E-kirjoista puhuttiin paljon viisi vuotta sitten ja mm. Akateeminen kirjakauppa kokeili e-kirjojen myyntiä asiakkaiden lukulaitteisiin. Ei kannattanut. Vaikka aihe on pudonnut pois parrasvaloista, e-kirjabisnes on kehittynyt kaikessa hiljaisuudessa tuntuvasti.
Olen ostanut useita kirjoja Elisan e-kirjakaupasta. Valikoima on laaja ja kaunokirjalliset uutuudet ovat saatavissa myös e-versioina. Bestsellereillä e-hinta on lähes paperikirjan tasoa, mutta joskus voi tehdä löytöjä, kuten tämä Kristina Ohlssonin keväällä ilmestynyt Lotus blues alle kympillä:
Paperiversion hinta Adlibris-verkkokaupassa on 21,90 euroa. Harmi vain, että itse ehdin lataamaan tämän viime viikolla normaalihinnalla.
Sofi Oksanen ja Ilkka Remes eivät anna julkaista kirjojaan e-versioina. Oksasen kirjoja löytyy tosin viron- ja englanninkielisinä versioina:
Remestäkin löytyy, mutta kyse on Matti Remeksestä. Hänen dekkarinsa sijoittuvat kesäiseen Hankoon ja ovat mainiota kesälukemista.
Elisa Kirjassa ostoksen voi lisätä seuraavaan operaattorilaskuun, mikä tekee ostamisen Elisan asiakkaalle houkuttelevan helpoksi. Ehkä siksi kirjoja onkin tullut ostettua heräteostoksina.
E-kirjahypen aikoihin keskusteltiin paljon siitä, miten lukulaitteiden tulee kehittyä, jotta e-kirjat yleistyisivät. Taustalla on ajatus, että sähköisen kirjan pitäisi matkia mahdollisimman tarkoin perinteistä kirjaa. En tiedä, miksi pitäisi.
Kirjan lukemisen tavat ovat yksilöllisiä. Elisan kirjat ovat ePub-formaatissa ja niitä voi lukea Adobe Digital Editions -sovelluksella niin tietokoneella kuin tableteillakin. Itse luen mielelläni läppärin näytöltä, monestakin syystä. Jos kirjoja varten olisi oma lukulaite, sitä ei aina tulisi ottaneeksi mukaan, tekstipätkiä ei voisi kopioida omaan sovellukseen ja lukulaite pitäisi muistaa ladata.
Läppäri on aina mukana, joten kirjaa voi lukea junassa, lentokoneessa tai vaikka tylsän esityksen/palaverin aikana. Kukaan ei kiinnitä kiusallista huomiota henkilöön, joka tuijottaa tiukasti läppärinsä näyttöä. Läppärin näytöllä tekstin koon ja näytön valaisuuden voi asettaa halutulle tasolle.
Fifty Shades -kirjan viimeisen osan ostin e-versiona vain siksi, että pienen tekstin lukeminen pokkarin sivulta oli niin työlästä. Vähän aloitettu pokkari sai jäädä hyllyyn, kun hankin e-version tilalle.
Illalla sängyssä läppäri on mainio, sillä näyttö pysyy oikeassa asennossa ilman käsien apua. Paperikirjan lukeminen sängyssä on aina hankalaa.
Mitä paksumpi kirja, sen paremmin e-versio toimii. Siinä on sekin hyvä puoli, että ellei lunttaa, e-kirjasta ei voi koskaan tietää, paljonko sivuja on vielä jäljellä. Lukijan jännitystä lisää kun ei tiedä, onko tämä jo loppuhuipennus, vai mennäänkö vasta keskivaiheilla. Stephen Kingin järkälemäiset 22.11.63 ja Kuvun alla sopivat tästä syystä oikein hyvin läppäriltä luettaviksi (22.11.63 oli hyvä, Kuvun alla kaikkea muuta).
Parasta e-kirjoissa on niiden helppo saatavuus. Jos lukeminen loppuu jatkolentoa odottaessa tai mökillä sadepäivänä, uusi teos siirtyy koneelle napin painalluksella.
Vielä sananen Kristian Carlssonin kehutusta uutuudesta: minusta se ei ollut lainkaan hehkutuksen arvoinen. Lähtöasetelma on kylläkin kiinnostava (Elisan e-kaupassa on myös hyvät myyntitekstit kirjoista): asianajajan luo saapuu epätoivoinen mies, joka haluaa todistaa sisarensa syyttömyyden. Tämä tunnusti viisi murhaa ja tappoi sitten itsensä; samassa yhteydessä hänen nuori poikansa katosi. Asianajaja lähtee selvittämään asiaa eikä arvaakaan, millaiseen pyöritykseen hän joutuu.
