Fantomas vs. James Bond

Elisa Viihde -palvelun päätöksellä poistaa kahta vuotta vanhemmat tallenteet on ollut hyviäkin seurauksia. Kesän aikana on ollut pakko katsoa ne vanhat tallenteet, joihin aika ei koskaan muka riittänyt.

Ranskalainen kolmen elokuvan Fantomas-sarja esitettiin Yle Teema -kanavalla alkukesästä 2014. Alunperin Fantomas seikkaili 1900-luvun alun kirjoissa ja oli siten mestarivaras Arsene Lupinin aikalainen. Lupinista poiketen Fantomas on kuitenkin raaka ja häikäilemätön murhaaja.

Elokuvat Fantomas - tuhannen naamion mies, Fantomas iskee jälleen sekä Fantomas ja Scotland Yard ilmestyivät vuosina 1964-1966 ja niissä näkyy selvästi James Bond -henkisyys. Fantomasilla on mm. lentävä auto (tietenkin Citroen!):

Citroen valmiina nousuun!

Salkusta esiin kääntyvä näyttö muistuttaa kovasti läppärin/taulutelevision yhdistelmää:

Lentoauto ja taulutelevisio - Fantomas oli aikansa Ernst Blofeld.

Siinä, missä Bond-pahikset haluavat tuhota maailman, Fantomas panee heidät viimeisessä elokuvassa maksamaan "elinoikeusveroa" - vähän kuin suojelurahaa. Rikkailta (ja Fantomasia vastaan juonivilta gangstereilta) perittävä elinoikeusvero antaa kirjaimellisesti oikeuden jatkaa elämistä.

Elinoikeusvero - tätä Suomen verottaja ei ole vielä keksinytkään.

Eniten hämmästyttävät Fantomasin kasvonaamiot. Hän pystyy vaihtamaan ulkonäköään naamioilla, jotka me muistamme Mission Impossible -elokuvista.

Mission impossib... ei kun Mission Fantomas.

Kopioivatko Mission Impossible -elokuvien tekijät idean naamioista ranskalaisilta, vai onko jujulla vielä varhaisempi yhteinen kantaisä?

Vuonna 1979 valmistunut Bond-filmi Kuuraketti alkaa huimalla kohtauksella, jossa Jaws työntää Bondin ulos lentokoneesta ilman laskuvarjoa, ja tämä joutuu kaappaamaan varjon aiemmin hypänneen lentäjän yltä.

Fantomas iskee jälleen -elokuva (1965) loppuu samankaltaiseen kohtaukseen, missä poliisipäällikkö Juve ja toimittaja Fandor ajavat lentokoneella takaa Fantomasin lentävää Citroenia. Poliisipäällikkö pukee tohkeissaan päälleen tavallisen repun ja putoaa koneesta (löytyy myös Youtubesta):

Poliisipäällikkö putoaa koneesta ilman laskuvarjoa.

Sankaritoimittajan on hypättävä perään laskuvarjon kanssa, jolloin tuloksena on huimia kuvia vapaasti putoavista miehistä:

Sankaritoimittaja hyppää perään oikean laskuvarjon kanssa.

Lopulta toimittaja saa poliisipäällikön kiinni ja he laskeutuvat yhden varjon varassa. Tämä kuva voisi olla yhtä hyvin Kuuraketti-elokuvasta:

Moonraker... vai Fantomas?

Stuntti oli kaiketi ensimmäinen laatuaan, sillä lopputeksteissä sen kuvaaja mainitaan erikseen:

Hypyn kuvasi Jean-Jacques Dubourg.

Tuon ajan kameratekniikalla temppu lienee ollut vaarallinen myös kuvaajalle.

Fantomas-elokuvia on vaikea luokitella. Sankarin roolissa on Fantomasia jahtaava lehtimies ja tämän valokuvaajana toimiva naisystävä (myös Tintti ja Teräsmies olivat siviilissä toimittajia; vaikea uskoa nykyisen journalismin alennustilan aikana). Poliisipäällikkö Juve on lähinnä antisankari, eräänlainen inspecteur Closeau, jonka möhläysten vuoksi Fantomas pääsee toistuvasti karkuun.

Elokuvissa häikäilemätön murhaaja yhdistyy jamesbondimaiseen teknologiaan ja hurjiin takaa-ajoihin. Ensimmäisen elokuvan lopussa on pitkä takaa-ajokohtaus, joka muutamasta koomisesta hetkestä huolimatta on edelleen vaikuttava -- 1964 se näytti varmasti huimalta. Takaa-ajossa Fantomas vaihtaa autosta moottoripyörään, junaan, helikopteriin ja lopulta omaan sukellusveneeseen. Kohtaukset junanvaunujen katolla tuovat mieleen myöhemmät bondit.

Fantomasien katselu muutti stereotyyppistä käsitystäni ranskalaisista elokuvista vaikeatajuisina ja tylsinä. Fantomasit eivät ole bondeja, mutta 1960-luvun Ranskassa ne ovat varmaan kilpailleet katsojista tasaveroisina Hollywood-tuotantojen kanssa.

Elisaviihteessä uhkasi vanhentua myös muutama OSS 117 -agentista kertova elokuva. Niissä vertailua bondeihin ei voi välttää, onhan päähenkilö 117 eli Hubert Bonisseur de La Bath salainen agentti itsekin. Elokuvat perustuvat Jean Brucen kirjoihin, joista ensimmäinen ilmestyi vuonna 1949 eli neljä vuotta ennen kuin Ian Fleming aloitti oman Bond-tuotantonsa.

Agentin seikkailuja filmatisoitiin jo 1960-luvulla. Ylen 2014 esittämät elokuvat ilmestyivät vuosina 2006 ja 2009, mutta niiden tapahtumat sijoittuvat 1960-luvulle ja kyseessä on lähinnä parodia tuon ajan bondeista. Agentti 117 on sovinisti sählääjä, joka ei ymmärrä mitään paikallisista tavoista, mutta onnistuu tehtävässään hyvällä onnella ja kauniiden naisten avulla. Agentin numero 117 muistuttaa sopivasti 007:ää.

Neiti Ledentu on ilmiselvä Miss Moneypenny -kopio.

Elokuvassa Agentti OSS 117 Kairossa kohteena ovat Egyptissä kapinaa juonivat muslimit ja Agentti 117 - tehtävä Riossa kyse on natsien mikrofilmistä.

Leikki sikseen, agentti 117, komentaa Brasiliaan paennut natsijohtaja.

Riossa agentti saa avukseen israelilaisen Doloresin, mikä johtaa sovinismin lisäksi moniin juutalaisvitseihin.

Teissä on ainesta kotiäidiksi.

Myös kiinalaiset saavat osansa nimittelystä ja vitseistä. Kohtaus, jossa ihmiset alkavat välittää sanaa toisilleen puhelimen (lankasellainen, tietenkin!) välityksellä, on toteuttu kekseliäästi osakuvina, joiden määrä vain kasvaa sanan levitessä.

Lankapuhelimet aktiivisessa käytössä jaetulla ruudulla.

Molemmat sarjat avartavat käsitystämme ranskalaisista elokuvista. Hollywood-tuotantokoneisto jauhaa tehokkaasti, mutta kyllä ranskalaisetkin osaavat!

Tekstiä lisätty 3.8.2017.