Uutinen kertoo saman, minkä Plussa-asiakkaat saivat tiedoksi kirjeitse jo vuoden alussa: K-kauppa alkaa seurata Plus-asiakkaiden ostoksia tuotekohtaisesti. Aiemmin seurantaa on virallisesti tehty vain tuoteryhmä- ja loppusummatasolla, mutta kuten myrkkyoliivit osoittivat, kaikki ostostiedot ovat tallella ja voidaan yhdistää asiakastietoihin mikäli halutaan.
Joitakin vuosia sitten kysyin, miksi K-kauppa keräsi tiedot vain tuoteryhmätasolla. Vastaus oli, että ostosrivien tallentaminen olisi tullut liian kalliiksi. Jo silloin selitys kuulosti epäuskottavalta. Nyt levytilan hinta on entisestään halventunut ja ilmeisesti rivikohtaiset tiedot ovat koko ajan olleet saatavilla, mutta vain eri järjestelmässä. Siitä järjestelmästä en ole koskaan nähnyt rekisteriselostetta.
Aika on kypsä tarkkojen ostostietojen hyödyntämiselle. K- ja S-ryhmä ovat panostaneet suuria summia tietovarastoihin, analytiikkaan ja big dataan. Lidl on kiristänyt kilpailua, mikä lisää K-ryhmän intoa hyödyntää keräämäänsä tietoa tehokkaammin.
Analytiikka ja big data olivat trendikkäitä termejä vielä pari vuotta sitten. Tällä hetkellä näyttää siltä, että K- ja S-ryhmä veikkasivat väärää hevosta. Taantuma ja Lidl tekivät asiakkaista erittäin hintatietoisia. Täsmämarkkinointia ja palvelua tärkeämpää ovatkin nyt halvat hinnat ("Pakkomielteinen halvalla ostamisen kulttuuri vaivaa suomalaisia", HS pääkirjoitus 24.2.2015). Juuri nyt päivän sana on halpuuttaminen, joka joissakin ruokatavaroissa on oikeasti toteutunut.
Hitaimmatkin alkavat nyt ymmärtää, että bonus-järjestelmä on psykologista huijausta. Asiakas maksaa itse omat bonuksensa ja tulee samalla pönkittäneeksi kahden ison keskusliikkeen duopolia. Ja sitten on vielä menetetty yksityisyys. Toivottavasti Lännen Omavoima saa paljon seuraajia; se päätti luopua kalliista S-bonusjärjestelmästä ja siirtää muka-bonukset suoraan hintoihin.
Tässä taloustilanteessa olisi parasta ajaa kaikki kalliit tietojärjestelmät alas ja siirtää säästöt suoraan asiakashintoihin. Mutta tilanne muuttuu, kun uusi nousukausi joskus alkaa. Mitä paremmin kotimainen kauppa (tai sen tietokone) tuntee asiakkaansa, sitä paremmin se pystyy kilpailemaan ulkomaisia halpaketjuja vastaan.
Kiinnostavaa on, että kaikesta yksityisyyspuheesta ja iso veli valvoo -peloista huolimatta monet suorastaan toivovat ostojensa seuraamista ja kohdennettua markkinointia. Ilta-Sanomien uutisessa S-ryhmän Saarikoski kertoo tarkempien ostotietojen keräämisen lähteneen asiakkaiden toivomuksesta. He itse haluavat kohdennetumpaa mainontaa.
Jk. Tätä kirjoitusta varten kävin ottamassa kuvat Saarioisten kanakeitosta K-kaupassa ja S-ryhmän Prismassa.
K-kaupan hinta on mahtipontisesta mainoksesta huolimatta 56 senttiä (peräti 31 prosenttia!) kalliimpi:
Mutta ei se mitään -- ostan kalliimmalla, koska siitä saa enemmän bonusta : -)
Lisäys 15.3.2015: Samaisessa K-kaupassa kanakeiton hinta nyt 1,99 euroa.
Joitakin vuosia sitten kysyin, miksi K-kauppa keräsi tiedot vain tuoteryhmätasolla. Vastaus oli, että ostosrivien tallentaminen olisi tullut liian kalliiksi. Jo silloin selitys kuulosti epäuskottavalta. Nyt levytilan hinta on entisestään halventunut ja ilmeisesti rivikohtaiset tiedot ovat koko ajan olleet saatavilla, mutta vain eri järjestelmässä. Siitä järjestelmästä en ole koskaan nähnyt rekisteriselostetta.
