Linkit

maanantai 2. helmikuuta 2015

Mediakriittisesti Googlen datakeskuksesta

Ylen uutissivulla osui silmiini kiinnostava otsikko: Selvitys ylistää Suomea - huippupaikka Googlelle ja sen kilpailijoille. Tekstissä kerrotaan mm. että "Oxford Research -yhtiön raportti pitää Suomea loistavana paikkana ulkomaisille palvelinkeskuksille". Uutisen tekstissä kehutaan Googlen toimintaa ja Haminan palvelinkeskusta.

Kiinnostukseni heräsi, sillä uutisen oli kirjoittanut Yle Kymenlaakson aluetoimitus. Halusin tutustua alkuperäiseen raporttiin, mutta jutussa ei ollut raportin nimeä saati linkkiä siihen. Siispä tekemään itse mediakriittistä taustatyötä, joka Ylen toimittajalta oli jäänyt tekemättä.

Googlaus paljasti, että komeasta nimestään huolimatta Oxford Research on pohjoismainen yritys, jolla ei ole mitään tekemistä Englannin Oxfordin kanssa. Kotisivulla http://www.oxfordresearch.fi/ osoitteeksi kerrotaan Heikinkatu 7, Kotka. Siis kaupunki Haminan vieressä.

Henkilöstösivulla on vakuuttava galleria naamakuvia, mutta laskujeni mukaan henkilöistä vain kolme on suomalaisia -- samat nimet, jotka mainitaan raportin kirjoittajina. Voisi päätellä, että Oxford Researchin Suomen-yksiköllä on kaksi toimistoa (Kotka, Helsinki) ja kolme työntekijää.

Yhtiön kotisivulta selviää myös, miksi toimittaja oli jättänyt raportin lähteen linkittämättä. Ylen uutisen teksti on copy/pastettu lähes suoraan yhtiön tiedotteesta. Toimittaja ei kaikesta päätellen ole edes tutustunut selvitykseen. Ilmeisesti hän ei myöskään ole ollut paikalla Haminassa, missä selvitys on tänään esitelty pääministerin vierailun yhteydessä.

Kotisivun tekstistä Oxford Research toteuttaa  arviointeja ja analyysejä sekä tarjoaa strategisia konsultointipalveluja. Me myös jaamme karttunutta tietoamme eteenpäin erilaisissa seminaareissa ja muissa tapahtumissa. Oxford Research yhdistää syvällisen akateemisen osaamisen, vankan strategisen näkemyksen ja erinomaiset viestintäkompetenssit syntyy vaikutelma, että kyse on lähinnä viestintä- ja lobbaustoimistosta. Johtopäätöstä tukee myös selvityksessä oleva lause: We are documenting and developing knowledge through analyzes, evaluations and investigations, providing political and strategic stakeholders with a better basis for their decisions.

Herää epäilys, että lobbarit ovat vedättäneet Ylen toimittajaa. Selvimmin se käy ilmi otsikosta:

Ylistystä Suomelle... Suomesta.
Ei ole suurikaan yllätys, että suomalaisten itsensä tekemä selvitys ylistää Suomea. Ja kun raportin avaa, alkusivulla lukee This report is prepared by Oxford Research and commissioned by Google. Google siis kehuu selvityksessä itseään ja antaa ymmärtää olevansa myös "selvityksen" rahoittaja.

Huolimaton uutisointi osuu kiusalliseen aikaan, sillä Ylen uutistyö on juuri saanut kritiikkiä yksisarvisista ja uutispäätoimittaja Atte Jääskeläinen on puolustanut yhtiön uutistyötä.

Ja näin lobbaus leviää eteenpäin uutisena: Tutkimus - Datakeskukset tuovat Suomeen tuhansia työpaikkoja kirjoittaa Turun Sanomat. Selvitys on jossain vaiheessa muuttunut tutkimukseksi, ja loppulause kertoo vielä miten Oxford Researchin raportti luovutettiin tänään Haminassa pääministeri Alexander Stubbille (kok) ja eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakalle (kok). He tuskin tiesivät, että kyse on Googlen maksamasta lobbauksesta.

Mediakriittisyys jää yhä useammin lukijalle. Kaikkia raportteja, selvityksiä tai Ylen uutisia ei kannata niellä purematta. On aina varminta etsiytyä alkuperäisen uutisen lähteelle tarkistamaan taustat.

12 kommenttia:

  1. Nämä paikallistoimitukset julkaisevat (tätä nykyä?) ihan mitä sattuu.

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Eikö tämä ole ihan liian tavallista muutenkin Suomen mediassa. Julkaistaan suoraan tiedotteita.

    Minä en viitsisi tehdä toimittajan työtä ja siksi maksan muutamasta uutislähteestä.
    Eikä ne ole kaikki Suomalaisia.

    Viimeksi korjasin Hesarin juttua joka oli otettu vain ilmaisesta nettilehdestä, mutta jutusta puuttui ihan oleellisia osia jotka täysin muuttivat jutun luonteen.
    Tai voihan se olla että Hesari halusi vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen eli manipuloida.
    En tiedä. Enkä lähde enempään asiaa penkomaan.

