Tiesin ilmastonmuutoksen olevan arka aihe, mutta yllätyin silti. Joillekin ei kerta kaikkiaan sovi, että ilmastonmuutoksen virallista oppia ja tiedemiesten 97 % konsensusta kyseenalaistetaan. Se on kuin jumalanpilkkaa -- aivan kuin maapallon tulevaisuus riippuisi nyt siitä, millaista keskustelua Suomessa aiheesta käydään.
On lohdullista muistaa, ettei suomalaisten uskolla tai uskomattomuudella ole käytännössä mitään vaikutusta globaalin ilmastonmuutokseen.
Monelle tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää, miksei ilmastonmuutoksen uhkaa oteta riittävän vakavasti. Pasi Toiviainen väittää kirjoituksessaan tämän johtuvan denialisteista, jotka saavat liikaa julkisuutta ja estävät "oikealla" tiedolla vaikuttamisen.
Epäilen hänen olevan väärässä. Vaikka viimeinenkin epävarmuus poistuisi ja kaikki olisivat yhtä mieltä ilmastonmuutoksen haitallisuudesta, se ei saisi meitä pudottamaan päästöjä vaaditulla 50 prosentilla. Omien tekojen suhde tulevaan kehitykseen on liian epämääräinen ja aikajänne liian pitkä, jotta se ohjaisi tavallisia ihmisiä. Emme halua luopua yksityisautoilusta, kesämökeistä tai halvoista ulkomaanmatkoista -- eiväthän niin tee edes ne, jotka nyt äänekkäimmin saarnaavat muutoksen välttämättömyydestä.
Emme luovu tupakasta, vaikka tiedämme sen voivan tappaa. Juomme alkoholia sen haitoista huolimatta. Ajamme autolla ylinopeutta ja liian pienellä turvavälillä, vaikka vaarannamme siinä koko perheen. Pelkkä tietoisuus ei takaa toimintaa. Turha syyttää tästä denialisteja.
On muitakin syitä, miksi ilmastonmuutoksen äänekkäimmät varoittajat herättävät huolen sijaan lähinnä ärtymystä.
Ensinnäkin ennusteiden muuttuminen. Oli helppo uskoa ilmastonmuutokseen kun Suomessa oli leutoja talvia. Kylmyys ja lumi piti lisätä ennusteisiin jälkikäteen -- tai ainakin sellainen vaikutelma jäi. Uskottavinta olisi tehdä ennuste, joka osoittautuisi ajan myötä paikkansapitäväksi ilman jatkuvaa säätämistä.
Toiseksi juuri tämä on vaikeaa, koska järjestelmässä on rajattomasti muuttujia emmekä tunne niitä kaikkia. Epävarmuuksien ohittaminen tai kuittaaminen denialistien propagandana ei lisää uskottavuutta.
Kolmanneksi maapallon lämpötila vaihtelee luonnollisista syistä. Todellinen ympäristökatastrofi koettiin 10 000 vuotta sitten, jolloin paksu jääpeite tappoi Suomesta kaiken elämän. Lähihistoriasta löytyy vastaavasti nykyistä lämpimämpiä jaksoja. Jos tuleva ilmastonmuutos tarkoittaisi viilenemistä, olisimme huolissamme viljelyalan kaventumisesta, ruuantuotannon vähenemisestä, lämmityskustannusten noususta, liikenteen vaikeutumisesta, eliölajien kuolemisesta kylmään jne. Maapallon pitäisi pysyä täysin stabiilina, jotta kaikki ilmastouhkat poistuisivat. Ja se on fysikaalisesti mahdotonta.
Neljänneksi maailmanlopun ennustajia on ollut aina ennenkin. Muistan, miten 1970-luvulla luin huolestuneena Rooman klubin raporttia. Kaikki skenaariot (jotka oli laadittu oikein tietokoneella!) osoittivat, että maailma tuhoutuu vuoden 2000 tienoilla ylikansoitukseen tai raaka-aineiden loppumiseen. Jos silloisia tiedemiehiä olisi uskominen, olisimme kaikki jo kuolleita.
Viidenneksi -- ja nyt on pakko olla ihan rehellinen -- en ihan ymmärrä, miksi juuri lämpötilan nousu olisi se kaikkein vakavin ympäristöuhka? Maapallo on sopeutunut lämmönvaihteluihin ennenkin. Toiset lajit runsastuvat, toiset häviävät. Äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät, maanviljely siirtyy paikasta toiseen. Pahimmassa tapauksessa miljoonat ihmiset joutuvat jättämään kotinsa ja etsimään uutta elintilaa.
Ikävää, mutta tuskin maailmanloppu. Itse olisin enemmän huolissani niistä uhkakuvista, jotka jäävät loputtoman ilmastoväittelyn vuoksi taka-alalle. Esimerkiksi merien ylikalastaminen tai ravintoketjujen saastuttaminen muovijätteellä ovat ilmiöitä, joihin luonto ei ehkä sopeudu lainkaan. Miljoonat kiinalaiset voivat joutua muuttamaan saastumisen vuoksi, kävi ilmaston kanssa miten tahansa. Onko ylikorostunut ilmastonmuutoskeskustelu tehnyt karhunpalveluksen tulevaisuudelle?
Vihreän langan toimittaja Sammeli Heikkinen nimitti edellistä kirjoitustani "hupsuksi" ja valitti, ettei journalismi ymmärrä ilmastonmuutosta eikä sen vaikutuksia. En minäkään. Ja kuitenkin Ilmatieteen laitos järjestää toimittajille ilmastonmuutoskoulutusta. Harvaa journalismin kohdetta kohdellaan näin hyvin.
