Tietosuojan ylilyönneistä tämä on jo huippua: EU:n tietosuojadirektiiviin on lisätty viime hetkellä kohta, joka velvoittaa nettiyhtiöitä vaatimaan vanhempien luvan ennen kuin ne voivat käsitellä alle 16-vuotiaiden lasten tietoja.
On käsittämätöntä, että tällainen ehdotus tuodaan mukaan viime hetkillä. Nettipalvelut ovat monelle nuorelle keskeinen osa elämää, kaveripiiriä ja ihmiseksi kasvamista. Pitäisikö siihen saada vanhempien lupa? Tarvitsevatko some-palvelut suojaikärajan? Vaatiiko diginatiiviksi kasvaminen vanhempien suostumuksen?
Ajatus vanhempien luvasta ei ole muutenkaan tästä maailmasta. Nettipalveluilla ei ole mitään keinoa tarkistaa käyttäjiensä ikää luotettavasti. Edes pankkitunnuksia tai luottokorttinumeroita ei voi käyttää, koska nuorilla ei niitä ole. Oman syntymäajan voi ilmoittaa millaiseksi tahansa.
Jos näin pöhkö ehdotus menisi läpi, nuoret alkaisivat väärentää vanhempien lupia samoin kuin he ovat aina kirjoittaneet näiden nimiä huonosti menneisiin koepapereihin. Vanhemmalta voidaan vaatia pankkitunnusten tms. käyttöä, mutta miten todistaa, että on juuri kyseisen nuoren huoltaja? Nyt aikuiset ostavat viinaa nuorten puolesta (hyi, kiellettyä), jatkossa sama isä tai äiti voi ilmoittautua kaikkien nuorten vanhemmaksi ja antaa luvan. Uudenlaista virtuaalivanhemmuutta, siis.
Yhdysvalloissa on jo pitkään ollut voimassa lasten tietojen suojeluun tarkoitettu COPPA-laki. Se kieltää käsittelemästä alle 13-vuotiaiden tietoja, oli näillä vanhempien lupaa tai ei. Juuri tämän lain vuoksi Facebook ja monet muut jenkkipalvelut asettavat käyttäjilleen 13 vuoden minimi-iän (jota ne eivät tietenkään pysty millään tavalla valvomaan).
EU:n oma 16 vuoden ikäraja olisi pelkkää kiusantekoa amerikkalaisille, joiden nettipalvelujen suosiota eurooppalaiset eivät ole pystyneet haastamaan.
Alunperin otsikkona oli "Nuoret someen..." mutta korjasin sen yleisemmäksi. Koska siitähän tässä on kyse: jos nuorista saa kerätä tietoja vain vanhempien luvalla, koko netti- ja älypuhelinkäyttö edellyttää samaa menettelyä. Nettisurffaus, sähköposti ja appsien lataaminen kerryttävät nekin tietoa alle 16-vuotiaista.
Lisäys klo 14: Nopeiden käänteiden jälkeen näyttää siltä, ettei ehdotonta 16 vuoden alaikärajaa tule, vaan 13-16 vuoden raja jää kansalliseen harkintaan. Lopputulos on melkoinen sotku. EU on pitkään pyrkinyt digitaalisiin sisämarkkinoihin, joissa paikallisia säädöksiä poistetaan verkkokaupan ja nettipalveluiden helpottamiseksi. Jos valtiot päätyvät erilaisiin ikärajoihin, palvelut joutuvat lisäämään maakohtaisia sääntöjä.
EU:n räpistely digitalisaation suossa näyttää toivottomalta. Aivan kuin sääntelyä ja byrokratiaa lisäämällä voitaisiin edistää EU:n menestymistä tulevaisuuden palveluissa. Omaan jalkaan ampuminen (hyvässä tarkoituksessa, tietenkin) saisi jo loppua, muuten Eurooppa menettää pelin lopullisesti.
