Vaalien yhteydessä on tapana kysyä, milloin meillä siirrytään sähköiseen äänestykseen. Viro on tässäkin edelläkävijänä. Siellä on äänestetty sähköisesti jo monissa vaaleissa eikä pelättyjä tietoturvauhkia ole havaittu.
Totta on, ettei sähköistä äänestystä saada täysin turvalliseksi. Yksi ääni per henkilö yhdistettynä vaalisalaisuuteen on mahdoton yhtälö. Lisäksi on vielä riski palvelunestohyökkäyksestä, teknisistä virheistä ja muista ongelmista. Niistä samoista, joista kärsimme joka päivä muissa tietojärjestelmissä.
Mutta miten luotettava perinteinen lippuäänestys mahtaa olla? Pidämme sitä täysin turvallisena, mutta onko kyse samasta ongelmasta kuin sähköisessä äänestyksessä: vaalisalaisuus estää tarkistamasta, onko tulokset laskettu oikein.
Yleensä ehdokkaiden äänimäärä on riittävän suuri peittämään mahdolliset virheet tai huijaukset. Joskus tulee harvinainen poikkeus. Kun alueella vain yksi henkilö äänestää ehdokasta (hän itse), äänen katoaminen paljastuu. Jos äänestäjiä olisi ollut kaksi, kumpikin luulisi oman äänensä olleen se ainoa. Suuremmista määristä puhumattakaan.
Ylen uutinen kertoo kommunistisen työväenpuolueen Eero Häkkilästä, joka ei saanut vaalipiiristä yhtään ääntä -- ei edes sitä, jonka hän itse antoi. Ääni hävisi jonnekin, eikä sitä löydy edes hylättyjen äänten joukosta.
Voi olla, että ehdokas numero 57 kirjoitti seiskan niin epäselvästi, että ääni meni numerolle 51. Tai sitten lipuke vain katosi prosessissa jonnekin, tahallaan tai tahattomasti.
Olipa syy mikä tahansa se saa meidät kysymään, miten luotettavia lippuäänestykset ovat. Kuinka monen muun ääni hävisi tai ohjautui väärälle ehdokkaalle?
Häkkilän äänen katoamista kompensoi se, että toisen miehen nimissä äänestettiin kahdesti. Kaikkea voi näköjään sattua.
Onko vanhanaikainen lippuäänestys sittenkään turvallisempi kuin netissä tai älypuhelimella äänestäminen? Vai onko kyse vain siitä, että lippuäänestyksen oikeellisuuden varmistaminen on täysin mahdotonta.
Lisäys 28.4.2015: Kyse ei enää ole ehdokkaan omasta äänestä. Ylen mukaan jo kolme henkilöä on kertonut äänestäneensä Häkkilää, joka ei kuitenkaan saanut yhtään ääntä. Asiasta on tehty rikosilmoitus. Kiinnostavaa nähdä, löytyykö asialle selitystä.
Totta on, ettei sähköistä äänestystä saada täysin turvalliseksi. Yksi ääni per henkilö yhdistettynä vaalisalaisuuteen on mahdoton yhtälö. Lisäksi on vielä riski palvelunestohyökkäyksestä, teknisistä virheistä ja muista ongelmista. Niistä samoista, joista kärsimme joka päivä muissa tietojärjestelmissä.
Mutta miten luotettava perinteinen lippuäänestys mahtaa olla? Pidämme sitä täysin turvallisena, mutta onko kyse samasta ongelmasta kuin sähköisessä äänestyksessä: vaalisalaisuus estää tarkistamasta, onko tulokset laskettu oikein.
Yleensä ehdokkaiden äänimäärä on riittävän suuri peittämään mahdolliset virheet tai huijaukset. Joskus tulee harvinainen poikkeus. Kun alueella vain yksi henkilö äänestää ehdokasta (hän itse), äänen katoaminen paljastuu. Jos äänestäjiä olisi ollut kaksi, kumpikin luulisi oman äänensä olleen se ainoa. Suuremmista määristä puhumattakaan.
