Valkee Oy:n korvavalokuuloke on ollut markkinoilla jo useita vuosia, mutta vieläkään sen todellisista hyödyistä ei ole aukotonta näyttöä. Yhtiön lupaukset kaamosmasennuksen ja aikaerorasituksen helpottamisesta herättävät epäilyjä. Skepsis nimesi jo vuonna 2012 korvavalon huuhaaksi, mutta siitä huolimatta yritys on saanut julkista rahoitusta.
Koska kyse on aivan uudenlaisesta laitteesta, luulisi yhtiöllä olevan suuri tarve osoittaa sen teho käytännön kokeilla. Yhtiön omalla sivulla on kuitenkin vain muutamia tiedotteita: viime vuodelta yksi ja edelliseltä kaksi.
Lokakuussa 2014 julkaistu tutkimus kertoo tiivistelmässä näin: "No intensity-based dose-response relationships in the improvement of anxiety and depressive symptoms or cognitive performance between treatment groups were observed."
Eli annostuksen määrä ei vaikuttanut saatuihin tuloksiin. Suomalaiset tutkijat selittävät tätä mahdollisella kyllästymispisteellä: "The lack of dose response may be due to a saturation effect above a certain light intensity threshold. Further studies on the effects of transcranial bright light with an adequate placebo condition are needed."
Kyllästymispiste olisi uskottavampi, jos vaikutus kasvaisi alussa annostuksen myötä ja vakiintuisi sitten tietylle tasolle, mutta näin ei ole käynyt. Mieleen tulee paljon yksinkertaisempi selitys: valo vaikuttaa vain placebo-efektinä. Kun koehenkilö tietää saavansa valoa korvaan, hänen reagointinsa muuttuu. Valon määrällä ei ole merkitystä edes sen vertaa, onko sitä vai ei.
Ilmeisesti Valkee ei ole vieläkään suorittanut todellista ja uskottavaa placebo-koetta, vaikka marraskuun 2013 tiedotteen otsikko siihen viittaakin: Placebo-Controlled Valkee Study Shows Efficacy in treating Anxiety Symptoms. Aikaa tutkimuksiin olisi kyllä ollut. Luulisi myös rahoittajien vaativan niitä.
Äskettäin norjalaiset totesivat Valkeen tehottomaksi omassa tutkimuksessaan ja kotimainen Roskatiede tarjoaa tutkimukseen omat kommenttinsa.
Helsingin Sanomien yleisönosastolla kaksi professoria ja yksi dosentti kirjoittivat suorat sanat korvavalosta heinäkuussa 2014: Valkee-korvavalojen toiminnalle ei ole mitään fysikaalisia perusteita, kuten viime vuonna kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedelehdessä Chronobiology Internationalissa julkaistu sveitsiläisten puolueettomien tutkijoiden artikkelikin osoittaa (Bromundt et al. 2013).
Olin tammikuussa Yhdysvalloissa, kun näin tv-uutisissa jutun harhaanjohtavasti mainostetusta aivoja kehittävästä Lumosityn ohjelmasta. Uutinen löytyy myös FTC:n nettisivulta. Sen mukaan yhtiölle on langetettu kahden miljoonan dollarin sakot valheellisesta markkinoinnista:
“Lumosity preyed on consumers’ fears about age-related cognitive decline, suggesting their games could stave off memory loss, dementia, and even Alzheimer’s disease,” said Jessica Rich, Director of the FTC’s Bureau of Consumer Protection. “But Lumosity simply did not have the science to back up its ads.”
Eikö Suomessakin pitäisi vaatia tieteellistä näyttöä mainosten tueksi?
Koska kyse on aivan uudenlaisesta laitteesta, luulisi yhtiöllä olevan suuri tarve osoittaa sen teho käytännön kokeilla. Yhtiön omalla sivulla on kuitenkin vain muutamia tiedotteita: viime vuodelta yksi ja edelliseltä kaksi.
Lokakuussa 2014 julkaistu tutkimus kertoo tiivistelmässä näin: "No intensity-based dose-response relationships in the improvement of anxiety and depressive symptoms or cognitive performance between treatment groups were observed."
Eli annostuksen määrä ei vaikuttanut saatuihin tuloksiin. Suomalaiset tutkijat selittävät tätä mahdollisella kyllästymispisteellä: "The lack of dose response may be due to a saturation effect above a certain light intensity threshold. Further studies on the effects of transcranial bright light with an adequate placebo condition are needed."
Kyllästymispiste olisi uskottavampi, jos vaikutus kasvaisi alussa annostuksen myötä ja vakiintuisi sitten tietylle tasolle, mutta näin ei ole käynyt. Mieleen tulee paljon yksinkertaisempi selitys: valo vaikuttaa vain placebo-efektinä. Kun koehenkilö tietää saavansa valoa korvaan, hänen reagointinsa muuttuu. Valon määrällä ei ole merkitystä edes sen vertaa, onko sitä vai ei.
