Tänään on taas aprillipäivä, joten kaikkiin nettisivuilla näkyviin uutisiin pitää suhtautua kriittisesti. Niin tosin kannattaa tehdä muulloinkin, sillä toimitusten kiire ja alimiehitys näkyy päivittäisessä uutistyössä.
Viime viikolla huomasin, miten suuren lehden nettiuutisessa oli alkeellinen moka, jonka jokainen lukija pystyi näkemään. Puoli tuntia uutisen julkaisun jälkeen kommenteissa oli jo ensimmäinen maininta asiasta. Mutta mitään ei tapahtunut.
Kun juttua ei oltu korjattu vielä seuraavanakaan päivänä, mainitsin asiasta Twitterissä. Sen nähtyään saman lehden toinen toimittaja korjasi tekstin välittömästi, mutta närkästyi siitä, että olin maininnut asiasta julkisesti. Eikä korjauskaan mennyt ihan oikeaoppisesti, sillä uutisen kellonaika ei muuttunut. Kommentteihin jäi viittauksia kohtaan, jota tekstissä ei enää ollut.
Mitä siis tehdä, jos huomaa jutussa virheen? Tavallisia kirjoitusvirheitä ei kannata lähteä ilmoittamaan lainkaan, niitä löytyy nykyään melkein jokaisesta jutusta. Toimitusten kiire ei jätä aikaa oikoluvulle ja kun kyse on ilmaisista uutisista, ei niiltä voi vaatiakaan virheettömyyttä.
Joskus virheet ovat niin pahoja, että ne vaikeuttavat joko ymmärtämistä tai herättävät suoranaista hilpeyttä, kuten tämä otsikko viime syksyltä:
Tällaiset lapsukset toimitus huomaa ja korjaa yleensä itse, mutta leipätekstin osalta työ on ulkoistettu lukijoille.
Ensimmäisenä tulee mieleen mainita virheestä uutisen lopussa olevissa lukijakommenteissa. Ne eivät välttämättä johda mihinkään, sillä teksti "kommenttisi on toimituksen moderoitavana" johtaa harhaan. Yleensä toimitus ei käsittele palautteita itse, vaan työ on siirretty esimerkiksi sivutuloja kaipaaville opiskelijoille. He tarkistavat, ettei tekstissä ole kirosanoja tai kunnianloukkauksia, mutta eivät ota kantaa sisältöön eikä heillä ole intressiä välittää oikaisupyyntöjä eteenpäin.
Toimituksen kollektiiviosoite (toimitus@lehti.fi) on sekin huono kanava, sillä julkinen postilaatikko hukkuu mainoksiin, lehdistötiedotteisiin, roskapostiin ja sekalaisiin uutisvinkkeihin.
Jos toimittajan nimi mainitaan jutun yhteydessä, palautteen voi lähettää suoraan hänelle. Kaikki uutiset eivät ole lehden omia, vaan niitä ostetaan STT:ltä ja tehdään maakuntalehtien välisenä yhteistyönä. Lisäksi toimittajan työvuoro on saattanut jo loppua, joten pikaista vaikutusta on turha odottaa.
Tehokkainta -- joskin tahditonta -- on mainita asiasta Twitterissä. Sitä kaikki toimitukset kyllä seuraavat, koska kyse on omasta uutistyöstä. Vaarana kuitenkin on, ettei oikaisusta suinkaan olla kiitollisia vaan käytössä on "shoot the messenger" -asenne. Vähän kuten Tekesin tietomurtotapauksessa.
Niinpä lukijan on yleenä parasta vain sulkea silmänsä.
Viime viikolla huomasin, miten suuren lehden nettiuutisessa oli alkeellinen moka, jonka jokainen lukija pystyi näkemään. Puoli tuntia uutisen julkaisun jälkeen kommenteissa oli jo ensimmäinen maininta asiasta. Mutta mitään ei tapahtunut.
Kun juttua ei oltu korjattu vielä seuraavanakaan päivänä, mainitsin asiasta Twitterissä. Sen nähtyään saman lehden toinen toimittaja korjasi tekstin välittömästi, mutta närkästyi siitä, että olin maininnut asiasta julkisesti. Eikä korjauskaan mennyt ihan oikeaoppisesti, sillä uutisen kellonaika ei muuttunut. Kommentteihin jäi viittauksia kohtaan, jota tekstissä ei enää ollut.
