Pelastusarmeija julkaisi kesällä kampanjan, jossa presidentti Halonen oli puettu kadulla asuvaksi hylkiöksi (toisessa kuvassa oli Rovion Vesterbacka, postaukseni koskee molempia). Ajatuksena oli, ettei huono-osaisuus ole aina omaa syytä, vaan huono onni voi kohdata ketä tahansa.
Ylen jutussa kerrottiin, että "tilanne on ikuistettu viime kuussa Helsingin Kallion alueella".
Ei ollut. Tällä viikolla venäläinen uutissivusto "paljasti", että kuva oli manipuloitu. Presidentti Halosen pää oli photoshopattu toiseen vartaloon. Sinänsä ironista, että asiasta kertoo venäläinen sivusto juuri, kun kansalaisia oli varoitettu venäläisten trollauksesta, valeuutisista ja informaatiovaikuttamisesta.
Entä sitten, jos Halosen pää olikin siirretty toiseen kuvaan? Luuliko joku, että Halonen olisi presidenttikautensa jälkeen oikeasti joutunut kadulle? "Ei kai kukaan tätä dokumenttikuvana pidä", kommentoi Pelastusarmeijan edustaja.
Minusta asia on paljon monimutkaisempi. Tiedämme, että valokuvamalleja photoshopataan hoikemmiksi ja heidän vartalonsa siirretään studion värittömästä taustakankaasta eksoottisiin ympäristöihin. Kukaan ei odotakaan, että Henkka-Maukan (Hennes & Mauritz) kuvat olisivat todellisia. Nehän ovat... niin, mainoksia.
Ehkä olen vanhanaikainen, mutta odotan Pelastusarmeijalta jotain muuta. Odotan, että jos se kuvaa presidentti Halosta, henkilö on todellinen. Tiedän, että kuva on mainos, mutta odotan ainakin presidentin olevan oikea. Juuri tässä on kuvan juju: kontrasti syntyy siitä, että presidentti Halonen siirretään elämään kadulla. Jos kuvassa olisi joku tavis, vaikutelmaa ei syntyisi. Sitä ei synny myöskään, ellei presidentti oikeasti olekaan kuvassa.
Ylen uutisen mukaan kuvankäsittelyyn päädyttiin aikataulusyistä. Presidentillä oli varmaan kiireitä eikä Pelastusarmeija jaksanut odottaa, kamppis oli saatava ulos. Olen pettynyt tällaiseen ajatteluun. Mainoskampanja ajoi todenmukaisuuden yli. Fraasi "antaa kasvot jollekin" toteutuu kirjaimellisesti.
Itse asiassa kuvamanipulointi kääntää mainoksen päälaelleen. Sanoman piti olla, että menestyjäkin voi joutua kadulle. Pelkän pään käyttö kertoo kuitenkin toista: menestyjät antavat käyttää kuvaansa, mutta eivät omaa aikaansa. Photoshoppaus vain korostaa, miten eri maailmassa menestyjät elävät. Heillä (ja markkinointiväellä) on niin kiire, etteivät he oikeasti välitä syrjäytyneistä pätkääkään.
Henkka Maukalta kukaan ei odota totuudellisuutta. Pelastusarmeijalta odotan sitä. Jos kuvat ovat vain mainoksia, voinko luottaa muihinkaan avustusjärjestöjen julkaisemiin kuviin hätää kärsivistä ihmisistä? Onko nekin photoshopattu vain maksimaalisen vaikutuksen aikaansaamiseksi, jotta ihmiset lahjoittaisivat enemmän rahaa?
"Lopputulos on tärkein", korostaa Pelastusarmeijan markkinoinnista (sic!) vastaava Anne Fredriksson. Tarkoitus siis pyhittää keinot. Ovatko muutkaan kuvat köyhistä avuntarvitsijoista oikeita? Ratkaiseeko niissäkin vain lopputulos?
Pelastusarmeija itse ei häpeile markkinointiaan. Päinvastoin, sivullaan se esittelee ylpeänä menestystään kahdessa mainosalan kilpailussa. Huomio ja mainoskilpailussa menestyminen ovat tärkeitä arvoja myös Pelastusarmeijalle.
Ehkä on vain ajan henki, että Pelastusarmeija kamppailee näkyvyydestä ja huomiosta samoilla keinoilla kuin Henkka Maukka ja lukuisat muut kauppiaat. Silloin myös reaktioni on sama: ohitan jatkossa avustusjärjestöjen mainokset yhtä nopeasti kuin turhat vaatemainoksetkin.
Ylen jutussa kerrottiin, että "tilanne on ikuistettu viime kuussa Helsingin Kallion alueella".
Ei ollut. Tällä viikolla venäläinen uutissivusto "paljasti", että kuva oli manipuloitu. Presidentti Halosen pää oli photoshopattu toiseen vartaloon. Sinänsä ironista, että asiasta kertoo venäläinen sivusto juuri, kun kansalaisia oli varoitettu venäläisten trollauksesta, valeuutisista ja informaatiovaikuttamisesta.