Ilmeisesti Valkee ei ole vieläkään suorittanut todellista ja uskottavaa placebo-koetta, vaikka marraskuun 2013 tiedotteen otsikko siihen viittaakin: Placebo-Controlled Valkee Study Shows Efficacy in treating Anxiety Symptoms. Aikaa tutkimuksiin olisi kyllä ollut. Luulisi myös rahoittajien vaativan niitä.
Äskettäin norjalaiset totesivat Valkeen tehottomaksi omassa tutkimuksessaan ja kotimainen Roskatiede tarjoaa tutkimukseen omat kommenttinsa.
Helsingin Sanomien yleisönosastolla kaksi professoria ja yksi dosentti kirjoittivat suorat sanat korvavalosta heinäkuussa 2014: Valkee-korvavalojen toiminnalle ei ole mitään fysikaalisia perusteita, kuten viime vuonna kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedelehdessä Chronobiology Internationalissa julkaistu sveitsiläisten puolueettomien tutkijoiden artikkelikin osoittaa (Bromundt et al. 2013).
 |
| TV-uutinen USA:ssa katteettomista terveyslupauksista. |
“Lumosity preyed on consumers’ fears about age-related cognitive decline, suggesting their games could stave off memory loss, dementia, and even Alzheimer’s disease,” said Jessica Rich, Director of the FTC’s Bureau of Consumer Protection. “But Lumosity simply did not have the science to back up its ads.”
Eikö Suomessakin pitäisi vaatia tieteellistä näyttöä mainosten tueksi?
Ironiseen sävyyn kommentoin, että koska startup-yrityksissä uskotaan olevan Suomen tulevaisuus, ne ovat yhteiskunnan erityissuojeluksessa ja suojassa median kovimmalta kritiikiltä. Tarkoitus pyhittää keinot! Koska Valkee on tähdännyt kansainvälisille markkinoille, voimme täällä Suomessa ajatella, että ulkomaalaisiahan me vain tässä koijaamme. :)
VastaaPoistaSama tullut itsellekin mieleen. Human Charger oli esillä tammikuun CES-messuilla Las Vegasissa. http://www.techtimes.com/articles/123202/20160109/human-charger.htm
VastaaPoistaJos kyse olisi lääketieteestä laittaisin otsikoksi:
VastaaPoistaKorvavalon tehosta ei ole näyttöä tai edelleenkään näyttöä.
Ei kai ole yhtään julkaisua tehosta psykiatrian tai medisiinan lehdessä?
Tieteellisessä lehdessä pitää olla alan asiantuntijat arvioimassa artikkeleita, toimittajat teksti ei riitä.
Tämä kertoo siitä laadusta millä Suomessa tehdään hommia.
Vertailuna USA vaatimukset tuosta Lumositystä.
Kuinka paljon julkista rahaa korvavalo on saanut. Niitä on aika löperösti jaettu muutoin ainakin pohjoisessa. Eikö veronmaksajan pitäisi olla kiinnostunut rahojen käytöstä?
Maallikon looginen pohdinta korvavalosta:
VastaaPoista- Korvassa ei ole valo-reseptoreita, eli lähtökohtaisesti korvavalolla ei ole mitään oikeita vaikutuksia.
- JOS korvavalolla olisi jokin fysikaalinen toimintamekanismi, niin silloinkaan ei tarvitse ostaa 200 euron Valkee -lamppua vaan mikä tahansa korvaan tungettava led-lamppu riittää.
"Ironiseen sävyyn kommentoin, että koska startup-yrityksissä uskotaan olevan Suomen tulevaisuus, ne ovat yhteiskunnan erityissuojeluksessa ja suojassa median kovimmalta kritiikiltä." Tässä on vinha perä. Minua pyydettiin kerran mukaan yhteen startup-yritykseen. Aikani kuunneltuani totesin Reinikaista mukaillen, että jos homma toimii, niin se on lakien vastainen. Nimittäin fysiikan lakien. Kyseiset tyypit näyttävät edelleen yrittävän, valmista ei ole vielä tullut :)
VastaaPoistaPlasebo!
VastaaPoistaHyvin kirkaalla taskulampulla kokeillen, valolla on heti huomattavissa selkeä vaikutus korvan kautta, mutta myös myös kallon luiden läpi. Fiilis on jotakuinkin sama kun kevään ensimmäisenä päivänä astuu kirkkaaseen auringonpaisteeseen ilman lakkia. Lisänä päänsärkyä sivuava olotila. Korvassa kirkas valo tuntuu myös polttavana, joten korva on huomattavan herkkä valolle.
VastaaPoistaEn väittäisi korvavaloa täysin plaseboksi.