Ylen uutinen kertoo kommunistisen työväenpuolueen Eero Häkkilästä, joka ei saanut vaalipiiristä yhtään ääntä -- ei edes sitä, jonka hän itse antoi. Ääni hävisi jonnekin, eikä sitä löydy edes hylättyjen äänten joukosta.
Voi olla, että ehdokas numero 57 kirjoitti seiskan niin epäselvästi, että ääni meni numerolle 51. Tai sitten lipuke vain katosi prosessissa jonnekin, tahallaan tai tahattomasti.
Olipa syy mikä tahansa se saa meidät kysymään, miten luotettavia lippuäänestykset ovat. Kuinka monen muun ääni hävisi tai ohjautui väärälle ehdokkaalle?
Häkkilän äänen katoamista kompensoi se, että toisen miehen nimissä äänestettiin kahdesti. Kaikkea voi näköjään sattua.
Onko vanhanaikainen lippuäänestys sittenkään turvallisempi kuin netissä tai älypuhelimella äänestäminen? Vai onko kyse vain siitä, että lippuäänestyksen oikeellisuuden varmistaminen on täysin mahdotonta.
Lisäys 28.4.2015: Kyse ei enää ole ehdokkaan omasta äänestä. Ylen mukaan jo kolme henkilöä on kertonut äänestäneensä Häkkilää, joka ei kuitenkaan saanut yhtään ääntä. Asiasta on tehty rikosilmoitus. Kiinnostavaa nähdä, löytyykö asialle selitystä.
Suomi on yksi niistä harvoista maista maailmassa, missä turvallista sähköistä äänestämistä edes voisi yrittää. Viro on selkeästi yksi. Ruotsi voisi olla yksi. Itse asiassa kaikki maat, missä on toimiva ja luotettava väestötietojärjestelmä. Näiltä kaikilta, ketkä argumentoi turvallisuuden puolesta, unohtuu tosiasia, että suurimmassa osassa maapalloa saadaan demokraattisesti äänestettyä - vaikkei todellisuudessa edes tiedetä kuka on kuka. Näihin valtioihin kuuluu kaikki suurvallat. On se kumma jos suomessa on mukamas turvallisuusongelmia? Olen kuullut hyvinkin vakuuttavilta tahoilta aivan uskomattomia teorioita viron äänestysjärjestelmästä. Virossahan väärinkäytöksiä ja painostusta ehkäistään yksinkertaisesti vain mahdollistamalla äänen vaihtaminen. Tähän vastarannan kiisket sanovat, että pitävät äänestäjää helposti vankina??? Mitäs hitsiä? Pitävät vankina sen takia ettet vain äänestä möttö möttöstä? ihme argumentteja. Eikö suomessa äänestäjää voi sitten pitää vankina. Fakta on se, että suomi on vakavasti tipahtanut kehityksestä peränpitäjäksi. Tällaisella sähköisellä äänestyshankkeella voisi saada edes jotain toivoa aikaiseksi. Ja kun kerran jokaisessa tällaisessa perinteisessä lippuäänestyksessäkin kuulee AINA kaikkia kummallisuuksia. Milloin vanhainkodin mummot on painostettu äänestämään jotain. Millon ääniä löytyy roskalaatikoista. Milloin kukakin saa äänestettyä moneen kertaan. Milloin 13 vuotias sai äänestettyä jnejnejne lista on loputon. Ei tämä lippuäänestyssysteemikään mikään täydellinen ole. Kaukana siitä. Myöskin äänten eriyttäminen takkuaa, kun kuitenkin ennakkoäänestyksessä ne juntataan henkilötietolomakkeen kanssa samaan kuoreen. Se siitä vaalisalaisuudesta. Se mitä sähköisellä äänestämisellä voisi saavuttaa, onkin taas toinen juttu. Äänestysprosentti voisi nousta aivan uusiin sfääreihin! Sitähän varmaan poliitikot oikeasti pelkääkin. Nukkuvat alkaisi oikeasti äänestämään! On se kumma, jos äänestysjärjestelmää ei saada turvallisesti luotua sähköisesti. Samalla kuitenkin toinen järjestelmä joka on hyvinkin lähellä eduskunnan peruspilareita - kansalaisaloite - toimii ihan samalla systeemillä?!?
