George Tenet johti CIA:ta tapahtumarikkaina vuosina 1997-2004. Ei ole kovin yleistä, että tiedustelujohtaja kirjoittaa muistelmansa, mutta Tenetillä jäi yhtä sun toista hampaankoloon. Niistä lisää myöhemmin, sillä vuonna 2007 ilmestynyt kirja At the center of the Storm antaa aihetta useampaankin blogikirjoitukseen.
Tilasin kirjan Amazonista käytettynä, bonuksena tuli tekijän allekirjoitus:
Kirja on tapahtumiltaan mielenkiintoinen ja haamukirjoittaja Bill Harlow on tehnyt hyvää työtä: näin sujuvaa tekstiä on ilo lukea.
Tenet kertoo, miten hän sai 1997 johdettavakseen pahasti rapistuneen tiedustelukoneiston. Neuvostoliiton kaatuminen oli luonut ilmapiirin, jossa vihollisia ei enää ollut. CIA:n rahoitusta vähennettiin ja henkilökunnan työmoraali oli rapistunut.
Mitä Tenet teki? Sen kertoo toisen luvun otsikko: The Burning Platform.
Toukokuun viidentenä 1998 Tenet kokosi 500 alaistaan Kuplaksi kutsuttuun, igloota muistuttavaan auditorioon, ja kertoi CIA:n olevan pulassa. Ellei liekkejä saataisi sammumaan, kaikki vajoaisivat meren syliin.
Palava öljylautta ei ollut Tenetin omaa keksintöä, hän kirjoittaa kuulleensa sen joltain toiselta henkilöltä organisaation tilaa käsittelevässä sisäisessä keskustelussa elokuussa 1997. Mutta kuten Tenet kirjoittaa: "The term 'burning platform' stuck - probably because it was so metaphorically accurate and because it reminded us every day of just how much was at stake".
Palava öljylautta kuulostaa meistä kovin tutulta, sillä 3.2.2011 hiljattain aloittanut Stephen Elop piti samansisältöisen puheen Nokian henkilökunnalle. Olisi kiinnostavaa tietää, oliko Elop lukenut Tenetin kirjan (hyvin mahdollista) vai keksikö hän kielikuvan itse. Joka tapauksessa vaikutus oli sama: puhe ja siitä henkilökunnalle jaettu muistio alkoi symboloida Nokian ongelmia ja leimasi koko Elopin toimitusjohtajakautta.
Kauppalehden toimittajat Pekka Nykänen ja Merina Salminen pitävät lokakuussa 2014 julkaisemassaan kirjassa Elopin öljylauttapuhetta ratkaisevana virheenä. "Näillä sanoilla Stephen Elop tuhosi Nokiassa lähes kaiken", otsikoi Kaleva arvionsa kirjasta.
Äskettäin Ylen Erehdysekspertti-ohjelmassa (Nokia romahti egosysteemiin!) haastateltu Merina Salminen toisti käsityksensä, jonka mukaan puhe oli Elopin virheistä suurin. Kun tieto Symbianin hylkäämisestä levisi markkinoille, jälleenmyyjät tunsivat itsensä petetyiksi ja asiakkaat alkoivat odottaa tulevia Windows-puhelimia jolloin vanhojen mallien myynti loppui kuin seinään. Tämä kaikki on kiistatonta.
Ehkä todellinen virhe oli sittenkin kulttuurien eroissa. Elop ei ymmärtänyt, miten kirjaimellisesti suomalaiset ottavat viestinnän. Amerikassa värikkäät kielikuvat toimivat myönteisesti silloinkin, kun niiden sisältö on kielteinen. Öljylauttavertauksesta koitui Tenetille pelkkää plussaa, mutta Elopin tapauksessa se lasketaan hänen suurimmaksi virheeksi.
