Tänään tulee kuluneeksi vuosi Edward Snowdenin paljastusten alkamisesta. Ensimmäinen vuodettu asiakirja liittyi Yhdysvaltojen sisäisen puheluliikenteen analysointiin, eikä herättänyt Suomessa kovinkaan suurta huomiota. Sen sijaan toinen osui ja upposi -- PRISM-järjestelmän avulla NSA pystyi lukemaan suosittujen amerikkalaisten nettipalvelujen tietoja, vaikka yhtiöt itse kiistivät tämän.
Vuotta myöhemmin emme vieläkään tiedä, miten paljon Microsofti, Google, Facebook tai Dropbox lopulta tiesivät NSA:n urkintatekniikoista. Emme vieläkään tiedä urkinnan koko kuvaa, vaikka pystymme toki yhdistämään Snowdenin paljastamat pisteet. Niistä muodostuva kokonaisuus ei ole kaunis.
Snowden toivoi aloittavansa paljastuksillaan maailmanlaajuisen keskustelun urkinnan rajoista. Suomessa siitä ei ole juuri näkynyt merkkejä. Ainoa uutiskynnyksen ylittänyt asia on tiedustelulain valmistelutyö.
Sen sijaan Saksassa Snowden sai haluamansa. Merkelin puhelinkuuntelu ja maan oman tiedustelun läheiset NSA-yhteydet käynnistivät julkisen prosessin, joka eilen tulleen uutisen mukaan on nyt johtanut rikostutkintaan.
Suomalaisten välinpitämättömyydestä kertoo hyvin se, ettei juuri päättyneissä EU-vaaleissa tietosuojan tai NSA-paljastusten kysymyksiä käsitelty lainkaan. Yhdessäkään tv-tentissä ei sivuttu asioita, mutta kuulemma jossain vaalikoneessa oli sentään yksi kysymys asiasta.
Jos Snowden toivoi saavansa seuraajia muiden maiden tiedustelupalveluista, hän on joutunut pettymään. Odotamme yhä Venäjän, Kiinan tai Ruotsin Snowdenia. NSA sai kaiken kielteisen julkisuuden, vaikka esimerkiksi Merkelin puhelinta kuuntelivat uutisten mukaan neljän muunkin maan tiedustelupalvelut.
NSA-kohu on herättänyt paljon kritiikkiä Yhdysvaltoja kohtaan. Maan IT-yhtiöt ja sotateollisuus ovat menettäneet sen vuoksi kauppoja. Silti oletan, että USA kääntää asiat lopulta edukseen. Kielteisyydestään huolimatta vuodot ovat osoitus sananvapaudesta ja avoimuudesta, josta eräissä muissa maissa ei voi puhuakaan.
Lisäksi Hollywood on USA:n paras PR-toimisto. Sen elokuvat ovat aiemminkin pesseet CIA:sta sankarin, vaikka tämän NSA:n pahan isosiskon epäonnistumiset ja hölmöilyt ovat legendaarisia. Tuoreen uutisen mukaan Oliver Stone on jo tekemässä elokuvaa Snowdenista. Lienee turha odottaa kriittistä, dokumentaarista elokuvaa. Todennäköisesti tulossa on sokeroitu sankaritarina.
Pidän hyvin mahdollisena, että Snowden saa syksyllä Nobelin rauhanpalkinnon. Hän olisi oikea, moderni valinta, ja samalla Nobel-komitea korjaisi hyväuskoisuuttaan, joka johti Obaman palkitsemiseen vuonna 2009.
Suomen näkökulmasta on kiintoisaa, että viime vuoden suurin paljastus jäi Snowdenin varjoon. Lokakuussa uutisoitu Ulkoministeriön vakoilutapaus oli Suomen kannalta paljon merkittävämpi kuin Snowdenin vuodot. Erityisen kiinnostavaa olisi tietää, kuka vuoti tiedon medialle 31.10.2013 ja miksi juuri silloin.
Sitä tuskin saamme koskaan tietää. Suomen Snowden pysyy arvoituksena, ellei hän itse päätä tulla kertomaan motiiveistaan.
Vuotta myöhemmin emme vieläkään tiedä, miten paljon Microsofti, Google, Facebook tai Dropbox lopulta tiesivät NSA:n urkintatekniikoista. Emme vieläkään tiedä urkinnan koko kuvaa, vaikka pystymme toki yhdistämään Snowdenin paljastamat pisteet. Niistä muodostuva kokonaisuus ei ole kaunis.
Snowden toivoi aloittavansa paljastuksillaan maailmanlaajuisen keskustelun urkinnan rajoista. Suomessa siitä ei ole juuri näkynyt merkkejä. Ainoa uutiskynnyksen ylittänyt asia on tiedustelulain valmistelutyö.