Heikkinen väitti minun määritelleen ilmastomuutoksen uskonnoksi, mikä ei tietenkään pitänyt paikkaansa. Etsin vain yhtäläisyyksiä niiden väliltä ja löysin enemmän kuin odotin.
Sen sijaan haluan jakaa Heikkisen linkittämän tiedemiesten vetoomuksen tulevaisuuden puolesta. Tässä paperissa ilmastonmuutos on vain yksi viidestä huolenaiheesta. Siinä on realismia niillekin, jotka pelkäävät denialistien syöksevän maapallon ilmastokatastrofiin.
Ei voi sanoa, että ilmastonmuutos on vain yksi ongelma viidestä, kun kaikki viisi ongelmaa ovat toisiinsa kytkeytyneitä. Ilmastonmuutos vaikuttaa osaksi ekosysteemien vähenemiseen, joka vaikuttaa osaksi sukupuuttoihin. Väestönkasvu vaikuttaa saastumiseen, joka vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Ja niin edelleen...
VastaaPoistaNiin, tässähän on kolme asiaa, joita sotketaan iloisesti: ilmaston muuttuminen (ilmiö), kasvihuoneilmiö (teoria) ja ilmaston mallintaminen (tietokonemallit). Tämä tauko taikka käänne ilmaston lämpenemisessä on vakava takaisku nimen omaan tehdyille mallinnuksille, sillä tämä yhdessä monen muun asian kanssa antaisi ymmärtää, että ymmärryksemme ilmanstosta on vielä sen verran vaatimatonta, että emme oikeasti pysty sitä ennustamaan.
VastaaPoistaMutta tämähän ei tietenkään tarkoita sitä, että teoria kasvihuoneilmiöstä olisi välttämättä väärä: se kertoo vain että toistaiseksi emme pysty tuomaan tätä teoriaa mallintamisen tasolle ja sitä myötä tietysti emme pysty verifioimaan tai falsifioimaan sitä. Itse olen jo pitkään pitänyt ilmastomalleja kovin keskeneräisinä ja suhtautunut kaikkiin näihin perustuviin ennustuksiin silkkana huuhaana, vielä emme ole niin pitkällä, että mallit oikeasti ennustaisivat mitään. Sen sijaan suhtaudun kylläkin vakavasti siihen mahdollisuuteen, että lisääntynyt hiilidioksidin määrä voi aiheuttaa muutoksia ilmastossa, ehkä vakaviakin.
Joudumme yksinkertaisesti palaamaan pari askelta taaksepäin. Selvä tosiasia on, että hiilidioksidipitoisuudet ovat selvästi nousseet, syynä fossiiliset polttoaineet. Mutta sen sijaan emme tiedä, miten tämä impakti ilmastoon vaikuttaa, oletettavasti kuitenkin ainakin alkuun sitä lämmittävästi.
Voisi kai tämän sanoa niinkin, että ilmastomuutoksen torjutna on hyvää politiikkaa mutta huonoa tiedettä. Politiikassa tulee varautua ikävienkin vaihtoehtojen varalle. Armeijan ylläpito ei ole ollut virheinvestointi vaikka Venjä ei olekaan viime aikoina tänne hyökännyt. Suomen on järkevää olla rakentavasti mukana kansainvälisessä yhteistyössä hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi. (Yksipuoliset toimenpiteet ovat vähän toinen asia..) Politiikka on mahdollisuuksien taidetta, mutta tieteessä pyritään varmoihin tosiasioihin.
Tutkijatkin ovat ihmisiä, omine puutteineen, mitä osaltaan kertovat väärennetyt tutkimukset. Tutkimuksiin saa rahaa jos ne omaavat esim. riittäviä uhkakuvia jne.
VastaaPoistaTokihan niitä tiedeyhteisö saa paljastettua niin tehdäänkin, mutta osa on onnistunut pitkäänkin sumuttamaan koko tiedeyhteisöä.
Tämä siis yleisesti. Tarkoitukseni ei ollut osoittaa syyttävällä sormella ilastotutkijoita.
Petteriä harmittaa, jos pyhään lehmään kosketaan.
VastaaPoistaMitä pahaa siinä on, että turhaa yksityisautoilua pyritään vähentämään? Tai siinä, että kannustetaan kehittämään vähäpäästöisempää teknologiaa? Tai etsitään vaihtoehtoisia toimintamalleja?
Vaikka ilmaston lämpeneminen pysähtyisi, ei kulutuksesta ja turhasta liikenteestä tinkiminen olisi meille pahaksi.
Jos Kiinassa on saasteongelma, onko meillä oikeus jatkaa päästöjen kasvattamista ja kulutusta loputtomiin?
"Emme luovu tupakasta, vaikka tiedämme sen olevan haitallista. Juomme alkoholia sen haitoista huolimatta. Ajamme autolla ylinopeutta ja liian pienellä turvavälillä, vaikka vaarannamme siinä koko perheen. Pelkkä tietoisuus ei takaa toimintaa. Turha syyttää tästä denialisteja."
VastaaPoistaDenialismi tarkoittanee nimenomaan sitä, että kiistää toiminnallaan olevan jonkin negatiivisen vaikutuksen. Tupakoija "denialisti" ei usko tupakoinnin vaaroihin, tai ainakaan omalla kohdallaan, tai tupakoinnin tarjoama nautinto on lyhemmän elämän arvoista. Paitsi silloin kun keuhkosyöpä tai keuhkoahtaumatauti iskee oikeasti. Alkoholi "denialisti" ei usko moralisoivien ystäviensä varoituksia, koska juominen on hallinnassa ja jopa hyväksi. Ylinopeus ja turvaväli "denialisti" osaa ajaa autoansa eikä sitä muiden tulisi yrittää rajoittaa. Perheen turvallisuus ei ole vaarassa, koska kuski tietäää mitä tekee.
