Robottiauto tappoi jalankulkijan ja pilasi kerralla tilastot

Oli vain ajan kysymys, milloin robottiauton kolarissa kuolisi ensimmäinen jalankulkija. Se tapahtui Arizonan Tempessä 19.3.2018. Päivämäärä jää robottiteknologian historiaan. Samoin jää tämä kauhistunut ilme kuljettajan kasvoilla, kun hän huomaa pyörää taluttavan naisen auton valokeilassa:

Tämä kauhistunut ilme kertoo ensimmäisestä robottiauton tappamasta jalankulkijasta.

Oli jokseenkin ironista, että auto oli juuri Volvo, jonka brändi perustuu turvallisuuteen. Volvo on lykännyt omia suunnitelmiaan autonomisten autojen markkinoille tuomisesta, koska tekniikka ei ole kehittynyt odotetulla vauhdilla.

Uberin osuus turmassa ei ollut yllätys. Yhtiö on rämpinyt skandaalista toiseen. Se maksoi hakkerille 100 000 euroa, jotta varastetut henkilötiedot eivät päätyisi levitykseen ja karkotettiin Kaliforniasta, koska se rikkoi autonomisten ajotestien lupaehtoja.

Arizona otti Kalifornian karkottaman Uberin avosylin vastaan, kuten niin moni valtio nykyään tekee -- Suomi mukaanlukien. On hienoa päästä uuden teknologian koekentäksi, vaikka pioneerin osa on aina raskas ja johtaa pahimmillaan siviiliuhreihin. Joulukuussa 2017 osavaltion kuvernööri toivotti Uberin tervetulleeksi kokeilemaan robottiautoja: “While California puts the brakes on innovation and change with more bureaucracy and more regulation, Arizona is paving the way for new technology and new businesses. California may not want you, but we do.”

Kaikki tekniikan edistysaskeleet ovat vaatineet uhrinsa. Varsinkin lentoliikenne oli alkuvuosina tuuripeliä, jossa ihmishenki oli halpa. Silloin ihmisuhrit hyväksyttiin helpommin, nyt jokainen henki on arvokas ja juristit aggressiivisempia kuin 50 vuotta sitten.

Valvontakameran kuvasta päätellen nainen ilmestyy auton valokeilaan yllättäen ja taluttaa pyöränsä suoraan auton eteen. Onnettomuus oli väistämätön, olipa ratin takana ihminen tai tietokone. Vai oliko?

Onko tämä robottiauton vika?

Kuvasta on mahdoton arvioida, millainen näkyvyys kohdassa on ollut. Kuva näyttää mustalta, mutta se johtuu kameratekniikasta ja vääristää asiaa Uberin eduksi. Paikallisten kuvaamat videot näyttävät ihan toiselta:

Tässähän on ihan hyvä näkyvyys.

Nainen on ylittänyt ennen törmäystä ainakin yhden kaistan, joten hän ei hypännyt auton eteen puskista tai katveesta. Mahdollisesti ihmiskuljettaja olisi havainnut liikettä pientareella, mutta ainakin Uberin auton olisi pitänyt havaita. Juuri siinä on robottiauton idea: se "näkee" ympärilleen monin eri tavoin. Erityisen tärkeä on LIDAR, joka luo ympäristöstä 3D-kuvan laserin avulla. 

Poliisin tietojen mukaan auto kulki 38 mailin tuntinopeudella (61 km/h), kun nopeusrajoitus kohdassa on 45 mph. Ylinopeutta ei voi syyttää. On siis pakko syyttää Uberin ohjelmistoa. Robottiauto ei toiminut kuten piti. Naisen kohtaloksi koitui softavika. Teknisestä häiriöstä ei voinut olla kyse, sillä kuljettaja katselee maisemia ja ilmeisesti sylissään olevaa laitetta auton ajaessa, ja kaikki vaikuttaa normaalilta.

"Meidän softa olisi ollut parempi ja estänyt onnettomuuden", sanoi Waymon (ex-Google) edustaja omista autoistaan. On mahdotonta arvioida softien hyvyyttä, mutta jotain yleistyksiä tapauksesta voi silti tehdä. 

