Omien 4G-yhteyksien hidastelun vuoksi lähdin tutkimaan, miten asia on muualla. Suoritin kahtena iltana testiajoja Espoon asuinalueilla ja mittasin 4G-datanopeutta Elisan verkossa. Tuloksista ja mittausjärjestelyistä voi lukea tarkemmin tekniikkablogistani. Katso myös edellinen kirjoitukseni aiheesta.
Yksi kuvaaja kertoo kaiken:
Kuvassa punainen pylväs kuvaa mittauspaikan siirtonopeutta verkosta itselle (down) ja harmaa omasta laitteesta verkkoon (up). Sininen viiva kertoo verkkoviiveen millisekunteina (ping). Nopeudet on järjestetty down+up -tuloksen mukaan nousevasti, verkkoviive laskevasti. Mittaukset on tehty arki-iltana, jolloin verkon kuormituksen voi olettaa olleen suurimmillaan.
Kuvaajasta käy ilmi, että yleensä latausnopeudet (down, punainen) ovat suurempia kuin lähetysnopeus (up), mikä on hyvä asia, sillä monet käyttäjät katsovat videoita ja harvat lähettävät dataa verkkoon.
Nopeuksien vaihtelu on tavattoman suurta. Pahimmillaan (vasen reuna) latausnopeus on 0,6 ja lähetysnopeus 0,7 megabittiä sekunnissa. Nämäkin arvot ovat mittauksen keskiarvoja, muutaman sekunnin mittausajan sisällä verkko saattoi olla hetkittäin täysin pimeänä. Toista ääripäätä edustaa 46,8/26,9 megabittiä sekunnissa, mikä ylittää jo kiinteän VDSL-liittymän tason ja lähestyy valokuitua. Pisin verkkoviive oli peräti 418 millisekuntia, mikä tekee yhteydestä kelvottoman kaikkeen vuorovaikutteiseen käyttöön.
Nopeuksien keskiarvo 16,7/12 Mbit/s on riittävä mm. videoiden katseluun. Sen sijaan 21 prosentilla nopeuksien yhteenlaskettu arvo jäi alle 10 Mbit/s, mikä on kelvoton tulos. Hyviä tuloksia (summa yli 50 Mbit/s) oli 18 prosentilla.
Tänään aamulla Hesarin etusivulla Moi-operaattori mainostaa DNA-verkossa toimiva liittymiä tyypillisen yliampuvaan tapaan:
Hyvissä olosuhteissa 4G voi tosiaan olla huippunopea, ehkä jopa luvattu "Max 100 Mbit/s" täyttyy. Asuinpaikasta riippuen osa asiakkaista kuitenkin pettyy, kun liittymän nopeus ei illalla riitä edes videoiden katseluun. 17 megabitin keskinopeus on kaukana mainosten lupaamasta 50 megan maksiminopeudesta.
Tällaisten mittausten tekeminen ja alan valvonta kuuluisi LVM:lle sekä kuluttajaviranomaisille. Heidän pitäisi mitata todellisia nopeuksia ja arvioida, lupaavatko operaattorit liikoja. Niin ikään voisi pohtia, mikä on mobiilidatan asema tulevaisuuden digitalisaatiovisioita rakennettaessa. Valokuidun saattaminen kaikkien ulottuville ("100 megan Suomi" -hanke) on jäänyt taka-alalle mobiilin vuoksi. Mittaamisen ja valvonnan ei pitäisi jäädä asiakkaiden vastuulle.
Jos ruokaa tai vaatteita myytäisiin mobiliidatan tapaan, kuluttajansuoja olisi jo aikaa sitten puuttunut peliin.
Lisäys 22.11.2017: Helsingin Sanomat on kirjoittanut aiheesta pitkän jutun Matkapuhelinverkko pätkii pääkaupunkiseudulla yleisimmin Vantaalla (HS 21.11.2017), joka perustuu Aalto-yliopiston nettitutkan mittauksiin. Jutussa siteeratut nopeudet näyttävät hyviltä, koska ne ovat keskiarvoja. Kuluttajan kannalta yhteyden nopeudella on merkitystä vain silloin, kun yhteyttä käytetään -- päivällä nopea netti ei paljoa lohduta, jos ketään ei ole kotona ja illalla yhteys tökkii. Mittaukset tulisi tehdä käyttöhuipun aikaan, jotta ne olisivat kuluttajan kannalta relevantteja. Kaupunkitason mittauksilla ei juuri ole merkitystä, sillä kuten mittaukseni osoittavat nopeudet kunnan sisällä vaihtelevat valtavasti sekä paikan että kellonajan mukaan.
