Sosiaalisessa mediassa kuhisee tänään keskusteluja, joissa moititaan Särkänniemeä huonosta viestinnästä ja kerrotaan, miten asia olisi pitänyt hoitaa. Nojatuolissa jälkikäteen on helppo olla asiantuntija, varsinkaan kun ei joudu kantamaan vastuuta päätöksistä.
Särkänniemi siirsi viime yönä delfiinit Kreikkaan. Asiasta ei tiedotettu etukäteen ja siirto yritettiin hoitaa vaivihkaa. Itse siirrossa ei ollut mitään salattavaa: delfinaarion lopetus oli kaikkien tiedossa ja eläimille piti löytää uusi koti. Niin tehdessään Särkänniemi toimi aivan oikein eikä se yrittänyt yön pimeydessä peitellä omia virheitä tai laittomuuksia.
Siirto päätettiin tehdä yöllä ilmeisesti siksi, että pelättiin eläinaktivistien mielenosoituksia. En ihan ymmärrä, mitä vastaan he olisivat osoittaneet mieltään. Mikä olisi heidän ehdotuksensa delfiinien kohtalosta? Eläinten lopettamisesta olisi tullut hirveä huuto ja kielteinen julkisuus, tuskin aktivistitkaan sitä halusivat? Vapauttaminen luontoon olisi ilmeisesti ollut mahdotonta näin monen vuoden vankeuden jälkeen.
Varsinainen virhe tehtiin delfinaariota perustettaessa 1985. Silloin eläinten kohtelusta ei oltu yhtä tarkkoja kuin nyt, eikä sosiaalista mediaa ollut keksitty. Asuin tuolloin Tampereella enkä muista, että delfinaariota olisi vastustettu. Ei ollut yhtään mielenosoittajaa (korjaus: Särkänniemi itse järjesti yhden!). Pohjoismaiden ainoasta delfinaariosta oltiin suorastaan ylpeitä.
Salamyhkäinen toiminta yön pimeydessä kuulostaa vanhanaikaiselta. Nykyään kaikesta pitäisi tiedottaa etukäteen, perustaa Facebook-sivut ("delfiineille uusi koti Kreikasta, tykkää sinäkin"), avata Twitter-tili (@delfiinit_tre) ja lähettää siirto Periscopella reaaliajassa nettiin.
Mutta Särkänniemi oli ajettu tilanteeseen, jossa sillä oli vain huonoja vaihtoehtoja. He valitsivat matalan profiilin, ja mielestäni valinta oli oikea.
Jälkiviisaus netissä on helppoa. Siirron salailu kääntyi itseään vastaan ja toi huonoa julkisuutta. Mutta jälkiviisaus ei ota huomioon toista vaihtoehtoa: jos siirrosta olisi tiedotettu etukäteen, kielteistä julkisuutta olisi tullut paljon enemmän. Kuvat mielenosoittajista, Särkänniemestä ja kärsivistä delfiineistä (ainakin banderolleihin piirretyt sellaiset) leviäisivät netissä vielä vuosienkin päästä.
Pahimmassa tapauksessa aktivistit olisivat voineet estää kuljetukset lentokentälle. Nyt siirto sentään onnistui. Muutamassa kuukaudessa koko asia on unohdettu.
Avoimuus on yleensä paras toimintatapa, mutta poikkeus vahvistaa säännön. Oleellista on, ettei Särkänniemi jälkeenpäin yritä peitellä asioita tai valehdella niistä, vaan kertoo niistä avoimesti. Sen jälkeen kun Särkänniemi oli velvoitettu sulkemaan delfinaarion, siirron ajankohta oli Särkänniemen oma asia.
Toivottavasti opimme tästäkin jotain: eläinten vangitseminen ja inhimillistäminen ei kuulu enää 2000-luvulle.
Jk 1: Helsingin Sanomat kirjoitti 28.6.2016 (tasan kaksi kuukautta sitten): "Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä vahvistaa HS:lle, että delfiineille on myönnetty siirtolupa kreikkalaiseen Attica Zoological Parkiin." - paikka ei varmaan tullut kenellekään yllätyksenä.
Jk 2: Suomalaiset ovat huolissaan, miten delfiinit pärjäävät Kreikassa. En tunne puiston olosuhteita, mutta yleisellä tasolla voin kuvitella, miten huolissaan kreikkalaiset olisivat jos delfiinit siirrettäisiin sieltä Suomeen: "Kylmään pohjolaan, jossa on pieni allas, eivätkä delfiinit näe koskaan oikeaa aurinkoa - voi kauheaa! Ja siellä on ollut niitä poikaskuolemiakin."
Iltalehden toimittaja on huolissaan, ettei delfiineillä ole edes katosta. Ei ole valtamerissäkään. Niissä voi sukeltaa syvemmälle, mutta delfiini on nisäkäs eikä kala. Sen on noustava pintaan hengittämään muutaman minuutin välein.
