Helsingin Sanomien NYT-liite teki radikaalin päätöksen: se sulkee nettikommentoinnin kahdeksi viikoksi jatkuvien törkeyksien ja väärinkäytösten vuoksi.
Tämä on surullinen päivä nettikeskusteluille, joihin itse olen osallistunut vuodesta 1994 lähtien (ja sitä ennen vastaaviin BBS-keskusteluihin 1980-luvulta asti). Se optimismi, joka vallitsi 1990-luvulla uuden viestintäkanavan syntyessä, on murentunut massojen alle.
Aivan aluksi netti oli vain yliopistoväen sisäisessä käytössä. Tiedon valtatie -ajattelu toi verkon kenen tahansa saataville 1990-luvun jälkipuoliskolla, mutta pääsyssä oli niin taloudellinen kuin tekninenkin kynnys. Se karsi keskustelijoita ja rajoitti heidän tekemisiään.
Vasta 2010-luvulla netistä on tullut jokaisen arkipäivää. Ja sitä nettikeskustelut eivät kestä. Työttömyys, joutilaisuus, maahanmuuttokysymys ja taloudellinen ahdinko on tehnyt netistä monille helpon purkautumiskanavan, jossa tyhmyys todellakin tiivistyy.
Aiemmin hörhöjen keskustelut on voinut sivuuttaa olan kohautuksella, eihän niitä kannata ottaa vakavasti. Nyt tilanne on toinen: perinteisen median taantuessa netistä on tullut monelle tärkein viestintäväline ja maailmankuvan muodostaja. Huhut, virheelliset tiedot ja suoranaiset loukkaukset ruokkivat toinen toistaan. Nettikeskusteluilla on oikeasti vaikutusta. Ennen pitkää puheet johtavat myös tekoihin.
Mahdollisuus rajoittamattomaan keskusteluun nimimerkin turvin on kuin tuli, joka on annettu vastuuttomiin käsiin. Silloin seuraukset voivat olla arvaamattomia. Jos Hesarin kaltaiset mediat eivät tee mitään, tuli uhkaa kärventää nekin.
"Jotainhan tässä on tehtävä". NYT-liitteen sulku ei riitä sammuttamaan tulta, mutta jos riittävän moni muu media seuraa esimerkkiä, on ainakin toiveita saada nettikeskustelijat havahtumaan tilanteeseen. Keskustelun tarkoituksena pitäisi olla rakentaa ja avartaa, ei tuhota ja kaventaa.
Kuten elämässä yleensäkin.
Tämä on surullinen päivä nettikeskusteluille, joihin itse olen osallistunut vuodesta 1994 lähtien (ja sitä ennen vastaaviin BBS-keskusteluihin 1980-luvulta asti). Se optimismi, joka vallitsi 1990-luvulla uuden viestintäkanavan syntyessä, on murentunut massojen alle.
Aivan aluksi netti oli vain yliopistoväen sisäisessä käytössä. Tiedon valtatie -ajattelu toi verkon kenen tahansa saataville 1990-luvun jälkipuoliskolla, mutta pääsyssä oli niin taloudellinen kuin tekninenkin kynnys. Se karsi keskustelijoita ja rajoitti heidän tekemisiään.
Vasta 2010-luvulla netistä on tullut jokaisen arkipäivää. Ja sitä nettikeskustelut eivät kestä. Työttömyys, joutilaisuus, maahanmuuttokysymys ja taloudellinen ahdinko on tehnyt netistä monille helpon purkautumiskanavan, jossa tyhmyys todellakin tiivistyy.
Aiemmin hörhöjen keskustelut on voinut sivuuttaa olan kohautuksella, eihän niitä kannata ottaa vakavasti. Nyt tilanne on toinen: perinteisen median taantuessa netistä on tullut monelle tärkein viestintäväline ja maailmankuvan muodostaja. Huhut, virheelliset tiedot ja suoranaiset loukkaukset ruokkivat toinen toistaan. Nettikeskusteluilla on oikeasti vaikutusta. Ennen pitkää puheet johtavat myös tekoihin.
