Törmäsin pitkästä aikaa tekijänoikeusasiaan. Takavuosina niitä oli paljon, kun järjestöt rahastivat ihmisiä taksien radiosoiton tai tietokonedatan tallennusvälineiden varjolla. Mutta sitten tuli piratismi ja kun luin 10.3.2017 Hesarin juttua siitä, miten välttyä jäämästä kiinni, sympatiani olivat jo melkein tekijänoikeusjärjestöjen puolella.
 |
| Näin lataat laittomasti jäämättä kiinni, Hesari neuvoo. |
Kuuntelen usein Ylen mainioita podcasteja, joissa jaetaan aiemmin lähetettyjä keskusteluohjelmia tiedostoina älypuhelimen soitto-ohjelmaan. Offline-kuunteluna ohjelmat toimivat vaikkapa lentokoneessa tai ulkomailla pitkiä matkoja ajaessa.
 |
| Podcasteja joka lähtöön, myös Ylen puheohjelmia. |
Olen käyttänyt mm. Pocket Cast -sovellusta, joka ilmoittaa uusista jaksoista ja tekee niiden lataamisen sekä kuuntelun helpoksi. Suosittelen! Radio on nimittäin Ylen parasta julkista palvelua, vaikka televisio varastaakin yleensä päähuomion itselleen.
 |
| Aristoteleen kantapää toimii mainiosti podcastina. |
Mutta mutta: tekijänoikeussyistä podcasteina ei voi jakaa mitään musiikkia sisältävää ohjelmaa. Käsittääkseni tämä johtuu Ylen tekemistä sopimuksista Teoston ja Kopioston kanssa. Ne sallivat vain musiikin suoratoiston, mutta eivät tallentamista vastaanottimeen.
Aikana, jolloin data siirtyy lähettimestä vastaanottimeen mitä moninaisimpia reittejä, bittejä reitittäen ja niitä tilapäisesti välimuistiin tallentaen, ohjelman tallennuksen estäminen tuntuu hölmöltä. Kysehän ei ole yksittäisen musiikkitiedoston tallentamisesta, vaan kokonaisen ohjelman puskuroinnista levylle myöhempää kuuntelua varten. Tällainen tallentaminen on pikemminkin teknistä välikopiointia, jolla ei ole tekijänoikeudellista merkitystä.
Kuuntelijan (ja oikeuksien käytön) kannalta ei ole mitään eroa sillä, tuleeko ohjelman lähetys Ylen palvelimelta on-demand pyydettynä vai onko ohjelma automaattisesti haettu älypuhelimen muistiin toistoa varten. Tai no, onhan sillä eroa, kuten juuri offline-kuuntelun ja uusista jaksoista ilmoittamisen näkökulmasta, mutta ne eivät liity mitenkään tekijänoikeuteen. Sitäkin enemmän ne liittyvät kuuntelijan mukavuuteen.
 |
| Uudet ja vanhat jaksot kuultavissa vain Ylen sivulla. |
Olisin kaivannut podcasteina maisteri Lindgrenin mainioita musiikkiesitelmiä, joita voi kuunnella
Ylen sivulta. Tarjolla ovat myös vanhat jaksot, joten ero podcasteihin on mitättömän pieni. Tai oikeastaan hyvinkin iso, sillä web-sivulla oleva soitinohjelma toimii esimerkiksi Samsungin selaimella niin huonosti, ettei tunnin kestävää jaksoa voi kelata eteen- eikä taaksepäin. Jos sivu häviää selaimesta, kuuntelu pitää aloittaa alusta. Pöytäkoneella tai Chrome-selaimella toimii paremmin.
Maisteri Lindgrenin soittama musiikki on lähinnä katkelmia vanhasta klassisesta musiikista. Niillä ei ole samanlaista kaupallista arvoa kuin päivän hiteillä. Itse asiassa niillä ei ole mitään arvoa, ja suoja-aikakin on umpeutunut, sillä tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta. Jäljellä ovat vain esittäjien lähioikeudet, nekin EU-pidennyksen jälkeen 70 vuotta, ja niitä Kopiosto suojelee kuin karhuemo pentujaan.
