Helsingin Sanomat kirjoittaa muutaman vuoden välein Digitan mahtavista voitoista ja antaa lukijan ymmärtää, että poliitikot myivät lyhytnäköisesti rahasammon ulkomaisille sijoittajille. Uusin kirjoitus aiheesta ilmestyi eilen 17.8.2014 otsikolla "Suomen tv-verkosta tuli ulkomaisten sijoittajien rahasampo".
Kirjoitus osoittaa syyttävällä sormella Digitaa ja poliitikkoja, mikä on kovin helppo ratkaisu. Missä oli Hesarin oma kritiikki silloin, kun pöhköä television digitalisointihanketta vietiin läpi hampaat irvessä ja kustannuksista välittämättä? Miksi Yle sai Wessbergin johdolla tehdä toinen toistaan hölmömpiä päätöksiä ja polttaa Digitan myynnistä saatua rahaa digikanavien pyörittämiseen, vaikkei digisovittimia ollut edes kaupoissa?
Miksi Sonera halusi pitää kiinni mahdollisuudesta tv-toimintaan ja luopui sen vuoksi Digitan ostosta? Mikseivät suomalaiset yritykset tehneet kilpailevaa tarjousta Digitasta, vaan sen annettiin mennä ulkomaille, vaikka vähän aikaisemmin digitalisointia oli perusteltu sillä, että kansallisen turvallisuuden vuoksi jakeluverkon täytyi pysyä suomalaisessa omistuksessa?
Miksi Mikael Jungner ja muut tv-johtajat valittivat digijakelun kalleudesta, vaikka hintakehitys oli etukäteen tiedossa? Digitalisointia myytiin kuluttajille juuri sillä argumentilla, että digitaalinen jakelu on paljon analogista edullisempaa.
Entä miksi tv-lähetykset ovat yhä antenniverkon vankeja, vaikka jo kauan sitten tehtiin päätös 100 megabitin laajakaistan rakentamisesta koko Suomeen? On vain ajan kysymys, milloin liikkuvan kuvan jakelu siirtyy ilmasta kaapeleihin. On suomalaisten omaa saamattomuutta, että tämä vaihe näyttää kestävän kovin kauan.
Television digitalisointi oli Nokia-huumassa tehty hanke, jossa Suomi haluttiin maailman ykköseksi hinnalla millä tahansa. Kiireessä kotityöt jäivät tekemättä ja terve järki unohtui, mutta se ei ollut yksin poliitikkojen tai Digitan vika.
Digitalisointi meni metsään eikä oikeastaan yksikään sen alkuperäisistä tavoitteista toteutunut. Esimerkiksi lupaus kotimaisen ohjelmiston lisääntymisestä on ajat sitten vesittynyt, tarjolla on lähinnä ulkomaisten kanavien kaupallista sisältöä. Tuoreen tutkimuksen mukaan kotimaisten tv-ohjelmien osuus jatkaa laskuaan ja ohjelmatyypeistä eniten katsellaan tosi-tv:tä.
Kukaan ei ole ottanut vastuuta näistä möhläyksistä eikä ole penkonut tuon ajan tapahtumia. Yksin Digitan syyttäminen rahastuksesta on populistista.
Yksi keskeinen vaikuttaja oli Arne Wessberg, joka vei Yleisradion digiaikaan, jätti väistämättömän saneerauksen seuraajansa huoleksi, istui Nokian hallituksessa kun tämän haluttiin tekevän digibokseja ja -- kuten jutussa mainitaan -- toimii nyt Digitan hallituksen puheenjohtajana. Tämän lisäksi hän on mm. ollut yrityksessä, joka tuotti ruotsinkielistä aamu-tv-ohjelmaa säätiön varoilla.
Ehkä tässä kaikessa olisi aihetta tutkivalle journalismille? Muutama avainhenkilö on vaikuttanut Suomessa aivan liian moneen asiaan joutumatta koskaan vastaamaan huonoista päätöksistään.
