Jatketaan digi-tv-asioilla, koska on ajankohtainen muutenkin kuin 15-vuotispäivän vuoksi. Kuusi päivää sitten Yle päivitti tiedotetta, jonka mukaan Suomi siirtyy (vihdoin!) teräväpiirtoaikaan 31.3.2020. Digitan sivulla 18.8.2016 tiedote on nimellä "Suomi siirtyy kokonaan HD-aikaan".
Vajaan neljän vuoden päästä kaikki Suomen tv-kanavat lähetetään siis HD-tarkkuudella. Television digitalisointi on vihdoin lunastamassa 15 vuotta sitten antamansa lupaukset. HD:n mukana tulee myös 5.1-ääni, jota digi-tv:ssä ei lupauksista huolimatta koskaan saatu kuntoon.
Uusi digisiirtymä (SD->HD) tarkoittaa sitä, että ilman HD-viritintä olevat televisiot pimenevät 1.4.2020. Jos televisio on vuodelta 2012 tai sitä vanhempi, siinä ei todennäköisesti ole HD-viritintä, jolloin edessä on uuden television tai ainakin digiboksin hankinta (siis digi-tv + digiboksi).
Tarkkaan ottaen tiedote puhuu DVB-T2-tekniikasta, jota voidaan periaatteessa käyttää myös SD-tason kuvan lähettämiseen. Siinä ei kuitenkaan olisi mitään järkeä, koska SD-kuva ei näkyisi vanhoissa laitteissa.
Kaapeliverkon katsojien tilanne on epäselvä. Siellä SD-rinnakkaislähetykset voisivat jatkua 31.3.2020 jälkeenkin. Ylen viestintä kertoi tänään, ettei asiasta ole vielä päätöstä. Teknisesti olisi mahdollista skaalata HD-kuva SD-tasolle ja jakaa kaapeliverkossa vanhoja televisioita varten, mutta tämä tuskin miellyttää kaapelioperaattoreita.
Edellisen digisiirtymän jälkeen helmikuussa 2008 Ylen kanta teräväpiirtoon oli jyrkän kielteinen. Otsikolla "Ylen Jungner tyrmää teräväpiirron" pääjohtaja Mikael Jungner lupasi, etteivät valtakunnan pääkanavat muutu teräväpiirtoon ainakaan ennen vuotta 2016. "Ei Suomen teitäkään rakenneta muutaman huippu-Mersun vuoksi uudelleen", Jungner sanoi haastattelussa.
Samassa yhteydessä Jungner arveli, että Yle saattaa hypätä kokonaan teräväpiirron yli ja siirtyä suoraan UHD-aikaan. Kummastelin tuoreeltaan tällaisia ajatuksia.
Ylestä vapauduttuaan Jungner on muuttanut mieltään. Viime joulukuussa Jungner oli harmissaan television teräväpiirtolähetysten Suomessa ottamasta takapakista.
Yle aloitti antenniverkon HD-rinnakkaislähetykset jo 2011. Vuoden 2007 digisiirtymässä puolestaan luvattiin, että SD-lähetykset säilyvät ainakin vuoteen 2026 asti. Tämä lupaus uusittiin vuoden 2012 suunnitelmassa. Viime viikon tiedote napsii ajasta kuusi vuotta pois. Suomen television digihistoria on melkoista vuoristorataa ja poukkoilua, jossa katsojaparan on pakko roikkua mukana.
Kymmenessä vuodessa HD-tekniikka on ehtinyt saada seuraajan. Jugnerin 2008 mainitsema neljä kertaa tarkempi 4K eli UHD- kuva on ollut vakiona uusissa televisioissa jo parin vuoden ajan. Sisältöä on niukasti, mutta sitä voi kuvata vaikka omalla älypuhelimiela.
4K-kanavia on maailmalla vasta muutamia. Ne jaellaan joko kaapelin, satelliitin tai netin kautta. Suomen antennitalouksissa tuskin koskaan nähdään 4K-kuvaa. Niinpä on mahdollista, että 31.3.2020 jää oikeasti viimeiseksi digisiirtymäksi.