Lähtökohta tuo mieleen Stieg Larssonin Miehet, jotka vihaavat naisia, mutta siihen ja päähenkilön seksiaddiktioon yhtäläisyydet sitten jäävätkin. Asianajaja Martin Benner on Yhdysvalloista Ruotsiin muuttanut mustaihoinen, joka ajaa Porschella, iskee naisen kuin naisen, ja elää avoimessa suhteessa työparinsa Lucyn kanssa. Lisäksi hän on yksinhuoltajaisäpuoli, jolla on huollettavana onnettomuudessa kuolleen siskonsa pieni tytär. Kerrassaan erikoinen, eikä kovin uskottava henkilökuva.
Hesarin arvostelija kirjoitti että "varsin mielellään... dekkaria silti lukee. Kerronta on sujuvaa ja rakenne tehty taiten". Itse olen toista mieltä. Tekstissä on jotain kömpelöä, aivan kuin kyseessä olisi tekijänsä ensimmäinen dekkari, tai sitten vika on kääntäjässä.
Viittaukset tuleviin uhkaaviin tapahtumiin ovat mielestäni halpa tehokeino, johon Stieg Larsson ei koskaan sortunut. Juonen kuljetus onnistuu paremmin. Läppäriä on vaikea laskea käsistään ennen viimeistä sivua -- jolloin lukija huomaa, että tarina on vasta puolessa välissä ja loput kerrotaan seuraavassa kirjassa.
Ruotsin lisäksi tapahtumat keskittyvät Houstoniin, mikä on erikoinen valinta. Kaupungissa ei taida olla mitään, joka olisi aiemmin kiinnostanut elokuvien tai romaanien tekijöitä. Kerran siellä käyneenä ymmärrän kyllä miksi. Houstonissa on polttavan kuuma ja Tukholmassa tietenkin sataa koko ajan, kuten dekkareissa aina.
Sattumoisin asianajaja Benner on kotoisin juuri Houstonista, jonne hän joutuu tapauksen vuoksi lentämään. Ei kovin uskottava ratkaisu tämäkään, ellei sille löydy jotain perustelua kakkososassa.
Kaikesta huolimatta: kyllä Lotus bluen kympillä lukee, eikä kirja jää keräämään pölyä hyllyyn lukemisen jälkeen. Mitään muuta syytä palata kirjaan ei sitten olekaan.
Olen ostanut useita kirjoja Elisan e-kirjakaupasta. Valikoima on laaja ja kaunokirjalliset uutuudet ovat saatavissa myös e-versioina. Bestsellereillä e-hinta on lähes paperikirjan tasoa, mutta joskus voi tehdä löytöjä, kuten tämä Kristina Ohlssonin keväällä ilmestynyt Lotus blues alle kympillä:
 |
| Juhannustarjouksia e-kirjoista. |
Sofi Oksanen ja Ilkka Remes eivät anna julkaista kirjojaan e-versioina. Oksasen kirjoja löytyy tosin viron- ja englanninkielisinä versioina:
 |
| Sofi Oksanen e-kirjana. |
Elisa Kirjassa ostoksen voi lisätä seuraavaan operaattorilaskuun, mikä tekee ostamisen Elisan asiakkaalle houkuttelevan helpoksi. Ehkä siksi kirjoja onkin tullut ostettua heräteostoksina.
E-kirjahypen aikoihin keskusteltiin paljon siitä, miten lukulaitteiden tulee kehittyä, jotta e-kirjat yleistyisivät. Taustalla on ajatus, että sähköisen kirjan pitäisi matkia mahdollisimman tarkoin perinteistä kirjaa. En tiedä, miksi pitäisi.
Kirjan lukemisen tavat ovat yksilöllisiä. Elisan kirjat ovat ePub-formaatissa ja niitä voi lukea Adobe Digital Editions -sovelluksella niin tietokoneella kuin tableteillakin. Itse luen mielelläni läppärin näytöltä, monestakin syystä. Jos kirjoja varten olisi oma lukulaite, sitä ei aina tulisi ottaneeksi mukaan, tekstipätkiä ei voisi kopioida omaan sovellukseen ja lukulaite pitäisi muistaa ladata.
Läppäri on aina mukana, joten kirjaa voi lukea junassa, lentokoneessa tai vaikka tylsän esityksen/palaverin aikana. Kukaan ei kiinnitä kiusallista huomiota henkilöön, joka tuijottaa tiukasti läppärinsä näyttöä. Läppärin näytöllä tekstin koon ja näytön valaisuuden voi asettaa halutulle tasolle.