Entä sitten, jos Halosen pää olikin siirretty toiseen kuvaan? Luuliko joku, että Halonen olisi presidenttikautensa jälkeen oikeasti joutunut kadulle? "Ei kai kukaan tätä dokumenttikuvana pidä", kommentoi Pelastusarmeijan edustaja.
Minusta asia on paljon monimutkaisempi. Tiedämme, että valokuvamalleja photoshopataan hoikemmiksi ja heidän vartalonsa siirretään studion värittömästä taustakankaasta eksoottisiin ympäristöihin. Kukaan ei odotakaan, että Henkka-Maukan (Hennes & Mauritz) kuvat olisivat todellisia. Nehän ovat... niin, mainoksia.
Ehkä olen vanhanaikainen, mutta odotan Pelastusarmeijalta jotain muuta. Odotan, että jos se kuvaa presidentti Halosta, henkilö on todellinen. Tiedän, että kuva on mainos, mutta odotan ainakin presidentin olevan oikea. Juuri tässä on kuvan juju: kontrasti syntyy siitä, että presidentti Halonen siirretään elämään kadulla. Jos kuvassa olisi joku tavis, vaikutelmaa ei syntyisi. Sitä ei synny myöskään, ellei presidentti oikeasti olekaan kuvassa.
Ylen uutisen mukaan kuvankäsittelyyn päädyttiin aikataulusyistä. Presidentillä oli varmaan kiireitä eikä Pelastusarmeija jaksanut odottaa, kamppis oli saatava ulos. Olen pettynyt tällaiseen ajatteluun. Mainoskampanja ajoi todenmukaisuuden yli. Fraasi "antaa kasvot jollekin" toteutuu kirjaimellisesti.
Itse asiassa kuvamanipulointi kääntää mainoksen päälaelleen. Sanoman piti olla, että menestyjäkin voi joutua kadulle. Pelkän pään käyttö kertoo kuitenkin toista: menestyjät antavat käyttää kuvaansa, mutta eivät omaa aikaansa. Photoshoppaus vain korostaa, miten eri maailmassa menestyjät elävät. Heillä (ja markkinointiväellä) on niin kiire, etteivät he oikeasti välitä syrjäytyneistä pätkääkään.
Henkka Maukalta kukaan ei odota totuudellisuutta. Pelastusarmeijalta odotan sitä. Jos kuvat ovat vain mainoksia, voinko luottaa muihinkaan avustusjärjestöjen julkaisemiin kuviin hätää kärsivistä ihmisistä? Onko nekin photoshopattu vain maksimaalisen vaikutuksen aikaansaamiseksi, jotta ihmiset lahjoittaisivat enemmän rahaa?
"Lopputulos on tärkein", korostaa Pelastusarmeijan markkinoinnista (sic!) vastaava Anne Fredriksson. Tarkoitus siis pyhittää keinot. Ovatko muutkaan kuvat köyhistä avuntarvitsijoista oikeita? Ratkaiseeko niissäkin vain lopputulos?
Pelastusarmeija itse ei häpeile markkinointiaan. Päinvastoin, sivullaan se esittelee ylpeänä menestystään kahdessa mainosalan kilpailussa. Huomio ja mainoskilpailussa menestyminen ovat tärkeitä arvoja myös Pelastusarmeijalle.
 |
| Tärkeintä on menestyä mainoskilpailuissa. |
Minä en näe tuossa isoa ongelmaa. Kuvahan joka tapauksessa olisi ollut lavastettu. En näe miksi kuvanmuokkaus on yhtään enempää väärin kuin kuvan lavastaminen.
VastaaPoistaOsmo hei, kuvanmuokkaus on aivan eri asia kuin valehteleminen.
VastaaPoistaPelastusarmeija kertoi lavastaneensa kuvan, ei kertonut muokanneensa sitä noin dramaattisesti.
Sinulle valehteleminen ei ole iso juttu, minulle on.
Olen pitänyt Pelastusarmeijaa organisaationa, jotta annetuista roposista menee eniten kohteisiin ja vähiten sisäisiin suhmurointeihin. Nyt loppui minun lanttieni kilinä joulupadassa.
Kaikki mediajutut on aina lavastettuja ja näyteltyjä. Oikeaa videota tai kuvaa ei ole missään. Ihmiset on totutettu keinoteikoiseen kuvaan. Aito näyttää epäilyttävältä ja sopimattomalta.
VastaaPoistaJärvinen kirjoitti: "...Photoshoppaus vain korostaa, miten eri maailmassa menestyjät elävät. Heillä (ja markkinointiväellä) on niin kiire, etteivät he oikeasti välitä syrjäytyneistä pätkääkään". Tästä samaa mieltä, sanoivat photoshopatut demarit mitä tahansa.
