Älyjääkaappi lähettää selfien

Kun vanha jääkaappi alkoi tulla tiensä päähän, oli hyvä syy siirtyä älykodin aikakauteen. Katselin keväällä 2017 Boschin älyjääkaappia, mutta 1599 euron hinta tuntui vielä korkealta. Yritin etsiä netistä tarkempia tietoja kuvanlaadusta tai tekniikasta, mutta tietoa oli niukasti. Tammikuussa 2018 sama kaappi oli Gigantin viikonlopputarjouksessa 999 euroa, joten paras tapa selvittää kaapin toiminta oli ostaa se. Normihinta näyttää olevan nyt 1299 euroa.

Boschin mainososasto on tehnyt hyvää työtä: slogan "Jääkaappi, joka lähettää itsestään selfien" on ajan hengessä loistava.

"First Bosch fridge that sends you a selfie"

Jääkapissa on kaksi kameraa, toinen ovessa ja toinen jääkaapin sisällä.

Jääkaapin ovikamera kuvaa hyllyt.

Jääkaapin sisällä on toinen kamera, joka kuvaa oven hyllyt.

Myös Samsungilla on älyjääkaappeja, mutta niissä kamerat ovat vain ovessa, joten ovipuolella olevat tuotteet jäävät katveeseen.

Jääkaappi liitetään wlan-verkkoon, minkä jälkeen kuvia voi tarkastella älypuhelimella esim. kaupassa. Ohjelma näyttää myös muutamia vanhempia kuvia.

Sisäkuva.

Ovi.

Kuvien laatu jättää toivomisen varaa, mutta ainakin niistä pystyy laskemaan maitotölkkien ja juomapurkkien määrän. Ahtaiden tilojen vuoksi kuvan ottaminen on teknisesti hankalaa.

Sovellus antaa myös ilmoituksen puhelimeen hälytyksistä (ovi jäänyt auki, lämpötila noussut liikaa) ja softapäivityksistä:

Hälytykset.

Tietenkin myös jääkaapin ja pakastimen lämpötilaa voi säätää puhelimesta:

Lämpötilasäätö.

Huoltoa varten voi avata etädiagnostiikkayhteyden:

Etädiagnostiikka.

Älyjääkaappi EI tiedä, mitä tuotteita sen sisällä on (niissä pitäisi olla rfid-tunnisteet) EIKÄ se tilaa itsekseen ruokaa. Ehkä nämäkin toiminnot tulevat joskus, mikäli ihmisiä kiinnostaa.

Wlan-asennukseen meni peräti tunti, sillä vaikka prosessi on periaatteessa yksinkertainen, jostain syystä puhelin ei aluksi löytänyt laitetta. Jääkaapin käyttöliittymä perustuu onnettomaan näyttöön ja pariin painikkeeseen, joiden tuntuma on epämääräinen.

Bosch ja Siemens käyttävät Home Connect -järjestelmää, jonka luvataan olevan erittäin turvallinen. Ulkoisia rajapintoja ei ole, joten tietoja ei voi yhdistää muuhun älykotiin. Home Connectista on rajapinta IFTTT:hen, mikä mahdollistaa toimintojen linkittäminen. Esimerkiksi keittiön kattovalon voi vaihtaa punaiseksi, mikäli ovi jää auki tai lämpötila nousee liikaa.

Niin, tietoturva. Pari päivää sitten medioissa kiersi älykkäiden kodinkoneiden vaaroista varoittava juttu ("Salakavala uhka valtaa kotisi, nyt on viimeinen hetki toimia"). Sen mukaan nettiin liitetyt kodinkoneet keräävät tietoja ja myyvät niitä mainostajille.

Uutinen tuntuu kovasti liioittelevalta. Ihan kaikkea ei kannata pelätä ja riskit tulee suhteuttaa hyötyihin. Vaikka etäohjattava kahvinkeittimeni lähettäisi tietoja valmistajalleen, mitä sitten? Kahvista ei voi päätellä mitään arvokasta, eikä ip-osoitteen perusteella voi kohdistaa mainontaa. Älykästä leivänpaahdinta en vielä ole hankkinut, mutta pitäisikö sitä pelätä mainosten tai kiristyshaittaohjelmien vuoksi? Enpä usko.

Entä jos joku hakkeroi tilini ja pääsee katsomaan jääkaapin sisältöä? Ruokailutottumusten analysointi kuvien perusteella olisi teoriassa mahdollista, mutta miksi vaivautua, kun parempaa tietoa saa helpommin vaikka kanta-asiakaskorteista? Jotain rajaa pelotteluunkin.

Älylaitteiden riskit liittyvät niiden tekniikkaan. Huonosti toimiessaan ne voivat tukkia sisäverkon, paljastaa wifi-salasanan tai ne voidaan valjastaa palvelunestohyökkäyksiin. Tämän vuoksi jääkaappini on kiinni vierasverkossa. Lisäksi oletan, että tuhannen euron saksalaisessa jääkaapissa myös koodi on parempaa kuin 50 euron kiinalaisessa reitittimessä. Aika näyttää. Juuri siksi hankin kaapin, selvittääkseni asian itse jotta ei tarvitse uskoa mainoksia eikä pelottelevia uutisia.

Entä voisiko joku hakkeroida tiensä kaappiin ja kytkeä se sulatukselle? Sellaista toimintoa hallintaohjelmassa ei ole, mutta kuka tietää mitä asiansa osaava hakkeri löytäisi (itse asiassa kaapissa ei ole sulatusta lainkaan, koska se on NoFrost-mallia). Väärinkäytön riski jää aina, ja se on yllätyksellisyydessä: emme osaa arvioida, miten toimintoja tullaan käyttämään väärin. Sen sijaan vanhojen uhkien ekstrapolointi tulevaan maailmaan (leivänpaahtimen käyttö mainostamiseen) ei koskaan toimi.