Onpa hyvä, ettei Yle sittenkään hypännyt HD:n yli suoraan 4K:hon. Siitä odotuksesta olisi tullut loputtoman pitkä.
Vajaan neljän vuoden päästä kaikki Suomen tv-kanavat lähetetään siis HD-tarkkuudella. Television digitalisointi on vihdoin lunastamassa 15 vuotta sitten antamansa lupaukset. HD:n mukana tulee myös 5.1-ääni, jota digi-tv:ssä ei lupauksista huolimatta koskaan saatu kuntoon.
Uusi digisiirtymä (SD->HD) tarkoittaa sitä, että ilman HD-viritintä olevat televisiot pimenevät 1.4.2020. Jos televisio on vuodelta 2012 tai sitä vanhempi, siinä ei todennäköisesti ole HD-viritintä, jolloin edessä on uuden television tai ainakin digiboksin hankinta (siis digi-tv + digiboksi).
Tarkkaan ottaen tiedote puhuu DVB-T2-tekniikasta, jota voidaan periaatteessa käyttää myös SD-tason kuvan lähettämiseen. Siinä ei kuitenkaan olisi mitään järkeä, koska SD-kuva ei näkyisi vanhoissa laitteissa.
Kaapeliverkon katsojien tilanne on epäselvä. Siellä SD-rinnakkaislähetykset voisivat jatkua 31.3.2020 jälkeenkin. Ylen viestintä kertoi tänään, ettei asiasta ole vielä päätöstä. Teknisesti olisi mahdollista skaalata HD-kuva SD-tasolle ja jakaa kaapeliverkossa vanhoja televisioita varten, mutta tämä tuskin miellyttää kaapelioperaattoreita.
Edellisen digisiirtymän jälkeen helmikuussa 2008 Ylen kanta teräväpiirtoon oli jyrkän kielteinen. Otsikolla "Ylen Jungner tyrmää teräväpiirron" pääjohtaja Mikael Jungner lupasi, etteivät valtakunnan pääkanavat muutu teräväpiirtoon ainakaan ennen vuotta 2016. "Ei Suomen teitäkään rakenneta muutaman huippu-Mersun vuoksi uudelleen", Jungner sanoi haastattelussa.
 |
| Ylen Jungner tyrmää teräväpiirron. |
Ylestä vapauduttuaan Jungner on muuttanut mieltään. Viime joulukuussa Jungner oli harmissaan television teräväpiirtolähetysten Suomessa ottamasta takapakista.
Yle aloitti antenniverkon HD-rinnakkaislähetykset jo 2011. Vuoden 2007 digisiirtymässä puolestaan luvattiin, että SD-lähetykset säilyvät ainakin vuoteen 2026 asti. Tämä lupaus uusittiin vuoden 2012 suunnitelmassa. Viime viikon tiedote napsii ajasta kuusi vuotta pois. Suomen television digihistoria on melkoista vuoristorataa ja poukkoilua, jossa katsojaparan on pakko roikkua mukana.
Kymmenessä vuodessa HD-tekniikka on ehtinyt saada seuraajan. Jugnerin 2008 mainitsema neljä kertaa tarkempi 4K eli UHD- kuva on ollut vakiona uusissa televisioissa jo parin vuoden ajan. Sisältöä on niukasti, mutta sitä voi kuvata vaikka omalla älypuhelimiela.
4K-kanavia on maailmalla vasta muutamia. Ne jaellaan joko kaapelin, satelliitin tai netin kautta. Suomen antennitalouksissa tuskin koskaan nähdään 4K-kuvaa. Niinpä on mahdollista, että 31.3.2020 jää oikeasti viimeiseksi digisiirtymäksi.
Onpa hyvä, ettei Yle sittenkään hypännyt HD:n yli suoraan 4K:hon. Siitä odotuksesta olisi tullut loputtoman pitkä.