Mitä siis tehdä, jos huomaa jutussa virheen? Tavallisia kirjoitusvirheitä ei kannata lähteä ilmoittamaan lainkaan, niitä löytyy nykyään melkein jokaisesta jutusta. Toimitusten kiire ei jätä aikaa oikoluvulle ja kun kyse on ilmaisista uutisista, ei niiltä voi vaatiakaan virheettömyyttä.
Joskus virheet ovat niin pahoja, että ne vaikeuttavat joko ymmärtämistä tai herättävät suoranaista hilpeyttä, kuten tämä otsikko viime syksyltä:
 |
| Mekkalapoliisi on komennettu pois kadulta. |
Ensimmäisenä tulee mieleen mainita virheestä uutisen lopussa olevissa lukijakommenteissa. Ne eivät välttämättä johda mihinkään, sillä teksti "kommenttisi on toimituksen moderoitavana" johtaa harhaan. Yleensä toimitus ei käsittele palautteita itse, vaan työ on siirretty esimerkiksi sivutuloja kaipaaville opiskelijoille. He tarkistavat, ettei tekstissä ole kirosanoja tai kunnianloukkauksia, mutta eivät ota kantaa sisältöön eikä heillä ole intressiä välittää oikaisupyyntöjä eteenpäin.
Toimituksen kollektiiviosoite (toimitus@lehti.fi) on sekin huono kanava, sillä julkinen postilaatikko hukkuu mainoksiin, lehdistötiedotteisiin, roskapostiin ja sekalaisiin uutisvinkkeihin.
Jos toimittajan nimi mainitaan jutun yhteydessä, palautteen voi lähettää suoraan hänelle. Kaikki uutiset eivät ole lehden omia, vaan niitä ostetaan STT:ltä ja tehdään maakuntalehtien välisenä yhteistyönä. Lisäksi toimittajan työvuoro on saattanut jo loppua, joten pikaista vaikutusta on turha odottaa.
Tehokkainta -- joskin tahditonta -- on mainita asiasta Twitterissä. Sitä kaikki toimitukset kyllä seuraavat, koska kyse on omasta uutistyöstä. Vaarana kuitenkin on, ettei oikaisusta suinkaan olla kiitollisia vaan käytössä on "shoot the messenger" -asenne. Vähän kuten Tekesin tietomurtotapauksessa.
Niinpä lukijan on yleenä parasta vain sulkea silmänsä.
Heips, muistelen että olet harrastanut ilmailua? Olisko Alpeille pudonnut kone voitu pelastaa niin että kapteeni menee tekniseen tilaan, koneen täysi reset, mahdollisesti oikosulku ohjaamon tiettyyn jännitekiskoon, joka ohjaa oven kolmea lukkoa?
VastaaPoistaMites tämä onecoin juttu etenee. Mielenkiintoiset hetket ovat jo ohitse.
VastaaPoista"Mušniçk Hečhʧǩež kirjoitti...
Hei vielä
Varmistin tv-dokumenttimme lähetysajan.
TV5 on ilmoittanut virhhellisesti että 14.3 esitään
"5D: Kloonattu koiranpentu"
Tällä ohjelmapaikalla tullaa näkemään siis:
"5D: Kybertalous"
"
Olikos tuollasta TV5 kybertalous dokkaria? en itse muistanut katsoa tuolloin. Niin tai näin - jos oli, se esitettiin sitten jo kaksi viikkoa sitten ... Google ei ainakaan havainnut tuollaista dokkarin nimeä muuta kuin tässä nimenomaisessa blogissa?
Öh, enpä tiedä millainen ohjaamon ulkopuolinen "tekninen tila" A320:ssä mahtaa olla, mutta kun aikaa oli vain muutama minuutti, ei siinä ihmeitä pysty tekemään. Eikä kukaan ala leikkiä oikosuluilla matkustajia täynnä olevassa koneessa, vaikka sellainen teknisesti onnistuisikin. Nojatuolista on helppo neuvoa jälkikäteen.