Hesarin jutussa eläinsuojelujärjestön edustaja kommentoi Atticaa (siis jo kesäkuussa): "Siellä delfiinit joutuisivat olemaan suorassa auringonpaisteessa, ahtaassa ja matalassa ulkoilma-altaassa, vaikka Särkänniemen delfiinit ovat tottuneet asumaan sisätiloissa”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Viivi Senghore." - kuulostaa tahattoman koomiselta vaatia delfiineille sisätiloja.
JK 3 (29.8.2016): Ei käy kateeksi Särkänniemen viestinnän tekijöitä. "Kaupunginhallituksen jäsen Sirkkaliisa Virtanen (vas.) halusi kuulla, miksei kaupunkilaisia olisi voitu pikku hiljaa valmistella delfiinien siirtoon ja antaa kaupunkilaisten jopa käydä hyvästelemässä delfiinit avoimin ovin." hän sanoo Aamulehden uutisessa. Yritä nyt sitten tällaisessa ympäristössä viestiä edes jotenkin järkevästi ja pitää kaikki osapuolet tyytyväisinä!
Särkänniemi siirsi viime yönä delfiinit Kreikkaan. Asiasta ei tiedotettu etukäteen ja siirto yritettiin hoitaa vaivihkaa. Itse siirrossa ei ollut mitään salattavaa: delfinaarion lopetus oli kaikkien tiedossa ja eläimille piti löytää uusi koti. Niin tehdessään Särkänniemi toimi aivan oikein eikä se yrittänyt yön pimeydessä peitellä omia virheitä tai laittomuuksia.
Siirto päätettiin tehdä yöllä ilmeisesti siksi, että pelättiin eläinaktivistien mielenosoituksia. En ihan ymmärrä, mitä vastaan he olisivat osoittaneet mieltään. Mikä olisi heidän ehdotuksensa delfiinien kohtalosta? Eläinten lopettamisesta olisi tullut hirveä huuto ja kielteinen julkisuus, tuskin aktivistitkaan sitä halusivat? Vapauttaminen luontoon olisi ilmeisesti ollut mahdotonta näin monen vuoden vankeuden jälkeen.
Varsinainen virhe tehtiin delfinaariota perustettaessa 1985. Silloin eläinten kohtelusta ei oltu yhtä tarkkoja kuin nyt, eikä sosiaalista mediaa ollut keksitty. Asuin tuolloin Tampereella enkä muista, että delfinaariota olisi vastustettu. Ei ollut yhtään mielenosoittajaa (korjaus: Särkänniemi itse järjesti yhden!). Pohjoismaiden ainoasta delfinaariosta oltiin suorastaan ylpeitä.
Salamyhkäinen toiminta yön pimeydessä kuulostaa vanhanaikaiselta. Nykyään kaikesta pitäisi tiedottaa etukäteen, perustaa Facebook-sivut ("delfiineille uusi koti Kreikasta, tykkää sinäkin"), avata Twitter-tili (@delfiinit_tre) ja lähettää siirto Periscopella reaaliajassa nettiin.
Mutta Särkänniemi oli ajettu tilanteeseen, jossa sillä oli vain huonoja vaihtoehtoja. He valitsivat matalan profiilin, ja mielestäni valinta oli oikea.
Jälkiviisaus netissä on helppoa. Siirron salailu kääntyi itseään vastaan ja toi huonoa julkisuutta. Mutta jälkiviisaus ei ota huomioon toista vaihtoehtoa: jos siirrosta olisi tiedotettu etukäteen, kielteistä julkisuutta olisi tullut paljon enemmän. Kuvat mielenosoittajista, Särkänniemestä ja kärsivistä delfiineistä (ainakin banderolleihin piirretyt sellaiset) leviäisivät netissä vielä vuosienkin päästä.
Pahimmassa tapauksessa aktivistit olisivat voineet estää kuljetukset lentokentälle. Nyt siirto sentään onnistui. Muutamassa kuukaudessa koko asia on unohdettu.
Avoimuus on yleensä paras toimintatapa, mutta poikkeus vahvistaa säännön. Oleellista on, ettei Särkänniemi jälkeenpäin yritä peitellä asioita tai valehdella niistä, vaan kertoo niistä avoimesti. Sen jälkeen kun Särkänniemi oli velvoitettu sulkemaan delfinaarion, siirron ajankohta oli Särkänniemen oma asia.
Toivottavasti opimme tästäkin jotain: eläinten vangitseminen ja inhimillistäminen ei kuulu enää 2000-luvulle.
Jk 1: Helsingin Sanomat kirjoitti 28.6.2016 (tasan kaksi kuukautta sitten): "Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä vahvistaa HS:lle, että delfiineille on myönnetty siirtolupa kreikkalaiseen Attica Zoological Parkiin." - paikka ei varmaan tullut kenellekään yllätyksenä.