VastaaPoistaLippuäänestys on 99,9% oikein. Sähköinen äänestys on 100% oikein, tai sitten heittää häränpyllyä niin että tuloksen legitimiteetistä ei voida olla varmoja. Kolmesta miljoonasta äänestä lähes varmasti muutama katoaa johonkin, mutta niin suuri vaalivilppi että se vaikuttaa tuloksiin on paljon vaikeampaa paperiäänestyksessä
VastaaPoistaJos sähköinen äänestys suoritetaan muualla kuin äänestyskopissa, mikä takaa sen, että näpyttelijän olan takana ei seiso se todellinen äänestyspäätöksen tekijä?
VastaaPoistaJos sähköinen äänestys suoritetaan äänestyskopissa, mikä takaa sen, etteikö äänestäjä tekisi näppäilyvirhettä? Ja mitä todellista parannusta se merkitsisi nykyiseen menettelyyn?
Ja mikä takaa sen, että Häkkilän tarina on totta eikä fiktiota.
Miksi ihmeessä suomalaiset aina kuvittelevat, ettei meillä ole vilppiä vaaleissa, kuten myös ettei meillä ole korruptiota ja poliisiin voi luottaa? Mistä tämä pohjoiskorealainen ajattelutapa oikein tulee?
VastaaPoistaPitäisi saada kansainväliset vaalitarkkailijat ainakin Siikaisiin seuraavissa vaaleissa.
Toivottavasti tuo Siikaisten tapaus selvitetään nyt perusteellisesti.
VastaaPoistaEsimerkiksi miten KTP:n äänestäjät piirtävät numeron 7, vrt. nro 1. Edellisissä vaaleissahan siitä on kohuttu ettei niitä tahdo erottaa toisistaan.
Joku kryptonörtti voisi pohtia saisiko sähköisen äänestyksen toteutettua niin, että vaalisalaisuus ei ole salainen, ainoastaan obsfukoitu. Tyyliin äänestäjällä olisi virallinen salausavain, jonka voi yksilöidä jossain Virallisesti Valvotussa Proseduurissa äänen tietyn aikaa vaalitoimituksen jälkeenkin.
Lisäyksenä edelliseen:
VastaaPoistaJa sitten kun valitusaika on mennyt ohi, Senaatintorilla järjestyssä tilaisuudessa korkeimman oikeuden puheenjohtaja käy vasaralla hakkaamassa äänestysservereiden kovalevyt murskaksi.
Olisi hieno turistinähtävyys tähän vapun tienoille.
Edustajien määrät voitaisiin määrätä tilastollisilla menetelmillä. Tuon jälkeen puolue valitsisi keskuudestaan parhaat osaajat hoitamaan asioita.
VastaaPoistaTuon kommunistin äänten katoaminen on pikkuisen epäilyttävä juttu. Kommunisteja jonkin verran tuntevana epäilen vahvasti, että mitään ääniä ei oikeasti olekaan annettu. Tämän jälkeen on sitten ruvettu penäämään kadonneiden äänien perään. Tässäkään tapauksessa tapauksella ei ole mitään merkitystä, sillä kolmella lisä-äänellä ei vielä eduskuntaan olis menty.
VastaaPoistaYhden - tai edes kolmen - äänen katoaminen ei ole villakoiran ydin vaan se, että lippuäänestyksen vuoksi emme voi havaita, vaikka ääniä puuttuisi sata tai tuhat.
VastaaPoistaPuuttuvat äänet voivat paljastua vain tapauksissa, joissa ehdokas näytä saavan ääniä lainkaan. Sellaiset ovat harvinaisia, tässä niistä yksi.