Onneksi Ylen Areena -palvelussa on sisäänrakennettu podcast-ominaisuus. Kirjautumalla palveluun ja merkitsemällä ohjelmiaan suosikeiksi Areena itse näyttää uudet jaksot ja kuuntelu kelauksineen onnistuu myös Android-puhelimella.
 |
| Yle Areenan oma podcast. |
Kopiosto on tyytyväinen, koska ohjelmatiedosto tallentaan Ylen palvelimella eikä käyttäjän laitteessa. Käyttäjä on tyytyväinen, koska saa saman palvelun (
sans offline-kuuntelu) kuin podcastina.
 |
| Jakson kuuntelu -näyttö. |
Ylekin on tyytyväinen, kun saa laadukkaille asiaohjelmilleen lisää kuulijoita.
Mutta ei tässä mitään järkeä ole.
Itseäni taas YLE:n touhuissa ihmetyttää, miten YLE areenan verkkosivustoista ei vieläkään ole saatu FLASH-vapaata.
VastaaPoistaNykyisin sentään suoratoistettava sisältö on jo html5, eli ei tarvitse flash-liitännäistä. Mutta arkistomateriaali "vanhojen jaksojen" katsominen taas vaatii flash-liitännäisen.
No sitten taasen yle-areenan "areena" sovellus iphoneen toistaa kyllä kaiken tietysti ilman mitään flashia.
Samoin taasen yksityishenkilön tekemä mac-sovellus "areenaX" toistaa myöskin kaiken html-vitosena.
Eli siis yle kuitenkin pystyy toimittamaan materiaalin ilman flashia. On tehnyt jopa rajapinnan ulkopuolisille sovelluskehittäjille.
Mutta omille nettisivuilleen ei sitten asiaa saa aikaiseksi.
No onneksi nyt on areenaX, olen voinut poistaa flashin macbookistani kokonaan. Areena oli se viimeinen linnake mistä asia vielä kiikasti.
Maikkari tekikin jo muutokset katsomo-palveluun aikaisemmin, ettei tarvitse enää silverlightia.
Markus: Ei itsekään käytä Flashia, mutta voin ladata ohjelmat käyttämällä yle-dl -ohjelmaa. Se on tietysti Ylen kannalta vähän takaperoinen tilanne... Radion kuuntelu on jäänyt sivuun siksi, että se striimataan Flash-palveluna. VLC:llä kuunneltavat streamit on poistettu verkosta.
VastaaPoistaEn haluaisi Yleä nettiselaimella käytettävänä palveluna. Mieluummin en nettipalveluna ollenkaan.
Juuri tänään testasin uudemman kerran (aikaisemmin joskus kuukausi sitten). Tämä on nyt kaikki muuttunut.
VastaaPoistaYle toistaa nykyisin ainakin uusimman arkistosisältönsä jo HTML5 ihan nettiselaimessa, eli enää ei tarvitse flashia. Lähinnä vanhempi arkistomateriaali, mitä ei kylläkään paljoa edes ole, vaatii vielä flashin.
Eli viimeinkin YLE seurasi maikkarin ja ruudun vanavedessä.
Jep, muutos on tullut ihan viime päivinä. TV-kanavatkin näkyy nyt livenä HTML5-muodossa. Live-radio on vielä Flashia.
VastaaPoistaJa mikä parasta: Nettitelevisiossa on 4 tunnin puskuri. Se on hieno, jos haluaa katsoa televisiota edelleen aikaperusteisesti. (Tietysti myös vastaanotin voisi hoitaa tuon puskuroinnin.)
@Petteri
VastaaPoistaOT: Television digisiirtymästä tulee 10v kuluneeksi kuun vaihteessa. Kapelipuolella toki jatkettiin 6kk lisäajalla. Olisiko aika katsoa miten meni ja mitä on edessä?