Tarkkaan ottaen tiedote puhuu DVB-T2-tekniikasta, jota voidaan periaatteessa käyttää myös SD-tason kuvan lähettämiseen. Siinä ei kuitenkaan olisi mitään järkeä, koska SD-kuva ei näkyisi vanhoissa laitteissa.
VastaaPoistaNo, DVB-T2 siirtää muistaakseni 20% enemmän bittejä samalla taajuusalueella. Vastaavasti sen virheenkorjaus on vähän parempi.
SD-lähetyksissä on toki tv-yhtiön kannalta järkeä, kun tietää missä taloustilanteessa kaupalliset kanavat ovat.
VastaaPoistaSiitä on jonkin verran aikaa kun penkosin LVM:n julkaisuja ja ymmärsin asian niin että DVB-T2 lähetyksille ei aseteta vaatimuksia resoluutiosta. T2 siirtymä ei siis ole mikään HD-siirtymä välttämättä muille kuin Ylelle. Vaikea uskoa että kaiken maailman Avat ja Jimit muuttuisivat HD:ksi.
Enkä ymmärrä miksi digi-tv tiedotuksen pitää aina olla tuollaista mahtipontista roskaa tyyliin "kokonaan sitä, kaikki tätä" kun reaalimaailmassa asiat eivät vaan mene niin.
"Teknisesti olisi mahdollista skaalata HD-kuva SD-tasolle ja jakaa kaapeliverkossa vanhoja televisioita varten, mutta tämä tuskin miellyttää kaapelioperaattoreita."
VastaaPoistaMikäs ongelma tämä on? Esim DNA:n kaapeli lähettää vapaasti näkyvät kanavat myös DVB-T:nä. Aiotaanko asiakaspalvelu Suomessa taas kieltää kuten edellisessä siirtymässä. Ainakin jossain se osataan, Maarianhaminan kaapeliverkossa on edelleen 13 analogista kanavaa:
http://www.mca.ax/kanallista.php
Miten DNA:n kaapeli voi lähettää DVB-T:nä? Tarkoitatko SD-tarkkuutta?
VastaaPoistaRinnakkainen SD/HD-jakelu ei ole kaapelissa tekninen ongelma, mutta kaapelioperaattorit tuskin haluavat ylläpitää kahta rinnakkaista kanavalistaa ihan käytännön syistä. Lisäksi heidän täytyisi ilmeisesti itse hoitaa HD-signaalin alaspäin konvertointi.
Kyllähän DVB-T21:ssa säästöä syntyy, koska pakettiin kuuluu MPEG4 pakkaus. Koska kaistaa ei ole rajoittamattomasti ja se maksaa, varmaan on jatkossakin SD-tarkkuisia kanavia.
VastaaPoistaMites nyt sitten käy, kun tällä hetkelläkin näkyy YLE:n kanavat teräväpiirtona, ja ovat näkyneet jo jonkin aikaa. Kuva on terävä ja värikäs. Samoin monikanavaäänet. Kaapelitaloutena tästä saa nyt ainakin nauttia, mutta miten on antennijakelun laita? Toinen kysymys koskee sitten noita muita kotimaisia kanavia, jotka kyllä kanavalistassa on, kuten MTV, nelonen ja FOX. Nämä taas tarvitsisivat lisämaksullista korttia. Kanavathan ei maksa mitään, kortti sitten taas maksaa jonkin muutaman euron kuukaudessa PER KORTTI. ja kortinlukijat joka televisioon kyllä maksaa aika muikeastikin. Meinaako nämä nyt ihan oikeasti pakottaa tulevaisuudessa maksamaan näiden kanavien katsomisesta sitä korttimaksua? Sekä pakottaa asiakkaat ostamaan kortinlukijat, ja parittamaan linkittämään näitä, että saavat katsoa muita kotimaisia kanavia kuin YLE:ä. Okei. Jos kaupalliset kanavat päättävät ottaa nämä korttivaatimukset pois ja vapauttavat kanavat kaikkien katsottaviksi, niin kuin varmasti järkeen käy MAINOSRAHOTTEISILLA kanavilla (eihän kukaan kohta näe niitä mainoksia, jos sulkevat kaikilta pääsyn kanaville), miksi tätä poistoa ei sitten tehdä jo nyt heti, että edes osaa kanavista pääsisi nyt jo ihastelemaan täytenä teräväpiirtona?
