Image-lehti aiheutti pienen kohun väittäessään, että Facebook kuuntelee älypuhelimessa salaa käyttäjien keskusteluja ja valitsee mainoksia niiden perusteella. Kiistanalainen "löytö" ehdittiin jo tyrmätä, mutta Image palasi asiaan uudella jutulla.
Imagen uusin juttu on teknisesti hieman epätarkka (Android luovuttaa käyttäjätietoja iOS:ää helpommin, alemmalla TCP-tasolla liikkuu salaista dataa) eikä edes toimitus pystynyt toistamaan havaintoa. Silti aihe kutkuttaa mielikuvitusta ja saa pohtimaan, olisiko se edes teoriassa mahdollista.
No, olisihan se. Kaikissa älypuhelinalustoissa (iOS, Android, Windows Phone) on kehittynyt puheentunnistus, joka toimii myös suomen kielellä. Teoriassa Facebook-sovellus voisi kuunnella ympäristöään ja käyttää tietoja mainosten valitsemiseen. Mutta on epätodennäköistä, että niin todella tapahtuisi -- ainakaan vielä.
Ensinnäkin jatkuva kuuntelu ja puheentunnistus kuluttaisi akkua, minkä käyttäjä huomaisi. Toiseksi puheentunnistus vaatii verkkoyhteyden, mikä rajoittaa esimerkiksi käännössovellusten hyödyntämistä ulkomailla. Puheen salakuuntelu näkyisi jatkuvana verkkoliikenteenä, mitä Image-lehti tai muutkaan eivät ole pystyneet havaitsemaan. Jatkuva liikenne olisi ongelma maissa, joissa ei ole kiinteähintaista mobiilidataa -- eli siis melkein kaikkialla.
Tiettävästi mikään sovellus ei tee puheentunnista ilman nettiyhteyttä. Facebook voisi olla ensimmäinen, mutta silloin ominaisuus tuotaisiin varmaankin tarjolle myös muihin tarkoituksiin.
Kolmanneksi voi pohtia salakuuntelun hyötysuhdetta. Vaikka melkein kaikki uhkakuvat ovat teknisesti mahdollisia, niiden toteuttamisessa ei useinkaan ole järkeä. Facebook joutuu puntaroimaan, mikä on järkevää resurssien käyttöä. Sanojen poiminta puheesta olisi turhan hankalaa, kun vaihtoehtona on kerätä samat tiedot surffailusta. Se on teknisesti helppoa, yleisesti tiedossa ja kaikkialla hyväksyttyä. Miksi ottaa PR-riski kuuntelun paljastumisesta? Sillä yhtiö tekisi haittaa lähinnä itselleen.
On mahdollista, että Facebook vasta testailee ominaisuutta ja sen vuoksi se näyttää toimivan vain ajoittain. Tulevaisuudessa, kun surffailun seurannan keinot on käytetty loppuun, salakuuntelu otetaan sitten yleiseen käyttöön. Siihen mennessä myös ilmapiiri on saatu lobattua salakuuntelulle myönteiseksi.
Harva on pystynyt toistamaan ilmiötä, mutta kuten Imagen jutun palautteista näkee, sellaisiakin henkilöitä on. Itse en kuulu tähän joukkoon. Olen lausunut puhelimelle monta kertaa avainsanoja, mutta ne eivät ole vaikuttaneet mitenkään mainoksiin.
Itse asiassa FB-sivullani näkyvät mainokset ovat suorastaan hölmöjä, eivätkä liity mitenkään tekemisiini. Tuotehakujen jälkeen siellä näkyy etsittyjen tuotteiden mainoksia, mutta ne eivät säily pitkään. Nyt seinällä on mainos Denonin äänentoistosta ja Plan-kummeista.
Herää epäily, ettei FB seuraa edes nettisurffailuani kovin tarkasti.
Voisiko selitys olla psykologinen? Mainokset vaihtuvat ja jos ne osuvat yksiin puhuttujen asioiden kanssa, se herättää huomiota. Ne mainokset, jotka menevät ihan metsään, unohtuvat heti. Ja vaikka ei itse kirjoittaisi aiheista, joku kaveri on saattanut lähettää viestejä aiheista, joista on puhuttu yhdessä. Näin puhe on muuttunut avainsanoiksi, vaikkei sitä itse huomaakaan.
Vai onko tässä sittenkin jotain takana? Joku väittää saaneensa mainoksia asioista, joista on puhunut luottamuksella vain lääkärin kanssa. Sellainen olisi vahva todiste salakuuntelun puolesta.