"Pelkkä tietoisuus ei takaa toimintaa." Sokrateen mukaan se takaa ja olisin hänen kanssa samaa mieltä. Esimerkiksi perheensä vaarantava kuski ei tiedosta vaarantavansa perhettään niinä hetkinä kun hän sitä tekee. Jos hän tiedostaisi, hän tietenkin lopettaisi vaarantamisen välittömästi. Tämä Petterin tarjoama "tiedämme hyvän, mutta valitsemme pahan" psykologia ei nähdäkseni pidä paikkaansa. Ihminen pyrkii aina hyvään, mutta tämän hetken "hyvä" voi olla seuraavan hetken "paha". Esimerkiksi humaltuminen on hienoa ja omat kädet sitä juomaa suuhun kaatavat, mutta seuraavana päivänä sitä syytetäänkin Saatanan tekosiksi. Ihmisen arvot ja asioiden tiedostaminen ovat enemmän tai vähemmän hajanaisia ja lokeroituneita.
Toisaalta Petterin muotoilu yleistää epäjohdonmukaiset käytöstavat (ME nyt vaan toimimme niin). Niille ei siis voi tehdä mitään? Höpölöpö... Totta kai niille voi jotakin tehdä: Monet ovat lopettaneet tupakoinnin, hallitsevat alkoholinkäytön, eivät tarpeettomasti vaaranna perhettään liikenteessä jne. Se, että se ei kaikilta ole onnistunut, ja tuskin tulee koskaan kaikilta onnistumaankaan, ei tarkoita, että asialle nyt ei vain voi mitään...
On muuten pakko huomauttaa: konsensus, elikkä consensus on latinaa ja on alkujaan tarkoittanut seurakuntaa. Syvempi merkitys on siinä, että seurakunta on kristuksen morsian ja pyhä henki ohjaa sitä, siksi seurakunta päätyy aina oikeaan ja se joka vastustaa seurakuntaa siis consensusta taikka ei yhdy consensensukseen, on väistämättä kerettiläinen, paholaisen oma ja hänen harjaanjohtamansa.
VastaaPoistaTältä kantilta on aika irvokasta, kuinka puhutaan tiedemiesten konsensuksesta.
Kylmyys ja lumi piti lisätä ennusteisiin jälkikäteen -- tai ainakin sellainen vaikutelma jäi. Uskottavinta olisi tehdä ennuste, joka osoittautuisi ajan myötä paikkansapitäväksi ilman jatkuvaa säätämistä.
VastaaPoistaNo eipä sentään ainakaan Suomen (Skandinavian) osalta ole "lisätty" viimeiseen 30 vuoteen.
Merivirtojen siirtyminen oli tunnettua jo vuosikymmenet sitten. Eri asia paljonko Golfvirta ja sen leuto vaikutus siirtyy missäkin ajassa. Golf-virran ansioista meret pysyvät sulina pohjoisilla merialueilla ja maanviljelys on mahdollista myös napapiirin pohjoispuolella.
- Nykymallien mukaan Golf-virran pysähtyminen on mahdollista, muttei todennäköistä.
- Yhdysvalloissa Pentagon on tosin tehnyt arvioita sille, miten ilmasto muuttuu, jos Golf-virta pysähtyy. Se tietäisi pohjoismaalaisille ja eurooppalaisille laajemminkin ilmastopakolaisuutta.
- Tutkijoiden mukaan kaikki viittaa siihen, että ilmastonmuutos on vaikuttanut valtamerien virtauksiin. Viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana Golf-virran lämpötila on noussut 1,2 Celsius-astetta, mutta Atlantin valtameren lämpötila vain 0,4 astetta.
- Kylmänä talvena Jäämeren ja Siperian yllä oleva korkeapaine puhaltaa kylmää ilmaa Suomeen ja Skandinaviaan, ehkä jopa Keski-Eurooppaan ja Britteinsaarille. Lauha ilma virtaa Välimerelle ja Grönlannin yli Jäämerelle.
Tämä on Siperiassa ongelmallista sillä korkeapaineinen pakkanen on varsin purevaa verrattuna (joidenkin mielestä perinteisiin) matalapaineisiin pakkasiin, jolloin siis lumisade myös lieventää pakkasen purevuutta ihmisille.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288525405432.html
Viidenneksi -- ja nyt on pakko olla ihan rehellinen -- en ihan ymmärrä, miksi juuri lämpötilan nousu olisi se kaikkein vakavin ympäristöuhka?
VastaaPoistaEihän se toki ole suurin ilmastonmuutos.
- -Maailmanpankin Turn down the heat -raportisssa todetaan, että vaikka maapallon lämpeneminen rajoitettaisiin kahteen asteeseen, merenpinnan nousemista koskevat arviot vaihtelevat puolentoista ja neljän metrin välilllä. Neljän asteen lämpeneminen merkitsisi neljänkymmenen prosentin sukupuuttoaaltoa.
Linkolaisittain se olisikin hallittuna suotavaa. Suomessakin päästään Helsingistä, EU:sta ja netistä eroon ehkä kertaheitolla.
- Vesi on ylivoimaisesti tärkein
kasvihuonekaasu.
http://pjarvinen.blogspot.fi/2013/08/uskossa-ilmastonmuutokseen.html
Tiivistelmä Petterin kannasta ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan:
VastaaPoista1. Aiheena sillä ei ole todellista merkitystä.