Fifty Shades -kirjan viimeisen osan ostin e-versiona vain siksi, että pienen tekstin lukeminen pokkarin sivulta oli niin työlästä. Vähän aloitettu pokkari sai jäädä hyllyyn, kun hankin e-version tilalle.
Illalla sängyssä läppäri on mainio, sillä näyttö pysyy oikeassa asennossa ilman käsien apua. Paperikirjan lukeminen sängyssä on aina hankalaa.
Mitä paksumpi kirja, sen paremmin e-versio toimii. Siinä on sekin hyvä puoli, että ellei lunttaa, e-kirjasta ei voi koskaan tietää, paljonko sivuja on vielä jäljellä. Lukijan jännitystä lisää kun ei tiedä, onko tämä jo loppuhuipennus, vai mennäänkö vasta keskivaiheilla. Stephen Kingin järkälemäiset 22.11.63 ja Kuvun alla sopivat tästä syystä oikein hyvin läppäriltä luettaviksi (22.11.63 oli hyvä, Kuvun alla kaikkea muuta).
Parasta e-kirjoissa on niiden helppo saatavuus. Jos lukeminen loppuu jatkolentoa odottaessa tai mökillä sadepäivänä, uusi teos siirtyy koneelle napin painalluksella.
Vielä sananen Kristian Carlssonin kehutusta uutuudesta: minusta se ei ollut lainkaan hehkutuksen arvoinen. Lähtöasetelma on kylläkin kiinnostava (Elisan e-kaupassa on myös hyvät myyntitekstit kirjoista): asianajajan luo saapuu epätoivoinen mies, joka haluaa todistaa sisarensa syyttömyyden. Tämä tunnusti viisi murhaa ja tappoi sitten itsensä; samassa yhteydessä hänen nuori poikansa katosi. Asianajaja lähtee selvittämään asiaa eikä arvaakaan, millaiseen pyöritykseen hän joutuu.
Lähtökohta tuo mieleen Stieg Larssonin Miehet, jotka vihaavat naisia, mutta siihen ja päähenkilön seksiaddiktioon yhtäläisyydet sitten jäävätkin. Asianajaja Martin Benner on Yhdysvalloista Ruotsiin muuttanut mustaihoinen, joka ajaa Porschella, iskee naisen kuin naisen, ja elää avoimessa suhteessa työparinsa Lucyn kanssa. Lisäksi hän on yksinhuoltajaisäpuoli, jolla on huollettavana onnettomuudessa kuolleen siskonsa pieni tytär. Kerrassaan erikoinen, eikä kovin uskottava henkilökuva.
Hesarin arvostelija kirjoitti että "varsin mielellään... dekkaria silti lukee. Kerronta on sujuvaa ja rakenne tehty taiten". Itse olen toista mieltä. Tekstissä on jotain kömpelöä, aivan kuin kyseessä olisi tekijänsä ensimmäinen dekkari, tai sitten vika on kääntäjässä.
Viittaukset tuleviin uhkaaviin tapahtumiin ovat mielestäni halpa tehokeino, johon Stieg Larsson ei koskaan sortunut. Juonen kuljetus onnistuu paremmin. Läppäriä on vaikea laskea käsistään ennen viimeistä sivua -- jolloin lukija huomaa, että tarina on vasta puolessa välissä ja loput kerrotaan seuraavassa kirjassa.
Ruotsin lisäksi tapahtumat keskittyvät Houstoniin, mikä on erikoinen valinta. Kaupungissa ei taida olla mitään, joka olisi aiemmin kiinnostanut elokuvien tai romaanien tekijöitä. Kerran siellä käyneenä ymmärrän kyllä miksi. Houstonissa on polttavan kuuma ja Tukholmassa tietenkin sataa koko ajan, kuten dekkareissa aina.
Sattumoisin asianajaja Benner on kotoisin juuri Houstonista, jonne hän joutuu tapauksen vuoksi lentämään. Ei kovin uskottava ratkaisu tämäkään, ellei sille löydy jotain perustelua kakkososassa.
Kaikesta huolimatta: kyllä Lotus bluen kympillä lukee, eikä kirja jää keräämään pölyä hyllyyn lukemisen jälkeen. Mitään muuta syytä palata kirjaan ei sitten olekaan.
Elisa näyttää olevan kotimaisista paras palvelu ja lähentelee Amazonia minun mielestä.
VastaaPoistaElisan etu Applen palveluun on riippumattomuus yhdestä merkistä.