Jk 2: Suomalaiset ovat huolissaan, miten delfiinit pärjäävät Kreikassa. En tunne puiston olosuhteita, mutta yleisellä tasolla voin kuvitella, miten huolissaan kreikkalaiset olisivat jos delfiinit siirrettäisiin sieltä Suomeen: "Kylmään pohjolaan, jossa on pieni allas, eivätkä delfiinit näe koskaan oikeaa aurinkoa - voi kauheaa! Ja siellä on ollut niitä poikaskuolemiakin."
Iltalehden toimittaja on huolissaan, ettei delfiineillä ole edes katosta. Ei ole valtamerissäkään. Niissä voi sukeltaa syvemmälle, mutta delfiini on nisäkäs eikä kala. Sen on noustava pintaan hengittämään muutaman minuutin välein.
Hesarin jutussa eläinsuojelujärjestön edustaja kommentoi Atticaa (siis jo kesäkuussa): "Siellä delfiinit joutuisivat olemaan suorassa auringonpaisteessa, ahtaassa ja matalassa ulkoilma-altaassa, vaikka Särkänniemen delfiinit ovat tottuneet asumaan sisätiloissa”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Viivi Senghore." - kuulostaa tahattoman koomiselta vaatia delfiineille sisätiloja.
JK 3 (29.8.2016): Ei käy kateeksi Särkänniemen viestinnän tekijöitä. "Kaupunginhallituksen jäsen Sirkkaliisa Virtanen (vas.) halusi kuulla, miksei kaupunkilaisia olisi voitu pikku hiljaa valmistella delfiinien siirtoon ja antaa kaupunkilaisten jopa käydä hyvästelemässä delfiinit avoimin ovin." hän sanoo Aamulehden uutisessa. Yritä nyt sitten tällaisessa ympäristössä viestiä edes jotenkin järkevästi ja pitää kaikki osapuolet tyytyväisinä!
Twitteriä seuratessa, ja erityisesti YLETampereen twiittausfrekvenssiä, tuli väkisin mieleen, että tämä delfiinikohu oli "korvausta" siitä, että YLE ei ole päässyt uutisoimaan vastaavista tapahtumista, kuin Michael Jacksonin kuolema tai O.J. Simpsonin takaa-ajo.
VastaaPoistaOlen blogistin kanssa täysin samaa mieltä. Kun asiaa hiukankin miettii, tämä oli vaihtoehtoisista huonoista vaihtoehdoista paras. Oltiin myös reiluja, kun heti myönnettiin, mitä oltiin tehty mitään jälkikäteen salailematta. Ainoa tiedote, mitä jäin operatiossa kaipaamaan olisi ollut kuljetuskontin kylkeen kirjoitetut terveiset delfiineiltä suomalaisille kuluneesta 30 vuodesta: "So long and thanks for all the fish!"
VastaaPoistaJo 90-luvun loppupuolella lihateollisuuden eläinkuljetukset tehtiin merkitsemättömillä autoilla, koska eläinaktivistit olisivat muuten iskeneet. Mikään ei ole tässä suhteessa muuttunut parempaan suuntaan, pikemminkin huonompaan. Särkänniemessä toimittiin siis ihan oikein.
VastaaPoistaTäysin samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Avoimella etukäteistiedotuksella ei olisi saavutettu mitään muuta kuin vihervasemmiston räksytyskampanja, joka olisi näkynyt kaikissa medioissa. kettingeillä rekkoihin kiinnittyneitä kettutyttöjä ja Nokian moottoritien tukkivia pyöräkasoja.
VastaaPoistaEi mennyt ehkä ihan kaikkien tiedotusopin sääntöjen mukaan mutta vahingot minimoitiin.
Hatunnosto poikkeavasta mutta tehokkaasta toiminnasta.
Hirveä haloo muutamasta delfiinistä. Typerää!!!
VastaaPoistaMuistatteko vielä sen Korkeasaaren paviaanikohun? Korkeasaari ilmoitti luopuvansa paviaaneista, se nostatti kunnon älämölön ja joku ensirivin viestintätoimisto masinoi ison mittakaavan propagandakampanjan paviaanien säilyttämiseksi. Korkeasaari joutui taipumaan paineen alla.
VastaaPoistaSärkänniemen menetteli delffiinien siirrossa vähän tökerösti, mutta Korkeasaaren tapaus osoitti että ennakkotiedottaminen olisi ollut vielä haitallisempaa. Ehdottomasti vähiten huono lähestymistapa hoitaa eläinten siirto kertarysäyksellä ja mahdollisimman vähäisellä ennakkotiedottamisella.