Mahdollisuus rajoittamattomaan keskusteluun nimimerkin turvin on kuin tuli, joka on annettu vastuuttomiin käsiin. Silloin seuraukset voivat olla arvaamattomia. Jos Hesarin kaltaiset mediat eivät tee mitään, tuli uhkaa kärventää nekin.
"Jotainhan tässä on tehtävä". NYT-liitteen sulku ei riitä sammuttamaan tulta, mutta jos riittävän moni muu media seuraa esimerkkiä, on ainakin toiveita saada nettikeskustelijat havahtumaan tilanteeseen. Keskustelun tarkoituksena pitäisi olla rakentaa ja avartaa, ei tuhota ja kaventaa.
Kuten elämässä yleensäkin.
Tilanteen ristiriitaisuutta kuvastaa se, miten nettimöykkääjät väittävät olevansa sananvapauden puolella, mutta pyrkivät itse hiljentämään eri mieltä olevat. Moni ei uskalla tai halua kommentoida asioita julkisuudessa lainkaan vihapostin tai muun ahdistelun pelossa, yhtenä esimerkkinä vaikkapa SDP:n Tuppuraisen tapaus.
VastaaPoistaSananvapaus ei voi tarkoittaa toisten vaientamista tai häiriköintiä.
Tulee muistaa, että netti on myös "harmiton". Verrattuna siihen tietysti, että samat "keskustelut" käydään tuolla toreilla. Monien maiden muurien murtuminen on osittain netin ansiota. Kuvitteleeko suomen tietotekniikkaguru, että ne keskustelut on ollu kevyitä kahvipöytäkeskusteluja "hei pojat, mennään pistämään tuolta muuri matalaksi"? Ei ... Nettikeskusteluissa on siis ollut paljon hyvääkin. Pahat asiat on yleensä alkanut siitä, kun keskustelua aiheista koitetaan tukahduttaa. Tilanne on nyt äärimmäisen tulenarka, eikä se paljoa vaadi, että tilanne päätyy tuonne kaduille.
VastaaPoistaVielä toinen esimerkki nettikeskustelujen peräämästä "sananvapaudesta": Valtuutetun perhettä uhkailtiin Keuruulla.
VastaaPoistaEikö ennen Internetiä sitten ketään uhkailtu? Uhkailutapaukset on tietysti rikoksia ja ne pitää sellaisina tutkia. Mutta eikös ole parempi, että asia tapahtuu julkisesti, niin että todistajia riittää ja tekijä on helppo löytää? Julkinen uhkaus tuo jopa turvaa uhan kohteelle, toisin kuin perinteiset tavat "puhelimella" yms... Joskus aikanaan ne soiteltiin puhelinkioskeista. Niin tai näin, ei tämä nyt liity taas mitenkään Internetin keskustelupalstoihin tuo uhkailuongelmakaan. Se on vain yksi tapa lisää. Ei se ainoa tapa, minkä sulkemalla uhka mukamas poistuisi. Suomessa on lukemattomia surullisia tapauksia käynyt, missä on uhattu ja TEHTY. Olisivatko nämä myyrmannipommittajat sun muut kouluampujat jättänyt asiat tekemättä, jos sanomalehdet sulkevat keskustelupalstat. Ainahan näillä on taipumus manifestinsa julki tuoda. Jos jotain poliitikkoa on vähän uhkailtu niin voi voi ammatin varjopuolia ympäri maapallon. Sen takia ne istuu panssaroiduissa autoissa. Mahtoiko muuten Stubbin kotiin iskijät uhkailla asialla etukäteen? Eli pointti. Mikään ei ratkea sananvapautta rajoittamalla. Päinvastoin. Se on kuin kaataisi bensaa liekkeihin.