Amazonin suurin etu on nykyään Kindle Paperwhite. E-ink on ainoa joka sopii kesä lukemiseen ulkona, näyttö vain paranee kun valo lisääntyy. Läppäri ja tabletti ovat onnettomia kirkkaassa auringonpaisteessa.
Saako Elisaan mitään hyvää e-ink lukulaitetta järkevään hintaan ja vielä niin että synkronoi lukukohdan tietokoneen tai läppärin kesken. Tietokone ja läppäri ovat pienemmässä valossa hyviä lukemiseen oman kokemuksen mukaan. Matkoja varten olisi hyvä saada kirjaan tehdyt merkinnät synkronoitua, kuten Amazonissa onnistuu. Käytän paljon opaskirjoja, josta saa synkronoidun version kännykkään matkakohteessa liikkuessa. Se yhdistettynä vaikka HERE-karttoihin on todella hyvä apu matkoilla.
EPUB-kirjojen konvertointi Amazonin tukeman MOBI-formaattiin sujuu esim. calibre-ohjelmalla, minkä jälkeen ne voi lähettää Amazonin pilveen ja lukea Kindle-laitteilla.
VastaaPoistaHyvä.
VastaaPoistaOnnistuuko myös maksullisten konvertointi?
Minä en osaa lukea e-kirjoja kuin lukulaitteella, mieluummin taustavalollisella. Lainaan e-kirjat kirjastosta. En oikein keksi, miksi ne kannattaisi ostaa.
VastaaPoistaTuollainen ainakin toimii hyvin, luultavasti nykyään liki kaikki muutkin.
https://goo.gl/lOzYAQ
Olen ollut Amazon Kindle-palvelun käyttäjä muutaman vuoden. E-kirjoja on tullut luettua enimmäkseen Ipadilta, joskus myös läppäriltä ja kännykästä. Mielestäni kaikissa näissä huonoa on näyttö: Ulkona lukeminen on tuskaa, jos aurinko vähänkin osuu näyttöön. Amazonin valikoiman laajuus, käytön jouhevuus ja hinnat hakkaavat Elisan vastaavan palvelun. Tietysti Elisalla on paras suomenkielisten teosten tarjonta.
VastaaPoistaSuomalaisten E-kirjojen korkea hinta on mielestäni eniten niiden suosiota jarruttava tekijä. Ostamalla vastaavan hintaisen paperiversion saat jotain konkreettista. Monelle on varmasti myös perinteisen kirjan käyttöliittymä helpoin ja turvallisin. Ei lopu patterit, kirjan voi lainata kaverille, myydä eteenpäin ja se ei voi kadota bittiavaruuteen. Kirjoja voi lainata ilmaiseksi kirjastosta, niitä saa halvalla käytettyinä eivätkä ne mene rikki tippuessaan lattialle. Ei tarvita myöskään erillisiä investointeja lukulaitteisiin.
Uskaltauduin juuri tilaamaan Kindlen Paperwhiten vastaavia e-Ink-laitteita kokeiltuani. Erillisen lukulaitteen akkukesto on aivan omaa luokkaansa ja näytön kuva on kiitettävä kaikissa valaistusolosuhteissa. On totta, että erillinen lukulaite on yksi härpäke lisää, mutta minulle sattuu paljon tilanteita, etteivät läppäri tai ipad ole mukana. Lisäksi Kindlea on kevyt kuljettaa mukana.
Kindle käyttää omaa suljettua e-kirja-formaattia, mutta onneksi eri formaattien konvertointiin muodosta toiseen löytyy yksinkertaisia työkaluja (Esim. Callibre). Eli on mahdollista lukea Elisalta ostettuja opuksia myös Kindlella. Tällaisen toiminta on vähintäänkin lain harmaalla alueella, mutta moraalini sen minulle sallii. Jos olen ostanut 25 eurolla e-kirjan, niin haluan lukea sitä valitsemallani laitteella. Jos konversio ei olisi mahdollinen, jäisi e-kirjakin ostamatta.
E-kirjat tulivat jäädäkseen. Käyttö yleistyy, kun hinnat halpenevat, teknologiat kehittyvät, valikoima laajenee ja tietyt toiminnot sekä formaatit standardisoituvat. On kutkuttava ajatus, että ennen oli kokonaisia rakennuksia kirjallisen informaation säilyttämiseen ja jakamiseen, nyt voimme saada verrattomasti suuremman määrän informaatiota omille laitteillemme.
Sitten on myös näitä e-kirjojen sppotifyita: https://www.bookbeat.com/fi
VastaaPoistaElisa Kirjaa minäkin käytän, ja olen ollut tyytyväinen niin valikoimaan kuin hinnoitteluunkin. On kiva, että kirjahylly on aina mukana eikä paina kassissa. Useammin kuin kerran on tosin käynyt niin, että ostamani kirja on tarjoushinnoiteltu heti seuraavalla viikolla. Joskus pitäisi olla kärsivällisempi...