Ainoa mitä Särkänniemi olisi voinut tehdä fiksummin niin jälkitiedote olisi voinut olla parempi. Selkeä lausunto jossa olisi kerrottu että "delfiinit siirretään paraikaa paikkaan X, ja että asiasta ei informoitu etukäteen koska haluttiin välttää kaikkea mikä voisi aiheuttaa siirrettäville eläimille ylimääräistä stressiä" tms.
Harvinaisen samaa mieltä P. Järvisen kanssa. Tulee äkkiä mieleen, että "aktivistit" (lue: ammattirettelöitsijät) olisivat halunneet vain blokata kuljetuksen ja kenties jopa toivoivat vahinkoa delfiineille, jotta asiasta saataisiin nostettua iso äläkkä. Taisi heitä harmittaa, kun delfiinit saatiin siirrettyä näinkin pienellä kohulla.
VastaaPoistaTietenkin jotain suhteellisuutta toivoisi myös siihen, miten paljon resursseja muutaman eläimen siirtoon käytetään. Ihan halpaa lystiä ei ole rahtikoneella lennellä.
Mitähän tarkoitat eläinten inhimillistämisellä (ja varsinkin tässä yhteydessä)? Mielestäni kun Oikeutta eläimille, Animalia ja me muutamat muut ollaan eläimistä ja niiden oloista kiinnostuneita nimenomaan siksi, että ne ovat _eläimiä_. Me ei olla niitä, jotka laittaa pekingeesin päähän rusetin, kun se on niin söpö ja muistuttaa vauvaa. Ihmisellä on velvollisuus olla kiinnostunut muustakin kuin itsestään.
VastaaPoistaMillä lailla delfiinejä tässä nyt inhimillistettiin?
VastaaPoistaSärkänniemi tiedottaa kyllä nyt, mutta vasta tilanteessa kun keskustelua on käytännössä turha enää käydä. Valitettavasti suurelle yleisölle myös tuntuu kelpaavan vetoaminen näennäisiin auktoriteetteihin. Voittoa tavoittelevaa yritystä on jostain syystä helpompi uskoa kuin eläinoikeusliikettä, joka on tässä asiassa kyllä varsin kiihkottamasti tuonut esille epäkohtia joista ei jostain syystä haluta puhua.
Särkänniemi on saanut niinsanotun sitovan siirtokehotuksensa EAZA:lta, joka on eläintarha-alan järjestö ja itsesääntelyelin, ei mikään riippumaton viranomaistaho. Sen päättävissä elimissä on edustus eurooppalaisilla eläintarhoilla ja akvaarioilla. EAZA:n intressissä ei ole lopettaa delfiinien ja muiden valaiden pitämistä vankeudessa, koska se edustaa tahoja joiden liiketoiminta perustuu tähän. Kuvaavaa on ihan jo sekin, että tosiasiallisesti sirkustoimintaa harjoittavat delfinaariot edes kuuluvat tähän "eläintarhojen" yhteistyöelimeen.
Särkänniemen mainitsemat asiantuntijat ovat merieläinpuistojen eläinlääkäreitä, eivät valaiden käyttäytymiseen perehtyneitä biologeja. Eläinlääkärit ovat varmasti perehtyneet valaiden käyttäytymiseen, mutta vain vankeudessa. Meribiologit ovat suurena massana delfiinien vangitsemista vastaan, mutta heidän näkemyksiään EAZA ei ole kiinnostunut kuulemaan. (Tiedotteessa mainitun Niels van Elkin ansiosta esimerkiksi Hollannin rannikolta pelastettu miekkavalas päätyi espanjalaiseen sirkukseen eikä takaisin mereen kuntoutuksen jälkeen. Loro Parque -puistossa tämä valas yrittää nyt tappaa itseään. ks. http://www.freemorgan.org/morgan-2/)
Useassa maassa on vireillä lakeja joilla kiellettäisiin delfiinien ja miekkavalaiden pyytäminen eläintarhoihin. Delfinaariot pyrkivät tämän takia turvaamaan toimintansa jatkumisen tuottamalla vangituilla eläimillä poikasia. Paitsi että tällaisten eläinten kouluttaminen on varmasti helpompaa (niitä ei esimerkiksi tarvitse pakolla opettaa syömään kuollutta kalaa!), on helpompi perustella miksei niitä voi vapauttaa luontoon – "kun ne eivät ole sieltä peräisin".
Surkuhupaisan oloinen detalji on uhanalaisten lajien suojeluohjelma EEP. Pullokuonodelfiini ei nimittäin ole uhanalainen laji – muualla kuin delfinaarioissa. Välimeren kanta on taantumassa, mutta Meksikonlahdelta pyydettyjen eläinten vangitseminen kreikkalaiseen uima-altaaseen ei siihen auta.