VastaaPoistaPienenä lisäyksenä vielä, että itse en muuten aio sitten mitään kortinlukijoita hommailla, enkä halua ylimääräisiä (taas) kuukausimaksuja huusholliini. Jos ei YLE-vero riitä ja jos eivät halua mainoksia minulle näyttää. Ollaan sitten katsomatta koko televisiota. Tälleen nuorilla aikuisilla on muutoinkin se kotimaan television katsominen niin vähäistä jo, ettei menetys ole suuren suuri. Televisiolaitteen sisältö tulee ihan muista lähteistä kuin televisiolähetyksistä. Sama koskee suurta osaa ystäväpiiriäni. Tänään oli uutisissa, että MTV Oy:n luottoluokitus on jo roskalainaluokkaa ja yhtiö on vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa. Olisikohan ahneudella jotain tekoa asian kanssa? Näyttäisivät nyt edes 2010-luvun speksien mukaista televisiokuvaa niille ketkä sitä voisivat katsoa. On se nyt mainostajillekin vähän tylyä - maksavat suttuisesta utuisesta kuvasta. Ulkomailla samat mainokset varsinkin kansainvälisillä brändeillä on teräviä ja värikkäitä. Samoin jopa YouTubessa "saunalahti missionaryt" näyttää karvan verran kirkkaammilta. Kaikki tämä vain sen vuoksi, että yrittävät rahastaa sillä, että kanavat näkyvät. Ei taida enää meidän sukupolven (ja nuoremman) kanssa onnistua.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaEnkä ymmärrä miksi digi-tv tiedotuksen pitää aina olla tuollaista mahtipontista roskaa tyyliin "kokonaan sitä, kaikki tätä" kun reaalimaailmassa asiat eivät vaan mene niin.
VastaaPoistaOnneksi SVT:llä on vähän syventävämpi tiedote:
http://www.svt.se/omsvt/om-sandningarna/hdtv/expertinformation
Ylen tekniset tiedot ovat neljä riviä:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/04/teravapiirto-hd#hd-tekniset
Maiden strategiassa on selvä ero. SVT väittää, ettei FullHD -formaatti (1080p/50) ole tällä hetkellä mahdollinen. Sen mukaan kuvataajuus on tärkeämpi kuin resoluutio, joten ovat päätyneet formaattiin 720p/50. Kannattaa muistaa, että TV:n aikaisemi kuvataajuus on ollut juuri 50. Yle taas ilmoittaa formaatiksi 1080i eli lomitettu, matalampi kuvataajuus, jonka SVT sanoi olevan se huonompi vaihtoehto,
Pieni täsmennys: Television tähän astinen kuvataajuus on ollut 25 kuvaa sekunnissa, mutta se on toteutettu lomitettuna. Käytännössä kuva on piirretty 50 kertaa sekunnissa. Jos Yle ottaa nyt standardikseen terävämmän kuvan vanhalla kuvataajuudella -- niin siinähän on silloin yhteensopivuusongelma vanhojen tallenteiden kanssa. Lomituksen raidat eivät osu kohdilleen.
VastaaPoistaNiin tai näin, Yle kyllä rikkoo EBU:n suosituksia -- jotka kylläkin ovat jo vuodelta 2010, mutta perustuu samaan tekniikkaan. Tarkoittaakohan se sitä, että Euroviisut näkyvät meillä huonommin?
https://tech.ebu.ch/docs/techreports/tr005.pdf
"The tests revealed that at the same distribution bitrate the 720p/50 format images were more appreciated by the viewers than the 1080i/25 format images. "
"Miten DNA:n kaapeli voi lähettää DVB-T:nä? Tarkoitatko SD-tarkkuutta?"
