Helsingin Sanomat kirjoitti viime sunnuntaina kiinnostavan kuvauksen siitä, miten Suomi pysähtyisi laajan sähkökatkon sattuessa. Jutun mukaan Suomi ajautuisi kolmessa tunnissa sekasortoon, kun mikään ei toimisi. Mielestäni Hesarin arvio on turhan varovainen, sillä se ei huomioinut tietoliikenteen katkeamisen vaikutuksia täysimääräisesti.
Eilen 23.9.2014 järjestettiin Rovaniemellä Valve 2014 -harjoitus, jossa testattiin sähkökatkosta toipumista vesivoiman avulla. Harjoitus jouduttiin kuitenkin keskeyttämään, sillä jännitettä ei saatukaan palautettua suunnitellulla tavalla. Ongelmaksi nousi ilmeisesti ns. siemensähkö, jota ilman sähköllä toimivia jakeluverkon ohjauslaitteita ei pystytä ohjaamaan.
Suunnitellut 15-45 minuutin katkokset venyivät paikoin yli tunniksi, joten siemensähkö oli haettava harjoituksen ulkopuolelta. Jos kyse olisi ollut todellisesta katkosta, ulkopuolista apua ei välttämättä olisi ollut saatavissa ja toipuminen olisi voinut kestää jopa vuorokauden. Onneksi nyt ei ollut kova pakkanen, mutta entä jos olisi ollut tammikuu? Ironista kyllä, samana päivänä Joensuussa sattui laaja sähkökatkos, joka ei ollut harjoitus.
Tapahtuma osoitti harjoituksen tarpeellisuuden. Edes harjoituksesta toipuminen ei onnistukaan suunnitellulla tavalla. Saivartelija voisi väittää, että harjoitus epäonnistui, koska se jouduttiin keskeyttämään. Fingrid itse kutsuu harjoitusta tietenkin onnistuneeksi. Pääasia, että kokemuksista opittiin ja uusi harjoitus järjestetään.
Huoltovarmuuden ja kyberturvallisuuden kannalta tässä on paljon pohdittavaa. Suomi on haavoittuvampi kuin arvaammekaan. Tosipaikan tullen tapahtumatketjut ovat arvaamattomia ja niin mutkikkaita, ettei niitä pystytä ennakoimaan -- eikä siten myöskään harjoittelemaan.
Eilen 23.9.2014 järjestettiin Rovaniemellä Valve 2014 -harjoitus, jossa testattiin sähkökatkosta toipumista vesivoiman avulla. Harjoitus jouduttiin kuitenkin keskeyttämään, sillä jännitettä ei saatukaan palautettua suunnitellulla tavalla. Ongelmaksi nousi ilmeisesti ns. siemensähkö, jota ilman sähköllä toimivia jakeluverkon ohjauslaitteita ei pystytä ohjaamaan.
Suunnitellut 15-45 minuutin katkokset venyivät paikoin yli tunniksi, joten siemensähkö oli haettava harjoituksen ulkopuolelta. Jos kyse olisi ollut todellisesta katkosta, ulkopuolista apua ei välttämättä olisi ollut saatavissa ja toipuminen olisi voinut kestää jopa vuorokauden. Onneksi nyt ei ollut kova pakkanen, mutta entä jos olisi ollut tammikuu? Ironista kyllä, samana päivänä Joensuussa sattui laaja sähkökatkos, joka ei ollut harjoitus.
Tapahtuma osoitti harjoituksen tarpeellisuuden. Edes harjoituksesta toipuminen ei onnistukaan suunnitellulla tavalla. Saivartelija voisi väittää, että harjoitus epäonnistui, koska se jouduttiin keskeyttämään. Fingrid itse kutsuu harjoitusta tietenkin onnistuneeksi. Pääasia, että kokemuksista opittiin ja uusi harjoitus järjestetään.
Huoltovarmuuden ja kyberturvallisuuden kannalta tässä on paljon pohdittavaa. Suomi on haavoittuvampi kuin arvaammekaan. Tosipaikan tullen tapahtumatketjut ovat arvaamattomia ja niin mutkikkaita, ettei niitä pystytä ennakoimaan -- eikä siten myöskään harjoittelemaan.
Omalla kohdallani lyhyempi sähkökatkos ei mitään ongelmaa aiheuttaisi. Vettä on jemmassa jääkaapissa ja tarve olla yhteydessä minnekään on olematon.