Särkänniemi olisi voinut osallistua delfiinien luontoonsopeuttamisohjelmien kehittämiseen jos olisi halunnut. Olisi myös voitu keskustella avoimesti siitä mitä eläimille tehdään, mutta jostain syystä näin ei haluttu tehdä. Täysin en ymmärrä, miksi Särkänniemi menee EAZA:n selän taakse, koska käsittääkseni eläintarhatoiminta ei Särkänniemessä tämän jälkeen jatku eikä EAZA näinollen enää edes aja Särkänniemen asiaa. Vastuullisempaa olisi ollut lopettaa eläimet kuin jatkaa niiden kärsimystä toisaalla.
Nuutti sanoi...
VastaaPoistaSärkänniemi tiedottaa kyllä nyt, mutta vasta tilanteessa kun keskustelua on käytännössä turha enää käydä.
Ja mistä haluaisit puhua heidän kanssaan vielä? Kaikkihan on jo sanottu.
Vastuullisempaa olisi ollut lopettaa eläimet kuin jatkaa niiden kärsimystä toisaalla.
Kärsimystä, mistä niin päättelit? Tuskin ne siellä Tampereellakaan kärsivät.
Delfiinien kohtalosta on keskusteltu vuosia.
VastaaPoistaTyrmistynyt kaupunginhallituksen jäsen: "Ei annettu edes hyvästellä delfiinejä."
"Kyllä tämä hoidettiin yön pimeinä tunteina aivan päin mäntyä".
Yritä nyt sitten tällaisten kanssa hoitaa viestintää.
Millä lailla delfiinejä tässä nyt inhimillistettiin?
VastaaPoistaViittasin nettikeskusteluihin, joissa ajateltiin delfiinien puolesta ja niille projisoitiin ihmisten tunteita.
Varmasti olisi parempi lopettaa delfiinien ja muidenkin eläinten vangitseminen, mutta tässä tapauksessa vahinko oli jo tapahtunut ja maailma onneksi muuttunut. Minä en osaa sanoa, kaipaavatko delfiinit vapautta ihmisten tapaan, mutta tekemistä ne ainakin kaipasivat eikä eläintä voi pakottaa tuollaisiin temppuihin. Ilmeisesti nettikeskustelijat tuntevat paremmin delfiinien sielunelämän.
Sebastian Tankkeri: mieti onko pitkiä matkoja päivittäin uimaan tottunut eläin onnellinen uima-altaassa. Haluaisitko itse viettää koko elämäsi suljettuna neljän seinän sisälle? Aivan varmasti delfiinit kärsivät sekä Särkänniemessä että Attikassa. Mahdollisesti näiden delfinaarioiden välillä on aste-ero jommankumman eduksi, mutta kummassakaan paikassa eläimet eivät voi viettää sellaista elämää mitä ne vapaina viettäisivät.
VastaaPoistaEläin on eläin eikä se tunne muunlaista elämää kuin mihin se on tottunut. Ei delfiini osaa ajatella jotain ympäristöä altaansa ulkopuolella. Voihan se turhautua tekemisen puutteeseen, muttei se osaa haikailla pääsyä mereen.
VastaaPoista"Onko eläin onnellinen?" siirtää inhimillisiä piirteitä eläimiin. Eläin voi hyvin, jos se pystyy toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistä ja sen perustarpeet (liikunta, ravinto) on tyydytetty. Eläin ei ole onnellinen, vain ihminen voi olla.
VastaaPoistaJuuri tuli Yleltä ohjelma Kreikasta ja uutisissa pyörii juttuja, että ko. paikassa olisi ollut jotain eläinten ylläpito-ongelmia aiempina vuosina. Miten voidaan olla varmoja, että delfiinit pärjäävät siellä yhtään sen paremmin kuin Suomessa. Jos ne ovat vankeuteen tottuneita niin sama kai se niille on ovatko Suomessa vai Kreikassa. Korjatkaa jos olen väärässä mutta oma muistikuva on, että tämä delfinaarion vastustus liittyy nimenomaan tuohon eläinten esiintymiseen mikä rinnastetaan sirkukseen jonkun puuttuvan luvan takia. Kreikassakin pyörittävät noita esiintymisiä niin miten se eroaa sitten Särkänniemen vastaavasta toiminnasta?
VastaaPoistaTuntuu, että joillekin on ollut tärkeämpää ajaa delfinaarion lopettamista kuin ajatella delfiinien hyvinvointia. No, heidän tavoite on nyt saavutettu. Kysytään sitten mielipidettä, jos Kreikasta alkaa kuulua ikäviä.
Delfinaarioiden vastustus nimen omaan liittyy juuri siihen, ettei niissä voida tarjota sellaisia olosuhteita joissa delfiinit voisivat toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Kreikkaan siirtämistä ei ole pitänyt parempana vaihtoehtona varmaan kukaan muu kuin Särkänniemen johto, EAZA ja Attikan eläintarha. Tällä liikkeellä delfinaariokielto Kreikassa on nyt askeleen kauempana kuin ennen.