Ensinnäkin ihmiskuljettajan rooli robottiautossa on ongelmallinen. Ihminen ei pysty reagoimaan sekunnin murto-osassa, kun on ensin katsellut auton ajavan itseään tunnin verran. Robottiautoa valvova ihminen on melko turha tosipaikan sattuessa. Tämä vesittää ajatuksen, että kuljettaja ottaisi ohjat, kun robottiauton kyvyt loppuvat äkillisessä vesisateessa, liukkaudessa tai muussa odottamattomassa tilanteessa. Vielä pahempi, jos kuljettaja ottaa ajon aikana nokoset tai siemailee juomaa, kuten mainoksissa luvataan. Reaktioaika voi venyä minuutteihin.

Poliisin mukaan uhri rikkoi liikennesääntöjä ylittäessään tien väärästä paikasta. mutta vastaavaa tapahtuu alueella usein. Paikallinen kuljettaja tietäisi tämän ja osaisi olla varuillaan. Robottiauto on vain anturien ja ohjelmien varassa. Ehkä nekin tulevaisuudessa saavat kollektiivisen tietopankin, joka korvaa ihmisautoilijoiden keräämää hiljaista tietoa. 

Oli Uberin onnettomuus yhtiön omaa syytä tai ei se kertoo, miten kaukana aidot robottiautot vielä ovat. Ajaminen ei ole pelkkä tietotekninen kysymys vaan sosiaalista toimintaa suhteessa muihin tiellä liikkujiin, joista kaikki eivät todellakaan noudata sääntöjä. Tämä tekee yhtälöstä vaikeamman kuin yksikään autovalmistaja haluaa myöntää.

Vuonna 2016 USA:n liikenteessä kuoli 37 461 ihmistä eli 1,25 kuolemaa 100 miljoonaa ajomailia kohti. Uberin autoilla oli ajettu noin kolme miljoonaa mailia ennen ensimmäistä kohtalokasta onnettomuutta. Tästä laskien robottiautot ovat 25 kertaa vaarallisempia kuin ihmiskuljettajat. 

Yhdestä havaintopisteestä ei voi laskea tilastoa eikä pisteen kautta piirtää suoraa. Silti lukema on huolestuttava ja mustaa vielä pitkään tuleviakin keskiarvoja, kun havaintopisteitä saadaan lisää.

Ehkä Uberin tekniikka on tosiaan kelvotonta, mutta silloin se osoittaa, ettei robottiautojen valvonta ole ajan tasalla. Toivottavasti Suomessa ei tehdä sitä virhettä, että ihmisten turvallisuutta vaarannetaan teknisen edelläkävijyyden nimissä. 

Tilastot nimittäin vääristävät Uberin onnettomuutta yhtiön eduksi, eivät sitä vastaan. Robottiautoja on ajettu lähinnä päiväsaikaan ikuisen kesän osavaltioissa, kun taas ihmisten kolaritilastot on laskettu ympäri vuoden hankalistakin ajo-olosuhteista. Yhdysvaltojen pohjoisissa osavaltioissa talvi on Suomeakin ankarampi.

Lisäys 28.5.2018: We Now Know Why the Self-Driving Uber That Killed a Pedestrian Didn’t Brake
Lisäys 22.6.2018: Driver in autonomous Uber was watching 'The Voice' moments before fatal Tempe crash

Tahdon 2030 - naimisiin robotin kanssa

Kun eduskunta keskusteli homoparien vihkimisestä syyskuussa 1997, keskustan kansanedustaja Maija-Liisa Lindqvist maalaili, että seuraavaksi joku haluaisi elää sian kanssa ja yhteiskunta joutuisi hyväksymään senkin. Persujan Pentti Oinonen otti toukokuussa 2009 esiin koirat ja kysyi, onko ihmisten seuraavaksi sallittua avioitua rakastamansa hauvelin kanssa.

Kumpikaan ei tullut ajatelleeksi robotteja. Eläinsuojelulaki kieltää sikaan tai koiraan sekaantumisen, mutta ihmisen kaltaisista roboteista ei ole säädöksiä.