Radio-ohjelmassa Salminen nimeää toisenkin syyn Nokian tuhoon: johto ei uskonut omaan Meego-alustaan, vaan lähti mieluummin epäonniseksi osoittautuneeseen yhteistyöhön Microsoftin kanssa. Tähän johtopäätökseen toimittajat tulivat haastateltuaan lukuisia Nokian tuotekehityksen insinöörejä.
Rohkenen epäillä, että insinööreillä on ollut hieman kapea näkökulma asiaan. Aina öljylauttapuheesta lähtien nokian ex-insinöörit ja lähipiiri ovat haikeina muistelleet, miten lupaava Meego oli ja miten oma alusta olisi pelastanut Nokian.
Itse en tähän usko. Meego myöhästyi, koska alustan virrankulutus oli liian suuri, mutta se on pelkkä tekninen yksityiskohta. Nokian olisi pitänyt reagoida Applen julkistaessa iPhonen (mieluummin jo sitä ennen), mutta yhtiö ei siihen kyennyt. Johtajaongelmien lisäksi Nokia oli tekniikkayhtiö, vaikka kehitys oli siirtynyt ohjelmistoihin. Kaikki, jotka muistavat Ovi-viritykset, puistelevat vieläkin päätään. Sähköposti, kauppa tai edes tietojen synkronointi ei koskaan toiminut kunnolla Nokian omissa puhelimissa.
Miten ihmeessä Nokia olisi rakentanut Meegon päälle menestyvät palvelut, kun se ei pärjännyt edes Microsoftin antamilla valmiilla palveluilla? Markkinoilla ei yksinkertaisesti vuonna 2011 ollut enää tilaa kolmannelle alustalle. Ihan sama, vaikka Meego olisi ollut Windows Phonea parempi alusta. Se oli kuitenkin vain tekniikkaa.
Nokian ratkaiseva virhe oli myöhästyminen. Elopin öljylauttapuhe tarjoaa jälkipolville vain sopivan tekosyyn.
 |
| At the Center of the Storm - myrskyn silmässä |
 |
| George Tenet. |
Tenet kertoo, miten hän sai 1997 johdettavakseen pahasti rapistuneen tiedustelukoneiston. Neuvostoliiton kaatuminen oli luonut ilmapiirin, jossa vihollisia ei enää ollut. CIA:n rahoitusta vähennettiin ja henkilökunnan työmoraali oli rapistunut.
Mitä Tenet teki? Sen kertoo toisen luvun otsikko: The Burning Platform.
 |
| CIA: The Burning Platform. |
 |
| CIA:n väki seisoi palavalla öljylautalla. |
Palava öljylautta kuulostaa meistä kovin tutulta, sillä 3.2.2011 hiljattain aloittanut Stephen Elop piti samansisältöisen puheen Nokian henkilökunnalle. Olisi kiinnostavaa tietää, oliko Elop lukenut Tenetin kirjan (hyvin mahdollista) vai keksikö hän kielikuvan itse. Joka tapauksessa vaikutus oli sama: puhe ja siitä henkilökunnalle jaettu muistio alkoi symboloida Nokian ongelmia ja leimasi koko Elopin toimitusjohtajakautta.
Kauppalehden toimittajat Pekka Nykänen ja Merina Salminen pitävät lokakuussa 2014 julkaisemassaan kirjassa Elopin öljylauttapuhetta ratkaisevana virheenä. "Näillä sanoilla Stephen Elop tuhosi Nokiassa lähes kaiken", otsikoi Kaleva arvionsa kirjasta.
Äskettäin Ylen Erehdysekspertti-ohjelmassa (Nokia romahti egosysteemiin!) haastateltu Merina Salminen toisti käsityksensä, jonka mukaan puhe oli Elopin virheistä suurin. Kun tieto Symbianin hylkäämisestä levisi markkinoille, jälleenmyyjät tunsivat itsensä petetyiksi ja asiakkaat alkoivat odottaa tulevia Windows-puhelimia jolloin vanhojen mallien myynti loppui kuin seinään. Tämä kaikki on kiistatonta.