VastaaPoistaEläinaktivistit eivät sulkeneet Särkänniemen delfinaariota. Päätöksen teki Särkänniemi itse, ja syy oli ennen kaikkea taloudellinen: delfinaario ei ollut enää kannattava. Merielämään sopeuttamisohjelmien kehittämiseen ei ole haluttu osallistua, koska, no, se maksaa.
Masentavaa on nyt seurata, kuinka Särkänniemen tarjoamat perustelut kuten "EEP-ohjelman sitova siirtokehotus" menevät mediassa läpi. Sitten kirjoitetaan tällaisia juttuja joissa delfiineistä puhutaan kuin lapsista, ilmeisesti lapsille:
http://yle.fi/uutiset/yle_ateenassa_delfiinien_ensimmainen_vuorokausi_kreikassa__leikkisia_ja_iloisia/9127476
http://www.hs.fi/kotimaa/a1472443589506
"Eläinaktivistit eivät sulkeneet Särkänniemen delfinaariota. Päätöksen teki Särkänniemi itse, ja syy oli ennen kaikkea taloudellinen: delfinaario ei ollut enää kannattava."
VastaaPoistaKävijämäärät laskivat aktivistien aloitettua kampanjoinnin delfinaarion lopettamiseksi. Heidän oma viestintänsä toimi tehokkaasti: sanoma meni läpi mediassa ja ihmiset lopettivat käymisen.
Mitä aktivistien mielestä delfiineille olisi pitänyt tehdä?
"Mitä aktivistien mielestä delfiineille olisi pitänyt tehdä?"
VastaaPoistaPetteri Järvisen esittämä kysymys on erittäin hyvä. Olen täysin varma, että olisipa tehty mitä tahansa, se ei kaikkia "aktivisteja" olisi tyydyttänyt. Aktivistien tarkoitus on vain vaikeuttaa järkevää toimintaa ja jeesustella sekä arvostella kaikkea mahdollista. Mikään ei heille riitä, aina vaaditaan lisää sitä, lisää tätä, aina löytyy joku "asiantuntija", jonka mukaan ehdotetut toimenpiteet eivät ole riittäviä.
Kannattaa muistaa myös se, että riittävä järkevän toiminnan vaikeuttaminen johtaa lopulta kaiken toiminnan pysähtymiseen. Sitten on aktivistienkin hankala tässä yhteiskunnassa elää.
Anonyymi sanoi...
VastaaPoistaAktivistien tarkoitus on vain vaikeuttaa järkevää toimintaa ja jeesustella sekä arvostella kaikkea mahdollista. Mikään ei heille riitä, aina vaaditaan lisää sitä, lisää tätä, aina löytyy joku "asiantuntija", jonka mukaan ehdotetut toimenpiteet eivät ole riittäviä.
Samaa mieltä.
Mites sitten nämä Apassionatat, sirkus Finlandia, jne. joissa käytetään eläimiä näytösten vetonauloina. En ole kuullut, että näitä kukaan kritisoisi samalla tavalla kuin delfinaariota on kritisoitu.
Sirkukset ovat joutuneet luopumaan norsuista (ja hyvä niin). Hevoset ovat aika hyvin ihmisiin sopeutuneita, joten kyllä delfinaario on jossain määrin erikoistapaus
VastaaPoistaMutta pakkohan se siirto oli noin tehtävä. Siellä olisi ollut ituhippi jos toinene tiellä poikittain jos siirtoaika olisi etukäteen kerrottu
petrip sanoi...
VastaaPoistaSirkukset ovat joutuneet luopumaan norsuista (ja hyvä niin). Hevoset ovat aika hyvin ihmisiin sopeutuneita, joten kyllä delfinaario on jossain määrin erikoistapaus.
Mutta miten se hevonen eroaa delfiinistä siis muuten kuin fysiologiselta kannalta? Entä onko perustellumpaa pitää tiikeriä häkissä? Delfiinit sentään oli sosiaalisia ainakin kouluttajia kohtaan mutta tiikeristä voi tuskin sanoa samaa. Entä sitten Espanjan krokotiilipuisto. "Kouluttaja" tökkii kepillä otuksia joita maksavat asiakkaat ihmettelevät ja tuskin heillä mitään tieteellistä tarkoitusta on noiden eläinten pidolle.
Kyllä nykyaikana yritysten toiminta pitää olla julkista. Tiedotus on helppo hoitaa facessa ja twitterissä. Kansalaisena tulee paljon parempi olo kun tietää minuutilleen mitä missäkin yrityksessä tapahtuu ja se läpinäkyvyys. Kaikkein parasta olisi jos olisivat vielä videoineet tuon siirron Youtubeen. Siellä olisi sitten vastuuhenkilöt voineet kommentoida livechatissa esitettyjä kysymyksiä ja tälläkin tavalla tuoda tuota läpinäkyvää liiketoimintamallia tunnetuksi.