Kirjoitus osoittaa syyttävällä sormella Digitaa ja poliitikkoja, mikä on kovin helppo ratkaisu. Missä oli Hesarin oma kritiikki silloin, kun pöhköä television digitalisointihanketta vietiin läpi hampaat irvessä ja kustannuksista välittämättä? Miksi Yle sai Wessbergin johdolla tehdä toinen toistaan hölmömpiä päätöksiä ja polttaa Digitan myynnistä saatua rahaa digikanavien pyörittämiseen, vaikkei digisovittimia ollut edes kaupoissa?
Miksi Sonera halusi pitää kiinni mahdollisuudesta tv-toimintaan ja luopui sen vuoksi Digitan ostosta? Mikseivät suomalaiset yritykset tehneet kilpailevaa tarjousta Digitasta, vaan sen annettiin mennä ulkomaille, vaikka vähän aikaisemmin digitalisointia oli perusteltu sillä, että kansallisen turvallisuuden vuoksi jakeluverkon täytyi pysyä suomalaisessa omistuksessa?
Miksi Mikael Jungner ja muut tv-johtajat valittivat digijakelun kalleudesta, vaikka hintakehitys oli etukäteen tiedossa? Digitalisointia myytiin kuluttajille juuri sillä argumentilla, että digitaalinen jakelu on paljon analogista edullisempaa.
Entä miksi tv-lähetykset ovat yhä antenniverkon vankeja, vaikka jo kauan sitten tehtiin päätös 100 megabitin laajakaistan rakentamisesta koko Suomeen? On vain ajan kysymys, milloin liikkuvan kuvan jakelu siirtyy ilmasta kaapeleihin. On suomalaisten omaa saamattomuutta, että tämä vaihe näyttää kestävän kovin kauan.
Television digitalisointi oli Nokia-huumassa tehty hanke, jossa Suomi haluttiin maailman ykköseksi hinnalla millä tahansa. Kiireessä kotityöt jäivät tekemättä ja terve järki unohtui, mutta se ei ollut yksin poliitikkojen tai Digitan vika.
Digitalisointi meni metsään eikä oikeastaan yksikään sen alkuperäisistä tavoitteista toteutunut. Esimerkiksi lupaus kotimaisen ohjelmiston lisääntymisestä on ajat sitten vesittynyt, tarjolla on lähinnä ulkomaisten kanavien kaupallista sisältöä. Tuoreen tutkimuksen mukaan kotimaisten tv-ohjelmien osuus jatkaa laskuaan ja ohjelmatyypeistä eniten katsellaan tosi-tv:tä.
Kukaan ei ole ottanut vastuuta näistä möhläyksistä eikä ole penkonut tuon ajan tapahtumia. Yksin Digitan syyttäminen rahastuksesta on populistista.
Yksi keskeinen vaikuttaja oli Arne Wessberg, joka vei Yleisradion digiaikaan, jätti väistämättömän saneerauksen seuraajansa huoleksi, istui Nokian hallituksessa kun tämän haluttiin tekevän digibokseja ja -- kuten jutussa mainitaan -- toimii nyt Digitan hallituksen puheenjohtajana. Tämän lisäksi hän on mm. ollut yrityksessä, joka tuotti ruotsinkielistä aamu-tv-ohjelmaa säätiön varoilla.
Ehkä tässä kaikessa olisi aihetta tutkivalle journalismille? Muutama avainhenkilö on vaikuttanut Suomessa aivan liian moneen asiaan joutumatta koskaan vastaamaan huonoista päätöksistään.
Eikä tämä ole ainoa, vaan terveydenhuollon puolelta löytyy ihan samanlaista, e-resepti jne. Jotain onnistunutta on tehty, mutta ne ovat ajalta kymmenisen vuotta sitten.
VastaaPoistaKantaa ajetaan ettenpäin vaikka Briteissä luopuivat vastaavasta muutama vuosi sitten. Totesivat menevän vain paljon rahaa ja laskevan tuottavuutta.
Poliitikoista ei ole tekemään bisnestä. Näin se vain on.
Se vanha Valco on unohdettu.