Ehkä todellinen virhe oli sittenkin kulttuurien eroissa. Elop ei ymmärtänyt, miten kirjaimellisesti suomalaiset ottavat viestinnän. Amerikassa värikkäät kielikuvat toimivat myönteisesti silloinkin, kun niiden sisältö on kielteinen. Öljylauttavertauksesta koitui Tenetille pelkkää plussaa, mutta Elopin tapauksessa se lasketaan hänen suurimmaksi virheeksi.
Radio-ohjelmassa Salminen nimeää toisenkin syyn Nokian tuhoon: johto ei uskonut omaan Meego-alustaan, vaan lähti mieluummin epäonniseksi osoittautuneeseen yhteistyöhön Microsoftin kanssa. Tähän johtopäätökseen toimittajat tulivat haastateltuaan lukuisia Nokian tuotekehityksen insinöörejä.
Rohkenen epäillä, että insinööreillä on ollut hieman kapea näkökulma asiaan. Aina öljylauttapuheesta lähtien nokian ex-insinöörit ja lähipiiri ovat haikeina muistelleet, miten lupaava Meego oli ja miten oma alusta olisi pelastanut Nokian.
Itse en tähän usko. Meego myöhästyi, koska alustan virrankulutus oli liian suuri, mutta se on pelkkä tekninen yksityiskohta. Nokian olisi pitänyt reagoida Applen julkistaessa iPhonen (mieluummin jo sitä ennen), mutta yhtiö ei siihen kyennyt. Johtajaongelmien lisäksi Nokia oli tekniikkayhtiö, vaikka kehitys oli siirtynyt ohjelmistoihin. Kaikki, jotka muistavat Ovi-viritykset, puistelevat vieläkin päätään. Sähköposti, kauppa tai edes tietojen synkronointi ei koskaan toiminut kunnolla Nokian omissa puhelimissa.
Miten ihmeessä Nokia olisi rakentanut Meegon päälle menestyvät palvelut, kun se ei pärjännyt edes Microsoftin antamilla valmiilla palveluilla? Markkinoilla ei yksinkertaisesti vuonna 2011 ollut enää tilaa kolmannelle alustalle. Ihan sama, vaikka Meego olisi ollut Windows Phonea parempi alusta. Se oli kuitenkin vain tekniikkaa.
Nokian ratkaiseva virhe oli myöhästyminen. Elopin öljylauttapuhe tarjoaa jälkipolville vain sopivan tekosyyn.
Nokian virhe on myöhästyminen, mutta se sisältääkin sitten monta syytä. Miksi meego keehitys oli hidasta? Yksi syy oli ettei saanut kilpailla symbianin kanssa. Miksi Symbian kehitys oli hidasta. No jokainen joka on yrittänyt kirjoittaa symppari ohjelmaa tietää, että menneisyyden painolastia oli vaan liikaa. Vuoden 95 käyttis tehtynä noin 10x hitaammalle prosessorille ei vaan taipunut uuteen aikaan
VastaaPoistaLisäksi Nokia oli menestynyt alasegmentissä. Ei ehkä ollut uskallusta tehdä tarpeeksi kallista ja hyvää. Kappalemäärillä mitattuna nokian kosketusnäyttö symppari vuoden 2009 seutuvilla myi paljon paremmin kuin yksikään iPhone, mutta katetta tuli paljon vähemmän
Olen täysin samaa mieltä, että Meego ei olisi Nokiaa pelastanut. Se että ex-nokialaiset kuvittelevat niin, kertoo hyvin siitä miten pihalla yhtiössä oltiin loppuun asti siitä, mitä pitää tehdä ja miksi Apple onnistui. Ilmeisesti nokiainsinöörit olivat niin teknologiasokeita, että heille oli täysin mahdotonta ymmärtää ekosysteemejä ja palveluja. Sillä ei ole merkitystä miten hieno käyttöjärjestelmä ja sovellukset puhelimessa on, jos niille ei löydy tukea pilvestä tai tuki toimii todella huonosti. Surullista, että moni ei ymmärrä tätä vielä tänäkään päivänä. Toisaalta Nokian sisäinen kilpailu oli jo mennyt sille asteelle, että todennäköisesti mikään ei olisi pelastanut yritystä.