2. Emme, joka tapauksessa tulisi asian eteen mitään tekemään.
3. Emme oikeasti tiedäkään asiasta mitään.
4. Muutoksen vastustaminen on muutenkin turhaa.
5. Toimenpiteiden vaatijat kannattaa jättää omaan arvoonsa. "[M]aailmanlopun ennustajia on ollut aina ennenkin."
6. On olemassa täkeämpiäkin ympäristöasioita, jotka nyt eivät saa ansaitsemaansa huomiota.
Kommentteja edelliseen viestiini:
VastaaPoista1. Tässä taitaa taustalla olla se usein kuultu perustelu toimimattomuudelle. Yhden ihmisen (tai valtion) toiminnalla ei ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta - on se ja sama minä ja sinä teemme. Hyvät teot vain hivelevät tekijänsä minä-kuvaa, mutta ei saavuta mitään todellista. Miksi siis huijata itseämme?
Toisaalta, esimerkiksi työttömyyttä käsitellessä, Petteri ei katso yksittäistä ihmistä liian merkityksettömäksi hyvinvointivaltion tulevaisuudelle. Jokaisella on velvollisuus tehdä töitä. Työttömän "se on yks ja sama" kommentit herättäisivät Petterissä moraalisaarnaajan. Imastonmuutokssen torjunnan yhteydessä se kelpaa Petterillekin argumentiksi.
Kannattaa huomioida, että monet hmiset haluavat, että heidän toimintansa on sopusoinnussa heidän uskomustensa kanssa, vaikka niillä ei olisikaan käytännöllisiä vaikutuksia. Osa ihmisistä haluaa toimia "oikein", vaikka se ei maailmaa pelastaisikaan.
2. Jotkut tekevät jo nyt asian eteen, ja jos on mahdollista saada useampia ihmisiä toimimaan sen eteen, miksi ei yrittää? Fatalismikin vaikuttaa syvälliseltä argumetilta vain silloin asiaa ei oikeasti koe arvokkaaksi.
3. Epävarmuuksien korostaminen lienee osa retoriikan perusteita. - Koska asia ei ole varma, ei kannata ryhtyä kalliisiin toimiin.
Jos valitsemme rationaalisesti toimintamme kahden erilaisen ennusteen pohjalta, valitsemme sen toiminnan, joka perustuu uskottavampaan ennusteeseen. Emme vaatisi ennusteelta täyttä varmuutta. Vielä vähemmän kieltäytyisimme perustamasta toimintaamme uskottavampaan ennustukseen, koska se ei ole täysin varma, ja toimisimme vähemmän uskottavan mukaisesti.
Ilmastonmuutoksen yhteydessä niin kuitenkin tehdään. Ei ole täysin varmaa, että kasvihuonekaasujen lisääntyminen nostaa maapallon keskilämpötilaa, joten toimimme sen mukaan, että kasvihuonekaasut eivät nosta maapallon keskilämpötilaa. Kuitenkaan väitteellä, että kasvihuonekaasut eivät nosta maapallon keskilämpötilaa, ei liene paljoakaan kannattajia.
4. Niin, mutta jotkin muutokset ovat hankalampia ihmisille ja muille elämänmuodoille kuin toiset, suuret muutokset ovat hankalampia kuin pienet muutokset, ja nopeat hankalampia kuin hitaat.
5. Tämä on niin sanottu ad hominen argumentti. Sen sijaan, että käsiteltäisiin väitettä, väitteen esittäjät esitellään älyllisesti epäluotettavina. "[M]aailmanlopun ennustajia on ollut aina ennenkin."
"Joillekin ei kerta kaikkiaan sovi, että ilmastonmuutoksen virallista oppia ja tiedemiesten 97 % konsensusta kyseenalaistetaan. Se on kuin jumalanpilkkaa." - Kenelle? Onko kyseessä ilmastonmuutoksen tosissaan ottavista enemmistö vai pieni vähemmistö?
"[I]lmastonmuutoksen äänekkäimmät varoittajat herättävät huolen sijaan lähinnä ärtymystä." Petteri ei taida käyttää käsitettä alarmisti, mutta yhtä hyvin voisi käyttää. Alarmisti/denialisti -argumentointi ei voi olla hedelmällistä, koska se keskittyy vain "vastustajien" älyllisen luotettavuuden kumoamiseen stereotypioiden avulla.
6. On todellakin muitakin tärkeitä ympäristöasioita. En kuitenkaan pidä tästä argumentista. Ensinnäkin se olettaa, että niihin ei voisi kaikkiin satsata enemmän. Yhdelle annettu huomio on automaattisesti pois toiselta. Toisekseen, anteeksi ad hominem, yleensä kun olen tämän argumentin kuullut, ei sen esittäjää ole ne toisetkaan, "tärkeämmät asiat", kiinnostaneet yhtään sen enempää. Tarkoitus on vain osoittaa, että asiaan ei tulisi panostaa "liikaa", koska on olemassa muita asioita joihin kannattaisi pikemminkin panostaa. - Ja sitten ollaan tasapuolisesti tekemättä millekään mitään... Kai tämäkin on vain retorinen väline asian merkittävyyden alentamiseksi.
Petteri Järvinen on herättänyt jälleen hyvin keskustelua joillekin pyhästä asiasta. Ilmastonmuutos tuntuu olevan viherpiipertäjille niin pyhä asia, että siihen eivät muut saa koskea: "Me olemme oikeassa, te olette väärässä! Perkele!"