Tästä neuvosta voi joku nyt ottaa vaarin ja alkaa toteuttamaan tuota läpinäkyvää liiketoimintamallia. Sitä voi sitten viedä vaikka maailmallekin.
Ainakin ensimmäisten kuvien perusteella Atticassa on kyllä katteet pienempien altaiden päällä, isommasta ei saanut selvää. Siis sellaiset purjeet asennettu siihen, että otukset pääsevät varjoon niin halutessaan.
VastaaPoistaSamaa mieltä, että Särkänniemi toimi ainoalla tavalla, johon heille jätettiin mahdollisuus. Kaikkein järkevintä olisi ollut laittaa delfiinit lihoiksi ja myydä pihveinä Särkänniemessä tai jakaa leipäjonon ihmisille. Tai sitten syöttää ne Korkeasaaren leijonille, kuten kirahveille tehtiin. Näin delfiinien lennättämiseen käytetyt rahat olisi varmasti voitu käyttää paremmin, vaikka jossain eläintensuojelutyössä. Ja entäs ne lennon aiheuttamat CO2-päästöt? Varmasti joku aktivisti on niistäkin huolissaan.
VastaaPoistaOlen vahvasti sitä mieltä, että eläimillä ei ole samanlaista arvoa, kuin ihmisillä, olipa eläin kuinka älykäs tahansa. Eläimille ei tule aiheuttaa kärsimystä, mutta niiden elämän päättämisen tulee olla ihmisen käsissä, kun tarve niin vaatii. Käytetään mieluummin järkeä, kuin tunteita. Ainakin Twitterissä suurin osa kommentoijista oli naisia ja luulenpa, että moni syö hyvällä ruokahalulla pihviä tai kananrintaa, kun ei tarvitse nähdä missä oloissa eläimet kasvatetaan ja miten ne lopetetaan.
Ei ihmisten tunteita voi täysin erottaa järjestä, eikä pidäkään: juuri tunteet tekevät ihmisestä ihmisen. Tässä asiassa tunteita on niin monenlaisia, että Särkänniemen oli pakko tehdä kompromisseja ja rikkoa modernin viestinnän periaatteita vastaan. Osa ihmisistä loukkaantui joka tapauksessa. Särkänniemi minimoi onnistuneesti heidän määränsä.
VastaaPoistaToki tunteita ei voi täysin erottaa järjestä, mutta tarkoitin, että pelkästään tunteen pohjalta päätöksiä ei voi tehdä. Monelle kaupunkilaiselle tekisi hyvää käydä Afrikassa katsomassa, kun leijona syö jonkin toisen eläimen. Olisivat elämän realiteetit hieman paremmin hallussa. Monen käsitys eläimistä tuntuu pohjautuvan enemmän lastenkirjoihin, pehmoleluihin ja Nalle Puhiin, kuin todellisuuteen.
VastaaPoistaKyllä nykyaikana yritysten toiminta pitää olla julkista. Tiedotus on helppo hoitaa facessa ja twitterissä. Kansalaisena tulee paljon parempi olo kun tietää minuutilleen mitä missäkin yrityksessä tapahtuu ja se läpinäkyvyys.
VastaaPoistaJoo olis ollut tosi kivaa. Siellä olis ollut ituhipit tiellä makaamassa ja kahlitsemassa itseänsä ties mihin ja sen jälkeen poliisi olisi joutunut poistamaan ne ja taas olisi itketty naamakirjassa "poliisi kohdisti väkivaltaa sivullisiin". Joo, saahan sitä olla tyhmä, mutta niin tyhmä ei pidä olla
Avoimuus on ok. Ja siihen riittää asiasta tiedottaminenjälkikäteen vaikka siellä twitterissä
@Petteri & Tapz
VastaaPoistaMinusta teillä on hieman yksioikoinen, muös kristinuskon ja islamin propagoima, kanta ihmisen ylivertaisuudesta muihin eliölajeihin. Petteri totesi "juuri tunteet tekevät ihmisen" ja Tapz "Olen vahvasti sitä mieltä, että eläimillä ei ole samanlaista arvoa, kuin ihmisillä".
Oletteko te molemmat aidosti tuota mieltä siitäkin huolimatta kuinka paljon viimeisten vuosikymmenten aikana on tieteen keinoin opittu ymmärtämään muiden lajien älykkyydestä, kivun tuntemuksesta ja kuinka paljon on jo näyttöä eläinten altruismista (kyvystä tuntea ja myötäelää) ja että altruismin synnyn syyksi on voitu osoittaa evoluutio?