VastaaPoistaSD kyllä.
https://tuki.dna.fi/org/dna-fi/d/paivityksia-kaapeliverkon-antennisignaalissa-dvb-t/
"Rinnakkainen SD/HD-jakelu ei ole kaapelissa tekninen ongelma, mutta kaapelioperaattorit tuskin haluavat ylläpitää kahta rinnakkaista kanavalistaa ihan käytännön syistä. Lisäksi heidän täytyisi ilmeisesti itse hoitaa HD-signaalin alaspäin konvertointi. "
Kyse on ehkä kymmenestä kanavasta eikä koko kanavalistasta. Nehän konvertoivat joka tapauksessa signaalin DVB-C:ksi. Mutta väittäisin edelleen että suurin osa kaupallisista kanavista jatkaa SD:nä eikä niiden suhteen siis ongelmaa edes ole.
"Tänään oli uutisissa, että MTV Oy:n luottoluokitus on jo roskalainaluokkaa ja yhtiö on vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa."
VastaaPoistaNo nyt ymmärrän nämä jatkuvat Turhapuro uusinnat. Uuno kuvastaa MTV:n luottokelpoisuutta. Ei mene pitkään kun jääkiekon MM-kisat palaavat Ylelle (tai Discovery/tv5)
Tämä kehitys oli nähtävissä digi-tv:n tullessa. Ulkomaiset kanavat ajavat perinteiset toimijat ahtaalle. Toimilupamaksun poistolla kotimaiset kanavat saatiin digitalisaation kannalle, mutta se oli niille kuoleman suudelma. Toki netin tulolla on myös vaikutusta.
VastaaPoistaKuvanlaatu ei nähtävästi ole tärkeä ominaisuus suurimmalle osalle katsojia. Sehän on pysynyt lähes samana maailman historian.
VastaaPoistaViime vuosisadan alussa kuvattiin yhtä tarkkoja elokuvia, kuin ihmiset nykyään katsovat. Mustavalkotelevisioidenkin kuva oli jo terävä. Vaikka digi-tv toi jonkinlaista parannusta, niin kanavien kaistaa vastaavasti pienennettiin. Lisäkanavat olivat tärkeämpiä kuin laatu.
DVD oli parannus VHS-videoihin, mutta sekään ei ole ollut suosittu. Alkuaikoina niitä konvertoitiin divx/xvid-muotoon, jotta voitiin jakaa vertaisverkossa ja tallentaa 700 megatavun CD-levylle. Nykyään videoita katsotaan mieluummin mobiililaitteilla, joissa DVD-soittimia ei paljon käytetä. Bluray ei taida päästä suosiossaan DVD:n tasolle.
"Tänään oli uutisissa, että MTV Oy:n luottoluokitus on jo roskalainaluokkaa ja yhtiö on vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa."
VastaaPoistaTuo ei juurikaan johdu digimaailmasta, vaan ihan muusta. MTV:llä on ollut jo vuosia liikaa henkilökuntaa, liian kalliit palkat, aivan liian kalliit toimitilakulut (johtuu osin toimitilojen sijainnista), liian kalliit ostomaksut ulkomaiselle ostetulle ohjelmistolle ja liian vähän mainos- ja muita tuloja vastaamaan kustannuksia.