VastaaPoistaJärvinen ottaa myös esille aran asian. Moni vihreä ja muu luonnonsuojelija elää käytännössä itse aika lailla saastuttavaa ja luontoa tuhoavaa elämää. Tiedän, että esimerkiksi moni vihreä poliitikko saattaa ajella ensin eduskuntaan polkupyörällä pyöräilykypärä päässä, mutta työpäivän jälkeen lähteä muskeliveneellä ulkosaaristoon. Muskelivene ei toki ole oma vaan esimerkiksi puolison...
Eniten luonnonsuojelussa ja viherpiiperryksessä minua kiusaa kuitenkin mittakaavojen sekoittaminen, järjen käytön puute, ehdottomuus ja viherpiipertäjien jatkuva esiintyminen besserwissereinä. Otan tästä kolme esimerkkiä:
1. Ydinvoima. Vihreät on hirttänyt itsensä täysin typerään ydinvoimakantaan. Suomeen ja länsimaihin tarvitaan uusia ydinvoimaloita mm. hiilidioksidipäästöjen vähentmiseksi. Ydinvoimalat eivät ole vaarallisia, ellei elämää pidä ylipäänsä vaarallisena.
2. Yksityisautoilu: On täysin typerää vastustaa yksioikoisesti yksityisautoilua. On ihan eri asia ajaa ikivanhalla jenkkirauta veekasilla, joka vie kaupunkiajossa 20 litraa satasella kuin esimerkiksi ladattavalla hydridilla, joka kulkee sähköllä lyhyet matkat. Järkeä kehiin nyt!
3. Jätteiden kanssa touhuaminen. Viherpiipertäjät haluavat kovasti touhuta jätteiden kanssa. Jätteistä pitää tietenkin huolehtia asianmukaisella tavalla, mutta ihan aikuisten oikeasti maailma ei pelastu maitopurkkeja pesemällä. Tärkeintä on huolehtia vaarallisesta jätteestä, kierrättää se mikä kierrätettävissä järkevästi on ja polttaa loput jätteet.
Vielä tuosta "tieteellisestä konsensuksesta".
VastaaPoistaAktivistit toistelevat mielellään, että "97% tiedeyhteisöstä" uskoo ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen ja antaa ymmärtää, että kyseessä on todellakin koko tiedeyhteisö, kuten myös fyysikot, biologit, geologit jne.
Näinhän ei tietenkään ole, vaan kyse on vain ilmastotutkijoista. Lisäksi kyseinen "97%" perustuu lähinnä kahteen lähteeseen. Ensimmäinen on Doran & Zimmermanin kysely vuodelta 2009, jonka kysymyksenasettelut olivat sellaisia, että myös suurin osa vakavasti otettavista skeptikoista vastaisi niihin myöntävästi ja kuuluisi siten "konsensukseen". Lisäksi kyselyyn vastasi vain 79 (!) ilmastotutkijaa.
Toinen lähde on Cook et al (2013) jossa tutkittiin 12000 ilmastoaiheista tutkimusta. Näistä noin 4000 otti kantaa ilmastonmuutoksen syihin ja lähes kaikki (jälleen 97%) piti suurinpana syyllisenä ihmistä. Cookin tutkimusta on tosin jo nyt kritisoitu epäselvistä ja tarkoitushakuisista menetelmistä.
Mutta aktivistien kannalta pääasia toki on, että meemiä "97% tiedeyhteisöstä" toistellaan mahdollisimman paljon. Harva vaivautuu selvittämään, mistä tämä väite on alun perin lähtöisin.
Kiitos tästä täsmennyksestä. Anti-denialisteilla on näköjään omat menetelmänsä : -)
VastaaPoistaBlogistille onnittelut keskustelua herättäneestä ja maltillisesta kirjoituksestaan. Tarkoitan siis sitä aiempaa, vaikkei tässäkään moittimista (-;
VastaaPoistaIhmetyttää perin vihamielinen kohtelu, jonka kirjoitus on saanut. Esimerkiksi Suomi24:n Ilmastonmuutos-palstalla poistui blogia referoinut postaus jne. Toisaalta tuo vihamielisyys juurikin todistaa sen alkuperäisen uskontoväittämän osuvuuden.
Ilmastotieteilijöistä 97% voi ollakin samaa mieltä, mutta kun vähintään vastaava prosentti nyt jo tarkistettavissa olevia ennusteita on ohi virherajojensa, niin eihän todistettavasti ennustekyvyttömään tieteenalaan voi täysin luottaa tulevien ennusteiden osaltakaan?
"Näinhän ei tietenkään ole, vaan kyse on vain ilmastotutkijoista.
VastaaPoistaAjatella. Että ilmastotutkijoiden näkemys olisi keskeinen tässä asiassa. Miksiköhän?
"Lisäksi kyseinen "97%" perustuu lähinnä kahteen lähteeseen."
... mikä on käsittelyn rajaamista keinotekoisesti. Asiasta on tehty gallupeita ja kyselyitä huomattavan paljon. Se onko näiden kaikkien kohdalla tarkka prosenttiluku 97 vaiko 90 tms. ei kauheasti asiaa hetkauta.
Toisekseen, otetaanpa hiukan lisäselvennystä näistä kahdesta. Ensimmäisessä kysyttiin kaksi kysymystä:
"1. When compared with pre-1800s levels, do you think that mean global temperatures have generally risen, fallen, or
remained relatively constant?
2. Do you think human activity is a significant contributing factor in changing
mean global temperatures"
ja vaihtoehtoina olivat "kyllä", "ei" ja "en ole varma". Jälkimmäiseen kysymykseen vastattiin "kyllä" sitä enemmän mitä lähempänä kysymys & tieteenala (klimatologia) olivat omaa osaamista. Mitenköhän tämän trendin voisi selittää kysymyksenasettelun kyseenalaisuudella?