On käynyt mielessä. Koko digisiirtymä tuntuu niin kaukaiselta asialta näin nettiaikana. Että joskus jaksettiin kohkata siitä, pitääkö tv-lähetysten olla analogisia vai digitaalisia? Kun tiedossa oli, että netti ei tule televisioon vaan televisio tulee nettiin.
VastaaPoistaEhkä television tilanne on nyt seestymässä, kun ollaan siirrytty T2/MPEG4-muotoon. Ylen lisäkanavat (vielä yhtä lukuunottamatta) on lakkautettu, joten yhdelle kanavalle on saatu riittävästi kaistaa. Ainoa muisto digisiirtymästä on digitaalisuus.
VastaaPoistaNetissä tilanne on monimutkaisempi. Esim. Elävässä arkistoissa on tonnikaupalla heikkotasoisia videoita, jotka ovat Flash-muodossa. Työtä on vielä edessä. Ehkä tarvitaan DVB-IPTV tai muu internet-protokolla, ennen kuin homma toimii.
http://digitaalinenilluusio.blogspot.fi/2017/01/vanha-televisio-osa-4-digihuuma.html
@Jari
VastaaPoista+1 DVB-IPTV:lle ja piru periköön kaikki jotka eivät viimeinkin ymmärrä perustaa speksiä Multicastin päälle, erityisesti IPv6 käytössä. Multicast jakelu, EEG & dynaamiset ryhmät ja älykkäät puskuroivat päätelaitteet ratkaisisivat kerralla kaikki kapasiteettiongelmat käytännössä lopullisesti. Jo 4K on unicastina naurettavaa resurssien vaatimuksien osalta lähetyskustannusten ja välityksen osalta. 8K ja 16K puhumattakaan.
EEG po EPG, tabletti kotrjasi ...
VastaaPoistaAnonyymi: Niinhän se menee...
VastaaPoistaSellainen 24 tunnin puskuri olisi kätevä, siis vastaanottimessa, jotta päästäisiin kokonaan eroon VOD-palveluista.
@Jari
VastaaPoistaSelvennätkö hieman miten ajattelit että puskurointia voisi käyttää VOD:n korvikkeena?
Et kai kuvittele, että kaikki mahdollinen puskettaisiin päätelaitteisiin vain siksi, että jonkun sisällön sieltä sitten katsot.
Minä tarkoitin puskuroinnilla seuraavaa. Kun broadcasissa yksi lähetys tapahtuu samanaikaisesti ja kaikki katsovat samanaikaisesti tai puskuroivat tallentavalle PVR:lle. Broadcastin haitta on se että se kuluttaa kaistaa koko jakelun osalta joka paikkaan koko siirtoketjussa, katsotaan lähetystä tai ei. Multicast (sparce mode) eroaa broadcastista siinä, että se jaellaan vain sinne missä on päätelaite, joka sitä multicast ryhmää tilaa, verkko monistaa lähimmästä haarasta sinne mihin tarvitaan. Jos tilaaja katoaa, niin sinne ei enää lähetetä. Broadcastissa ja multicastissa päätelaitteen puskuroinnilla voidaan toteuttaa paikallinen tallennus helposti ja käydä jääkaapilla välillä. Mutta miten tehdään se unicastin ts. jokaiselle erikseen lähetettävän sopivaan ajankohtaan katsomisen aloittaminen joustavaksi, helpoksi sekä,lähetys ja siirtokustannuksiltaan taloudelliseksi?
Broadcastilla se ei ole käytännössä mahdollista, mutta multicastilla se onnistuu pienellä päätelaitteiden keräämisellä yhteen ts. puskuroidaan päätelaitteita. Päätelaitteiden puskuroinnilla en tarkoita samaa kuin päätelaitteen itsensä tekemää sisällön puskurointia. Päätelaitteen oma puskurointi on eri asia.
