Alkoholimainontaa rajoittava laki nousi syystäkin median ja kansalaisten hampaisiin. Mitä järkeä on säätää lakia, jonka soveltamiseen tarvitaan 60 sivun pikkutarkka ohje ja jonka linjaukset herättävät lähinnä huvittuneisuutta? Lisäksi tiedetään, ettei laki pysty estämään sosiaalista mediaa tai ihmisten oma-aloitteista toimintaa. Laki on yksinkertaisesti mahdoton.
Julkisuudessa kansanedustajat ovat heränneet vastustamaan byrokratiaa ja ylenpalttista sääntelyä, vaikka ovat itse säätäneet ongelmia tuottavat lait. Viranomaiset noudattavat vain lain määräyksiä, ja lakien säätäminen on kansanedustajien tärkein tehtävä.
Eivätkö kansanedustajat perehdy lakeihin, joita säätävät? Oletan, että alkoholimainontaa säätelevästä laista pyydettiin lausuntoja ja järjestettiin valiokuntakuulemisia. Eikö niissä tullut ilmi, miten koomisiin tilanteisiin laki johtaa? Vai eivätkö edustajat perehtyneet lausuntoihin? Moni asiantuntija ramppaa valiokunnassa kuultavana ja laatii lausuntoja, eikä tästä työstä makseta mitään. Miksi lausuntoja pyydetään, jos niillä ei ole merkitystä?
Osa edustajista kritisoi mainoskieltoja liian tiukoiksi, vaikka äänesti itse vielä tiukemman lain puolesta. Onneksi heidän ehdotuksensa ei voittanut, jos kerran nykyinenkin laki on arkielämälle vieras ja tulee alan yrityksille kalliiksi.
Toinen paljon porua aiheuttanut määräys velvoittaa yrittäjän hakemaan maksullista lupaa, mikäli aikoo työskennellä omassa kampaamossaan itsenäisyyspäivänä -- esimerkiksi presidentin itsenäisyysjuhliin osallistuvia vieraita palvellakseen.
Kansanedustajat vetoavat usein suureen työmääräänsä. Onko edustajia siis liian vähän vai liian paljon? Kaksisataa edustajaa on väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin muissa maissa. Sujuisiko työ paremmin, jos edustajia olisi vähemmän?
Osa lainsäädännöstä tulee EU-direktiiveistä, minkä pitäisi vähentää kansallisen sääntelyn määrää. Voi myös kysyä, pitääkö pyörä keksiä joka maassa uudelleen. Alkoholimainonta on hankala alue, joten miksei perehdytä Ruotsin tai Norjan lakeihin ja mahdollisiin ongelmiin? Naapureista voisi ottaa oppia.
Kiire ei voi olla peruste tehdä lainvalmistelutyö huonosti, sillä epäonnistuneet lait palaavat kuormittamaan eduskuntaa uudelleen ja nakertavat koko yhteiskuntaa. Jos hyvää lakia ei pystytä tekemään, on parasta jättää laki kokonaan säätämättä. Selviämme ilman, jos olemme selvinneet tähänkin asti.
Lisäys 5.12.2014: Onneksi sentään joillakin kansanedustajilla on nöyryyttä tunnustaa virheensä.
Julkisuudessa kansanedustajat ovat heränneet vastustamaan byrokratiaa ja ylenpalttista sääntelyä, vaikka ovat itse säätäneet ongelmia tuottavat lait. Viranomaiset noudattavat vain lain määräyksiä, ja lakien säätäminen on kansanedustajien tärkein tehtävä.
Eivätkö kansanedustajat perehdy lakeihin, joita säätävät? Oletan, että alkoholimainontaa säätelevästä laista pyydettiin lausuntoja ja järjestettiin valiokuntakuulemisia. Eikö niissä tullut ilmi, miten koomisiin tilanteisiin laki johtaa? Vai eivätkö edustajat perehtyneet lausuntoihin? Moni asiantuntija ramppaa valiokunnassa kuultavana ja laatii lausuntoja, eikä tästä työstä makseta mitään. Miksi lausuntoja pyydetään, jos niillä ei ole merkitystä?
Osa edustajista kritisoi mainoskieltoja liian tiukoiksi, vaikka äänesti itse vielä tiukemman lain puolesta. Onneksi heidän ehdotuksensa ei voittanut, jos kerran nykyinenkin laki on arkielämälle vieras ja tulee alan yrityksille kalliiksi.
Toinen paljon porua aiheuttanut määräys velvoittaa yrittäjän hakemaan maksullista lupaa, mikäli aikoo työskennellä omassa kampaamossaan itsenäisyyspäivänä -- esimerkiksi presidentin itsenäisyysjuhliin osallistuvia vieraita palvellakseen.
Kansanedustajat vetoavat usein suureen työmääräänsä. Onko edustajia siis liian vähän vai liian paljon? Kaksisataa edustajaa on väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin muissa maissa. Sujuisiko työ paremmin, jos edustajia olisi vähemmän?
Osa lainsäädännöstä tulee EU-direktiiveistä, minkä pitäisi vähentää kansallisen sääntelyn määrää. Voi myös kysyä, pitääkö pyörä keksiä joka maassa uudelleen. Alkoholimainonta on hankala alue, joten miksei perehdytä Ruotsin tai Norjan lakeihin ja mahdollisiin ongelmiin? Naapureista voisi ottaa oppia.
Kiire ei voi olla peruste tehdä lainvalmistelutyö huonosti, sillä epäonnistuneet lait palaavat kuormittamaan eduskuntaa uudelleen ja nakertavat koko yhteiskuntaa. Jos hyvää lakia ei pystytä tekemään, on parasta jättää laki kokonaan säätämättä. Selviämme ilman, jos olemme selvinneet tähänkin asti.