Aika on kypsä tarkkojen ostostietojen hyödyntämiselle. K- ja S-ryhmä ovat panostaneet suuria summia tietovarastoihin, analytiikkaan ja big dataan. Lidl on kiristänyt kilpailua, mikä lisää K-ryhmän intoa hyödyntää keräämäänsä tietoa tehokkaammin.
Analytiikka ja big data olivat trendikkäitä termejä vielä pari vuotta sitten. Tällä hetkellä näyttää siltä, että K- ja S-ryhmä veikkasivat väärää hevosta. Taantuma ja Lidl tekivät asiakkaista erittäin hintatietoisia. Täsmämarkkinointia ja palvelua tärkeämpää ovatkin nyt halvat hinnat ("Pakkomielteinen halvalla ostamisen kulttuuri vaivaa suomalaisia", HS pääkirjoitus 24.2.2015). Juuri nyt päivän sana on halpuuttaminen, joka joissakin ruokatavaroissa on oikeasti toteutunut.
Hitaimmatkin alkavat nyt ymmärtää, että bonus-järjestelmä on psykologista huijausta. Asiakas maksaa itse omat bonuksensa ja tulee samalla pönkittäneeksi kahden ison keskusliikkeen duopolia. Ja sitten on vielä menetetty yksityisyys. Toivottavasti Lännen Omavoima saa paljon seuraajia; se päätti luopua kalliista S-bonusjärjestelmästä ja siirtää muka-bonukset suoraan hintoihin.
Tässä taloustilanteessa olisi parasta ajaa kaikki kalliit tietojärjestelmät alas ja siirtää säästöt suoraan asiakashintoihin. Mutta tilanne muuttuu, kun uusi nousukausi joskus alkaa. Mitä paremmin kotimainen kauppa (tai sen tietokone) tuntee asiakkaansa, sitä paremmin se pystyy kilpailemaan ulkomaisia halpaketjuja vastaan.
Kiinnostavaa on, että kaikesta yksityisyyspuheesta ja iso veli valvoo -peloista huolimatta monet suorastaan toivovat ostojensa seuraamista ja kohdennettua markkinointia. Ilta-Sanomien uutisessa S-ryhmän Saarikoski kertoo tarkempien ostotietojen keräämisen lähteneen asiakkaiden toivomuksesta. He itse haluavat kohdennetumpaa mainontaa.
Jk. Tätä kirjoitusta varten kävin ottamassa kuvat Saarioisten kanakeitosta K-kaupassa ja S-ryhmän Prismassa.
Prisma: 1,79 euroa. |
K-kauppa: 2,35 euroa. |
Lisäys 15.3.2015: Samaisessa K-kaupassa kanakeiton hinta nyt 1,99 euroa.
Yhteiskunnan tehokkuuden nimissä tottakai ostostiedot pitää tallentaa. Kauppias on jo velvoitettu tallentamaan kuittien tiedot. Mutta olisi omituista, jos estettäisiin identifioimasta asiakkaita.
VastaaPoistaMyös asiakkaan pitäisi voida tallentaa tiedot ostoksistaan sähköisesti. Tarvittaisiin sähköinen kuitti, jossa olisi lisäksi jokaisen tuotteen EAN-koodi. Nykyisellä kuitilla ei tee yhtään mitään.
Muutaman vuosikymmenen kokemuksella rekistereistä, datan keruusta ja käsittelystä voin lohduttaa blogistia.
VastaaPoistaVaikka bonus- tai pistekauppa kerää ostoksista tarkan datan ei siitä ole kuitenkaan mitään hyötyä. Itse keruuprosessi tai kertyneen datan käsittely sössii koko jutun. Johtajat eivät lue raportteja ja analyysejä vaan lähettävät alaisille kiireesti täytettäviä Exceltaulukoita jotka eivät ole vertailukelpoisia edellisvuotisten kanssa.
Näin on aina ollut ja tulee ikuisesti olemaan.
Tietotekniikka tekee itsenäisesti päätöksiä markkinoinnista, kaikkea ei enää tarvitse hyväksyttää johdolla. Ainakin sen verran on muuttunut :-)
VastaaPoistaMahtaakohan siirtyä bonus-järjestelmästä poistuminen hintoihin, vai sähköyhtiön/kaupan/muun omaan pussiin?