Tulee muistaa, että myös kadonneet äänet eivät ole ongelma. On esiintynyt myös päinvastaisia ongelmia. Ääniä on ENEMMÄN kuin äänestäjiä listojen mukaan on ollut...
VastaaPoistaMitä tulee taas spekulaatioon selän takana kyräilyyn. Virossa tämä on ratkaistu äänen vaihtamismahdollisuudella. Tuskin kukaan kyttää selän takana koko äänestysaikaa joka on siis viikkoja. Ja siinä ajassa kerkiää kyllä tekemään jo poliisillekkin ilmoituksen jonkinlaisen sorttisesta vapauden riistosta... Älkää siis olko naurettavia näiden teorioiden kanssa. Tulee muistaa, että sitä pakottamista on äänestyksissä ollut myös suomessa. Esimerkiksi vanhainkodeissa on esiintynyt tällaista...
"Tulee muistaa, että sitä pakottamista on äänestyksissä ollut myös suomessa. "
VastaaPoistaMiksi näitä ongelmia pitäisi nettiäänestyksellä lisätä?
Äänestysprosenttiin tuskin voi vaikuttaa teknisillä tempuilla. Enemmin kannattaisi miettiä miksi muisssa Pohjoismaissa se on selvästi korkeampi. Blokkkipolitiikka?
No en minä nyt usko, että ketään tuo politiikka niin paljoa kiinnostaa, että täällä koko suomi on täynnä pistoolisankareita uhkailemassa äänestäjiä. Älkää nyt viittikö! Muualla maailmassa systeemi toimii jopa ilman, että voidaan varmistua sataprosenttisesti siitä, onko se john smith juuri se oikea niistä viidestäsadasta mitkä kaupungissa muutoin asuu...
VastaaPoistaPitää muistaa myös vaalien luotettavuus, mikä on erityisen tärkeää, jos satuttaisiin olemaan jonkinlaisessa kriisitilanteessa. Jos ihmiset eivät luota vaalituloksen oikeellisuuteen, niin seuraukset voivat olla tuhoisat.
VastaaPoistaPaperiäänestyksen toiminnan pystyy ymmärtämään täysin yli 99% äänestäjistä. Sähköisen äänestyksen toimintaa ei pysty täysin ymmärtämään 99% ihmisistä, vaikka kuinka selittäisi.
Miten selität niille 99% ihmisistä, että oikeasti se Ruotsin valloitusta kannattava puolue oikeasti voitti ylivoimaisesti sähköiset vaalit?
http://www.digitoday.fi/tietoturva/2008/08/26/sahkoisen-aanestysjarjestelman-myyja-myonsi-virheet-usassa/200821993/66
VastaaPoistahttp://www.theregister.co.uk/2008/09/04/missing_florida_votes/
VastaaPoistaKysymys:
VastaaPoistaKuinka monen henkilön salaliitto tarvitaan, jotta voidaan suorittaa merkittävä vaalivilppi?
a) nykyisellä paperiäänestyksellä
b) sähköisellä äänestyksellä
Oma stetsonarvio on, että kohdassa a) puhutaan sadoista (ellei tuhansista) ihmisistä. Ts. riittävä määrä ihmisiä, jotta riittävän monta äänestyspistettä saadaan miehitettyä väärentämismielisillä henkilöillä, riittävä määrä ääniä saadaan ohjautumaan halutusti (ja uskottavasti).
kohdassa b) joitakin riitävän korkeilla oikeuksilla olevia ja osaavia IT-asiantuntijoita pystyy vaikuttamaan tulokseen siten, ettei sitä havaita.
@Petteri
VastaaPoistaYhden - tai edes kolmen - äänen katoaminen ei ole villakoiran ydin vaan se, että lippuäänestyksen vuoksi emme voi havaita, vaikka ääniä puuttuisi sata tai tuhat.