Voi olla, että MTV:tä lähitulevaisuudessa joko pilkotaan jollain tavalla osiin tai sitten se integroidaan selvästi nykyistä enemmän osaksi Bonnieria. Bonnier ei saa edelleenkään kunnolla synergiaetuja MTV:n toiminnasta, vaikka osin juuri synergiaetujen vuoksi kai se MTV:n osti. Yhtiöt tekevät monia päällekkäisiä asioita, mistä tulee ylimääräisiä kustannuksia. Synergiavaihtoehto voisi tarkoittaa sitä, että monet MTV:n kulissien takana olevat asiat tapahtuisivatkin jatkossa muun Bonnierin mukaan, ja ehkä myös konkreettisesti samassa paikassakin. Se voisi tarkoittaa myös sitä, että MTV tekisi enemmän yhteistyötä esim. Bonnierin muiden tuotteiden kanssa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, ja hyödyntäisi enemmän mm. yhteistä teknistä infraa.
"Tuo ei juurikaan johdu digimaailmasta, vaan ihan muusta. MTV:llä on ollut jo vuosia liikaa henkilökuntaa, liian kalliit palkat, aivan liian kalliit toimitilakulut (johtuu osin toimitilojen sijainnista), liian kalliit ostomaksut ulkomaiselle ostetulle ohjelmistolle ja liian vähän mainos- ja muita tuloja vastaamaan kustannuksia."
VastaaPoistaVanhojen työntekijöiden korkeat palkat on helppo uskoa, mutta tilalle on palkattu halvalla nuoria ja kaikki mahdollinen ulkoistettu. Sekään ei ole auttanut.
Toimitilojen hintaa en ymmärrä: Maikkarin talo on pieni ja tilat ahtaat. Naapurissa Yle on ihan toista maata. Pasila on tv-alan keskus, eikä sijainti voi tässä maksaa. Eikös yhtiö omistanut tontin, joka on nyt rakennettu täyteen kerrostaloja?
Vaikka Maikkarin katsojaosuus säilyi hyvänä 10 uuden kanavan jälkeenkin, mainosajan hinta putosi kilpailun myötä ja kun tähän vielä yhdistyy netti ja kotimainen talouskurjuus, lopputulos on nähtävissä.
Mikä on syy, miksi alun perin digitaaliset lähetykset antenni- ja kaapelipuolelle valittiin eri lähetystekniikoilla? Ja nyt vielä kolmas, netin kautta tuleva ohjelma. Eikö olisi yksinkertaisempaa ja halvempaa, jos samalla vastaanottimella voisi katsoa vastaanottotavasta riippumatta. Nythän pitää olla TV, jossa on tarpeellinen määrä virittimiä tai erillinen boksi.
VastaaPoistaT: tekniikasta tietämätön
Lähetystekniikka on väistämättä erilaista radioaalloilla ja kuparikaapelissa (tai kuidussa, mitä jotkin kaapeli-tv-verkot nykyään ovat).
VastaaPoistaYhtä hyvin voisi kysyä, miksi matkapuhelin ja lankapuhelin käyttävät eri tekniikkaa? Miksei sama laite toimi molemmissa?
Unohdin sen klassisen ongelman, että Betamax hävisi VHS:lle, vaikka sen kuvanlaatu oli parempi.
VastaaPoistaLopulta voisi tehdä oletuksen: Tarkka videokuva ei ole koskaan kiinnostanut yleisöä. Syynä on se, että yksityiskohtia on liikaa. Parempi olisi siis keskittyä kuvan aitouteen ja virheettömyyteen, kuin epäoleellisuuksien näkymiseen kuvassa.
Usko Betamaxin paremmuuteen on urbaani legenda, josta en ole koskaan nähnyt mitään faktaa.
VastaaPoistaTietty taso riittää ihmisille, sen jälkeen arvostetaan halpaa hintaa ja käytön helppoutta. Se selittää mp3:n ja streamauksen suosion.
Lähetystekniikka ei väistämää ole erilaista, koska DVB-T toimii myös kaapelissa. DVB-C:n idea on mahdollistaa enemmän kanavia. Luulisi, että tässä olisi voitu kehittää sopiva kompromissi. Toki tätä nykyä ongelma alkaa poistua, kun ainakin TV:t ovat molempiin verkkoihin.