Kokonaisuudessaan 82% vastanneista vastasi tähän "kyllä". Tämä 76/79 oli todellakin ilmastotutkijoiden osuus, mutta kannattaa huomata ettei kyselyä oltu suunnattu pelkästään klimatologeille.
Cook et al 2013 puolestaan löytyy ilmaiseksi netistä. Saa kertoa että missä kohtaa siinä mentiin metsään.
Lopuksi: koko kysymys prosenttiosuuksista on harhaanjohtava sikäli, että tiede ei ole huutoäänestystä eikä prosenttipeliä.
" Heikkinen väitti minun määritelleen ilmastomuutoksen uskonnoksi, mikä ei tietenkään pitänyt paikkaansa. Etsin vain yhtäläisyyksiä niiden väliltä ja löysin enemmän kuin odotin."
VastaaPoistaParempi olisi tarkentaa: Ilmastonmuutos on ilmiö, joka parhaimman tieteemme mukaan on todennäköisesti totta ja ihmisen aiheuttama, ja todennäköisesti myös merkittävä uhka.
Ihmisten suhtautuminen ilmastonmuutokseen puolestaan muistuttaa uskonnollista käyttäytymistä. Miten luulette antiikin roomalaisten käyttäytyneen kun Vesuvius tuhosi Pompeijin?
Muuten, kannattaisi P Järvisen viljellä "me sitä ja tätä" -kieltä vähän huolellisemmin.
VastaaPoistaEn omista autoa. Perhepiirissäni (mistä kuulemma ajotavat opitaan, jos hyrysysyn joskus hankkisin ja asia tulisi ajankohtaisesti) ei ole tapana tunkea edellä ajavan takapuskuriin kiinni, eikä ylinopeus koskaan ollut erityinen tapa - ainakaan siinä määrin, ettei tulisi ihmeteltyä monien suorastaan patologista vihaa kameratolppia kohtaan.
En myöskään polta, enkä omista kesämökkiä. Edellisestä ulkomaanlomamatkasta on yli 5 vuotta. Olen myös raitis, mutten uskalla asiasta sanoa mitään muuten kun näin anonyymisti, koska sellaiset tässä maassa tuomitaan raivoraittiikn stigmalla.
Punaista lihaa syön, mutten joka päivä.
P. J. saa toki aivan hyvin puhua omasta ja muiden kaahailevien tupakoitsija-alkoholistien puolesta. ;)
"Toisekseen, otetaanpa hiukan lisäselvennystä näistä kahdesta. Ensimmäisessä kysyttiin kaksi kysymystä:
VastaaPoista"1. When compared with pre-1800s levels, do you think that mean global temperatures have generally risen, fallen, or
remained relatively constant?
2. Do you think human activity is a significant contributing factor in changing
mean global temperatures"
ja vaihtoehtoina olivat "kyllä", "ei" ja "en ole varma". Jälkimmäiseen kysymykseen vastattiin "kyllä" sitä enemmän mitä lähempänä kysymys & tieteenala (klimatologia) olivat omaa osaamista. Mitenköhän tämän trendin voisi selittää kysymyksenasettelun kyseenalaisuudella?"
Kysymykset ovat rankasti yksinkertaistavia ja muotoiltu siten, että niihin vastaisi myöntävästi myös lähes jokainen vakavasti otettava ilmastoskeptikko.
Ei siitä ole käyty enää aikoihin kiistaa, lämpenikö maapallo 1900-luvulla tai onko ihmisillä ollut jotain osuutta siihen. Nykyään väitellään lähinnä siitä, mikä on hiilidioksidin todellinen lämmittävä vaikutus. Kakkoskysymyksessä olisi tietysti ollut syytä täsmentää tarkemmin, paljonko on "significant". Onko se 20%, 30% vai yli 50% lämpenemisestä? Aivan hyvin jo noin 25% osuudesta voitaisiin sanoa sen olevan "significant contributing factor".
Cook et al paperin tilastollisia menetelmiä on kritisoinut paljon muun muassa ilmastotutkija Richard Tol, eikä häntä voi laskea ainakaan "denialistien" edustajaksi.
Olkoon muutos totta tai ei, niin Petterille hyvä esimerkki 80-90-luvuilta ilmastouhkasta joka oli "jossain kaukana tulevaisuudessa" ja sille silti tehtiin jotain: Otsoniaukko ja otsonikerroksen katoaminen. Freonit poistettiin käytöstä (Montrealin sopimus) ja juuri viimeisen parin vuoden aikana on tullut ensimmäisiä tuloksia että aukko on tasoittunut ja alkanut jopa pienentyä.
VastaaPoistaEli kyllä, vaikka tilanne oli 80-luvulla 20-30 vuoden päässä että saadaan edes ongelma pysäytettyä (ja toiset 20-30 vuotta menee siihen ettei tarvitse joka paikassa levittää 50 SFP aurinkovoiteita), niin sille silti pystyttiin tekemään jotain.
Otsoniaukko taisi olla helppo juttu, koska se ei vaatinut käyttäytymisen muuttamista. Vaihdettiin vain suihkepullojen merkkiä, jolloin valmistajat tekivät siitä myyntivaltin ja bisnes parani. Korvattiin aine toisella niin ongelma poistui. Ilmastonmuutoksen torjunta ei taida olla ihan yhtä helppoa.
VastaaPoista"Kysymykset ovat rankasti yksinkertaistavia ja muotoiltu siten, että niihin vastaisi myöntävästi myös lähes jokainen vakavasti otettava ilmastoskeptikko."