Yksi kuvaaja kertoo kaiken:
 |
| 4G-nopeus voi olla mitä tahansa. |
Kuvaajasta käy ilmi, että yleensä latausnopeudet (down, punainen) ovat suurempia kuin lähetysnopeus (up), mikä on hyvä asia, sillä monet käyttäjät katsovat videoita ja harvat lähettävät dataa verkkoon.
Nopeuksien vaihtelu on tavattoman suurta. Pahimmillaan (vasen reuna) latausnopeus on 0,6 ja lähetysnopeus 0,7 megabittiä sekunnissa. Nämäkin arvot ovat mittauksen keskiarvoja, muutaman sekunnin mittausajan sisällä verkko saattoi olla hetkittäin täysin pimeänä. Toista ääripäätä edustaa 46,8/26,9 megabittiä sekunnissa, mikä ylittää jo kiinteän VDSL-liittymän tason ja lähestyy valokuitua. Pisin verkkoviive oli peräti 418 millisekuntia, mikä tekee yhteydestä kelvottoman kaikkeen vuorovaikutteiseen käyttöön.
Nopeuksien keskiarvo 16,7/12 Mbit/s on riittävä mm. videoiden katseluun. Sen sijaan 21 prosentilla nopeuksien yhteenlaskettu arvo jäi alle 10 Mbit/s, mikä on kelvoton tulos. Hyviä tuloksia (summa yli 50 Mbit/s) oli 18 prosentilla.
Tänään aamulla Hesarin etusivulla Moi-operaattori mainostaa DNA-verkossa toimiva liittymiä tyypillisen yliampuvaan tapaan:
 |
| "Huippunopea 4G... Mutta nopea on - Vroom!" |
Tällaisten mittausten tekeminen ja alan valvonta kuuluisi LVM:lle sekä kuluttajaviranomaisille. Heidän pitäisi mitata todellisia nopeuksia ja arvioida, lupaavatko operaattorit liikoja. Niin ikään voisi pohtia, mikä on mobiilidatan asema tulevaisuuden digitalisaatiovisioita rakennettaessa. Valokuidun saattaminen kaikkien ulottuville ("100 megan Suomi" -hanke) on jäänyt taka-alalle mobiilin vuoksi. Mittaamisen ja valvonnan ei pitäisi jäädä asiakkaiden vastuulle.
Jos ruokaa tai vaatteita myytäisiin mobiliidatan tapaan, kuluttajansuoja olisi jo aikaa sitten puuttunut peliin.
Lisäys 22.11.2017: Helsingin Sanomat on kirjoittanut aiheesta pitkän jutun Matkapuhelinverkko pätkii pääkaupunkiseudulla yleisimmin Vantaalla (HS 21.11.2017), joka perustuu Aalto-yliopiston nettitutkan mittauksiin. Jutussa siteeratut nopeudet näyttävät hyviltä, koska ne ovat keskiarvoja. Kuluttajan kannalta yhteyden nopeudella on merkitystä vain silloin, kun yhteyttä käytetään -- päivällä nopea netti ei paljoa lohduta, jos ketään ei ole kotona ja illalla yhteys tökkii. Mittaukset tulisi tehdä käyttöhuipun aikaan, jotta ne olisivat kuluttajan kannalta relevantteja. Kaupunkitason mittauksilla ei juuri ole merkitystä, sillä kuten mittaukseni osoittavat nopeudet kunnan sisällä vaihtelevat valtavasti sekä paikan että kellonajan mukaan.
Erittäin valitettavaa, että Suomessa on ilmeisesti Nokian ym. takia vallalla sokea usko langattomuuteen joka paikassa ja täten valokuiturakentaminen on aivan lapsenkengissä verrattuna esim. Viroon.
VastaaPoista4G:llä on tietysti käyttönsä mobiiliyhteyksissä, mutta sen käyttäminen kotitalouksien kiinteänä yhteytenä on aivan hölmöläisten puuhaa.
Valokuitu on ainoa future proof -yhteysmuoto ja täysin ylivoimainen minkään generaation langattomiin.
Näin harvaan asutun maan kuin Suomi on; tulevaisuus on väistämättä langaton.
