Windows 10 ja Microsoftin tiedonkeruu

Windows 10 -julkistuksen jälkeen media on uutisoinut, miten Microsoftin tapa kerätä tietoja käyttäjistä vaarantaa tietosuojan. Nykyiseen tapaan uutisointi on usein yliampuvaa -- jopa Ylellä, vaikkei sen tarvitse kerätä klikkejä mainosten toivossa (uutisen mainitsema Heini Järvisen EDRin bloggaus on muuten sivulla https://edri.org/microsofts-new-small-print-how-your-personal-data-abused/).

Pohjimmiltaan kaikki uutisointi aiheesta on oikeassa. Nykyiset käyttöjärjestelmät ja nettipalvelut keräävät tietoja käyttäjistä tavoilla, joiden seurauksia meidän on mahdoton täysin hahmottaa. Vaikeaselkoiset, jenkkiläisestä kulttuurista kumpuavat EULA-käyttäjäsopimukset eivät tee asiaa yhtään helpommaksi, pikemminkin päinvastoin.

Microsoft pelaa samassa sarjassa muiden kanssa. Myös Google ja Apple keräävät Wlan-verkkojen salasanoja, seuraavat käyttäjän liikkumista ja varaavat itselleen kaikenlaisia oikeuksia käyttäjien tuottamaan aineistoon. Mitä Windowsiin tulee, selaintietojen ja salasanojen synkronointi on ollut käytössä jo kahden vuoden ajan, aina Windows 8:sta lähtien. Kannattaa lukea toimittajan tekemä jatkojuttu.

Ylen jutusta saa käsityksen, että puhetunnistuksella toimiva Cortana olisi erityisen vaarallinen. Cortana ei kuitenkaan tue suomea, joten sitä ei edes asenneta koneelle. Englannin kielialueen maissa Cortana toimii, samoin kuin Googlen ja Applen vastaavat ohjelmat. Ne kaikki käyttävät pilvitekniikkaa puheen analysointiin. Eräät älytelevisiot tekevät samoin, jopa Facebookista on esitetty vastaavia epäilyjä.

Uutta Windows 10:ssä on lähinnä se, että koska sama käyttöjärjestelmä ja palvelut tarjotaan myös tablet- ja älypuhelinlaitteissa, mobiilipuolelta tutut asiat (kuten sovellusten sisäiset mainokset ja ostot) tulevat nyt PC:lle.

On kaikkien tiedossa, että Googlen suosittu Gmail lukee koneellisesti jokaisen sähköpostin ja käyttää keräämiään tietoja mainosten kohdistamiseen. Snowdenin paljastusten jälkeen Microsoft hyödynsi asiaa markkinoinnissaan: "meidän ohjelmat ovat maksullisia, joten meidän ei tarvitse lukea sähköpostiasi". Kampanja oli suunnattu jenkkimarkkinoille, joten Suomessa sitä ei näkynyt. Joka tapauksessa Windows 10:n maksullisuudesta on jotain hyötyä. Ilmaista lounasta ei ole, joten Facebookin, Googlen ja kumppanien on kerättävä kaikki tulonsa tietojen keräämisellä. Microsoftilla ja Applella on muitakin tulonlähteitä.

EULA-sopimusten sanamuotoihin ei kannata kiinnittää liikaa huomiota. Suuret toimijat, kuten Google, Microsoft, Apple ja Facebook, joutuvat joka tapauksessa noudattamaan eri maiden paikallisia lakeja. Suurempi vaara on pienissä palveluissa ja esimerkiksi monissa mainosverkostoissa, jotka toimivat huomaamattomasti kaikkien palvelujen ja jopa mobiilipelien taustalla. Niissä ei ole EULA-sopimuksia eikä niitä valvo kukaan.

Toisaalta kuluttajalla on myös oltava oikeus omiin tietoihinsa ja mahdollisuus myydä ne halutessaan amerikkalaisille palvelutarjoajille näennäisen ilmaista palvelua vastaan. Näinhän teemme päivittäin bonus-korttien kanssa täällä koto-Suomessa.

EULAn ongelma on siinä, ettei käyttäjällä ole neuvotteluasemaa. Kyse on ota tai jätä -tilanteesta. Sanottiin tekstissä mitä tahansa, kuinka moni pidättäytyy sen vuoksi käyttämästä Windowsia, Google-hakuja tai Facebookia?

Entä kuinka moni vielä muistaa talven 2012 kohun, kun Google ilmoitti yhdistävänsä eri palvelut saman käyttäjäsopimuksen alle? Netissä neuvottiin poistamaan omat tiedot ennen helmikuun loppua. Moni ilmoitti lopettavansa kokonaan Googlen palvelujen käytön, mutta kuinkas sitten kävikään?

Todellinen pihvi on siitä, että käyttäjien yksityisyys meni jo noin viisi vuotta sitten -- eikä se silloin näyttänyt liiemmin kiinnostavan ketään, ei edes mediaa.

Sosiaalisen median ja pilvipalveluiden seurauksena yksityisyyttä sanan perinteisessä merkityksessä ei enää ole. Käytitpä mitä tekniikkaa tai nettipalvelua tahansa -- myös maksullisia -- on myöhäistä haikailla takaisin vanhaan maailmaan. Tietoisuus asiasta ja oma harkinta ovat silti aina paikallaan.