta.
Miksei siis robotitkin? Ennen pitkää joudumme pohtimaan, mikä vaikutus naisten tasa- ja ihmisarvoon on sillä, että netistä voi ostaa koneellisen, käyttäjän tahtoon alistuvan synteettisen naisen. Halutaanko tällaiset laitteet kieltää, vai onko edelleen ihan sama, mitä jokainen tekee makuuhuoneessaan? Ainakin perinteiset seksologit varoittelevat kehityksen vaaroista. Tuoreen uutisen mukaan Britanniassa avattiin viime kuussa ensimmäinen robottibordelli, jossa asiakkaat voivat kokeilla laitteita.
Tahdon 2013 -kampanja johti pitkällisen väännön jälkeen sukupuolineutraalin avioliittolain säätämiseen. Ehkä jo vuonna 2030 saamme kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan orgaanisten ja synteettisten ihmisten liittojen sallimista tasaveroisuuden nimissä. Tällaista kehitystä Lindqvist tai Oinonen eivät takuulla tulleet ajatelleeksi.
Aihe voi nyt tuntua vitsiltä, mutta katsotaan tilannetta kymmenen vuoden päästä uudelleen. Jos tekoäly kehittää siihen mennessä alkeellisen tietoisuuden ja jos ihmisen kaltaisille roboteille myönnetään kansalais- tai muita oikeuksia, tasa-arvoinen avioliitto saattaa hyvinkin palata keskusteluun Tahdon 2030 -aloitteena.
Eiffel-torniin verrattuna avioliitto robotin kanssa kuulostaa melkeinpä luontevalta.
Kannattaa katsoa netflixistä sarja Black Mirror joka nimenomaan kertoo hyvinkin ahdistavasti näistä tulevaisuuden uhkakuvista. Tuotantokauden 2 jakso 1 kertoo juuri osittain aiheen teemasta. Nuori vaimo menettää miehensä onnettomuudessa mutta tilalle voi tilata ihan miehen kaltaisen synteettisen robotin... No aikojen saatossa kaikki ei mene ihan putkeen. Kannattaa katsoa koko sarja.
VastaaPoista"Ennen pitkää joudumme pohtimaan, mikä vaikutus naisten tasa- ja ihmisarvoon on sillä, että netistä voi ostaa koneellisen, käyttäjän tahtoon alistuvan synteettisen naisen."
VastaaPoistaSe saattaisi olla ihmiskunnan viimeinen keksintö. HBO:n Westworld samoin käsittelee tätä aihetta. Onko ihme jos teemapuistossa on jotain vikaa kun sitä johtaa Hannibal Lecter :)
Juuri tästä syystä ihmisiä valmistellaan joka taholla superälyyn. Superäly tulee, oletko valmis?
VastaaPoistaMe Supistit pyrimme juuri tähän, että ihminen määritellään ja luodaan uudelleen. Työ on rankkaa mutta samalla myös antoisaa. Petteri sinullekin olisi työkenttää Supismissa. Voisit esim. käydä kouluissa puhumassa Superälystä.
Kun meittii teknologian kehitystä niin huomaa että pelko ja nautinto (eli sota/salaliitot/viha ja seksi/porno) ajavat teknologian kehitystä eteenpäin ja teknologian soveltamista.
VastaaPoistaRahan himo myös ruokkii kehitystä mutta ei pärjää edellisille, tätä todentaa mm. akkujen kehityksen hitaus (investoijat eivät uskalla antaa rahaa kunnola akkujen kehitykseen koska eivät mielestään näe se tuottavan tarpeeksi riskiin nähden).
Onhan se häpeä monelle yritykselle että verkkokauppa-/palvelut tökkii kun hiemankaan enempää kuormaa tulee mutta Pornhub ei töki vaikka dataa kulkee todella paljon kokoajan.
Hupaisaa, että tuottovaatimukset ovat niin kovat, että tuotekehitys ja investoinnit alkavat jäädä lapsipuolen asemaan. Omistajat ilmoittavat suoraan epäluottamuksensa yrityksiin sillä, että osinkojen määrä ja osakkeenarvo määrittävät yrityksen. Johtopäätös on, että kuolevista yrityksistä kupataan se mitä vielä saatavissa on?
VastaaPoistaJoka alalla näyttää olevan ylikapasiteettiä, jota ajetaan alas ja muutama yritys, jolla on vara investoida korjaavat lopunkin tuotannon itselleen. Globalisaatio näyttää keskittävän tuotannon parille maailmanlaajuiselle toimijalle joka alalla.
Ylijääville jää mahdollisuus työllistää itsensä käsitöillä ja palveluilla. Tuossa herää kysymys, että mihin nuo muutamat isot yritykset tarvitsevat kansallivaltioita ja poliitikkoja joita he eivät tarvitse mihinkään?