VastaaPoistaPikemminkin voisi sanoa päinvastoin: langattomat yhteydet toimivat parhaiten siellä, missä on eniten ihmisiä pienellä alueella. Esimerkiksi 5G:n kantomatka tulee olemaan vain kymmeniä tai muutama sata metriä. Maaseudulla langattomasti pystytään rakentamaan vain suhteellisen hidasta peittoa. Itse kuitu on halpaa ja sen vetäminen maantien viereen edullisempaa kuin kaupungissa, jossa katuja täytyy repiä auki.
VastaaPoistaParasta tietenkin yhdistää molempien hyvät puolet eikä kuvitella, että kumpikaan yksin ratkaisee Suomen yhteystarpeet.
Positiivinen kokemus langattomasta yhteydestä Espoon Leppävaarasta.
VastaaPoistaVaihdoin viime kesänä surkeasti toimineen 100 megaisen kiinteän tilalle langattoman yhteyden. Taloyhtiön vanhat puhelinlinjat eivät kestäneet 100 megaa. ADSL-yhteyden sai toimimaan, mutta se on hidas. Hankin MOI:n eli DNA:n yhteyden. Nopeus vaihtelee n. 40 megasta 80 megaan. Jotta tähän päästään, niin pitää olla ainakin 4 asiaa kunnossa.
1. Operaattorin tukiasema riittävän lähellä, mielellään näköyhteys.
2. LTE –modeemi luotettava ja riittävän nopea (ei yleensä uusinta mallia).
3. Vahva WLAN tukiasema erikseen (LTE modeemissa ei ainakaan minulla riittävä isoon asuntoon)
4. Päätelaitteiden WLANit riittävän uusia. Esim. vanhan PC:n ruppana WLAN pilaa koko homman.
Nyt toivon tukiaseman säilyvän paikallaan.
Valitettavasti operaattorit eivät tarjoa kuitua kotiin kerrostalossa, vaikka yhtiö olisi valmis vetämään kuidut huoneistoihin. Kuitupäätelaitteet ja kokonaisuuden toimivuus jäävät asukkaiden vastuulle, mikä on aika mahdoton tilanne.
Sekä maalla että kaupungissa nopeuteen vaikuttaa peitto ja tukiasemien määrä, mutta myös käyttäjien määrä. Kaupungissa asukastiheys voi olla melkoisesti suurempi, muistaakseni ero on isoimpien kaupunkien ydinkeskustan ja Savukosken välillä luokkaa 20 000 - 100 000.
VastaaPoistaItse asun kaupungissa tukiaseman lähellä. Yöllä nopeudet ovat mukavat 85-99 Mbps 4G:llä (down). Modeemi tukee 150M asti ja liittymä on 100M. Kuitenkin klo 17-18 nopeus on speedtestin mukaan siinä 25-35M. Pahimmillaan laskenut 17-18 megabittiin down-kaista.
Kannattaa myös huomata, että verkon kuorma kasvaa vuosi vuodelta ja yhä useammat siirtyvät netin tehokäyttäjiksi ja videoiden tarkkuus paranee jne. Kyllä tässä kuitu on ihan selkeästi paras vaihtoehto ja alueen 2000 as/km2 on hyvä peruste vetää paljon kuitua. Harmillisesti kuitua ei ole. VDSL/ADSL2 antaa sen 21/1M, joka ei oikein riitä. Jos kuitua haluaisi, saa varautua 5000-10000 euron panostukseen ja kukaan naapureista ei tunnu haluavan, joten mitään synergiaetuja ei saa. Harmillista.
Kyllä radiotie on halvinta aina ja ikuisesti. Kuitu on järjettömän kallista. Lisäksi kuituun joutuu kuitenkin aina vaihtamaan kalliita osia, koska vaikka kuitu itse onkin pitkäikäistä; niin kaikki reitittimet sun muut hajoavat ikääntyessään.
VastaaPoistaKuitu vaatii kallista työvoimaa kaivamiseen ja asennuksiin. Nämä jäävät pieniksi langattomassa teknologiassa. Tämä tarkoittaa sitä, että kannattaa tehdä laitteet halvalla Kiinassa ja pyrkiä pieneen työaikaan kalliissa Suomessa. Kiinassa voidaan keskitetysti tehdä kaikki päätelaitteet halvalla ja minimoida työn määärä Suomessa.