VastaaPoistaJA tuosta koneen pelastamisesta vielä. Se on aivan sama olisiko koneen voinut pelastaa tuolla tavoin. Koneen olisi voinut pelastaa varmasti monilla muillakin tavoin, mutta se on nyt myöhäistä. Kone on jo menetetty matkustajineen. Pääasia nyt tästedes on se, että tuo typerä terrorioven logiikka muutetaan kertakaikkisesti. Joko niin että sen saa maasta radioteitse avattua tai sitten kapteenille master-koodi. Kapteenihan nyt joka tapauksessa istuu pääasiallisesti sielä ohjaamossa. Täytyy myös ajatella tilanteita jos nyt se yksi miljoonasta vaihtoehto sattuu : että MOLEMMAT (kapteeni ja perämies) ohjaamossa jostain syystä tuupertuu. Tähän asti sentään on matkustajista joku amatöörilentäjä saattanut jotain pystyä tekemään lennonjohdon ohjein. Nyt sekin on tyrmätty kun kukaan matkustamossa saa edes tietää asiaa typerän oven vuoksi, että koneessa ollaan kirjaimellisesti vain ja ainoastaan matkustajia...
VastaaPoistaKalevalla tuntuu olevan erikoinen sensurointilinja koskien uutisten kommentteja. Jos lukija kommentissaan kritisoi kalevaa, niin sitä ei julkaista. Samoin jos kommentti koostuu parista asiallisesta kysymyslauseesta, niin sitä ei julkaista. Toisaalta hyvinkin asiattomat jopa yksittäiseen henkilöön kohdistuvat kommentit julkaistaan.
VastaaPoistaOneCoinista ei ole uutta kerrottavaa, joten turha spekuloida ennen kuin on faktoja. Olen lähettänyt joukon kysymyksiä, joihin en vielä ole saanut vastausta.
VastaaPoistaOdotellaan nyt vaikka koulutuskeskuksen avautumista Helsinkiin tai valuutan vapaan vaihdannan alkamista...
Faktoja on mutta petteri ei niistä tiedä mitään. Niitä voi kysyä vaikka Tommi Vuoriselta.
PoistaHesarissa kyllä noita luetaan ja juttuja on oikaistu tai muokattu kommenttien perusteella. Ja osallistuvatpa toimijat itsekin keskusteluun.
VastaaPoistaJuu ja en siis ole missään tekemisissä Hesarin toimituksen kanssa. Kunhan vain kommentoin ahkerasti juttuja.
Jos lentoemäntä olisi huutanut oven takaa että "Miksi kapteeni meni tekniseen tilaan?". Hämäys olis voinut onnistua ja perämies raottaa ovea...
VastaaPoistaMinulla on käynyt toisin. Joskus kommenttini perusteella artikkeli on korjattu. Kommenttiani kuitenkaan ei ole julkaistu. Pidän tätä varsin loukkaavana tapana.
VastaaPoistaHesarissa kyllä noita luetaan ja juttuja on oikaistu tai muokattu kommenttien perusteella
VastaaPoistaKirjoitukseni taustalla oli Hesarin toimittajan kertomus siitä, miten kommentteihin suhtaudutaan. Mutta se varmaan riippuu paljon myös toimittajasta itsestään.
Kyllä taatusti lukee jos laitat vaikka tällaisen linkin http://wikiwartti.blogspot.fi/2015/04/viranomaistenvaltion-tukema-talvivaara.html?m=1 niin ei varmasti julkaista..ainakaan Is tai il :ssä
VastaaPoistaJoillakin toimittajilla tuntuu olevan horjuva käsitys sanojen merkityksistä. Mekkalapoliisi on juuri tällaisen toimittajan tuotos.
VastaaPoistaSamantyyppinen uutisointi oli Iltalehdessä, jonka mukaan
"Norsu herpaantui - runnoi turistin auton
Tiistai 13.1.2015 klo 10.59
8-vuotias urosnorsu hyökkäsi autoa kothi Khao Yai Kansallispuistossa Thaimaassa."
Mutta ei hätää, vaikkei ymmärrä sanoja. Sen sijaan voi ilmoittautua vaikka viettelys- tai nakuiluohjelmaan.
Petteri on varmaan oikeassa, mutta toimittajat väärässä. Toimittajien pitäisi 'omistaa' juttunsa, siis tarkkailla niitä ja tarvittaessa osallistua keskusteluun, jos artikkeli on sellaista herättänyt.