    VastaaPoista
  4. Aiheellinen kommentti. Juttuun liittyen keskustelimme tänään pitkään lähdekritiikistä ja lähdekriittisyydestä ja otamme tästä opiksi.
    Kiitos palautteesta.

    Vesa Grekula
    päällikkö, Yle Kymenlaakso

    VastaaPoista
  5. Osataan tämä Ylen "paremmissakin" piireissä. Esimerkki tältä päivältä (Panimoliiton rahoittama tutkimus): http://yle.fi/uutiset/olut_urheilujuomia_parempi_palautusjuoma/7778818

    VastaaPoista
  6. Tähän olut-uutiseen oli sentään haettu asiantuntijan kommentti:

    "Reinivuo suhtautuu epäilevästi koko pro gradu -tutkielmaan.

    – Jos kyseessä on yhden miehen juomakoe, niin siitä ei voida vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä."

    Heh, heh!

    VastaaPoista
  7. Hieno esimerkki blogin pitäjän mediakritiikin taidoista ja ikävä esimerkki toimitustyöstä, todellinen "rookie mistake".

    Toimittajan, jos kenen, pitäisi penkoa jutun taustoja tinkimättömän huolellisesti. Pidän tätä yhtenä kyseisen ammattikunnan tärkeimmistä velvollisuuksista.

    Myönnän häpeillen ja anonyymiyden turvin: Tämä blogikirjoitus avasi enemmän silmiäni. Olen ollut naiivi ja pitänyt mm. Helsingin Sanomia sekä Yleä luetettavina ja miltei erehtymättöminä tiedonlevittäjäni. En juurikaan ole vaivautunut niiden kohdalla mediakriittisyyteen. Tämän kirjoituksen ansiosta lupaan jatkossa vaivautua.

    Vaikka uutinen ei maailmanmenoa suuremmin hetkauta, se jätti itselleni pysyvän epäilyksen siemenen. Toivon todella, että tämä oli uraansa aloittelevan toimittajan, yksittäinen huolimattomuus, kiireen ikeessä väkisin ulostettu.

    Mikäli blogin muilla lukijoilla tai blogistilla itsellään on tuoreita esimerkkejä vastaavista kömmähdyksistä, tutkailisin niitä mielelläni. Joten linkkivinkkejä kehiin lisää, kiitos.

    Kaikkein opettavaisinta, niin lukijalle kuin tekijällekin, olisi kuulla miten tällainen pääsi tapahtumaan. Oliko kyse osaamattomuudesta, kiireestä, yksittäisestä vahingosta vai mistä? Miten juttu konkreettisesti tehtiin: Käytiinkö paikanpäällä, haastateltiinko ihmisiä vai julkaistiinko yrityksen tiedote sellaisenaan.

    Entä miten tekijä ja hänen työnantajansa aikovat konkreettisesti parantaa toimintaansa. Siis muutenkin kuin vain keskustelemalla lähdekriittisyyden tarpeellisuudesta.

    Pyydän jutun tekijältä: Kerro meille. En tuomitse mutta halua tietää. Virheitä tekee meistä jokainen ja niistä voi ottaa opiksi.

    VastaaPoista
  8. Seurasin tätä eilen. Minun mielestäni samaa mantraa toistivat kyllä monet muutkin mediat, esim. STT. Jutut toki on nyt poistettu nettilehdistä ja tehty Stubbilla kaunisteltu versio tilalle.

    VastaaPoista
  9. Pelkkä ingressi sai jo epäilemään jutun alkuperää, sen verran uskomattomalta se kuullosti.

    Mutta kuten yleensä, kaikkiin juttuihin pitää suhtautua terveen kriittisesti. Toimittajathan joutuvat kirjoittamaan juttuja ihan laidasta laitaan, eikä voi mitenkään olettaa että he tuntevat tai ymmärtävät käsittelemäänsä aihetta lähimainkaan yhtä hyvin kuin asiaan perehtyneet. Tämä oli kyllä hyvä opetus lähdekritiikin merkityksestä.


    VastaaPoista
  10. Anonyymi tuossa yllä pyysi muita esimerkkejä median tarkoitushakuisesta uutisoinnista. Itselle kolahti muutama aika takaperin Jussi Halla-Ahon nimittely ja leimaaminen niin YLE, HS kuin AL sivuilla ja kävin lukemassa alkuperäiset kirjoitukset http://www.halla-aho.com/scripta/

    Tuo lukukokemus romutti uskoni YLE neutraaliuteen ja journalistiseen integriteettiin. Seurauksena peruutin AL tilauksen ja lopetin YLE uutisten seuraamisen, muita parempia lähteitä on maailma pullollaan.

    VastaaPoista
  11. Halla-Ahon saama kielteinen julkisuus on kyllä täysin miehen itsensä ansiota. Blogitekstit vain vahvistavat käsitystä, jos bias ei ole tunkkaisen islamofobian suuntaan.

    Itse asiaan palatakseni:
    Tiedotteiden tuuppaaminen suoraan verkkoon houkuttelevan otsikon kanssa on online-uutistoiminnassa bisneksen ydin, mutta Ylellä ei pitäisi olla taloudellista painetta lähteä tähän mukaan. Uskottavuus on herkkä konstruktio ja sen romahtaminen koko organisaatiolta ei vaadi kuin yhden huolimattoman toimittajan.

    VastaaPoista