Diginatiivit saivat ainakin torjuntavoiton. Turha edes vaatia, että Suomi luistelee tästä määräyksestä läpi mahdollisimman kevyesti ja häiritsemättä markkinoita sen enempää. Se on itsestäänselvyys.
On käsittämätöntä, että tällainen ehdotus tuodaan mukaan viime hetkillä. Nettipalvelut ovat monelle nuorelle keskeinen osa elämää, kaveripiiriä ja ihmiseksi kasvamista. Pitäisikö siihen saada vanhempien lupa? Tarvitsevatko some-palvelut suojaikärajan? Vaatiiko diginatiiviksi kasvaminen vanhempien suostumuksen?
Ajatus vanhempien luvasta ei ole muutenkaan tästä maailmasta. Nettipalveluilla ei ole mitään keinoa tarkistaa käyttäjiensä ikää luotettavasti. Edes pankkitunnuksia tai luottokorttinumeroita ei voi käyttää, koska nuorilla ei niitä ole. Oman syntymäajan voi ilmoittaa millaiseksi tahansa.
Jos näin pöhkö ehdotus menisi läpi, nuoret alkaisivat väärentää vanhempien lupia samoin kuin he ovat aina kirjoittaneet näiden nimiä huonosti menneisiin koepapereihin. Vanhemmalta voidaan vaatia pankkitunnusten tms. käyttöä, mutta miten todistaa, että on juuri kyseisen nuoren huoltaja? Nyt aikuiset ostavat viinaa nuorten puolesta (hyi, kiellettyä), jatkossa sama isä tai äiti voi ilmoittautua kaikkien nuorten vanhemmaksi ja antaa luvan. Uudenlaista virtuaalivanhemmuutta, siis.
Yhdysvalloissa on jo pitkään ollut voimassa lasten tietojen suojeluun tarkoitettu COPPA-laki. Se kieltää käsittelemästä alle 13-vuotiaiden tietoja, oli näillä vanhempien lupaa tai ei. Juuri tämän lain vuoksi Facebook ja monet muut jenkkipalvelut asettavat käyttäjilleen 13 vuoden minimi-iän (jota ne eivät tietenkään pysty millään tavalla valvomaan).
EU:n oma 16 vuoden ikäraja olisi pelkkää kiusantekoa amerikkalaisille, joiden nettipalvelujen suosiota eurooppalaiset eivät ole pystyneet haastamaan.
Alunperin otsikkona oli "Nuoret someen..." mutta korjasin sen yleisemmäksi. Koska siitähän tässä on kyse: jos nuorista saa kerätä tietoja vain vanhempien luvalla, koko netti- ja älypuhelinkäyttö edellyttää samaa menettelyä. Nettisurffaus, sähköposti ja appsien lataaminen kerryttävät nekin tietoa alle 16-vuotiaista.
Lisäys klo 14: Nopeiden käänteiden jälkeen näyttää siltä, ettei ehdotonta 16 vuoden alaikärajaa tule, vaan 13-16 vuoden raja jää kansalliseen harkintaan. Lopputulos on melkoinen sotku. EU on pitkään pyrkinyt digitaalisiin sisämarkkinoihin, joissa paikallisia säädöksiä poistetaan verkkokaupan ja nettipalveluiden helpottamiseksi. Jos valtiot päätyvät erilaisiin ikärajoihin, palvelut joutuvat lisäämään maakohtaisia sääntöjä.
EU:n räpistely digitalisaation suossa näyttää toivottomalta. Aivan kuin sääntelyä ja byrokratiaa lisäämällä voitaisiin edistää EU:n menestymistä tulevaisuuden palveluissa. Omaan jalkaan ampuminen (hyvässä tarkoituksessa, tietenkin) saisi jo loppua, muuten Eurooppa menettää pelin lopullisesti.
Diginatiivit saivat ainakin torjuntavoiton. Turha edes vaatia, että Suomi luistelee tästä määräyksestä läpi mahdollisimman kevyesti ja häiritsemättä markkinoita sen enempää. Se on itsestäänselvyys.