Päätelaitteiden puskuroinnnilla tarkoitan, että kun valitset jonkun sisällön, siis katsottavissa olevan ohjelman, niin jos ohjelma on jo alkanut päätelaitte kytkee sinut tuohon suoraan lähetykseen ts. multicastissa sen lähetyksen ryhmään (multicast dest ip + portti, joista kätetään termiä multiccast group). Tämä on helposti tehtävissä ja jo parisen vuosikymmentä vuotta akateemisessa maailmassa IPTV jakelua on tehty näin, myös Suomessa Funetin piirissä. Kanavia voi katsoa vaikkapa VLC:llä, toimii hyvin ja vie lähetyspäästä sen yhden kanavan lähettämiseen tarvittavan bittivirran verran kapasiteettia vaikka katsojia olisi kuinka paljon.
.... jatko
VastaaPoistaMutta sen unicastin VOD:n ratkaisuun tarvitaan jotain lisää. Oletetaan että aloit katsoa leffaa tai ohjelmaa, jonka kuluessa toteatkin, että haluaisit katsoa koko ohjelman alusta, haluat tallettaa koko ohjelman tai vastaavaa. No jos halutaan tarjota sellainen vaihtoehto, niin lähettäjän pitää lähettää se toista multicast ryhmää käyttäen uusiksi alusta lähtien. Koska näitä samanlaisia jotka haluavat ehkä katsoa kerralla alusta lähtien voi olla useita, mutta niitäkin jotka haluavat tietysti katsoa sitä jo käynnissä olevaa pidemmälle edennyttä ohjelmaa, ei kannata häiritä jo alkanutta ryhmää. Luodaan toinen multicast ryhmä, mutta entäpä jos sen sijaan että tehtäisiin jokaista mattimyöhästä ja tallentajaa varten oma erillinen ryhmä, pyöritettäisiin ruudulla hetki tekstiä ... odota hetki, lähetystä valmistellaan ... ja sinä aikana siellä lähetyspäässä lähetysohjelmisto odottaisi pienen hetken siltä varalta, että samaan multicast ryhmään kerkiäisi useampikin päätelaitteen, jolle sitten lähetetään kerralla erillisellä multicast ryhmänä. Periaatteessa siis hieman samalla tavalla kun lossi odottaa pienen hetken tulijoita, jos liikenne on hiljaista eikä ala heti viedä yksittäistä autoa yli. Jos odotusaika ei olisi liian pitkä, niin siitä kenelllekään todellista haittaa olisi, mutta ryhmittelemällä vaikka tasaminuutein ryhmälähetyksiä käynnistyisi maksimi 60 kpl per tunti ja jossa teoriassa takana ihan niin paljon kussakin katsojia kuin vain halukkaita on. Jos joskus olet hotellissa katsonut TV:stä elokuvaa, niin siellä tätä lähettämisen ryhmittelyä on tehty pitkään.
Käytännössä live kanavien lähettämiseen multicastilla kuluu lähettäjältä kanavien lukumäärä kertaa niiden tarvitsema bittivirta kertaalleen. Niiden jo talletettujen uudellen tai viivästettynä katsomiseen menisi arvioilta max 60 kertaa sisällön lähettämiseen kuluva bittivirta per tunti kun niitä katsotaan, varmasti käytännössä paljon vähemmän kun nykyinen lähettäminen kuluttaa. Operaattorien toki pitäisikonfiguroida munticast käyttöön jos sitä ei ole tehty, mutta laitteita joissa se ei olisi vielä tuettu kenelläkään tuskin enää on käytössä.
Multicast jakelun kehittämiseen ja käuttönottoonkannattaisi panostaa, koska yhä suuremmpiresoluutioisen kuva kanavilla kasvattaa koko ajan merkittävästi lähetyksen siirtokustannuksia ja kaikki se on pois varsinaisesta sisältöjen tuottamisesta.