Sen sijaan Saksassa Snowden sai haluamansa. Merkelin puhelinkuuntelu ja maan oman tiedustelun läheiset NSA-yhteydet käynnistivät julkisen prosessin, joka eilen tulleen uutisen mukaan on nyt johtanut rikostutkintaan.
Suomalaisten välinpitämättömyydestä kertoo hyvin se, ettei juuri päättyneissä EU-vaaleissa tietosuojan tai NSA-paljastusten kysymyksiä käsitelty lainkaan. Yhdessäkään tv-tentissä ei sivuttu asioita, mutta kuulemma jossain vaalikoneessa oli sentään yksi kysymys asiasta.
 |
| Hampurissa tietosuoja- ja NSA-kysymykset kiinnostivat äänestäjiä, meillä ei. |
NSA-kohu on herättänyt paljon kritiikkiä Yhdysvaltoja kohtaan. Maan IT-yhtiöt ja sotateollisuus ovat menettäneet sen vuoksi kauppoja. Silti oletan, että USA kääntää asiat lopulta edukseen. Kielteisyydestään huolimatta vuodot ovat osoitus sananvapaudesta ja avoimuudesta, josta eräissä muissa maissa ei voi puhuakaan.
Lisäksi Hollywood on USA:n paras PR-toimisto. Sen elokuvat ovat aiemminkin pesseet CIA:sta sankarin, vaikka tämän NSA:n pahan isosiskon epäonnistumiset ja hölmöilyt ovat legendaarisia. Tuoreen uutisen mukaan Oliver Stone on jo tekemässä elokuvaa Snowdenista. Lienee turha odottaa kriittistä, dokumentaarista elokuvaa. Todennäköisesti tulossa on sokeroitu sankaritarina.
Pidän hyvin mahdollisena, että Snowden saa syksyllä Nobelin rauhanpalkinnon. Hän olisi oikea, moderni valinta, ja samalla Nobel-komitea korjaisi hyväuskoisuuttaan, joka johti Obaman palkitsemiseen vuonna 2009.
Suomen näkökulmasta on kiintoisaa, että viime vuoden suurin paljastus jäi Snowdenin varjoon. Lokakuussa uutisoitu Ulkoministeriön vakoilutapaus oli Suomen kannalta paljon merkittävämpi kuin Snowdenin vuodot. Erityisen kiinnostavaa olisi tietää, kuka vuoti tiedon medialle 31.10.2013 ja miksi juuri silloin.
Sitä tuskin saamme koskaan tietää. Suomen Snowden pysyy arvoituksena, ellei hän itse päätä tulla kertomaan motiiveistaan.
Ihmisillä on taipumus ajatella ikävät asiat parhain päin varsinkin jos heille vakuutellaan, että kaikki tapahtuu heidän parhaakseen eikä tietoja käytetä väärin ja tietoja käsittelevät ihmiset ovat luotettavia.
VastaaPoistaVastustus kasvaa siinä vaiheessa kun ihmisten rutiinien ja liikkumisen tarkkailu automatisoituu ja ihmiset joutuvat selittemään tavallisuudesta poikkeavaa toimintaansa tai vääriä ajatuksia. Tai tulee sellaisen voimakas pelko.
Vähän aika sitten tuli muuten Ylen yössä alkuperäinen radio tekee murron nauhoite. Siinä murron tekevä toimittaja antautui täysin ilman vastarintaa, mutta poliisit löivät häntä muuteman kerran.
Poliiseja haastateltiin onnistuneesta pidätyksestä heti murron jälkeen poliisiasemalla. Poliiseilta kysytiin mm. lyövätkö he tarpeettomasti rikollisia jotka eivat vastusta pidätystä.
Molemmat vastasivat eivät koskaan, toinen vielä lisäsi, ettei hän muista pitkän uransa aikana koskaan näin tapahtuneen.
Tämä vaan mallina mahdollisesta virallisesta totuudesta.
NSA:lla on nyt avoimien ovien päivät ja kaukovarjostin, heh.
http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s98/htyo/16/tekniikka.shtml
Internet tulee muuttumaan tavalla tai toisella, mutta miten ja minkälaisen myrskyn tai murroksen kautta se jää nähtäväksi.
Venäjä on Ukrainan kriisin yhteydessä useita kertoja julkistanut tallenteita länsimaisista puhelinkeskusteluista. Jostain syystä tämä ei ole herättänyt mitään huomiota. Quod licet jovi, non licet bovi?
VastaaPoista"Nobel-komitea korjaisi hyväuskoisuuttaan, joka johti Obaman palkitsemiseen vuonna 2009."
VastaaPoistaEnemmänkin kuin hyväuskoisuudesta, niin kyse oli puhtaasta rasismista.
Palkittiinhan EU:kin siitä hyvästä että se ei ole sotinut itsensä kanssa.
VastaaPoistaOlipa hyvä kirja tämä NSA. Osaa PJ kirjoittaa :)
VastaaPoistaKiitos palautteesta.
VastaaPoista