VastaaPoistaNettivapaus on tavallaan vasemmisto-oikeisto-kysymys, mutta...
VastaaPoistaNettikeskustelun kulut ovat olemattomat muuhun elinkustannuksiin verrattuna, eli toimeentulotukea leikkaamalla törkyviestit eivät vähene.
Toisaalta, jos kansalla olisi pääsy toimitettuihin sisältöihin, ei tarvitsisi etsiä tietoa keskustelupalstoilta. Jos kansa ei suostu maksamaan, niin sisältöjä on lahjoitettava ilmaiseksi. Eräänlaista lähetystyötä siis...
Sisällöt ovat käytännössä ilmaisia. Kenenkään ei tarvitse etsiä "tietoa" keskustelupalstoilta, ellei halua. Monet haluavat juuri sitä, koska se säästää ajattelemisen vaivalta ja pönkittää uskoa oman mielipiteen autuuteen.
VastaaPoista"Mikään ei ratkea sananvapautta rajoittamalla" - ei todellakaan, ja siksi nettikeskusteluja onkin syytä rajoittaa. Nykyisellään nettihäiriköt katsovat oikeudekseen rajoittaa muiden sananvapautta. Toisten uhkailu tai herjaaminen heidän mielipiteidensä vuoksi ei ole hyväksyttävää.
Senkun lopettavat kommentoinnin vaikka kokonaan. Heillä on siihen täysi oikeus. Ehkä lukijoista jokin osa sitä myötä siirtyy toisille Interwebin sivuille, mutta mitäpä siitä? Eikö pääasia ole se, että suomalainen media on ja pysyy järkähtämättömästi kiistämättömänä, kaiken arvostelun yläpuolella olevana ehdottomana totuutena?
VastaaPoistaNettitörkyyn on helppo korjaus, nimittäin moderointi. Törkeyksiä ei sallita, ainoastaan asiallinen käytös (tämähän ei sitten tarkoita moderointia mielipiteen tms. perusteella).
VastaaPoistaTestattu ja toimiva konsti. Itsellänikin on keskustelufoorumi jossa on noin neljämiljoonaa käyntiä vuodessa, ja käyttäjiä kuukaudessa reilu 30000. Hyvin harvoin pitää kenenkään käytökseen tai viestittelyyn puuttua, vaikka foorumille kirjoittaminen on avoinna kaikille ilman ennakkotarkistusta tms.
Mutta ymmärrän toki ettei lehdet halua lähteä moderointilinjalle, siitä kun helposti tulee kuluja, ellei käytä vapaaehtoisia (mistä tuleekin ongelma että kuka on halukas ja sovelias).
Kaikki valtamediat moderoivat keskusteluja. Miksi tämä ei riitä on sitten toinen kysymys. Ymmärtääkseni Hesarin päälehden puolella saa edelleen kommentoida myös arkaluonteisia aiheita.
VastaaPoistaAnonyyminä kommentointia voisi pitää miltei sananvapauden veroisena oikeutena. Se on siten sääli, jos tämä menetetään kokonaan.
VastaaPoistaEn mahda mitään sille ajatukselle, että kommentoinnin lopettaminen olisi ollut jossain suhteessa työvoiman vähentämistarpeeseen Sanoma Oyj:ssä.
Missä on se digi-innovoija, joka saa kommentoinnin senttihintaiseksi, jolloin moderaattoreiden palkka syntyy kommettimaksuista? Nykykäytännöillä kaiketi hyvin pienten maksujen (vaikkapa alle 10 snt) toimituskulut ovat kohtuuttomia.
Mielenkiintoista seurata, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Ongelma lienee kommentoijien armeijat, jotka kokoontuvat tietyillä netin kolkilla ja lähtevät yksissä tuumin kommentoimaan sopivaa asiaa. Kun Nyt-liite teki jutun Helsingin kasvisravintoloista, oli artikkelin alla minuuteissa kymmeniä ihmisiä syyttämässä lehteä punavihersuvakkijulkaisuksi, joka ei suostu kirjoittamaan pihviravintoloista vaan aivopesee ihmisiä kasvissyöjiksi.