Puuttuvat äänet voivat paljastua vain tapauksissa, joissa ehdokas näytä saavan ääniä lainkaan. Sellaiset ovat harvinaisia, tässä niistä yksi.
Et nyt taida Petteri muistaa, että äänestäminen kirjataan vaalijärjestelmään, ennen viivattiin nimi yli listasta ja laskettiin että uurnassa olevien lippujen määrä täsmää äänestämässä käyneiden määrää.
Puuttuvat äänet huomataan siis helposti, samoin jos joku onnistuisi lisäämään ääniä uurnaan. Luvut eivät täsmäisi. Kahteen kertaan äänestämisten tarkistamista tehdään myös jälkikäteen jne. ja siitä seuraa rangaistus.
ks. Rikoslain 14 luku, pykälä 3..
Ilman säädetyn vaalisalaisuuden loukkaamattomuuden vaarantamista ei tietysti voida tehdä lippu- eikä sähköisessäkään järjestelmässä, voitaisiin jälkikäteen selvittää mitä joku äänesti.
On toki esitetty ratkaisuja, mutta yksikään niistä ei ole ollut ongelmataton kaikin osin.
Varsin luovia ratkaisuja on esitetty, mm. tarkastuslipuketta jonka voisi repiä irti vaalilipusta ja sitten voitaisiin myöhemmin etsiä sitä vastaava annettu ääni uurnasta. Kaikissa näissä järjestelmissä on kuitenkin omat ongelmansa ja ne vaarantavat vaalisalaisuuden tavalla tai toisella.
Täytyy sanoa että minä en ymmärrä lainkaan miksi pitäisi siirtyä sähköiseen äänestämiseen. En vaikka olenkin tehnyt koko ikäni työtä it-projekteissa.
VastaaPoistaTietokoneen käyttö on kannattaa kun tehtävä jota se tekee, toistuu usein, esim. pankkipalvelut. Mutta vaaleja on kerran vuodessa, jos sitäkään.
Ja mikä olisi pääsyy? Laskennan nopeutuminenko? Mitä väliä sillä on saadaanko eduskunta seuraaviksi neljäksi vuodeksi selville sunnuntai-iltana kello 20 vai 24?
"Täytyy sanoa että minä en ymmärrä lainkaan miksi pitäisi siirtyä sähköiseen äänestämiseen."
VastaaPoistaLaskepa vaikka kustannus kansantaloudelle, joka syntyy kun jokaisen äänestäjän pitää henkilökohtaisesti raahautua äänestyspaikalle.
Lippuäänestyksessä numerot menevät väistämättäkin sekaisin. Suurissa äänimäärissä sekoittumista voi käsitellä tilastollisin menetelmin, esim. on ennalta laskettavissa, kuinka suuri osa tietyn numeron äänistä sekoittuu toiseen numeroon. Ehdokkaan kannattaa toivoa, että sekaisin menevällä numerolla oleva kilpaileva ehdokas saa paljon ääniä, koska ehdokas saa osan kilpailijan äänistä sekoittumisen kautta. Voisiko jopa olla että jotkin ääniharavat ovat vetäneet sekaisin menevillä numeroilla olevia muita ehdokkaita eduskuntaan...
@Edellinen anonyymi
VastaaPoistaTyölään laskelman tekemisiä toiselle on helppo heitellä, joten mitäpä jos itse ensin näyttäisit mallia ja esittäisit laskelman kustannuksesta kansantaloudelle, kummastakin vaihtoehdosta erikseen.
Arvioidaan sitten porukalla kuinka hyvin laskelmasi vastaa todellisuutta.
Toisekseen, erilaisia teknisiä välineitä on monen vielä vaikeampi käyttää ja saada toivottu lopputulos kuin sitä yksinkertaista koulussa opittua käyttöliittymää; kynää ja paperia. Sitä jota jokainen koulua käynyt suomessa on varmasti opetettu kädestä pitäen käyttämään, oli sitten jo varsin varttunut tai vasta koulunsa päättänyt.