VastaaPoistaKaapelifirmat kai ajoivat tuota omaa standardia kanavien määrän takia, mutta eri standardit toimivat jarruna kaapeli-TV:n yleistymiselle. Toki se toimii toisinkin päin ja sitoo asiakkaita. Helsingissähän kaapeli-TV laajeni reilusti juuri ennen lopullista siirtymää.
Sateliitissa ja kaapelissa välitettiin digitaalista kuvaa (DVB-S ja DVB-C) jo vuosia ennen kuin ensimmäiset antenniverkon (DVB-T) lähetykset alkoivat maailmalla, kaapeliverkot käyttivät siis sitä teknologiaa mitä silloin oli saatavissa.
VastaaPoistaDVB on yksi standardi joka määrittelee paljon muutakin kuin vain nuo vaihtoehtoiset modulaatiot eri siirtoteille, ja nekin siis ihan käytännön syistä.
Näin jälkeenpäin on sääli että Yle lähti teräväpiirtotuotantoon hidastellen. Nyt kun katsoo Areenasta jotain 2010-luvun vaihteen ohjelmia niin vaikka ohjelma olisi mielenkiintoinen niin kyllähän se häiritsee että ohjelma ei ole teräväpiirtoinen.
VastaaPoistaEsimerkiksi Harvoin tarjolla -draamasarja vuodelta 2008 on vain SD-tasoinen, mutta Turvetta ja timantteja vuodelta 2006 on onneksi teräväpiirtoinen.
Lehmän vuosi sarjan ensimmäinen kausi vuodelta 2006 kuvattiin vielä filmille ja jälkituotantokin ollut vielä alkeellisella tasolla kun kuvasuhde hieman muuttuu kesken kohtauksien.
Ajankohtaispuolella Yle hidasteli teräväpiirtosiirtymää viimeiseen asti, vielä 1.6.2015 esitettiin MOT:tia SD-tasoisena.
Ihmettelen myös eikö Yle digitoi HD-tasoiseksi vanhoja ohjelmiaan? Kun Elävästä arkistosta katsoo vanhoja 1980-luvun ohjelmia niin ne löytyy vain 576p resoluutiolla, kyllä niistä varmasti enemmän saisi irti?
Olisi mielenkiintoista jos joskus tulisi kattava teräväpiirron historiateos.
"Ihmettelen myös eikö Yle digitoi HD-tasoiseksi vanhoja ohjelmiaan? Kun Elävästä arkistosta katsoo vanhoja 1980-luvun ohjelmia niin ne löytyy vain 576p resoluutiolla, kyllä niistä varmasti enemmän saisi irti?"
VastaaPoistaTämä on oikein kuvaava kommentti. Ensin kansa haluaa digitaalisia HD-lähetyksiä ja sitten ihmetellään, miksi analogisista lähetyksistä ei saa kaikkea irti. Ratkaisu on vielä enemmän HD:ta. Pian on 4k, eikä analogiset näy vieläkään hyvin.
Digi-tv on huume, jota myytiin ensin poliitikoille. Kokeilut elektroniikkaliikkeessä tuo niin hyvät vibat, että maksetaan ihan mitä vain, jotta sitä saataisiin lisää.
Analogisten lähetysten lopettaminen oli hirmuteko!
@Jari sinunko mielestäsi vanhat ohjelmat voisi digitoida 360p resoluutiolla? Esimerkiksi KAVI on digitoinut vanhat elokuvat 4K-resoluutiolla.
VastaaPoistaKyllä Yle ja KAVI tekevät ihan oikein. Ongelma nyt vain on se, että enää ei ole olemassa tekniikkaa, jolla analogisia lähetyksiä voitaisiin siirtää tai esittää alkuperäisellä laadulla. Esimerkiksi Ylen TV1 kanava lähetettiin VHF-taajuudella, jossa 8MHz kaista. HD-televisio kykenee ehkä samaan laadullisesti (laatu on aina makuasia), mutta formaatit ovat teknisesti kovin erilaisia.