"On käynyt mielessä. Koko digisiirtymä tuntuu niin kaukaiselta asialta näin nettiaikana. Että joskus jaksettiin kohkata siitä, pitääkö tv-lähetysten olla analogisia vai digitaalisia? Kun tiedossa oli, että netti ei tule televisioon vaan televisio tulee nettiin."
VastaaPoistaNo tuossa on kyllä pieni ajatusvirhe. Kyllä se nettikin on tullut televisioon (smart tv). Nykyisin enemmän sisältöä saa ethernet-piuhaa/WLAN pitkin kuin perinteistä antenni/kaapeliletkua pitkin... Itse asiassa tuo "televisio tulee nettiin" on juuri mennyt päinvastoin kun netti(selain) on hämärtynyt lähinnä tausta-alalle ja sisältöä pyöritetään nykyisin erinäisin appsein oli ne sitten windows appseja, ios/android appseja tai smart tv-appseja. Edelleen televisio(laitteen) suurin etu kaikkiin muihin katselulaitteisiin nähden on iso ruudun koko ja mukava sohva. Se vie aina voiton. Kysymys on vain, mistä se sisältö siihen ruutuun tulee...
Tarkoitin tietysti tv-kanavien VOD-palveluita.
VastaaPoistaKirjoitit hienon kuvauksen verkon toiminnasta, mutta lisäisin vielä pari asiaa broadcastingista:
TV-yhtiön yksi tehtävä on maksimoida katsojamääriä etukäteen. Se tapahtuu ennustamalla trendejä ja vastaanottamalla katsojien toiveita. Se voi perustua katsojamittauksiin, adresseihin, tai henkilökohtaisiin toiveisiin ja niiden perusteluihin.
Tässä mielessä broadcast muistuttaa multicastia. Kysymys on tietysti siitä, voiko broadcast tarjota riittävän yksilöllisiä ohjelmia?
En aliarvioi kuvailemaasi multicastia, mutta aika usein staattiset asiat menestyvät. Esim. jos kaikki ohjelmat pysyisivät vastaanottimessa tasan vuorokauden, tv-katselu olisi helppo rytmittää.
Minusta nykyinen, useiden päivien tai jopa kuukausien säilytys VOD-palvelussa on hankala hahmottaa. Jos ohjelmaa ei katso heti, se useimmiten unohtuu kokonaan.
Äskeinen kommenttini oli anonyymille.
VastaaPoista@Jari
VastaaPoistaTässä mielessä broadcast muistuttaa multicastia. Kysymys on tietysti siitä, voiko broadcast tarjota riittävän yksilöllisiä ohjelmia?
Eikö tähän vastaa aika hyvin mm. se miten Areenalla on mennyt viime vuonna.
Areenasta katsottuna live-lähetykset eivät ole broadcastia vaan unicastia, jokaiselle käyttäjälle lähetetään sisältö erikseen yhtä erillistä TCP/IP yhteyttä pitkin.
DBV puoli on sitten broadcastia ainakin viimeinen maili, mutta oletan että Digita ja DNA jotka tekevät jakelua käyttävät taustalla multicastia siirrossa verkossaan, se olisi järkevämpää kuin lähettää unicastina jokaiselle lähetysasemalle erilleen. Dataverkoissa broadcastia ei käytetä kuin vain sen paikallisen lähiverkon sisällä link-local verkossa L2 ja L3, IPv4 verkossa broadcasti ei kuitenkaan ylitä reititintä ts. sitä ei voi käyttää jakeluun WAN puolella, IPv6:ssa ei ole broadcastia ollenkaan se on korvattu multicastilla.
En aliarvioi kuvailemaasi multicastia, mutta aika usein staattiset asiat menestyvät. Esim. jos kaikki ohjelmat pysyisivät vastaanottimessa tasan vuorokauden, tv-katselu olisi helppo rytmittää.
Miten ne sinne päätyisivät? Päätelaitteet olisivat päällä koko ajan vastaanottaen eri kanavanippuja?