Tietotekniikka alalla investoinnit tuotekehitykseen ovat aivan järjettömiä. Liialliset investoinnit vain haittaavat alan kehitystä. Mm. tuotannontekijöiden hinnat ovat kovin korkeat. Jos investoinnit olisivat pienemmät; niin tuotannontekijöiden hinnat olisivat paljon halvemmat.
VastaaPoistaIson osan investoinneista maksavat osakkeenomistajat. Onneksi investointikustannuksia ei asiakkaiden juurikaan tarvitse maksaa.
Koska olet kuullut tietotekniikka yrityksen osakeannista? Nokia? Apple? HP? Applekin on nostanut arvoaan ostamalla osakkeitaan takaisin. Tuotekehitys kyllä maksetaan tulorahoituksella ja mahdollisilla yhteiskunnan tukiaisilla.
VastaaPoistaSe, että minä ostan osakkeita pörssistä ei tuo rahaa kuin osakkeiden omistajalle, ko. yritys ei niistä rahoista saa senttiäkään.
Meillä on nyt 3 pc-yritystä maailmassa HP, Lenovo ja Dell. Acer ja Asus ovat seuraavia, jotka tulevat tipahtamaan Lenovon tai Huawein syliin.
Startupit ovat asia erikseen, mutta niiden kanssa toimiminen on lähempänä lottoa kuin perinteistä osakeanneilla rahoitettavia investointeja.
Et taida tuntea taseinjektiota.
VastaaPoistahttps://jtalous.blogspot.fi/2011/08/usan-luottoluokitus-vielakin-liian.html
Taseinjektion mekanismi ei mene sillälailla suoraan osakemyynnistä vaan riittää, että vakuusarvot kasvavat. Kyllä nykytaloudessa tuotekehitys maksetaan nimenomaan taseinjektion kautta, suorarahoitus on harvinaista.
Eläinsuojelulaki ei kiellä eläimeen selaantumista. Mitä tulee avioliittoon, niin se on sopimus. Eläin tai robotti ei voi tehdä sopimusta.
VastaaPoistaYhteiskunnalliset ristiriidat tulevat olemaan tekoälyissä niin suuret, että ne luultavasti tullaan ratkaisemaan sotimalla. Pienemmätkin riidat on ratkaistu sotimalla. Tuntuu vaikealta uskoa, että tekoäly asioissa kyettäisiin lyötämään rauhanomainen tie.
VastaaPoistaNyt on tilanne taas sellainen, että asioista sopimisen kausi on ohi. Kriisejä on joka lähtöön. On myrkyttämistä, pohjoiskoreaa, taloussotaa jne
VastaaPoistaSopiminen tekoälystä on tälläisessä poliittisessa tilanteessa täysin mahdotonta. Tekoälyn sääteleminen on muuhun sotateknologiaan verrattuna mahdotonta. Sopimuksia ei voi valvoa millään keinolla, joka on aseiden rajottamisneuvotteluissa ehdoton edellytys. Lisäksi taloudelliset panokset ovat niin suuret, että tämä jo varmasti estää tekoälysopimusten syntymisen. Erityisesti Kiina ja Venäjä ovat kiinnostuneita superälystä ja Kiinan tapauksessa taloudelliset resurssit ovat valtavat.
Eläinsuojelulaki ei kiellä eläimeen selaantumista
VastaaPoistaRiippuu vähän eläimen koosta ja tekniikasta.
"Riippuu vähän eläimen koosta ja tekniikasta. "
VastaaPoistaEn halua tietää mitä tämä tarkoitti, mutta uudessa eläinsuojelulaissa sekaantuminen ilmeisesti kielletään.
"Rahan himo myös ruokkii kehitystä mutta ei pärjää edellisille, tätä todentaa mm. akkujen kehityksen hitaus (investoijat eivät uskalla antaa rahaa kunnola akkujen kehitykseen koska eivät mielestään näe se tuottavan tarpeeksi riskiin nähden)."
VastaaPoistaAkkujen kehitykseen käytetään miljardeja. Seksirobotin kehitykseen ehkä jokunen miljoona.
En näe miten nimenomaan tämä avioliitto olisi ongelma. Jos robotilla ei ole kykyä tehdä päätöksiä eikä se voi omistaa mitään, niin avioliitto on merkityksetön käsite. Robotti ei voi ilmaista tahtoaan ja hän ei siten voi avioliittoa solmia. Ja vaikka voisi, niin hänellä ei voi olla avio-oikeutta toisen omaisuuteen jne.
VastaaPoistaJos taas katsotaan, että robotille kuuluu ihmisoikeudet ja se pystyy ilmaisemaan tahtonsa eikä ole kenenkään omistuksessa tai holhouksessa, niin mikä ongelma siinä avioliitossakaan enää sitten olisi? Robottihan voisi mennä töihin, säästää käsirahan, ostaa jonkun kanssa kämpän puoliksi ja muuttaa siihen eläen avoliitossa. Joten miksi he eivät voisi mennä naimisiin?