VastaaPoistaEi Nokiaa voi soimata siitä, että symbianista luovuttiin, tai meego tehtiin liian myöhään. Nokia tosiaan oli rautatalo. Apple, Microsoft ja Google puhtaasti myös softataloja, joilla kahdella ensin mainitulla on täysin oma käyttöjärjestelmä. Microsoftilla Windows ja Applella OS/iOS. Ensimmäisen iphonen pohjalla käytettiin OS X:aa. Sen Steve Jobs itse kertoi presentaatiossaan. "Siinä on jo kaikki mitä tarvitaan, virranhallinta, grafiikka, verkonhallinta .......". Eli siis Applella oli valtava etulyöntimatka jopa suhteessa nokiaan. On helppo tehdä rautaa kun on ihan aito käyttöjärjestelmävalmistaja. Microsoft on myös samoilla viivoilla. Vaikka puhelinmarkkinoissa eivät menestyneet, pc-puolella ovat jo pitkään olleet kiistattomia kuninkaita. Googlella taas ei ole omaa käyttöjärjestelmää vaan pohjalla käytetään suomalaisperäistä linuxia - KAIKESSA. Niin androidissa kuin cromiumeissa yms. Silti google taas oli Applen iPhonen tuloaikaan pelkkä puhdas softayhtiö. Rautamarkkinoille google on vasta viimeaikoina alkanut, eikä google silti tee rautaansa itse.
VastaaPoistaNokian olisi siis pitänyt jo vuosikausia aikaisemmin ymmärtää, että ei sillä ole mitään lukua taistella vuosikymmeniä käyttöjärjestelmiä "valmistaneiden" (vaikka nämäkin oikeastaan ovat kopioita jostain aikaisemmasta kuten esim os x on bsd unix) yritysten kanssa. Applella oli vielä rautainen molempien osa-alueiden osaaminen, niin rauta kuin softakin. Nokian olisi pitänyt liittoutua jo vuosia aikaisemmin. Ihan kuin Samsungkin teki, lopetti bada-viritelmänsä ja otti pohjakseen androidin. Samsung tekee vain rautaa. Ei edes yritä enää kunnolla softaa. Taasen Ericsson teki ihan samat virheet mitä Nokiakin. Matkapuhelindivisioona luhistui vain hieman aiemmin.
Niin tai näin. Eipä tällaisia asioita ole helppoa niin paljon etukäteen kenenkään nähdä. Ei ole kristallipalloa. Se nähtiin, että symbian tippuu kelkasta. Mutta se tosiaan, että meegokin olisi ollut pelkkää ajanhukkaa. Nokia siis teki asioita. Mutta vain liian hitaasti. Mutta taasen, tuskimpa kukaan tai mikään muukaan olisi asiaa saanut älykkäämmin tehtyä. Nokia teki sen oikean asian ja liittoutui - mutta vain auttamatta liian myöhään. Nokia olisi siis voinut pärjätä jopa Windowsin kanssa jos myös microsoft olisi ollut nopeampi liikkeissään. Eli siis MICROSOFTIN kokoinenkin talo oli ihan yhtä sokea, kuin Nokiakin. Kumpikaan asiaa tuskin tahallaan teki. Molemmat firmat ovat kuitenkin olemassa ja Nokia jopa pärjääkin hienosti. Niin pärjää Microsoftkin. Molemmilla siis riitti paukut tuohon suureen vahinkoon. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kummaltakin.
Sanoisin, että OS X:n Unix-ydin ja Androidin Linux-ydin eivät ole kaikkein oleellisin osa sitä mitä Apple ja Google ovat valmistaneet. Ytimiä kyllä löytyy joka lähtöön ja jokaisen ei kannata kehittää omaa, mutta paljon suurempi työ on rakentaa ytimen päälle hyvännäköinen ja toimiva käyttöliittymä kaikkine integraatioineen pilvipalveluihin.