VastaaPoistaSamalla tavalla ulkomaalaisten tekemät rikokset houkuttavat hyvin nopeasti suuren joukon samanmielisiä kommentoijia - ja tietysti myös vastaanväittäjiä. Lopulta nuo kommenttiosiot ovat muuttuneet vain kilpahuudoksi. Hesarin kommenttiosiossa näkee silloin tällöin monimutkaisempien aiheiden jopa ihan järkevää keskustelua, mutta nämä, joissa tietyt ryhmät dominoivat keskustelua, tietysti ovat hankalampia.
Hienointa olisi nähdä kansalaisfoorumi, jossa aiheita ja kirjoituksia voitaisiin kommentoida tiukasti moderoidusti ja toimitetusti laatulehtien mielipidepalstojen tyyliin.
Nettimöykkääjät eivät ole mitenkään sanomalehtien tai politiikka/maahanmuutto -kirjoittelun yksinoikeus. Aikanaan tuli harrastuksen ja työn kautta hallinnoitua muutamaa urheilu-aiheista vieraskirjaa, sama ongelma sielläkin kupli pinnan alla.
VastaaPoistaItselle muodostui mielikuva että aika pieni porukka suoltaa suurimman osan roskasta. Parhaimmillaan nostattivat väittelyä riitelemällä itsensä kanssa parilla eri nimimerkillä. Trollaajat saattoivat käyttää jotain tiettyä nimimerkkiään ihan asialliseenkin keskusteluun.
Toimituksissa on varmasti käytyy isoja keskusteluja mitä kommentoinnille kannattaa tehdä. Aktiivinen keskustelu tuo mukavasti lisää klikkejä, ja välillä tuntuu että toimittajat ovat ulkoistaneet juttujensa oikoluvun + faktojen tarkistamisen somelle ja kommentoijille. Toisaalta keskustelujen moderointi on henkisesti raskasta, ainakin itsellä se vei ihan liikaa energiaa muulta tekemiseltä.
Pohdinta: Olen joskus miettinyt että nettimöykkääminen saattaa käydä jonkinlaisesta terapiasta. Tekee hörhöille varmasti hyvää päästä purkamaan paineita näppäimistön kautta. Into on ainakin hirveä ja tuntuu että sydänverellään raapustavat niitä viiltäviä kirjoituksiaan.
"Mikään ei ratkea sananvapautta rajoittamalla"
VastaaPoistaSananvapaus on sitä, että ilman ennakkosensuuria (siis julkivallan harjoittamaa) saa ilmaista mielipiteensä. Sananvapaus ei edellytä sitä, että joku toinen antaa käyttöön median sen mielipiteen ilmaisemiseen.
Moderointi tai keskutselujen poistaminen eivät millään tavalla loukkaa sananvapautta. Jos ei saa törkyänsä läpi jossain voi aina perustaa oman weppi-saitin tai lehden
Nimenomaan - on median omaa sananvapautta jättää julkaisematta joitakin kirjoituksia tai sulkea keskustelualue kokonaan. Sananvapaus on oikeus, ei velvollisuus.
VastaaPoistaJos vain nimellä keskustelu sallittaisiin, niin se pelaisi suoraan valtaa pitävien pussiin. Moni ei voisi vastatoimien pelossa kommentoida ollenkaan. Nimettömyys on aivan oleellinen seikka sananvapaudelle. Toki kukin media saa itse luoda omat menettelytapansa. Halutessa voi kommentoinnin poistaa. Usein vain se on lukijalle se mielenkiintoinen asia. Jutut ovat joka mediassa kuitenkin samat. Jos kommentointi on selvässä ristiriidassa median linjan kanssa, niin onko vika välttämättä kommentoijissa?