Mietin vaan itse tätä siltä kannalta, että 2.5g ja 3g olivat kummatkin nopeita kun tulivat, mutta nykyään kumpikin on auttamattoman hidas nykynettiin. Hitaimmat 4g-liittymätkin ovat siinä rajalla. Itse koen että 20M 4g riittää matkalle, mutta 100M pitää olla kotona. Nyt ei ole kyse pelkästään siitä että saa paljon peittoa ja tehtyä halvalla vaan vaatimukset nousevat pikkuhiljaa ja verkot eivät vaan riitä. Nyt juuri tällä hetkellä 4g on aika haastavassa paikassa kun tasapainotellaan lisääntyvän käytön ja tukiasematarjonnan kanssa. Ei näytä mitenkään siltä että oltaisiin voiton puolella vaan nopeudet ovat päinvastoin nytkähtäneet takapakkia.
VastaaPoistaHinnoista sen verran, että ei mobiilikaan halpa ole. Päätelaitetta saa nykytahdilla päivittää parin vuoden välein kun tulee uutta tekniikkaa. Omasta wifillä ja usb:llä jakavasta 4g-mokkulasta on akku pullistunut jo 3 kertaa. Uusi maksaa lähemmäs 200 eur. Kova investointi pistää kerran 2 vuodessa. Yhteys myös pätkii ja kiinteä ip maksaa lisähintaa kun adsl-aikaan se oli vielä itsestäänselvyys.
Minusta mobiiliverkot ovat subjektiivisesti heikommat siihen vaatimustasoon nähden, mitä nyt tulee internetin palveluiden ja asiakkaiden mieltymysten osalta. Surkuhupaisaa on se, että omissa koneissa on 13 vuotta ollut gigabitin ethernet-valmius, mutta netti on yhä tuota parin kymmenen megan luokkaa päivällä. Ei voi edes haaveilla jostain pilvitallennuksesta kun up-kaista on ihan vitsi.
Hyvinhän 4G pelittää Espoossa. Laajennetun itsemurhankin saa livenä nettiin.
VastaaPoista"Kaksi kuolonuhria Espoossa vaatinut ulosajo näytettiin mahdollisesti suorana netissä – nainen pyytää videolla miestä hiljentämään vauhtia"
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005245534.html
Kuskina Kaius Kuoppasalmi, Kimmo Kuoppasalmen (THL:n ylilääkäri, päihdeshrinkki) jälkikasvua.
"Young woman livestreams her own death after boozing with a friend before filming themselves flipping their car 'in 60mph crash'"
http://www.dailymail.co.uk/news/article-4588740/Couple-livestreamed-car-crash-death-Periscope.html
Videostriimi ei vaadi paljonkaan kaistaa. DVB-kanavanippu on 22 Mbps ja yksittäinen kanava 2 Mbps. Vertailun vuoksi netistä löytyvissä piraattileffoissa terävähkö fullhd-video voi olla 1-2 Mbps. Kännykkävideo käyttää pienempää resoluutiota ja uudempia koodekkeja (esim. h264). 3G (HSPA) on jo 7.2 Mbps ja HSPA+ 21.6 Mbps. Se että joku pystyy käyttämään nettiä 3g-nopeuksilla ei tarkoita, että 4g pelittää hyvin..
VastaaPoistaValitatteko te operaattorille kun kaista tökkii?
VastaaPoistaJos ette niin miksi luulette operaattori kiinittäisi mitään huomiota tökkimiseen?
Itselläni toimi OK mutta sitten alkoi tulla tökkimistä, valitin asiakaspalveluun ja kas taas alkoi data kulkemaan eli jotain mastossa säädettiin.
Toiseksi esim. Huawein modeemit tarvii resetoinin aika-ajoin (siis virtojen pois ja päälle ei riitä). Modeemien softissa on bugeja kuten kaikissi softissa esim. juuri huomasin ettei Huawei B135 + DNA ei taaskaan ole antanut ipv6 osoitetta, virrat pitäisi katkaista mutta DNA ei saa tätä korjattua.
Meidän sijainnissa Elisan download on hyvä mutta upload HEIKKO. DNA upload ja download on normaalisti tarpeeksi hyvä mutta toisinaan tökkii mutta täyttä varmuuttaa syystä ei oikein osaa sanoa bugisesta modeemista johtuen.