Jotta asiaan tulisi selkeyttä, olen perustanut uuden FB-tilin ja Gmail-osoitteen. Näin vanhat historiat eivät pääse vaikuttamaan mainosten valikoitumiseen. Lausun puhelimelle keksittyjä avainsanoja ja katson, vaikuttavatko ne mainoksiin.
Vielä mitään ei ole tapahtunut. Palaan aiheeseen jos tilanne muuttuu. Siihen asti luokittelen ilmiön samaan kategoriaan kuin ns. sähköallergian: oireet ovat todellisia, mutta syyt muualla kuin itsestä tuntuu.
Lisäys 17.3.2015: Tänään on kaunis, aurinkoinen aamu. Facebookiin on ilmestynyt aurinkolasien mainos:
Tiedän, etten ole sanonut "aurinkolasit" ääneen, vaikka käytinkin niitä työmatkalla toimistolle. Mutta jos olisin, olisi nyt helppo epäillä Facebookin salakuunnelleen puheitani. Voisiko selitys Facebookin epäiltyyn salakuunteluun olla näin yksinkertainen?
Imagen uusin juttu on teknisesti hieman epätarkka (Android luovuttaa käyttäjätietoja iOS:ää helpommin, alemmalla TCP-tasolla liikkuu salaista dataa) eikä edes toimitus pystynyt toistamaan havaintoa. Silti aihe kutkuttaa mielikuvitusta ja saa pohtimaan, olisiko se edes teoriassa mahdollista.
No, olisihan se. Kaikissa älypuhelinalustoissa (iOS, Android, Windows Phone) on kehittynyt puheentunnistus, joka toimii myös suomen kielellä. Teoriassa Facebook-sovellus voisi kuunnella ympäristöään ja käyttää tietoja mainosten valitsemiseen. Mutta on epätodennäköistä, että niin todella tapahtuisi -- ainakaan vielä.
Ensinnäkin jatkuva kuuntelu ja puheentunnistus kuluttaisi akkua, minkä käyttäjä huomaisi. Toiseksi puheentunnistus vaatii verkkoyhteyden, mikä rajoittaa esimerkiksi käännössovellusten hyödyntämistä ulkomailla. Puheen salakuuntelu näkyisi jatkuvana verkkoliikenteenä, mitä Image-lehti tai muutkaan eivät ole pystyneet havaitsemaan. Jatkuva liikenne olisi ongelma maissa, joissa ei ole kiinteähintaista mobiilidataa -- eli siis melkein kaikkialla.
Tiettävästi mikään sovellus ei tee puheentunnista ilman nettiyhteyttä. Facebook voisi olla ensimmäinen, mutta silloin ominaisuus tuotaisiin varmaankin tarjolle myös muihin tarkoituksiin.
Kolmanneksi voi pohtia salakuuntelun hyötysuhdetta. Vaikka melkein kaikki uhkakuvat ovat teknisesti mahdollisia, niiden toteuttamisessa ei useinkaan ole järkeä. Facebook joutuu puntaroimaan, mikä on järkevää resurssien käyttöä. Sanojen poiminta puheesta olisi turhan hankalaa, kun vaihtoehtona on kerätä samat tiedot surffailusta. Se on teknisesti helppoa, yleisesti tiedossa ja kaikkialla hyväksyttyä. Miksi ottaa PR-riski kuuntelun paljastumisesta? Sillä yhtiö tekisi haittaa lähinnä itselleen.
On mahdollista, että Facebook vasta testailee ominaisuutta ja sen vuoksi se näyttää toimivan vain ajoittain. Tulevaisuudessa, kun surffailun seurannan keinot on käytetty loppuun, salakuuntelu otetaan sitten yleiseen käyttöön. Siihen mennessä myös ilmapiiri on saatu lobattua salakuuntelulle myönteiseksi.
Harva on pystynyt toistamaan ilmiötä, mutta kuten Imagen jutun palautteista näkee, sellaisiakin henkilöitä on. Itse en kuulu tähän joukkoon. Olen lausunut puhelimelle monta kertaa avainsanoja, mutta ne eivät ole vaikuttaneet mitenkään mainoksiin.
Itse asiassa FB-sivullani näkyvät mainokset ovat suorastaan hölmöjä, eivätkä liity mitenkään tekemisiini. Tuotehakujen jälkeen siellä näkyy etsittyjen tuotteiden mainoksia, mutta ne eivät säily pitkään. Nyt seinällä on mainos Denonin äänentoistosta ja Plan-kummeista.