VastaaPoistaMicrosoftilla oli sama vuosikymmenien etumatka käyttöjärjestelmän ja sovelluskehitystyökalujen kehityksessä, kuin Applella. Se oli myös aikaisin liikkeellä mobiililaitteissa (Windows CE). Loppukäyttäjä ja innovatiivisuus taisi kuitenkin unohtua kokonaan. Innovativisuutta on alkanut löytyä vasta viime aikoina eli auttamatta liian myöhään. Androidin kohdalla ei oikeastaan voi puhua innovatiivisuudesta. Ilmeisesti Google lähti ajoissa liikkeelle, yrityksen imago oli ajankohtainen ja positiivinen ja puhelimet riittävän halpoja. Sen sijaan Google+:n ym. muiden palveluiden kanssa Google ei ole onnistunut ollenkaan hyvin, vaikka onkin soveltanut samaa kaavaa eli kopioinut jonkun toisen keksimän idean teknisesti toimivaksi ja hyvännäköiseksi palveluksi. Paras tapa menestyä onkin olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Joo, Aplen osaaminen ei ollut käyttiksessä vaan käyttökokemuksessa ja että sai sovelluskauppa ajatuksen läpi. Nokiallahan sellainen oli ollut jo kauan, ei vaankoskaan vetänyt. iPhonen oli monessa suhteessa ihan susi. Vaikkapa virrankulutuksessa. Se on asia jota on vaikea saada yhdellä yrittämällä kohdalleen
VastaaPoistaYksityisessä yhtiössä kenenkään ei tarvitse pakottaa valitsemaan helpointa linjaa, tai edes tavoittelemaan tulosta.
VastaaPoistaJos oletetaan, että Nokia oli johtajakeskeinen yhtiö, niin on helpompi ymmärtää Ollilan ryhmän johtaman nousun ja Elopin tuoman tappion.
CIA:n henkilöstölle "palava öljylautta"-puhe voi toimia ihan hyvänä keinona herättää porukka.
VastaaPoistaYritykselle, joka myy matkapuhelimia, ei vastaava ymmärrettävistä syistä oikein toiminut. Jos Elop kuvitteli sen toimivan, kertoo enemmän kuin tarpeeksi Elopin pelisilmästä. Toista vaihtoehtoa ei kaiketi tarvitse edes mainita. Olen myös samaa mieltä siitä, että ei Meego olisi Nokiaa romahdukselta pelastanut.
En olisi ikinä uskonut että Windows Phone käyttöjärjestelmä on niin kömpelö, jotenkin puutteellinen. Käytin Lumiaa joskus alkuaikoina, mutta se yksinkertaisesti oli niin huono, etten yrityksistä huolimatta pystynyt perustelemaan itselleni, miksi ostaisin vielä yhden Lumian.
Sovelluspula oli kiistaton, samoin Lumia-puhelinten heikko mekaaninen kestävyys aiheutti paljon valituksia. Mutta mitä tarkoitat käyttöjärjestelmän kömpelyydellä?
VastaaPoista"Kömpelyydellä" tarkoitan ehkä käytettävyyttä. Tämä on toki subjektiivinen asia, mutta androidin jälkeen käytettymä Windows Phone tuntui epäloogiselta ja huonosti suunnitellulta. Mikä oli yllätys, kun ajettelee kuinka paljon MS:lla on resursseja käytössä. Sellainen "vasemmalla kädellä" tehdyn tuntu.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä Windows Phonen käytettävyydestä. Tuntui, että kaikki asiat oli vaikea löytää ja navigointi oli kömpelöä. Lisäksi käyttöliittymä myös näyttää ankealta. Mielestäni myös Android on hieman sekava, eikä asiaa auta yhtään, että jokainen versio on erilainen ja jokaisella puhelinvalmistajalla asiat ovat hieman eri paikoissa.
VastaaPoista