Olen edellä kirjoittaneen Hannun kanssa täysin samaa mieltä asiasta.
Totean tämän jo yli 30v asiantuntijana uran tietotekniikan isojen järjestelmien, verkon ja tietoturvan kanssa urani tehnyt ja vielä noin 10v uraa jäljellä. Enkä ole mikään kehäraakki vaan todellakin koko ajan aivan viimeisten uusien teknologioiden kanssa tekemisissä.
Sähköinen äänestäminen (tietojärjestelmiä ja verkkoja käyttäen) ratkaisisi osan ongelmia, mutta samalla se tuo mukanaan koko joukon uusia, joihin ei ole olemassa riittävän hyviä kontrolleja jotta niiden toimimiseen niin kriittisissä toimissa kuin valtiollisissa vaaleissa (kyse on vallasta koko valtakunnassa!) kannattaa luottaa.
Suomen tavan mukaan toteutetussa lippuäänestyksessä ei voida tehdä laajamittaista huijausta, ilman että se on järjettömän työläs ja riski kiinni paljastumisesta kasvaa vääjäämättä liian suureksi.
Sähköisessä järjestelmässä laaja huijaus olisi merkittävästi helpompi tehdä, jälkien peittäminen (asiansa osaavalle) helpompi tehdä ja vaalien aidosti rehelliseksi toteaminen järjestelmän teknisyyden vuoksi vain hyvin pienen asiantuntijajoukon luottamuksen varassa. Päättäjät ja kansanmies (vaalivirkailijat, viranomaiset ja poliitikot ovat tässä asiassa myös kansanmiehiä) ei sitä kykenisi tekemään. Tämä on nähty jo mm. Jenkeissä, siellä vaaliviranomainen on pihalla ja heitä viedään välillä kuin litran mittaa.
Kyse on erittäin tärkeästä asiasta kun kyse on valtakunnallisista vaaleista:
Järjestelmää huijaamalla olisi mahdollista anastaa valta valtakunnassa.
Pelkästään kylvämällä epäuskoa vaalien rehellisyyteen murretaan demokraattisen yhteiskunnan toiminnan edellytyksiä ja ilmapiiri kärjistyy. Ilman eri osapuolten luottamusta voidaan päätyä väkivallan kierteeseen, jonka seuraukset ovat ennalta arvaamattomia.
Jos hitunen huumoria sallitaan, niin tässä on Putouksen sketsi äänestämisestä. https://www.youtube.com/watch?v=2G1uV1eMQig
VastaaPoistaOlen ollut monta kertaa ääntenlaskijana tarkistuslaskennassa ja sanoisin, että kyllä vaalitulokset ovat varsin luotettavat. Inhimilliseen toimintaan liittyy tietysti aina virheitä, mutta niiden määrä on kuitenkin niin vähäinen, että harvoin virhe ratkaisee jonkin ehdokkaan kohtalon.
"Laskepa vaikka kustannus kansantaloudelle, joka syntyy kun jokaisen äänestäjän pitää henkilökohtaisesti raahautua äänestyspaikalle."
VastaaPoistaJos sunnuntaikävely äänestyspaikalle on noin valtava kansantaloudellinen rasite niin sittenhän vaaleja voisi yhdistää.
Ruotsissa onnistutaan samalla kertaa valitsemaan valtiopäivät, kunnanvaltuustot ja vielä joku maakuntahallintokin. Yksittäisessä kunnassa voi olla myös kunnallinen kansanäänestys vaalien yhteydessä.
Kalleinta Suomen kansantaloudelle on ollut se että kansan ei annettu äänestää yhteisvaluuttaa vastaan.
@hdmi
VastaaPoistaJos sunnuntaikävely äänestyspaikalle on noin valtava kansantaloudellinen rasite niin sittenhän vaaleja voisi yhdistää.
No totuuden nimissä on muistettava, että kaikki eivät aivan asu järkevän kävelymatkan päässä äänestyspaikasta tai muuten ole aina kykeneviä sinne juuri tiettynä päivänä ja ajankohtana pääsemään.