Ja palveluntarjoajalle muodostuu henkilörekisteri, jossa on tieto lapsi-vanhempi-suhteista. Mihinkä sitä voikaan käyttää. Kun lapsi täyttää 18 vuotta tai mikä nyt onkaan täysi-ikäisyysraja, on tuo tieto poistettava rekisteristä, tarpeetonta henkilötietoahan ei saa säilyttää. Mielenkiintoiseksi asia muuttuu jos palveluntarjoaja on meiltä katsoen ulkomaalainen ja siellä ulkomailla onkin täysi-ikäisyysraja jokin muu kuin meillä.
VastaaPoistaUsein törmää siihen, että ihmiset somesta puhuessaan tarkoittavat vain sitä osaa sosiaalisesta mediasta, joka edellyttää käyttäjäksi rekisteröitymistä ja jonkinlaista profiilia, kuten Facebook ja Twitter. Mutta sosiaalista mediaa on kaikki se, johon voi itsekin osallistua tuottamalla sisältöä. Esimerkiksi keskustelupalstat, jonne voi kirjoittaa ilman rekisteröitymistä ja sisäänkirjautumista, ovat sosiaalista mediaa. Kuinka ne nyt sitten kiellettäisiin tietyn ikäisiltä?
VastaaPoistaKo. tietosuojauudistuksen tarkoituksena on lisätä kansalaisten luottamusta verkkopalveluihin. Jokainen voi tutkistella sisintään, lisääntyykö luottamus näin, vai onko se kenties menetetty jo vuosikausia ennen Snowdenia.
Euroopan päättäjät ovat, ellei täysin pihalla näistä asioista, niin ainakin pahasti myöhässä. Meistä on jo vuosikaudet kerätty ja tallennettu tietoa ilman suostumustamme. Viranomaiset eivät ole kyenneet tavallisia kansalaisia suojaamaan eivätkä tule jatkossakaan kykenemään siihen. Tähän voi tietysti heittää vanhan, kuluneen, ja kenties maailman debiileimmän lausahduksen, että asiallahan ei ole väliä, kun ei tavallisella ihmisellä ole mitään salattavaa.
En tiedä, olenko ymmärtänyt asian ollenkaan oikein, mutta eikös tämä ikäraja kirjautumiseen tarkoita, että jokainen joka on klikkaamassa päästäkseen sisälle mihin tahansa nettisivulle, tarvitsee todistaa ikänsä. Hitto vie, jopa omaan sähköpostiin ?
VastaaPoistaEihän minkään some sivuston tai nettikaupan ylläpitäjä voi tietää kenenkään ikää ilman, että sivustolle tulija sitä itse vahvista.
Olipa vahvistuskeino lopulta mikä tahansa, vaikkapa pankkitunnus, niin eikös tämä tapa anonymiteetin lopullisesti internetistä ??
Tätähän EU on vaaniskellut jo pitkään ja yrittänyt saada sen aikaiseksi vaikka minkälaisella tekosyyllä. Nyt näyttää siltä, että EU on onnistumassa tavoitteessaan hävittää anonymiteetti netistä. Kaiken huippuna, he tekevät sen tietosuojan nimissä !!!
Olipa vahvistuskeino lopulta mikä tahansa, vaikkapa pankkitunnus, niin eikös tämä tapa anonymiteetin lopullisesti internetistä ??
VastaaPoistaTätä olen itsekin ihmetellyt. Onko EU päättänyt hyvässä tarkoituksessa asioista, joiden toteutusta ja seurauksia se ei ole miettinyt/ymmärtänyt loppuun asti? Jäämme odottamaan, millaisia ohjeita Suomen viranomaiset antavat päätösten noudattamisesta ja kansallisesta soveltamisesta.
Kiinnostavaa sekin, määräytyykö ikäraja käyttäjän kotimaan, oleskelumaan vai palvelun kotimaan mukaan. Jos EU-maat päätyvät erilaisiin rajoihin (13-16 v väliltä), tuloksena on melkoinen sekamelska.