VastaaPoistaSivuutit pääseikan. Miksi klimatologian asiantuntemus/alaa läheltä liippaava asiantuntemus yhdistyi suurempaan osuuteen "kyllä" vastauksista? Ovatko ilmastotutkijat helpommin harhautettavissa? Eivät ymmärrä lukemaansa? Joku muu,mikä?
"Cook et al paperin tilastollisia menetelmiä on kritisoinut paljon muun muassa ilmastotutkija Richard Tol, eikä häntä voi laskea ainakaan "denialistien" edustajaksi."
Ensinnäkin, Tol on taloustieteilijä jonka alaa on ilmastonmuutoksen taloudellisten seuraamusten tutkiminen. Klimatologia kuuluu minun käsitykseni mukaan geotieteisiin.
Toisekseen, Tol on tainnut yrittää jo pidemmän aikaa saada kommentaariaan Cook et alista julkaistuksi. Eipä ole laatu kelvannut julkaisuun. Liekö kyse siitä, että Tolin pääasiallinen ongelma tuntuu olevan tuohtumus siitä, että Cook et alin prosenttilukujen esittely implikoi hänen mukaansa tieteen olevan suosituimmuuskilpailu?
Ja kuten itsekin totesit, myös Tolin kanta on se että nykykäsitys todellakin on mielekäs.
Älä myöskään suotta laita denialismia sulkuihin. Kun kyse on poliittisesti/taloudellisesti motivoituneesta toiminnasta jossa tieteellisesti validi teoria hylätään ilman kunnollisia perusteita, kyse on denialismista.
Otsoniaukko taisi olla helppo juttu, koska se ei vaatinut käyttäytymisen muuttamista. Vaihdettiin vain suihkepullojen merkkiä...
VastaaPoistaTuli se "aukko" helposti ja jääkaapit on vielä valmiina täynnä freoneita (kun loppupelissä ne talteenotossakin näyttävät kipuavan kohti taivasta). Mutta eihän kukaan pakota Petteriäkään auringossa seisomaan.
Joidenkin onneksi kehitysmaat sitoutuivat lopettamaan CFC–yhdisteiden käytön vuoteen 2010 mennessä.
Kasvihuoneilmiön voimistumisen seurauksena yläilmakehän lämpötilan on todettu laskevan, mikä edistää otsonin hajoamista erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolla.
CFC-yhdisteiden eliniät vaihtelevat noin 50 vuodesta satoihin vuosiin. Niiden käyttö kiellettiin Montrealin pöytäkirjassa, mutta vaikka kansainvälisiä rajoituksia onnistuttaisiinkin noudattamaan, säilyy otsoniongelma silti kymmeniä vuosia kaasujen pitkäikäisyyden takia.
Ilmastonmuutos kiihdyttää otsonikatoa, sillä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa alailmakehä lämpenee ja yläilmakehä jäähtyy. Yläilmakehän lämpötilan laskiessa vesihöyry tiivistyy herkemmin. Stratosfäärin kylmissä lämpötiloissa (noin – 80 oC) syntyvissä jääkidepilvissä tapahtuu kemiallisia reaktioita, jotka johtavat CFC-yhdisteiden kloorin ja halonien bromin vapautumiseen. (IPCC 2001)
2011 - Ennätysmäinen arktinen otsonikato odotettavissa
http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/129900
Otsoniaukko... Ilmastonmuutoksen torjunta ei taida olla ihan yhtä helppoa.
VastaaPoistaOtsonikato uhkaa arktisia alueita.
Etelämantereen jälkeen kato on ollut voimakkainta juuri pohjoisella pallonpuoliskolla Suomen leveysasteilla.
Tällä hetkellä suurin haaste ovat niin kutsutut F-kaasut, joita käytetään muun muassa kylmäkalusteissa ja ilmastointilaitteissa. F-kaasujen säätelystä ei ole toistaiseksi päästy sopuun kansainvälisellä tasolla.
Eniten luonnonsuojelussa.. kiusaa kuitenkin mittakaavojen sekoittaminen, järjen käytön puute... Otan tästä kolme esimerkkiä:
VastaaPoista1. Ydinvoima.
Top3 listassasi hiilidioksidi-propaganda oli kyllä väärässä paikassa.
Puun ja mainitsemaasi jätteen polttoa siis tulisi lisätä, koska sama hiilidioksidi vapautuu kuitenkin viimeistään lahoamisen/mädäntymisen lopputuloksena. Turpeen ja hiilen poltto tulisi kieltää vastaavasti, koska ne toimivat varastoina.
Suot tuhottiin jo hiilidioksidinieluina 1960-luvulla ojittamalla suot.
Puun poltto voi olla hyvä, jos se tehdään keskitetysti. Puun pienpoltto pitäisi kieltää. Se aiheuttaa hiukkaspäästöjä, jotka tappavat toisin kuin ilmastonmuutos.
VastaaPoistaOnhan olemassa eriäviä mielipiteitä, vaikkapa ns. konsensuksesta.
VastaaPoistaNiiden siipi ei vain kanna valtamediassa.
Blogisti Petteri Järvinen ei ehkä tiennyt sohaisseensa muurahaispesään, mutta kovin raikastava vaikutus aiheen käsittelyyn.
Jos tuli Ad Hominem hyökkäyksiä, ota ne kunnianosoituksena.
http://thepointman.wordpress.com/2013/08/02/why-would-anyone-believe-a-single-word-coming-out-of-their-mouth/
Ilkka Mononen
"Sivuutit pääseikan. Miksi klimatologian asiantuntemus/alaa läheltä liippaava asiantuntemus yhdistyi suurempaan osuuteen "kyllä" vastauksista? Ovatko ilmastotutkijat helpommin harhautettavissa? Eivät ymmärrä lukemaansa? Joku muu,mikä"
VastaaPoistaKoska kysymykset oli laadittu siten, että niihin on hankala vastata muuta kuin "kyllä", jos on perehtynyt alaan edes vähän.