VastaaPoistaNormaalissa elämässä maksamme jatkuvasti "muiden" kuluja, jos maksat käteisellä tai debit-kortilla maksat luottokortti-asiakkaan korkeamman provision. Monia palveluita ostetaan samalla summalla riippumatta siitä paljonko sitä käyttää, esimerkkeinä vaikkapa Spotify tai Netflix.
Ihmiset toisaalta valittavat, kun saavat mainoksia asioista. jotka eivät heitä kiinnosta. Siten kuitenkin kaikenlainen tiedon kerääminen mainosten paremman kohdistamisen mahdollistamiseksi tyrmätään.
VastaaPoistaMinun ostoksiani ei kovin helposti seurata; olen jättänyt lompsasta pois suurimman osan korteista (ajokortti, kirjastokortti ja debitkortti ovat enää jäljellä), maksan useimmiten käteisellä (ellen ole unohtanut käydä automaatilla). Ei niistä plussapisteistä koskaan kertynyt mitään kiinnostavia bonuksia. Paljon mielummin keskitän enimmät ostokseni L-markettiin, sillä säästää enemmän.
VastaaPoistaYksi Turkkulaanen: L-marketissa vasta ostoksia seurataankin. Kaikki tuntevat siellä toisensa. Monet kertovat avoimesti ostamisistaan.
VastaaPoistaSitä paitsi itselläni on säilössä joku vihko, johon on merkitty erään Pertin kaikki ostokset kyläkaupassa. Mies on ilmeisesti ostanut kaiken velaksi?
Kaupankäynti on luonteeltaan sellaista, jonka tulisi olla julkista. Nykyinen S-Ryhmän käytäntö on vielä hyvin yksityistä toimintaa.
Maailmassa lähes kaikilla kaupoilla on omat bonuskorttinsa ja kanta-asikasohjelmansa, paitsi jenkeissä, jossa leikellään kuponkeja lehdistä, tilataan niitä sähköpostiin ja käytetään kolmanosapuolen löydä parhaat kuponkitarjoukset weppisaiteilla.
VastaaPoistaAldi ja Lidl taitavat olla ainoita, joilla noita ei ole, mutta silti Aldi ja Lidl lopettavat kauppojaan Ranskassa kun eivät pärjää Carrefourin bonuskorteille.
Samaan ääneen täällä ihmetellään kun lehdet nyppivät ylihintaa uskollisilta tilaajilta ja satunnaisille annetaan ilman. Tämäkö pitäisi saada maitokauppaan kanssa?
Lidl ei siis anna alennuksia, mutta ei ole välttämättä halvin.
K-ryhmästä saa bonusta, mutta se on mitätön. Säästöt syntyvät tarjouksista, joita saa vain kortilla.
K-ryhmällä on kallein lähtöhintataso myöskin.
S-ryhmässä on kohtuullinen hintataso, lähes sama kuin Lidl ja bonus, joka on 0 - 5% kuukaudessa, parina kuukautena 10%. Maksimialennuksen saa 750 - 1500 kuukausiostoksilla S-ryhmästä tai heidän kumppaneiltaan ja vuosittain 20 euroa korkoa kortin hinnalle, joka on 100 euroa.
Reissumies maksaa Lidlissä 37 senttiä ja Prismassa samoin, mutta saan kortilla siihen hyvällä tuurilla vielä 10% alennuksen.
S-ryhmän ja K-ryhmän halvimmat hinnat ovat Prismassa ja City-marketissa.
Keskustan pienessä K-kaupassa tuote saattaa olla puolet kalliimpi, joten ihmisllä on aika vääristyneitä mielikuvia ruoan hintatasosta.
Sähköyhtiöistä: Ne saattavat maksimissaan antaa asiakkaille sen mitä he ennen maksoivat S-ryhmälle rojalteina systeemin käyttämisestä.
Voi myös verrata vaikkapa hotellivaraukseen.
VastaaPoistaAjattelen että varaan Visa-kortillani suoraan hotellin sivuilta niin saan halvimman hinnan. Saan huoneen, hotelli saa rahat vähennettynä luottokortin provisiolla.