VastaaPoistaKun tuo Hennes & Moritz nousi jutussa myös esiin, niin Ruotsin SVT on heidänkin tekemisiään tutkinut ja todennut ettei H&M:lta (ja monelta muulta) avustuspatoihin paljon heru, vaikka kotisivuillaan niin kertovat. Esim. vuonna 2016 polttivat tonnikaupalla uusia, mutta muodista pois menneitä vaatteita. Olisivat nekin vaatteet varmasti lämmittäneet monen kelkasta pudonneen mieltä ja kehoa, mutta kun ei kannata. Aiheesta lisää täällä på svenska:
https://www.svt.se/nyheter/granskning/ug/valgorenhetsorganisationer-far-inga-klader-fran-h-och-m-trots-loften-pa-hemsidan
https://www.svt.se/nyheter/granskning/ug/h-och-m-branner-helt-nya-klader-i-sverige
Ei kai nyt kukaan enää vuonna 2017 usko, että suuryhtiöt ajaisivat köyhien asiaa? Ainut joka välittää köyhistä on Superäly.
VastaaPoistaFotarin käytössä ei ole mitään pahaa. Tässä keississä valokuvaajan lausunnot ennen tätä paljastusta antoivat vahvasti ymmärtää kuvassa olevan henkilön olevan presidentti Halonen. Olisivat alun alkaen kertoneet miten on tehty niin tätä juttua ei olisi tullut. Totaalisen typerää toimintaa koko työryhmältä.
VastaaPoistaMaukka on muuten Mauritz eikä mikään Moritz.
VastaaPoistaHuomaa, etten ole asiakas :-) Kiitos oikaisusta, korjattu.
VastaaPoistaTässä tapauksessa on kaksi asiaa jotka pitää erityisesti huomioida. Kuvasta saa käsityksen että Suomen tasavallan entinen presidentti on itse tullut paikalle kuvattavaksi. Tilanne kuvassa näyttää autenttiselta. Mainostoimistolta oli täysin harkitsematonta tehdä kyseinen kuvamanipulaatio vaikka se oli saanut suostumuksen molemmilta tahoilta. Mainostoimiston olisi pitänyt ymmärtää että tässä ei ole kyseessä mikään vaatemainos tai vastaava. Ihmiset jotka kuvaa katsoivat tuntevat tulevansa petetyiksi, varsinkin kun huomioi kuka henkilö kuvassa esiintyy ja mihin tarkoitukseen julkaisu on tehty. Kiireeseen on turha vedota, mainostoimiston olisi nyt parasta tulla esiin ja kertoa että se mokasi ja pahasti.
VastaaPoistaEi kai kukaan aikuisten oikeesti usko, että kuvat ovat autenttisia todistekappaleita.
VastaaPoistaJos luotettavuutta ei ole edes mainoksessa niin kuin voin uskoa että luotettavuutta on toiminassakaan?
VastaaPoistaPitänee varmaan antaa Pelastusarmeijalle feikki-rahaa oikean sijasta.
Kannattaa miettiä kenelle rahansa antaa.
VastaaPoistaeihän nyt kukaan usko että afrikassa oikeasti on nälänhätää, öljyä niillä on enemmän kuin norjalla monissa maissa. Nämä avusturjärjestöt ovat vähän niinkuin KELA,olemassa sitä itseään varten, ei asiakkaita.
VastaaPoistaKaikille lienee selvää, että nämä ovat huijareita. Jo nimi pelastusarmeija huutaa huijausta. Mitä lie hipstereitä.
VastaaPoistaOngelma kuvanmuokkauksissa on se, että se on yleensä aika pienen piirin tiedossa, millainen originaali tilanne on ollut ja että mitä millekin kuvalle on tehty. Tuskin Pelastusarmeijassakaan kovin moni on tiennyt, että kuva oli muokattu. He tilasivat mainoksen varmaan mainostoimistolta, joka lienee hoitanut kuvaukset ja mainoksen tekemisen. Välttämättä edes organisaation viestintähenkilöstö ei ole tiennyt kuvan oikeaa alkuperää. Joku lienee asiasta organisaatiossa tiennyt, mutta ei välttämättä moni. Ja se joku lienee ollut tyytyväinen siihen, jos kuvaan on ylipäätään saatu presidentti - jos presidentti on itse sanonut suostuvansa siihen, että hänen kuvansa lisätään kuvanmuokkauksen kautta. Siinä kohtaa lienee aika hankala sanoa, että ei me tuollaista kuvaa voida käyttää, ja pyytää presidenttiä tulemaan uudestaan kuvaukseen asut päällä.
VastaaPoistaLisään vielä, että omasta mielestäni muokatun pään kera oleva presidentti on mainoksen alkuperäisen ajatuksen kannalta ehkä jopa tehokkaampi - jos alkuperäinen kuvan hahmo on oikeasti vähäosainen. Mutta voi olla, että vähäosaisena kuvatutkin ovat vain näyttelijöitä, kuten mainoksissa yleensä on.
VastaaPoista