Suomelle avautuu suora digiyhteys Eurooppaan

Cinia aloitti tänään konkreettisesti Saksan-merikaapelin rakennustyöt. Aamulla Santahaminan edustalle pysäköidystä Ile de Brehat -laivasta vedettiin kaapeli maihin ja alus lähti kohti Saksan Rostockia. Perässään se laskee merenpohjaan C-Lion-datakaapelia, joka yhdistää Suomen ensi kertaa nopealla kuitukaapelilla suoraan Keski-Eurooppaan.

Kaapelin laskeminen ei ole hätäisen miehen hommaa, sillä laivan nopeus on noin kilometri tunnissa. Perillä Rostockissa ollaan vajaan kolmen kuukauden kuluttua ja kaapeli on valmis tuotantokäyttöön maaliskuun 2016 aikana. Ile de Brehat'in etenemistä voi seurata Marine Traffic -nettipalvelusta.

Kaapelin alkupäätä vedetään maihin (valkoinen poiju) Santahaminassa. Taustalla Ile de Brehat -alus.

Kaapelin kokonaispituudeksi tulee 1172 kilometriä ja projekti kokonaishinta liikkuu 100 miljoonan euron tienoilla. Siitä valtion osuus on 20 miljoonaa.

Kaapelin maa-asentajat työssään.

C-Lion-kaapeli sisältää 16 kuitua, joita käytetään pareittain -- yksi kuitu siirtää dataa vain yhteen suuntaan. Kunkin kuituparin nopeus on 15 terabittiä (15 000 gigabittiä) sekunnissa, joten koko kaapelin kapasiteetiksi saadaan huimat 120 terabittiä sekunnissa. Aluksi vain osa pareista on käytössä, joten kasvunvaraa pitäisi riittää useaksi vuodeksi. Kaapelin tekninen käyttöikä on 25-30 vuotta. Nykyisellä kasvuvauhdilla kapasiteetti myydään täyteen jo paljon ennen sitä.

Sea Lion.

Datasiirto on aikamme lentoliikennettä. On varmasti ollut hieno hetki, kun Suomesta on aloitettu suorat ulkomaanlennot, eikä matkustajien ole tarvinnut käyttää hidasta laivayhteyttä tai kiertää Ruotsin kautta. Elämme nyt samanlaista hetkeä, mutta digiajassa.

Suorat lennnot ulkomaille mahdollistivat maan kansainvälistymisen ja uuden bisneksen kehittämisen. Vastaavalla tavalla nopea kaapeliyhteys avaa uudenlaisia digiajan mahdollisuuksia. Itsestään ne eivät synny, joten nyt on yritysten ja kansalaisten vuoro tehdä osuutensa. Ainakin datakeskusbisnekselle suora kaapeli avaa uusia kilpailumahdollisuuksia.

Kiinnostavaa on, että kaapelin Suomen-pää tulee maihin juuri Santahaminassa, joka on sotilasaluetta. Rannasta kaapeli kulkee 700 metriä maanalaisessa putkessa pieneen konehuoneeseen, josta bitit jatkavat eri operaattorien maaverkkoon.

C-Lion maa-asema Santahaminan varuskunnassa.

Paikan valintaa perustellaan turvallisuudella. Varuskunta-alueelle ei takuulla pääse ulkopuolisia ja saaren lähivedet ovat kiellettyä aluetta. Kaapelin rikkoutumisen kannalta rantautuminen on kaikkein kriittisin kohta, joten siinäkin mielessä Santahamina on hyvä valinta. Tiedustelulain valmistelun ollessa jo meneillään paikanvalinta herättää toki muitakin spekulaatoita.

Kumma kyllä, yhtään ministeriä ei ollut paikalla juhlistamassa tilaisuutta. Voin kuvitella, että lentoliikenteen alkaessa paikalla oli maan ylintä johtoa. Dataliikenteen merkitystä ei koeta tärkeäksi, vaikka kyse on tulevaisuuden toimialasta.

Entä mistä merileijonan tavoin ääntyvä nimi tulee? C-Lion yhdistää sekä operaattorin alkukirjaimen (C) että leijonan, Suomen vaakunaeläimen. Merileijona puolestaan on sympaattisen näköinen, sirkustempuista päätellen erittäin älykäs eläin. Kansainväliselle merikaapelille nimi ei voisi olla osuvampi!