Se ei olisi kovin energiatehokasta. Motivan tutkimuksen mukaan kun 10v sitten tehtiin digi-siirtymä niin digiboxien käytön ja standby tilan yhteensä kuluttama energia vastasi Loviisan yhden yksikön noin 500MW tuottamaa sähkömäärää. Kyse ei ole aivan pienestä energiamäärästä mitä niin suuri määrä laitteita käyttää.
Vaikka digiTV:n ja digiboksien energiankäyttö on laskenut standby tilan osalta hyvin paljon, sen on enää murto-osa vanhojen kuluttamasta sähköstä. Varsinaisen päälläolon ja katselun aikana tarvittava teho ei tietääkseni ole niin paljon laskenut vaikka kovalevyt ja SSD-levyt sekä mm. prosessorien teho per kulutettu on parantunut, niin saatu tehohyöty kuluu monimpuolisempiin toimintoihin sekä HDTV:n isomman bittivirran käsittelyyn.
Fiksumpaa kuin tunkea broadcastilla kaikki sisältö joka paikkaan olisi järjestää asia niin, että sisältö on tilattavissa helposti katsottavaksi kuten mm. Areenasta on, mutta vain fiksummalla tekniikalla esim. multicastilla kun miten Areenan unicastiin perustuva jakelu nyt on tehty.
Mielestäni nettilähetysten pahin pullonkaula on maaseudun tukiasemissa kesälomasesongin aikaan. Etenkin 3G tukiasemilla on ollut tämä ongelma, mutta en tiedä toistuuko ne esim. LTE 800Mhz -soluissa.
VastaaPoistaTälläiselle tukiasemalle ei multicastia kannattaisi tuoda siksi, että se voisi mahdollistaa naapurin vakoilemisen. Unicast-lähetys on sen sijaan yksityinen, vaikka en pidä siitäkään, että ympärillämme kulkee niin paljon salattua dataa.
Yksi nettitelevision ongelma on viive. Erityisti silloin, kun seuraa samaa tapahtumaa eri medioista. Vaikka multicast löytäisi nopeimman reitin, niin uskon, että se pitää varmuuden vuoksi tahdistaa muihinkin reitteihin. Silloin syntyy viivettä.
@Jari
VastaaPoistaMielestäni nettilähetysten pahin pullonkaula on maaseudun tukiasemissa kesälomasesongin aikaan. Etenkin 3G tukiasemilla on ollut tämä ongelma, mutta en tiedä toistuuko ne esim. LTE 800Mhz -soluissa.
Radiotiellä on omat ongelmansa, koska se on jaettu broadcast-kaista siirtotie (L2), jossa signaali etenee ja välittyy kaikille taajuudella oleville yhtä aikaa.
Mutta sen sijaan, että siirtokerroksen sisällä protokollakerroksessa (L3) kohteena olisi yksittäinen päätelaite multicastin tapauksessa samaa lähetystä/streamia voisi katsoa yhtä aikaa niin monta kun sitä nyt vain tilaa eikä se kuluta sen enempää kaistaa siirtotiellä. Samaa live-tv kanavaa katsovat kuluttaisivat vain 1 x lähetyksen bittivirran eikä n x lähetyksen bittivirran, jossa n on katsojien lukumäärä.
Multicastilla on todella paljon etuja monessa suhteessa. On valitettavaa kuinka vähäistä sen ymmärtäminen yleisesti on. Tekniikka ei ole uutta, se on ollut olemassa jo 25v. Suurin haaste on ollut, ta oli saada se toimimaan hyvin IPv4:n kanssa, mutta käytännössä kaikki operaattori- ja enterprise tason laitteet sitä tukevat, kyse on vain siitä että halutaan perehtyä sen käyttöön ja sen konfiguroidaan tarpeellisilta osiltaan käyttön.
Tälläiselle tukiasemalle ei multicastia kannattaisi tuoda siksi, että se voisi mahdollistaa naapurin vakoilemisen. Unicast-lähetys on sen sijaan yksityinen, vaikka en pidä siitäkään, että ympärillämme kulkee niin paljon salattua dataa.