Ihmettelen kantaanne akateemisena ateistina, en ole ituhippi enkä eläinoikeusaktivisti tms., mutta jotenkin kuvittelin että nyt jo vuonna 2016 olisi selvinnyt useimmille, että niitä ihmisen muista lajeista erottavia tekijöitä, joita joskus vuosikymmeniä sitten pidettiin selviönä on vuosi vuodelta voitu todeta olevan yhä vähemmän jopa aina siinä määrin, että on vaikeuksia löytää montaa ominaisuutta, joilla ihminen lajina määritellään niin yksiselitteisesti, ettei sellaista fyysistä ominaisuutta muilta lajeilla löydy ja jonka puuttuminen ihmiseksi syntyneeltä ei tekisi hänestä ei-ihmistä. Ei-fyysisiä toki on on, kuten puhe, kirjoitustaito ja taide/kulttuuri. Mutta tunteetmeivät ole, niitä on todettu muillakin lajeilla. Etsikää "altruism in animals", jos kiinnostaa, en saa helposti liitettyä linkkiä tällä mobiililaitteella.
Eläimillä on älykkyyttä ja kipua, kaikesta päätellen ne näkevät myös unia, mutta tunteet - se onkin hankalampi juttu. Altruismista huolimatta en lähtisi siirtämään ihmisen tunteita eläinmaailmaan.
VastaaPoistaEläinten tunnemaailma on yhtä vaikeasti hahmotettava asia kuin on tekoälyn todellinen älykkyys. Koneellinen kielenkääntö tai shakinpeluu ei vaadi älyä ja kohuttu deep learning on sekin vain matematiikkaa.
Entäpäs tämä Keiko? Eläiaktivistit vapauttivat miekkavalaan ja lopputuloksena aliravitsumuksesta kärsivä eläin kuoli kehkokuumeeseen yksin jätettynä Norjalaiseen vuonoon.
VastaaPoistaSopeuttaminen ei onnistunut.
Monesti toimitaan ideologian mukaan ja jätetään realiteetit huomiotta. Joku sai voiton ja median mentyä eläimet kuolevat unohdettuna.
Sama koskee myös näitä tarhaminkkien ja kettujen vapautuksia. Aktivistit voivat yöllisellä käynnillään eläintilalla aiheuttaa suunnatonta kärsimystä eläimille vaikka tarkoitus saattaa olla päinvastainen.
@Petteri
VastaaPoistaEi siitä ole kovin montaa vuosikymmentä kun muiden eläinten älykkyyttä pidettiin mahdottomana. Nykyisin se on niin vahvasti näytetty toteen, ettei siitä enää ole kiistaa. Uuden-Kaledonian varislintujen kyky tehdä ja käyttää työkaluja. Muiden varislintujen kyky käyttää kiviä nostamaan vedenpintaa saadakseen ruokapalan. Apinoiden ja Norsujen kyky tehdä yhteistyötä ja vetää köyttä yhdessä niin, että saavat palkinnon jne. Delfiinit auttavat myös muiden lajien edustajia, pitävät pinnalla hukkumisvaarassa olevaa jne. Monet eläimet tunnistavat itsensä peilistä eivätkä luule sitä toiseksi yksilöksi. Lista on nykyisin erittäin pitkä asiosta, joita pidettiin vielä 30v sitten mahdottomina hyväksyä muilta lajeilta, koska ajateltiin että ihminen on ainoa laji, jolla on kyky myötäelää, ajatella, ratkaista ongelmia ja valmistaa työkaluja. Vaan mites sitten kävikään kun asiaa viimein testattiin. Eläinten kivun tuntemusta on myös tutkittu viimeisinä vuosikymmeninä, erityisesti jotta ymmärrettäisiin laboratorio-olosuhteiden ja kokeiden aiheuttamia vaikutuksia itse testeihin ja subjekteihin.
Minusta trendi on aika selvä, toki menee vielä aikaa ehkä vuosikymmeniä, mutta vähitellen ymmärrämme yhä paremmin että me ihmiset olemme eläimiä siinä kuin muutkin ja eläimet tuntevat asioita hyvin pitkälle samalla tavalla kuin mekin, vaikkakaan muut eläimet eivät välttämättä kykene tuntemuksia älyllisesti prosessoimaan pidemmälle ja ilmaisemaan tunteitaan niin että ymmärtäisimme sen mitä ne yrittävät viestiä.
Se että ei osaa ilmaista tunteita on eri asia kun se että ei olisi tunteita, tästä ei liene erimielisyyttä.
Siitä seuraa kuitenkin väistämättä kysymyksiä kuten, että miten ihminen jolta puuttuu kyky ilmaista kipua, kärsimystä, tuskaa tai ahdistusta vaikkapa vamman tai sairauden vuoksi eroaa eläimestä jolla lajin kehittyminen ei ole vielä synnyttänyt kykyä ilmaista samoja tunteita?
Miten ne ihmisen tunteet eroavat muiden lajien tuinteista, muuten kuin sen osalta että osaamme pukea ne sanoiksi ja valittaa ääneen?