Lisäys 5.12.2014: Onneksi sentään joillakin kansanedustajilla on nöyryyttä tunnustaa virheensä.
Tuntuu joskus, että koko prosessi on yhtä rahtikulttia. Eri lausuntoja ym. kerätään, kun pitää, mutta niillä juuri on vaikutusta asiaan. Yksi ongelma on, että ei ole oikein selkeää tahoa, joka ajaisi kansalaisten etua. Sitten säädetään lakeja, joiden vaikutuksista säätäjäkään eivät tiedä. Moni muistaa vielä vuoden 2005 tekijänoikeusuudistuksen ja DVD-levyjen kopioinnin, josta eduskunta ei tiennyt mitä se päätti. Tämä siis myönnettiin avoimesti, kyse ei ollut siitä, että asia olisi jäänyt huomiotta.
VastaaPoistaHomma toimisi vielä, jos meillä olisi hollantilainen asenne lakeihin, mutta kun olemme perineet asenteen, jossa laki nähdään pyhänä. 1800-luvulla laki nähtiin asiana, joka turvasi oikeudet, eikä siitä ole päästy yli.
Ei se kansanedustajien määrästä johdu, etteivät edustajat ehdi perehtyä säädettäviin lakeihin. Ongelmia on kaksi. Ensimmäinen vika on huonolaatuiset virkamiehet. Virkamiehet heittävät kansanedustajille maanantai-aamusta perjantai-iltaan kaiken maailman "hyviä kivoja ehdotuksia". Niitä siis tulee niin paljon, roskaa eri tuuteista, ettei kukaan kerkeä moista määrää suodattamaan. Toinen vika onkin sitten huonolaatuiset "kansan"edustajat, joille tuntuu se KANSANedustustehtävä olevan vain sellainen joutava sivutyö. Todellinen "työ" tehdään sitten kaiken maailman valiokunnissa-hallintoneuvostoissa-kaupunginvaltuustoissa-kirkkovaltuustoissa-kuntayhtymäjohdossa-yhdistyksissä-eu-humpuukeissa-kissanristiäisissä. Kun pitää pyörittää kahdeksan firman palettia samaan aikaan kun pitäisi keskittyä siihen kansankin edustamiseen, on ymmärrettävää että se kansan asioiden edustaminen on vain sellanen välttämätön paha, jota tehdään vain joutoaikana. Siitä kun saa niin surkeaa palkkaa verrattuna noihin hallintoneuvoston istumapaikkoihin. Näihin ongelmiin on simppeleitä ratkaisuja. Kun virkamies alkaa olla ulkona aikakaudesta, vaihdetaan virkamiestä. Ja kansanedustajille pitäisi tehdä velvoite VAIN JA AINOASTAAN edustaa sitä kansaa. Kaikki muut virat ja kissanristiäiset on vain jätettävä. Nyt jää vain se "palkkatyöpaikka" jäähylle kansanedustusajaksi.
VastaaPoista60 sivun pikkutarkka ohje?
VastaaPoistaTuo ohje ei ole pikkutarkka vaan sekava, siinä on toistoa, samoja tekstinpätkiä useaan kertaan.
Lisäksi se julkaistiin verkossa vain suomenkielisenä, ainakin julkaisupäivänä ja pari päivää sen jälkeen verkossa oli suomenkielinen voimassaoleva ohje ja puoli vuotta vanhempi ruotsinkielinen ohje. Ei näin saa olla, kyllä meillä veronmaksajilla on varaa saada säädökset kummallakin kansalliskielellä samana päivänä.
Vai pitääkö yrittäjien nyt säätää mainontaansa vastaanottajan äidinkielen mukaan?
Netissä on alkanut liikkumaan kirjoitelmia, että tämä Ehyt ry, joka antaa lausuntoja alkoholipoliitiikasta ja toimii asiantuntijana on lähinnä paikka, jossa RAY;n rahoin maksetaan palkkaa SDP:n vaaliorganisaatiolle.
VastaaPoistaYksikään ko. yhdistyksen asiantuntijoista ei esim. löydy JulkiTerhikistä jne.
Joten onko nuo päätökset sitten perustuneet tietoon vai haluttuun tavoitetilan saavuttamiseen.
Miksi ei oteta mallia Ranskasta.
VastaaPoistaSe on muutenkin maa jonka mallin ainakin fiksut ihmiset hyväksyvät.
MTV aamuTV kannattaa katsoa mitä tutkija kertoi: Suomen alkoholikuri kiinnostaa Euroopassa
Olen nähnyt Brittien lääkärijärjestönkin kehuneen mainontalakeja.
Vai onko sitä mieltä ettei Ranskassa voisi olla hyvä ottaa mallia?
"Alkoholimainonta on hankala alue, joten miksei perehdytä Ruotsin tai Norjan lakeihin ja mahdollisiin ongelmiin? "
VastaaPoistaNorjassa alkoholimainonta taitaa olla kokonaan kiellettyä. EU painosti Ruotsia sallimaan mietojen mainonnan. Suomi salli sen ihan oma-aloitteisesti.
Tämä on aikamoisessa ristiriidassa sen kanssa että EU toisaalta pakotti jäsenmaat kieltämään tupakkamainonnan.
Ranska -kun tuli puheeksi- 90-luvulla samalla kun Suomessa alkoholimainontaa vapautettiin, kielsi yli 12% juomien mainonnan ja sitä miedompienkin tv-mainonnan.
Suomi on ainoa pohjoismaa jossa alkoholin tv-mainonta on sallittua, mutta täälllähän tv-pomot ovat aina olleet poliitikkojen kavereita.