VastaaPoista"Kukaan ei kiinnitä kiusallista huomiota henkilöön, joka tuijottaa tiukasti läppärinsä näyttöä." Hahaa, loistava palaverivinkki! Taidanpa ryhtyä siis lukemaan kirjoja puhelimen ja tabletin lisäksi läppärillä :D
Voin vakuuttaa, että Kindle Paperwhitea käytettyänne ette enää ikinä palaa lukemaan kirjojanne läppärillä. Läppäri on siedettävä junassa, lentokoneessa tms. tilassa. Mutta jos lukee kirjoja ulkona auringossa tai sängyssä makuulla niin läppäri on toivoton verratuna Kindleen. Lukulaitten akku kestää viikon, kun läppärin akku ei edes yhtä iltapäivää rannalla. Kindlen mukana tuleva oma mail-osoite johon voi lähettää kirjoja itselleen luettavaksi on yliveto (kirja latautuu WLAN:sta automaattisesti) ja laite kulkee mukana pikkutakin taskussa.
VastaaPoistaKaikki tarvittavat konversiot onnistuu netistä ilmaiseksi saatavilla softeilla.
Kinlden hintakin on vain reilusti alle satasen oikeasta paikasta ostettuna.
t RMS
Voin vakuuttaa, että Kindle Paperwhitea käytettyänne ette enää ikinä palaa lukemaan kirjojanne läppärillä. Läppäri on siedettävä junassa, lentokoneessa tms. tilassa. Mutta jos lukee kirjoja ulkona auringossa tai sängyssä makuulla niin läppäri on toivoton verratuna Kindleen. Lukulaitten akku kestää viikon, kun läppärin akku ei edes yhtä iltapäivää rannalla. Kindlen mukana tuleva oma mail-osoite johon voi lähettää kirjoja itselleen luettavaksi on yliveto (kirja latautuu WLAN:sta automaattisesti) ja laite kulkee mukana pikkutakin taskussa.
VastaaPoistaKaikki tarvittavat konversiot onnistuu netistä ilmaiseksi saatavilla softeilla.
Kinlden hintakin on vain reilusti alle satasen oikeasta paikasta ostettuna.
t RMS
Ensimmäiset e-kirjat hankin Googlen Play kaupasta, lähinnä Mielensäpahoittajat sarjaa alennuksesta. Myöhemmin siirryin Elisa Kirja palveluun joka on mielestäni mainio. Hieman enemmän kaipaan tarjontaa sillä varsinkin jo muutaman vuoden ikäisissä kirjoissa on puutteita, uutuudet löytyvät kyllä. Olen lähes kaikki Elisalta ostetut kirjat ostanut alesta joten hinnasta ei voi marmattaa. Esim Litmasen, Zlatan Ibrahimovicin ja Alex Fergusonin elämänkerrat irtosi kaikki aleista alle 5€ kappale hintaan. Saman hintaan irtosi myös mainio Jarkko Steniuksen tarinan kertova Nyrkkisankari.
VastaaPoistaLuen e-kirjani nykyään puhtaasti 8" tabletilla. Auringossa on yllämainitut ongelmat ja laitetta joutuu lataamaan parin päivän välein vaikka sillä ei mitään tekisikään. Amazonin Kindle Paperwhite vaikuttaa laitteena kiinnostavalta mutta kirjojen siirtämisessä laitteelle pitää ilmeisesti nähdä hieman vaivaa joka on mielestäni typerää.
Toisinaan ostan kirjoja myös paperisena jos hinta on kohdallaan. Jos kaikki lukemani kirjat ostaisi omaksi paperisena alkaisi vuosien mittaan tulla säilytysongelmia. Onneksi on kirjastot ja e-kirjat. Yleensä tarkastan Play.com ja Amazonin käytettyjen kirjojen tarjonnan. Monesti löytää erittäin halvalla hyväkuntoisia käytettyjä kirjoja.
Joitain kirjoja tykkään hankkia paperisena myös ihan ulkonäön takia, tavallaan kirjahyllyn sisustusta :) Varsinkin urheilua käsittelevät kirjat hankin mieluiten paperisena jos hintaero ei ole merkittävä. Esimerkiksi Jarkko Ruudun elämänkerta Jumalainen näytelmä tuli hankittua perinteisenä versiona normaaliin hintaan. Monesti myös kirjakauppojen aleista voi tehdä hyviä löytöjä digikauppoja halvemmalla.