Operaattorit varmaankin seuraavat tukiasemiensa kuormitusta ja pyrkivät lisäämään kaistaa tarvittaessa, mutta puhelinsoitto toki nopeuttaa asioita.
VastaaPoistaKapasiteetti vai modeemin bugi - se on helppo päätellä. Jos nopeus on hyvä öisin ja aamupäivisin, mutta illan primetime-aikaan huono, vika on selvästi yhteydessä. Jos taas nopeus tökkii kellonajasta riippumatta vika on luultavasti modeemissa.
Kyllä langaton on paras. Kuidussa on aloituskustannukset niin suuret että sillä saa langattoman yhteyden loppuelämäksi.
VastaaPoista"Kyllä langaton on paras. Kuidussa on aloituskustannukset niin suuret että sillä saa langattoman yhteyden loppuelämäksi."
VastaaPoistaKovin tapauskohtaista. Itse asun taloyhtiössä, johon on ilmeisesti rakennusvaiheessa asennettu kaapelitelevisioyhteydet. Piuhat on ilman lisäkustannuksia päivitetty sille tasolle, että saisi kaapelimodeemilla halutessaan gigan yhteyden. Itselläni on 350 megan yhteys, käytännössä näytti suoraan modeemiin iskettynä noin 280-320 megaa. Wifin (5 Ghz taajuudella muutaman metrin päässä tukiasemasta) puolellakin pääsee noin 240-250 megaan. Samalla alueella paraskin 4G-yhteys pääsee vain murto-osaan tästä. Ihan kiva kun wifiä käyttää useampi perheenjäsen samaan aikaan, eipä pätki Netflixin 4k-ohjelmienkaan kohdalla.
Kuidun hinnat vaihtelee mutta ainakin keskustojen ulkopuolella kuidun hinta on kovin korkea. Toinen asia on sitten jos asuu tiheästi asutulla uudella asuinalueella. Uuteen kotiin varmaankin yleensä kannattaa asentaa kuitu. Harvaan asutulla alueella kuitu voi maksaa useita tuhansia euroja. Täytyy muistaa myös langattomien yhteyksien nopeudet tulevat nousemaan. Monelle riittää hitaampikin yhteys. Itsellä ei ole tällä hetkellä juurikaan käyttöä gigabitti luokan yhteyksille. Jollain toisella varmaan on. Nopeutta tärkeämpää on, että yhteys toimii luotettavasti.
VastaaPoistaItsellä taloyhtiössä on tehty parikin remonttia ja remonttifirma suositellut kaapelointia samassa yhteydessä edullisemmin. Itse olisin puuhamiehenä auttanut urakoinnissa. Ikävä kyllä enemmistö asukkaista ei ole halunnut ja ehdotukset on torpattu taloyhtiön kokouksissa. Parisataa ihmistä jäi ilman. ADSL tulee seinästä 21/1. Mitattu ja kätelty nopeus hiukan alle. 4G:llä pääsee 25 megaan ja uppi 3-5 Mbps. Kyllä hiukan nopeampaakin haluaisi.
VastaaPoistaJos isompaa remonttia tekee; niin kannattaa laittaa kuidut kuntoon.
VastaaPoistaHuomasin, että eri selaimilla näkyy täälläkin eri määrä kommentteja. Koskeekohan tämä myös blogin pitäjää?
VastaaPoistaEi pitäisi selaimesta riippua. Millaisia tuloksia sait? Tämä on 18. kommentti.
VastaaPoista"Kyllä radiotie on halvinta aina ja ikuisesti. Kuitu on järjettömän kallista."
VastaaPoistaRadiospektri on rajallinen luonnonvara, jota ei mistään saa lisää, ja kysynnän kasvaessa radiotaajuuksien hinta väistämättä nousee. Mutta haluttaessa voidaan vetää ihan erillinen kuitu siten, että se ei ole pois naapurin kapasiteetista.
Ja kuitu ei ole kallista, se on paljon halvempaa kuin kupari. Asennustyö toki maksaa, ja se osuus radioverkoissa on halvempi.
"Lisäksi kuituun joutuu kuitenkin aina vaihtamaan kalliita osia, koska vaikka kuitu itse onkin pitkäikäistä; niin kaikki reitittimet sun muut hajoavat ikääntyessään."
4G-verkossa tarvitaan ENEMMÄN aktiivilaitteita kuin langallisessa verkossa.