Et sinä sieltä päätelaitteesta näe, eikä sinun naapurisi yhtään paremmin näe kuka katsoo mitäkin lähetystä oli kyseessä sitten mikä tahansa lähetysmuoto (broadcast, multicast tai unicast). Verkon puolelta operaattori toki näkee, missä minkäkin multicast-ryhmän tilaajia on, mutta se nyt ei ole yllätys sieltähän näkee kaiken liikenteen mitä mihinkin välitetään jos vain niin halutaan, ihan sama mikä on lähetysmuoto.
Multicastilla lähetys-streamin (ryhmän) tilaaminen on myös varsin nopeaa, VLC:llä saan kuva alkaa näkyä sekunneissa vaikka lähetys on jenkeistä, aikaa menee samaa luokkaa oleva aika kun digi-tv:ssä kanavaa vaihtaessa.
Viiveet digi-tv:ssä johtuvat lähinnä puskuroinnista lähetys- ja vastaanottopäässä ja koodaukseen kuluvasta ajasta. Siirtotiellä viiveet ovat vain muutamia millisekunteja. Päätelaitteen on odotettava vähintään ensimmästä key-framea (i-frame) joka on koko kuva ja vasta sitten se näyttää kanavan kuvaa ja tehdä muutoksia p ja b-frameista sen päälle. Se kuinka paljon kukin päätelaite puskuroi ennen kuin se alkaa näyttää liikkuvaa kuvaa varmaan vaihtelee laitteittan tai ohjelmistoittain.
YLE on käyttänyt jo pitkään ffmpc (ffmpeg broadcast fork) Areenan encoodauksessa. Katsoin hetki sitten yhdestä talletetusta luonto-ohjelmasta sen H264 - MPEG4 AVC (part10) (avc1) koodekilla koodattussa merkkivirrassa on keyframe noin joka 49:s frame. Siitä seuraa, että kun vaihdat kanavaa 25fps joka toinen sekunti päätelaite voi tahdistua lähetykseen ja aloittaa näyttämisen.
Mutta siis, Areenan livekuva on noin puoli minuuttia digi-tv:tä perässä. (Digi-TV oli sitten joitain sekunteja analogisen perässä.) Ja ihan kuriositeettina, teksti-tv on netin kautta 10-15 sekuntia myöhässä. Näillä on merkitystä, jos seuraa samaa tapahtumaa monesta eri mediasta. Myöskin vaaratiedotteet ja säätiedotus tulee sitten vähän jälkijunassa. Kauniille ja rohkeille ei näillä viiveellä liene merkitystä.
VastaaPoista@Jari
VastaaPoistaEn epäile ettei ole, DigiTV:n ja Areenan live-kuva on selkeästi myöhässä esim. jos radioidaan ja näytetään TV:stä samaa sisältöä. Enää siis ei yhteislähetysten tekemisessä olisi mieltä aikaeron vuoksi.
Teksti-TV on sitten vielä oma juttunsa, siinä kun on vielä sen omat viipeet päälle jotka johtuvat siitä, että kaista jota sille kanavan ohessa voidaan käyttää on aika pieni, sivut valuvat vähän kerrallaan ja niitä pitää odotella. Lisäksi toisia sivuja lähetetään useammin kuin toisia, joten osan päivittyminenkin kestää kauemmin kun niiden jotka on määritelty lähetettäväksi useammin.
YLE:n tekniikka on varmaan oikea paikka kysyä jos haluaa tietää asiasta enemmän.
En ole kuullut, että Suomessa mikään taho sentään uudelleen-sämpläisi ja poistaisi taukoja sekä puheen rytmiä lähetyksistä. Jenkeissä sitä on käytetty radioasemilla mahduttamaan tuntiin enemmän ohjelmaa kun siihen muuten mahtuisi. Se kannattaa jos säästetyn ajan voi myydä esim. mainoksille. Sellainen varmasti myös aiheuttaa lisää viivettä lähetysketjussa.