Juuso Pekkisen radio-ohjelman aiheena oli 30.1.2018 Seksi ja teknologia. Keskustelussa nousivat esiin naisen kaltaiseksi rakennetut robotit, joista nykyteknologialla saadaan pelottavan aidon näköisiä. Tekoäly antaa niille (heille?) kyvyn alkeelliseen keskusteluun, eikä nalkutuksesta ole pelkoa.

Viime viikolla Ylen Perjantai käsitteli tekoälyä, mutta poikkesi katsojien houkuttelemiseksi myös seksirobottien maailmaan. Inserttinä nähtiin Silikonisydän, jossa Robottiseksuaali Dave menee ensitreffeille älykkään seksirobotin Harmonyn kanssa. Dave haaveilee samankaltaisesta tekniikasta seksinukelleen Sidorelle, jonka kanssa hän on ollut naimisissa 17 vuotta. Yle on näköjään julkaissut erillisen uutisenkin aiheesta. Ilta-Sanomissa vähän analyyttisempi juttu samasta aiheesta.

Keskustelu tekoälystä ja robotiikasta rajoittuu yleensä bisnekseen ja työn tulevaisuuteen. Silloin unohdetaan, että seksiteollisuus on aina ollut ensimmäisiä uuden teknologian hyödyntäjiä. Esimerkiksi kaitafilmit, VHS, cd-romit, netti ja tilausvideot saivat ensimmäiset kaupalliset kuluttajamarkkinat juuri seksin ansiosta.

Miksei siis robotitkin? Ennen pitkää joudumme pohtimaan, mikä vaikutus naisten tasa- ja ihmisarvoon on sillä, että netistä voi ostaa koneellisen, käyttäjän tahtoon alistuvan synteettisen naisen. Halutaanko tällaiset laitteet kieltää, vai onko edelleen ihan sama, mitä jokainen tekee makuuhuoneessaan? Ainakin perinteiset seksologit varoittelevat kehityksen vaaroista. Tuoreen uutisen mukaan Britanniassa avattiin viime kuussa ensimmäinen robottibordelli, jossa asiakkaat voivat kokeilla laitteita.

Ja entä kun markkinoille tulevat lapsiversiot, joilla pedofiilit voivat tyydyttää halujaan -- onko se hyvä vai huono asia?

Tahdon 2013 -kampanja johti pitkällisen väännön jälkeen sukupuolineutraalin avioliittolain säätämiseen. Ehkä jo vuonna 2030 saamme kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan orgaanisten ja synteettisten ihmisten liittojen sallimista tasaveroisuuden nimissä. Tällaista kehitystä Lindqvist tai Oinonen eivät takuulla tulleet ajatelleeksi.

Aihe voi nyt tuntua vitsiltä, mutta katsotaan tilannetta kymmenen vuoden päästä uudelleen. Jos tekoäly kehittää siihen mennessä alkeellisen tietoisuuden ja jos ihmisen kaltaisille roboteille myönnetään kansalais- tai muita oikeuksia, tasa-arvoinen avioliitto saattaa hyvinkin palata keskusteluun Tahdon 2030 -aloitteena.

Eiffel-torniin verrattuna avioliitto robotin kanssa kuulostaa melkeinpä luontevalta.

Helsingin Sanomat pilasi arkistohakunsa

Hesarin arkistohaku (jutut vuodesta 1990 lähtien) on ollut itselleni keskeinen syy maksaa palvelusta. Arkistosta pystyi seuraamaan esimerkiksi digitalisaatio-sanan yleistymistä. Käyttöliittymä oli askeettinen, mutta se toimi juuri niin kuin piti.

Marraskuun 2016 tienoilla Hesari pilasi kaiken. Haku korvattiin uudella, joka näyttää modernilta ja helpolta, mutta toimii miten sattuu eikä tuloksiin ole luottamista.

Aiempi haku näytti osumien tarkan määrän. Nykyinen huonompi versio näyttää määrän vain 50 asti, joten en pysty päivittämään yllä linkittämääni blogikirjoitusta digitalisaatio-sanan määristä vuoden 2016 lopussa tai vuonna 2017. Haku näyttää kyllä linkit osumiin, mutta ei niiden kappalemäärää -- ymmärtäisin, jos asia olisi päinvastoin.