Mutta heitä varten on tietysti muita ratkaisuja. Ennakkoäänestys on järjestetty nykyisin aika hyvin, toki ulkomaan elävänä aiemmin totesin monta kertaa, että äänestykseen annettu aika oli joskus varsin lyhyt, lähetystön aukioloaikaan sinne töiltä ehtiminen hankalaa, vaati erityisjärjestelyjä,tuli kalliiksi matkustamisen ja menetetyn tulon muodossa.
Ruotsissa onnistutaan samalla kertaa valitsemaan valtiopäivät, kunnanvaltuustot ja vielä joku maakuntahallintokin. Yksittäisessä kunnassa voi olla myös kunnallinen kansanäänestys vaalien yhteydessä.
Monessa muussa maassakin kysytään kansan mielipidettä samalla muistakin asioista, koskien paikallista päätöksentekoa jne.
Tuota sietäisi miettiä meilläkin, mutta tietysti yhteen asiaan keskittyminen on tietyllä tavalla helpompaa monelle taholle, niin järjestäjille, äänestäjille kuin myös medialle.
Monen asian hoitaminen yhdellä kertaa on tunnetusti monelle vaikeaa ja järkevän fokusoidun keskustelun ylläpitäminen on silloin hyvin vaivalloista ja vaikuttaa monen kykyyn tehdä valistuneita päätöksiä omalta osaltaan miten äänestää mitäkin.
Virheitä tulee ja sattuu äänestäjille myös enemmän väistämättä, kun tehtävä monimutkaistuu (monta kysymystä, valintaa ja kohtaa täytettävänä).
BTW, Ruotsissa on muutenkin erilainen vaalijärjestelmä, siellä on käytössä listavaalit, ei henkilövaalit. Molemmilla on tunnetusti hyviä ja huonoja puolia.
Kalleinta Suomen kansantaloudelle on ollut se että kansan ei annettu äänestää yhteisvaluuttaa vastaan.
Nope, se ei ole läheskään niin kallista kuin että päättäjäksi valitut ja heidät valinnut kansa, joista suurin osa ei ymmärrä realiteetteja* päättää käytännössä täysin tunnepohjalta suurimman osan asioista toivoen parasta. Eikä vain kerran, vaan tämä on jatkuva kustannus ...
Mutta demokratiassa ja päättäjien vaaleissa ei olekaan kysymys siitä edustus olisi pätevin ja kykenevin järkeviin ratkaisuihin vaan että edustus vastaa kansan tahtoa. Jos kansa on hölmöä, niin on sitten edustajatkin ja pulinat pois, se on järjestelmän ominaisuus, eikä vika jota pitäisi lähteä erikseen korjaamaan koska se johtaa pois siitä että kansa saisi valita miten toimitaan.
*) hyvin laajasti käsitettynä, eikä vain taloudelliset ja materiaaliset resurssit kattaen.
Lasketaan karkeasti.
VastaaPoistaMediaanipalkka on noin 3200e, noin 20e/h. Siitä verot pois niin jää noin 14 e/h.
Jos äänestysreissu kestää vaalipaivana keskimäärin puoli tuntia, niin se maksaa noin 11 miljoona kun ääniä annettiin 1,5 milj. Ennakkoääniä annettiin 1,3 miljoonaa, lasken sille vain 20 minuuttia,kun sen voi tehdä helpommin ohimennen. Tekee 6 miljoonaa.
Yhteensä kustannus menetettynä vapaa-aikana karkeasti noin 17 miljoonaa euroa.
Ei taida saada tuolla hinnalla sähköistä järjestelmää.
Satoshi Nakamotolla tai vaikka Matti Malmilla saattais olla avaimia ongelman ratkaisuun? Bitcoinissa yhtäläisyyksiä pari, voi käyttää vain kerran ja suhtkoht anonyymi.
VastaaPoista