VastaaPoistaTarkoitin: analogisia lähetyksiä voitaisiin siirtää tai esittää alkuperäisessä muodossa.
VastaaPoistaJos jotekin kokee, että vanhoilla sisällöillä olisi pontentiaalista teknistä laatua ja samaan aikaan väittää, että nykyteknikan avulla saa enemmän irti siitä laadusta, niin eikö tuossa ole pieni ongelma?
VastaaPoista@Jari en nyt kyllä ymmärrä mitä oikein tarkoitat? Kirjoitin vanhan materiaalin digitoinnista, en suinkaan haikaile analogisia lähetyksiä.
VastaaPoistaAnalogista videota voidaan kyllä nauhoilta digitoida paremmallakin resoluutiolla kuin 576p. Kyllä ne olisi mielestäni fiksuinta digitoida 1080p resoluutiolla.
Esimerkkinä pari päivää sitten Areenassa julkaistu vuoden 1992 televisioelokuva "Taivaan kukka" https://areena.yle.fi/1-50490070 ihmettelen tosiaan miksi elokuva on Areenassa vain 576p laadulla? Ja vaikka tiedosto onkin 4:3 kuvasuhteella 16:9 playerissä niin silti kuvatiedostossa on ohuet mustat reunat jokapuolella.
Kyllähän tuon elokuvan olisi ihan hyvin voinut digitoida 1440x1080p resoluutiolla ja rajata mustat palkit jokapuolelta pois ja upata edes 720p resolla.
Kyllä kuvasta kannattaa ottaa kaikki irti mitä saadaan, jos aletaan alhaisilla resoluutioilla digitoimaan niin homman joutuu taas parin vuoden päästä tekemään uudestaan.
OK. Tämäpä on mielenkiintoinen...
VastaaPoistaTuo 576p-tarkkuus on peräisin 1980-90-luvun analogisesta videosta, joka perustui Euroopassa PAL-järjestelmään. Siinä kuvaputki piirsi vaakatasossa kulkevina juovia, joita oli yhteensä juuri 576. Sama määrä on VHS-kaseteissa ja ilmeisesti Ylen tallenteissakin, josta tuo "Taivaan kukka" löytyy. Ei ole mielekästä kasvattaa pystyresoluutiota, koska juovia on alunperin tarkalleen tuo määrä. Se on harvoja asioita, joista voi olla yhtä mieltä.
Vaakaresoluutio on sen sijaan hankalampi asia, koska analogisuus. Järjestelmässä ei ole määrättyä tarkkuutta, mutta käytännössä tekniikka asettaa sillekin rajat. Areenassa tuo vaakatarkuus on 768, ja luulisin sen olevan maksimi. Sitäkään parantamalla ei saa laadukaampaa kuvaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/576p
Sen sijaan on muita parametreja, jotka heikentää laatua: Bittitaajuus on 2500 kb/s, joka on hyvin matala, ja näkyy selvästi kuvassa. Esimerkiksi televisioverkon puolella Yle lähettää ohjelmat tuplasti tuolla taajuudella. Vielä 10 000 kb/s taajuudella voi erottaa kuvasta heikentäviä artefakteja. Netin siirtokapasiteetti rajoittaa laatua, todennäköisesti lähetyspäässä. Siksi kuva pakataan häviöllisesti, eli siitä poistetaan tietoa.
On muitakin tekijöitä: PAL-järjestelmään kuuluu lomitus, jossa mainitsemani juovat lähetetään muussa järjestyksessä kuin peräkkäin. Tämä ei yleensä onnistu internetissä katsottavissa lähetyksissä, joten lomitus on poistettu ennakkokäsittelyllä ja se sumentaa kuvanlaatua. Lisäksi yksi ongelma on LCD-monitorien kyky esittää tummia sävyjä. Äänipuolella digi-tv:ssa on menty selvästi riman ali.
Lyhyesti sanoen tekniikkaa, joka näytti PAL-videot tarkasti, ei enää ole.