VastaaPoistaRuoanlaitto olisi tietysti poissa laskuista, mutta eiköhän sitä pärjäisi kun on eines-paskaa tulee muutenkin syötyä.
Ainakin saisin naurunaihetta kerrakseen katsellessani seonneita ihmisiä huokailemassa digitaalisen maailman katoamista :)
Joku voisi vähän valaista mikä ihmeen siemensähkö. Jos jakeluverkkoon kytkee jännitteen, niin soisi sen jakeluverkon siitä heräilevän - ohjauslaitteineen. Hesarin mukaan myös voimaloiden käynnistys vaatii myös ulkopuolista siemensähköä. Mielenkiintoista, että voimalassa on järjestelmä poikineen, mutta ei sellaista, jolla voimalan voisi itsenäisesti käynnistää...
VastaaPoistaKieltämättä huolestuttaa miten laajasta sähkökatkosta palaudutaan, kun harjoitusoloissakaan sitä ei saatu tehtyä. Ongelmana näyttää olevan, että verkko kyllä on suunniteltu vikasietoiseksi, mutta ylläpitäjillä menee sormi suuhun kun poikkeustilanne tulee vastaan.
Kyllä voimalaitoksilla on oma pikkuinen dieselgeneraattori jolla saadaan ohjaussähköt ja generaatorin magnetointiin virrat. Ihmettelen kanssa itse että hittoonko siemensähköjä tarvitsee suomihan pitäsi olla oma varainen no haloo......eipä näytä olevan.
VastaaPoistaKyllä se sillä pitäisi onnistua tehdä laitoksen pimeä käynnistys ilman sen ihmeepiä ulkoisia virtalähteitä.
VastaaPoistaNiin ja oikein Ruotsista asti pitää käydä hattu kourassa siemensähköä hakemassa. Sanotaan, että nyt joku heittää julkisuuteen aivan loistavaa läppää joka menee ihan täydestä, tai sitten sähköverkossa on pikkaisen vielä suunnittelemista...
VastaaPoistaPetri Honganmäki: Aika hölmö kommentti sinulta. Kyllä laajan ja pitkän sähkökatkoksen seuraukset ovat paljon vakavammat kuin vain se, ettei pääse nettiin tai telkkari ei toimi. Esimerkiksi sähkölämmitteisten talojen lämmitys katkeaa ja kovalla pakkasella alkaa muutaman päivän kuluttua tulla tuhoja, jos lämmitys ei toimi.
VastaaPoistaMielestäni tämä harjoitus ja Petteri Järvisen kirjoitus on hyvä herätys kaikille. Viherpiipertäjien kummallinen ideologinen asioiden hankaloittaminen on paitsi kallista, myös todella vaarallista tällaisten tilanteiden kannalta.
Olisi mukava kuulla lisää siemensähköstä ja siitä, miksi sähkökatkos olisi venynyt. Voimalaitoksilla on varmasti varageneraattorit, mutta onko jotenkin niin, että voimalaitoksen ylösajo niiden kanssa kestää tolkuttoman kauan.
Siemensähköä tarvitaan, koska verkossa on jo kuormaa siinä vaiheessa kun voimalaa käynnistetään. Sähköä täytyy tuottaa sen verran kuin sitä kulutetaan. Jos voimala tuottaa vähemmän sähköä, mitä kuorma on, voimala ei suostu käynnistymään. No mistä se kuorma tulee. Kuorma tulee siitä kun kaikki meidän ja kaupunkien ja tehtaiden ja valtioiden laitteet - jotka oli käynnissä ja päällä ennen sähkökatkosta, ovat heti sähköjen "palattua" käynnistymässä uudelleen. Eli tarkoittaa - kun me kaikki käytetään valoja, niin valokatkaisija on ihan mekaaninen kytkin ja se jää yleensä päälle-asentoon kun sähköt katkeavat. Kun voimalaitosta käynnistetään käyntiin, se olkkarinlamppu ja keittiönlamppu on heti hotkimassa sitä sähköä siitä. Ja koskee myös ilta-aikaan esim katuvaloja, lämmityslaitteita ihan kaikkea. Ja kotitalouksissa vaikka kahvinkeittimiä tai ihan kaikkea ja kerrottuna vielä tuhansilla. Vaikka väkisin koitettaisiin kuormaa pienentää, esim syöttöjohtoja katkomalla, tämä kuorma sielä hetken päästä kuitenkin on odottamassa. Pahinta on, ettei sähkölaitoskaan oikein tiedä paljonko sitä kuormaa sielä on. Niin tai näin, tälle kuormalle ei ihan pienellä siemensähköllä ole syöttöä. Mielenkiintoisinta olisikin se, jos koko maapallolta katkeaisi yhtäkkiä sähköt. Mikään maailman mahti ei sitä enää päälle saisi.