Esimerkkejä varten valitsin hakusanan, jonka tulokset jäävät riittävän pieniksi. Haetaan sanaa hex vuoden 2010 aikana ilmestyneistä jutuista.

Tuloksena 8 osumaa.

Kun lajitteluperusteeksi valitaan Osuvin ensin, tuloksia on enää kolme:

Enää kolme osumaa.

Mielestäni lajittelujärjestyksen ei pitäisi vaikuttaa osumien määrään, vain niiden järjestykseen (jostain syytä Aravirta-juttu näkyy kahteen kertaan, mutta ei lasketa sitä haun viaksi -- sillä on ihan tarpeeksi omiakin ongelmia).

Mikä mahtaa olla urheilutuloksissa ja Hämähäkkimiehen tv-listauksessa esiintyvä hex-sana?

hex == Hexan

Ahaa, haku etsii siis vain sanan alun perusteella, joten hex-sana tuottaa osuman myös Hexan-sanasta. TV-ohjelmalistauksessa osuma tulee kohdasta "8.00 Uusi elämä maalla Hexham - perinnerakentamista".

Laajennetaanpa hakuaikaa 2010-2011. Voisi kuvitella, että loppuajan kalenterinäytöstä voi hakea hiirellä uuden vuoden:

Laajennetaan hakuaikaa vuodella, mutta miten?

Listasta valitulla vuodella ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta, sillä sen arvo ei näytä päivittyvän hakukenttiin. Vuoden ja kuukauden lisäksi pitää klikata myös päivää, jotta arvo vaihtuisi.

Jos haluaisi hakea 2011-2012 ja erehtyy muuttamaan ensiksi aloituspäivää (jolloin lopetuspäivä jää 31.12.2010 eli aikaisemmaksi), haku palaa takaisin alkuun ja tyhjentää näytön. Peräkkäisiä aikoja haettaessa on siis muistettava muuttaa ensin lopetuspäivää ja vasta sen jälkeen aloituspäivää.

Muutetaan pelkkää lopetuspäivää vuodella eteenpäin, jolloin tuloksia on 44 (Osuvin ensin -järjestyksessä vain 32).

Vuosina 2010-2011 yhteensä 44 osumaa.

Ensimmäinen osuma tulee lauseesta "...hintatasoa kuvaava HEX-indeksi on laskenut...", mikä on loogista. Mutta miksi Osuvin ensin -vaihtoehto kääntää järjestyksen niin, että Aravirran uutinen on ensimmäisenä?

Osuvin ensin suosii Aravirtaa..

Aravirran uutisessa esiintyy kolme kertaa sana Hexi, joten hakukone painottaa ilmeisesti esiintymiskertojen määrää eikä sitä, että hakusana olisi tarkasti se, mitä on haettu. Tällainen tuntuu nurinkuriselta.

Kolme Hexiä nostaa tämän tuloksen osuvimmaksi.

Haussa ei ole käyttöohjetta, mutta kokeillaanpa lainausmerkkejä. Ne pakottavat (fraasihaun lisäksi) Googlen etsimään täsmälleen annettua sanaa -- ja niin näyttää olevan Hesarinkin haussa:

Lainausmerkit pakottavat haun sanatarkaksi.

Erikoista kyllä, lainausmerkeillä ei ole vaikutusta Osuvin ensin -vaihtoehtoon. Se tarjoaa edelleen 32 osumaa.

Osuvin ensin -järjestys ei piittaa lainausmerkeistä.

Aiemmin hakua pystyi rajaamaan valitsemalla osiot, joihin haku kohdistui yksi kerrallaan. Nykyisessä haussa voi valita joko kaikki tai vain yhden. On siis mahdotonta jättää radio- ja tv-ohjelmia sekä urheilutuloksia pois tuloksista, vaikka ne tuottavat aina turhia osumia.

Olen odottanut puolitoista vuotta haun korjaamista, mutta mitään ei ole tapahtunut. Tällaisena haku palvelee maksavia asiakkaita huonommin kuin edeltäjänsä. Jos tätä ei voi korjata, saisiko edes sen vanhan haun rinnalle takaisin?