VastaaPoistaKommenttina siihen, mitä edellä sanottiin. Sananvapaus ei käsitä vain ennakkosensuurin kieltoa. Se käsittää myös sen, ettei valtio voi rangaista ihmisiä sen perusteella, mitä he sanovat paitsi hyvin rajatuissa tapauksissa. Nämä Suomessa tosin ovat aivan liian laajat. Suomessa nähdään, että lait määräävät sananvapauden rajat, kun asian pitäisi olla päinvastoin: sananvapaus rajoittaa mitä lakeja voidaan säätää.
Laiton uhkailu erityisesti lapsiin kohdistuvana on täysin tuomittavaa. Muuten poliitikon kuitenkin tulee kestää kovaakin kiritikkiä ja solvaamista. Jos ei kestä, on väärässä ammatissa. Ajatus, että jollain nimimerkillä kirjoittavilla nettikirjoittajilla olisi joku valta rajoittaa sananvapautta on täysin järjetön.
Eikö moderoinnin apuna käytetä nykyisin robotteja, jotka seulovat ongelmallisia sanoja/lauseita? Lisäksi riittänee muutama sata kommenttia per keskustelu, jotta saadaan tärkeimmät näkökohdat mukaan. Keskustelu voidaan siis myös katkaista automaattisesti. Ja missä on mediatalojen oma panostus keskustelukulttuurin kehittämisessä? Miksi moderointi ei ole enemmän lukijoiden kanssa keskustelevaa? Järkyttävän passiivisesti suhtautuvat mediat tähän asiaan.
VastaaPoistaPaljonko keskustelijat maksavat moderointipalvelusta? Eivät mitään.
VastaaPoistaPaljonko keskustelijat maksavat uutisista, joista keskustelevat? Eivät mitään.
Niinpä.
Miksei moderointi ole osa toimitusprosessia eli keskustelu osa jutun kokonaisuutta? Peilaamme asiaa aivan liikaa vanhaan sanomalehden konseptiin. Missä on media, joka tekee keskustelusta olennaisen osan toimintakonseptiaan? Näen jo mielessäni sloganin "Suomen keskustelevin media".
VastaaPoistaUusi Suomi on alusta pitäen panostanut verkkokeskusteluihin ja poimii niistä usein uutisia.
VastaaPoistaTappouhkauksia politikot saa siihen tahtiin että media harvemmin edes uutisoi. Tässä nyt yksi uutinen:
VastaaPoistahttp://www.hs.fi/m/kotimaa/a1374549486289
Lisäksi muistelen että joidenkin kansanedustajien taksikustannukset ovat korkeat sen takia, että heitä on kehoitettu turvallisuussyistä käyttämään taksia.
Petteri kommentoi: "Paljonko keskustelijat maksavat moderointipalvelusta? Eivät mitään. Niinpä. "
VastaaPoistaItse olen ylläpitämilläni foorumeilla antanut mode oikeuksia muutamille aktiivisille (5-15 henkilöä), jotka sitten hoitavat moderointia. Miksikö? No siksi että on huomattavasti helpompaa katsoa 5-15 perään kuin satojen kirjoittajien.
Varmasti esim. iltalehti löytäisi innostuneita hoitamaan tuota hommaa, ilman kustannuksia.
Miksi ihmeessä moderointia pitäisi kaupalliselle medialle tehdä ilmaiseksi? Mediat ryhdistäytykää ja lakatkaa surkuttelemasta tilannetta! Robotit moderoinnin avuksi ja luovuutta toimitusprosessin!
VastaaPoistaArvelin vielä 10 vuotta sitten, että netti on parasta, mitä demokratialle on tapahtunut.
VastaaPoistaNyt sylettää. Netissä on sama vika kuin demokratiassa: tyhmätkin saavat olla äänessä.