Digitaalinen lähetystekniikka on nyt niin pahassa jumissa tämän monopolin kanssa, että ainut ratkaisu tästä ulos on toivoa lähetystekniikan mahdollisimman pikaista hautaantumista ip-television myötä.
VastaaPoistaSuomalaiset eivät tätä järjettömyyttä tule tajuamaan vaan mummosektori tulee itsepintaisesti pitämään kiinni scart-kaapelein halpaan hdready-littuun tai kuvaputki-televisioon kytketyistä mpeg2-digibokseistaan, joiden kanssa ollaan naimisissa ainakin vuoteen 2025 asti.
Sillä välin kustannukset nousevat ja kustannukset on katettava tv-ohjelmistosta laatua karsimalla. Tämä karkoittaa entistä enemmän ihmisiä tv-lähetysten parista ja saa entistä kovemmin vanhat mummot siilipuolustuskannalle.
Jos jotain hyvää hakee, samat TV-aparaatit onneksi käyvät 1080p/4k/3d-videon katsomiseen netistä niillä, ketkä ovat sellaiset hankkineet. Myös sadan megan nettiä saa jo moniin paikkoihin ja käytännössä bluray-laatuinen 1080p näkyy jo todella monessa taloudessa isojen kaupunkien ympäristössä. DVB-T tullaan murskaamaan vaan tylysti tällä paremmalla ja halvemmalla kokonaisratkaisulla. Samalla myös loppuvat ainaiset kitinät antennien korroosiosta ja kääntelyistä tuulessa ja kuvan laatu alkaa olla kohdillaan joka kodissa. Viimeistään h.264:n myötä.
Petteri:
VastaaPoistaHyvä kirjoitus. Tutkivaa journalismia aiheesta todella kaivattaisiin, mutta riittäiskö pelkkä artikkeli tai artikkelisarja. Ei mielestäni, aihe on niin laaja, monisyinen ja pitkään muhinut, että sen kunnollinen käsittely edellyttäisi kirjaa lähdeviitteineen ym.
Anonyymille:
H.264 on itse asiassa jo vähitellen korvautumassa paremmalla HEVC:llä joka on standardoitu H.265:ksi kohta puolitoista vuotta sitten.
Sen myötä lähes samalla bittivirralla (+20% - +25%), jolla h.264 välittää 1080p:tä voidaan välittää h.265:llä 4k:ta.
Multicastin hyödyntäminen toisi suuria säästöjä nykyiseen sisällön välittämiseen, mutta ilmeisesti täytyy odottaa IPv6:sta ennen kuin sitä osataan hyödyntää paremmin kuin nykyisin. IPv4 verkoissa multicast konfigurointi on monelle operaattorille ilmeisesti liian vaikea tehtäväksi ja toimivia päätelaitteita saa hakea, ellei sitten katso sisältöä VLC:llä tai vastaavalla.
"Entä miksi tv-lähetykset ovat yhä antenniverkon vankeja, vaikka jo kauan sitten tehtiin päätös 100 megabitin laajakaistan rakentamisesta koko Suomeen? On vain ajan kysymys, milloin liikkuvan kuvan jakelu siirtyy ilmasta kaapeleihin. "
VastaaPoistaAjattelitko vetää jokaiseen kesä- sun muuhun mökkiin vetää 100 megan kaapelin?
Eihän kukaan muu kuin Yle ole "antenniverkon vanki". Kaupalliset kanavat voivat koska hyvänsä - jos pitävät Digitaa liian kalliina - lopettaa maaverkon lähetykset ja katsoa miten pärjätään kaapelin, satelliitin ja netin varassa.
Sinne mummonmökillekin voisi laittaa DVB-S-version. DVB-T-lähetykset ovat melkoisen turhia pian, jos DVB-S kattaisi jo syrjäseudut.
VastaaPoistaMikä "jos"? Sateliittihan on ainoa joka kattaa kaikki syrjäseudut.
VastaaPoistaJos antenniverkko ei näy, kotimaisten kanavien purkukortin saa Canal Digitalilta ilmaiseksi.