Joku toinen varaa saman hotellin välityspalvelun sivujen kautta Amexillaan, saa Amexin Rewards-pisteet ja lisäksi välityspalvelun kanta-asiakaspisteet, jotka vastaavat 10% alennusta kun hotelleja tarvitsee pidemmän päälle enemmän. Bonuksena koko varaus on tehty 7% cashback-järjestelmän kautta.
Huoneen hinta oli sama mutta raha liikkui aivan eri tavalla. Pääseekö näistä jotenkin eroon, jotta hinnat laskisivat? Tuskin.
Bonuskorttien omistaminen on hyödyllistä koska niillä saa tuotteita normaalihintaan. Varsinkin K-ryhmällä on usein tarjouksia että tuotteen saa halvemmalla hinnalla jos on plussakortti. Mielestäni on typerää periaatteen vuoksi maksaa korkeampaa hintaa kun melkein kaikilla muilla kyseinen alennuskortti on.
VastaaPoistaYksi hyvä puoli korteissa on että takuukuitit kirjautuvat heidän verkkopalveluun jolloin niitä ei tarvitse enää skannata omalle koneelle.
Takuukuitit? Kuinka usein niille on käyttöä?
VastaaPoistaKesko on siitä mukava yritys, että sillä on Plussan ohella rinnakkainen (asiakas)omistajajärjestelmä, joka palkitsee "jäsenensä" joka vuosi vaikka ei paljastaisi mitään asiointitietojaan Keskolle. Pääomapohjaisen järjestelmän tuotto on vuosittain suhteessa sidottuun pääomaan.
VastaaPoistahttp://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1028
Olihan niillä aikanaan tuotekohtainen seuranta käytössä mutta lopettivat sen kun kuulemma sille ei ollu tarpeeksi käyttäjiä. Tosin silloin data näkyi käytännössä ulospäin eli asiakkaalle ja palvelu taisi olla joku ravintotieto tms. jossa ruokaostosten ravintoarvot ym. oli siirretty johonkin taulukkoon per ostoskerta. Innovaatio tuokin, että osaavat nyt hyödyntää sitä dataa heille tärkeään asiaan. Voisi siitä tosin asiakaskin olla kiinnostunut (yhteenvetona) mitä on kaupasta tullut ostettua.
VastaaPoista@Petteri
VastaaPoistaTakuukuitit? Kuinka usein niille on käyttöä?
Eikö sinulla koskaan ole käynyt niin huonoa tuuria, että laite on hajonnut ennen kuin luvattu takuuaika on umpeutunut?
Kyllä minä olen aikuisikäisenä säästänyt satasia, saanut hyvitystä tai maksetun summan takaisin useammankin kerran, vaikka en mitään halpaa roskaa ostakaan. Jos ostaisin, niin sellaisen kuittia en luultavasti säästäisi.
Tietysti jos niitä kuitteja ei ole säästänyt niin sitten ei kyllä juuri mitään koskaan saa takaisin perättömistä lupauksista.
Kalliimmassakin tavarassa olevan ongelman selvittäminen on helpompaa kun on kuitti ja mahdollinen todistus luvatusta takuuajasta tallessa (pakkauksen osa tai joku muu läpyskä).
Ei se nyt niin kovin iso työ ole laittaa niitä erillisiin kuitti-kansioihin, aina uusin päälle ja sitten kun kansio muutaman vuoden jälkeen täysi niin merkkaa kuittien aikavälin kansion selkään ja sen vie kansio varastoon/vintille/...
Vintiltä sitten kaivaa jos ja kun tarvitaan. Jos ei tarvita 10v niin voihan niitä kansioita tyhjentää paperinkeräykseen, saunan uuniin tms ja kansion käyttää uudestaan. Ei siinä kauan mene kun yhden kansion joskus tyhjtentää tai vaihtaa erilliseen vähän tilaa vievään 'arkistomappiin'.
Mulla on yli 40v ajalta arkistoa, eikä sitä nyt edes ole kuin puolitoista metriä. Ja siinä onkin sitten melkein kaikki muutaman kympin ylittävän hankinnan kuitit, palkkakuitit, työsopimukset, veroilmoitukset, jne. jne. Tiliotteetkin vuoteen 2010 asti, sen jälkeen ne on vain sähköisenä tallessa (parilla eri medialla).