VastaaPoistaMillä muulla voi perustella artikkelien kommentointimahdollisuutta kuin sillä, että osallistuvat, aktiiviset lukijat nähdään lehdelle tärkeänä ryhmänä. Toimittajan (ehkä blogistinkin) näkemys poikkeaa tästä täysin -- kommentit koetaan ylimääräisenä työnä, joka halutaan ulkoistaa kolmannelle osapuolelle.
Minusta on hölmöä, jos artikkelien keskustelu- tai kommenttiosio on vain mokien bongailua varten.
"He tarkistavat, ettei tekstissä ole kirosanoja tai kunnianloukkauksia, mutta eivät ota kantaa sisältöön eikä heillä ole intressiä välittää oikaisupyyntöjä eteenpäin."
VastaaPoistaOlen Alma Median maakuntalehtien kommenttien kanssa tekemisissä, ja ainakaan meillä tämä ei pidä paikkaansa vaan moderoijan toimenkuvaan nimenomaan kuuluu välittää toimituksille oleelliset palautteet ja tiedot virheistä. Väittäisinpä tuon mekkalapoliisin korjausajan perusteellakin (googlasin) että virheen ovat huomanneet nimenomaan kommentoijat, ja vuorossa ollut moderoija on laittanut asiasta sähköpostia toimitukselle.
Mielestäni on hölmöä väittää, etteivät sivutuloja saavat opiskelijat tekisi töitään ihan yhtä hyvin kuin kuka tahansa muukin. Moni meistä Alman lehtien kommentteja valvovista on ollut tai on myös töissä kyseisten lehtien toimituksissa kesätoimittajina tai tuuraajina, joten työ on siltäkin puolelta tuttua.
Twitterissä maininnan tehokkuus riippunee paljon siitä, onko kyseisellä toimittajalla tapana siellä työpäivän aikana pyöriä. Itselläni ei välttämättä ole Twitter auki tai jos onkin niin eri tilillä ja tuollainen huomautus todennäköisesti menisi ohi.
Blogitekstin taustalla olivat toimittajilta saadut kommentit. Mukava kuulla, että käytännöt vaihtelevat.
VastaaPoistaMekkalapoliisin ruutukaappauksen otin ko. aamuna klo 8:26, älähdin siitä itsekin jossain some-kanavassa. Ehkä se tai jonkun muun lukijan palaute johti korjaukseen. Pääasia, että otsikko tuli korjattua. Erehtyminen on inhimillistä ja ymmärrettävää, kunhan virheet edes pyritään korjaamaan.
Twiitti pitää tietenkin kohdistaa toimitukselle, ei yksittäiselle toimittajalle.
Sanomalehtien verkkosivujen julkaisujärjestelmien pitäisi olla niin edistyneitä että juttujen sisältöpalautteen sekä asiakorjauspyyntöjen antaminen olisi mahdollisimman helppoa ja eriytettynä muusta uutisen keskustelusta ja kommentoinnista.
VastaaPoistaEsimerkiksi joku "ilmoita virheestä jutussa" -nappi olisi kiva josta avautuva lomake antaisi vielä mahdollisuuden maaltata/valita/lainata tarkka korjattava tekstiosuus.
Lisäksi ei vaan pelkkä aikaleimaversiointi vaan wikin tapainen mahdollisuus selata/linkittää suoraan jutun aikaisempaan versioon ja vielä diffin tapainen korostin joka näyttää jutun eri versioitten erot olisi kiva sillä jutut muuttuvat usein kovastikin ajan myötä.
Puhumattakaan siitä että kommenttiketjussa voisi olla tieto siitä että mitä artikkelin versiota kukin kommentoija on kommentoimassa sillä usein kommenteissa keskustelu menee ristiin kun viitataan jo jutusta poistettuun tietoon.
Kyllä oikaistaan kun on aihetta. Kommarilehti julkaisi valenatsin haastattelun :)
VastaaPoistahttp://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3364572/oikaisu
Jotkut Hesarin toimittajat lukevat kyllä kommentteja, tein joskus virheen excelissä ja väitin kommentissa kirjoituksen olevan harhaanjohtava. Toimittaja oli poistattanut minun kommenttini ja närkästyneenä kirjoitti omassa kommentissaan tarkistaneensa itse asiantuntijoilta, ettei jutussa ollut virhettä.
VastaaPoista