FB-mainokset eivät näytä kovin osuvilta. |
Voisiko selitys olla psykologinen? Mainokset vaihtuvat ja jos ne osuvat yksiin puhuttujen asioiden kanssa, se herättää huomiota. Ne mainokset, jotka menevät ihan metsään, unohtuvat heti. Ja vaikka ei itse kirjoittaisi aiheista, joku kaveri on saattanut lähettää viestejä aiheista, joista on puhuttu yhdessä. Näin puhe on muuttunut avainsanoiksi, vaikkei sitä itse huomaakaan.
Vai onko tässä sittenkin jotain takana? Joku väittää saaneensa mainoksia asioista, joista on puhunut luottamuksella vain lääkärin kanssa. Sellainen olisi vahva todiste salakuuntelun puolesta.
Jotta asiaan tulisi selkeyttä, olen perustanut uuden FB-tilin ja Gmail-osoitteen. Näin vanhat historiat eivät pääse vaikuttamaan mainosten valikoitumiseen. Lausun puhelimelle keksittyjä avainsanoja ja katson, vaikuttavatko ne mainoksiin.
Vielä mitään ei ole tapahtunut. Palaan aiheeseen jos tilanne muuttuu. Siihen asti luokittelen ilmiön samaan kategoriaan kuin ns. sähköallergian: oireet ovat todellisia, mutta syyt muualla kuin itsestä tuntuu.
Lisäys 17.3.2015: Tänään on kaunis, aurinkoinen aamu. Facebookiin on ilmestynyt aurinkolasien mainos:
Kuka sanoi "aurinkolasit"? |
Niistä asioista, joista puhuu tekee myös usein Google-hakuja tai muuten kirjoittaa nettiin ja tämä saattaa olla mainosten syy.
VastaaPoista"olen perustanut uuden FB-tilin ja Gmail-osoitteen"
VastaaPoistaOnko blogisti aivan varma siitä etteivät FB ja Google osaa yhdistää uusia tilejä blogistiin?
Varmaan osaavat, mutta aloittamalla alusta varmistan ainakin sen, etteivät suositukset tule omista aiemmista viesteistä.
VastaaPoistaPieni pohdinta:
VastaaPoistaTarvitseeko mainosnäyttöjä generoiva puheentunnistus verkkoyhteyttä?
Periaatteessa voisi riittää että puhelimen Facebook -ohjelma on ladannut muistiinsa x määrän mainoksia (esim 100) ja niihin liittyvät puhe-avainsanat. Eli ei yritäkkään tunnistaa kaikkea puhetta vaan ainoastaan rajatun määrän avainsanoja.
Facebook voisi verkkoyhteyden aikana analysoida käyttäjää, ja personoida käyttäjän luuriin lähetettävän puhe -perusteisen mainoslistan. mitä turhaan personoimaan mainoksia miljoonasta vaihtoehdosta kun voi suurinpiirtein kohdistaa sopivimmat 20-100 mainosta.
iOS kysyy käyttäjän luvan, mikäli applikaatio yrittää käyttää mikrofonia. Eli FB applikaatio ei voi huomaamatta kuunnella mitään. Androidissa sen sijaan mihinkään ei kysytä lupaa, joten siellä kaikenlainen salatoiminta on ihan mahdollista.
VastaaPoistaPetteri jospa facebook käytti etukameraa sen vakoilemiseen, että sulla on aurinkolasit ja ovat todellakin vaihdon tarpeessa :)
VastaaPoistaTarvitseeko mainosnäyttöjä generoiva puheentunnistus verkkoyhteyttä?
VastaaPoistaTarvitsee. Puhujariippumatonta tunnistusta ei tehdä sana kerrallaan vaan myös ympäröivät sanat huomioiden.
Tunnistus, joka lataisi puhelimen muistiin vaikkapa sata avainsanaa, olisi toimiessaankin lähes hyödytön, sillä noin pienellä valikoimalla osuvien mainosten valinta olisi tehottomampaa kuin perinteinen nettisurffauksen seuranta.
Kommentoisin Iivari Lantun väitettä.
VastaaPoistaFacebookin tai Googlen ei ole ihan helppo yhdistää Petteri Järvisen perustamaa uutta tiliä Järviseen itseensä. Tilithän voi perustaa millä tahansa nimellä ja ainoa yhdistävä tekijä voisi olla tilien luomiseen käytetty laite tai nettiyhteys.
Jos ei tyhjennä selaimesta kaikkia tietoja, niin esim. evästeillä yhdistäminen käy todella helposti. Ilman evästeitä ja ip-osoitetta yhdistäminen ei onnistu kovin tarkasti, etenkin jos käyttää eri nimeä, sähköpostiosoitetta, väärää kuvaa, eikä kytkeydy keneenkään kaveriin. TorBrowserilla saa kaikkein varmimmin salattua identiteettinsä.
VastaaPoista