VastaaPoistaSähkö on siitä mielenkiintoinen ilmiö, että suurimman osan länsimaisten ihmisten ja yhteiskuntien "elämä" on siitä pahasti riippuvainen. Infrastruktuuri ei vain yksinkertaisesti toimi ilman sähköä. Ja tälleen sähkömiehenä tiedän kuinka arvaamaton ja monimutkanen himmeli sähköverkko on. Kuorman pitää olla just oikea ja äkkinäiset kuormanheittelyt ei ole todellakaan hyvästä (ylijännite hajottaa laitteita, alijännite katkasee koko verkon). Kaskadihäiriöitä on nähty jo ympäri maailman. Puoli eurooppaa on ollut jo pimiänä kaskadihäiriön vuoksi (äkkinäinen kuorman heittely tekee dominoefektin ja naks). Itse asiassa euroopan sähköverkon onni oli se, että pohjoismaat on sentäs eriytetty manner-euroopan verkosta. Siemensähkö tuli täältä päin. Amerikasta on kokonaisia lohkoja ollut pimiänä. Kanadasta. Lista on todella pitkä. Aurigonpurkauksia yms saa ihan oikeasti pelätä, koska me saatetaan ihan oikeasti olla keskiajalla sellasen myötä. Nykyajan talotkin on rakennettu silleen, ettei niillä ole mitään virkaa kun sähköt katkeaa. Tulisijat on vain koristeita, ei niillä enää lämmitetä eikä ruokaa laiteta. Ne ketkä asuu vanhoissa mummonmökeissä, selviää paremmin, vaikka sitten pitääkin taas halkometsään mennä.
VastaaPoistaTurvallisuuskoulutuksessa aikoinaan oli mielenkiintoinen opettaja. Se aloitti niin, että pitäkää yöpöydällä aina taskulamppua. Sähkökatkoksissa ollaan totuttu siihen, että ne kestää vain hetken aikaa ja useimmiten kestääkin. Mutta kukaan ei koskaan takaa sitä, palaako ne enää. Se voi yhtä hyvin kestää viikkoja kuukausia tai vuosia. Todennäköisimmin sen muutaman minsan-tunnin. Pisti miettimään eri kantilta tavallista "harmitonta" sähkökatkosta.
Tälleen sähkömiehen näkökulmasta niinkin "harmiton" ilmiö kuin tämä paljon puhuttu vihreiden hirvitys - earth hour. Kun yhtäkkiä tunnin sisällä naksastaan useista sadoista isoistakin kaupungeista valtava määrä valaistusta pimiäksi. Jo tällainen ilmiö saattaa dominoefektinä pimentää enemmän kuin oli koskaan ikinä aikomuskaan, jos verkko saa moisesta hömpötyksestä yhtäkkisen tarpeeksi suuren kuormanheiton. Vihreillä kun varsinkin tuntuu olevan tajunnassa jonkinlainen aukko. Jokaikinen voltti, ampeeri ja watti tulee jostain. Ne ei tule töpselistä vaan ne täytyy tuottaa jonkinlaisessa laitoksessa ja aina tosiaikasesti sen hetkisen tarpeen mukaan. Yhtäkkiset heitot tuossa saattaa aiheuttaa mittavia seurauksia.
VastaaPoistaEi ole kuin ajankysymys, koska meidän erittäin heikko yhteiskuntamme romahtaa ja eniten tulee vahinkoja ihmisten oman sähläämisen takia, erityisesti taajamassa elävien ihmisten keskuudessa.
VastaaPoistaUhkakuvia löytyy aina aurinkomyrskystä Venäjän hyökkäykseen, jotka molemmat ovat toteutuneet viimeisen sadan vuoden aikana. Myöskään unohmatta terrorismia, joko räjähtein tai kyberuhan kautta.
Onkin järkevää olla valmis!
http://ennustuksia.com/2013/09/17/ole-valmis/