Itse sivuutit sen, miten määritellään "significant contributing factor"?
"Älä myöskään suotta laita denialismia sulkuihin. Kun kyse on poliittisesti/taloudellisesti motivoituneesta toiminnasta jossa tieteellisesti validi teoria hylätään ilman kunnollisia perusteita, kyse on denialismista."
En tiedä hylkäämisestä, mutta ottaen huomioon miten huonosti ennusteet ovat tähän asti toteutuneet, ilmastonmuutostutkimuksen pitäisi sietää edes kritiikkiä nykyistä paremmin. Yhdenkään muun tieteenalan harjoittajat eivät taida olla yhtä ylimielisiä ja varmoja omasta oikeassaolostaan. Se on kovin epätieteellinen asenne ja haiskahtaa uskonnolta.
Kysymys on kysymyksen asettelusta,
VastaaPoistamissä HS on mestari.
Mutta ei kerro kuin tulokset, ei kysymyksiä.
Esim. lähes puolet on 26%, suurin osa, 51%.
Kukapa vastaisi kysymykseen "joko olet lopettanut vaimosi hakkaamisen" yhtään mitään.
http://wattsupwiththat.com/2013/06/17/erl-rejects-richard-tols-comment-on-cook-et-al-2013-but-wont-say-who/
Ilkka Mononen
Petterin kirjoituksessa esiintyy sana "maailmanloppu" kaksi kertaa.
VastaaPoistaKokeilin Googlella sanaparia ilmastonmuutos ja maailmanloppu. Osumia tuli 1,7 miljoonaa.
Mutta mutta, osumat eivät viekään tiedesivustoille, vaan monenlaisiin keskusteluihin ja blogeihin, joissa tiedemiesten väitetään ennustavan maailmanloppua ilmastonmuutoksen takia.
Petterillekin tiedoksi, että olkiukkojen rakentaminen on ilmastokeskustelun arkipäivää eikä siihen pitäisi asiantuntijan langeta.
Petteri Järvinen vain ihmetteli ilmastokeskusteluun liittyviä lieveilmiöitä, ottamatta kantaa itse ilmastonmuutokseen ja joko nyt olkiukkoja piestään?
VastaaPoistaIlkka
Puun poltto voi olla hyvä, jos se tehdään keskitetysti. Puun pienpoltto pitäisi kieltää. Se aiheuttaa hiukkaspäästöjä, jotka tappavat toisin kuin ilmastonmuutos.
VastaaPoistaTappaa se pelkkä UV-säteilykin, josta jo Petteri luuli selvinneensä, vaikka ei tiedä mikä se tietokonekaava on sitten 2100 vuoden tienoilla kun otsonikadosta pitäisi jo olla toivuttu. Mutta en muutoinkaan olettaisi, että aina kaikki menisi niin kuin oletetaan.
Ilmastonmuutos muutoin jollain muodollaan aiheuttaa vääjäämättömästi sen, että tarkastelunäkökulma ei ole lainkaan samanlainen kuin nyt. Toivossa on kuitenkin hyvä elää.
Näin etenkin kun Suomikin osallistuu "otsoniaukon" torjuntaan sallimalla kemikaalien levityslennot ilmatilassaan jo Tarjan kaudella. Petterikin saa tuuduttautua hyväuskoisena, kun ongelmaa hoidetaan samantapaisesti kuin miten sateet tehdään Israelin ilmatilassa kemikaaleilla. Tämäkin tuntuu aivan olevan unohdettu asia, jos niin hyvää tilaa povataan nykytilanteessakin.
Eli ei auttanut partavaahtopullon roskiin heitto.
Petteri Järvinen vain ihmetteli ilmastokeskusteluun liittyviä lieveilmiöitä...
Asenteelliseltakin tuntui. Mie en tiiä mistään mittään.
No mutta eihän kyse ollut deodaranttipurkin vaihtamisesta, vaan "Ozone Hole" oli tieteellinen huijaus, joka johti CO2 huijaukseen.
VastaaPoistaTulee vain esille ettei päättäjillä ole aikaa perehtyä yksityiskohtiin, van hän on saamansa tiedon varassa.
Nyt kun Petteri Järvinen (olemme tavanneet, ja pidän arvossa) on istunut muurahaispesään, saat huomata istuneesi kusiaispesään.
Kun et olisi tehnyt tätä, vaan pysynyt IT guruna, mikä on tärkeämpää kuin loputon ilmastointtäminen, mihin avauksesi johti, ja nyt saat lokaa silmille, mutta ainakin minun tukeni.
http://www.mitosyfraudes.org/Ingles/Crista.html
Ilkka Mononen
Kun kyse on poliittisesti/taloudellisesti motivoituneesta toiminnasta jossa tieteellisesti validi teoria hylätään ilman kunnollisia perusteita, kyse on denialismista.
VastaaPoistaMinun käsitys on, että tällä "tieteellisesti validilla teorialla" on suuria vaikeuksia ennustaa luotettavasti edes sitä, miten ilmakehän vesikierto reagoi CO2-päästöihin ja mikä kokonaisvaikutus tällä on ilmaston mahdolliseen muuttumiseen. Kun tätä ei tiedetä, kaikki loppu on enemmän tai vähemmän rohkeaa spekulaatiota.
Tässä voi käydä vielä niin, että tutkijat eivät uskalla julkistaa tutkimustuloksiaan sen pelossa, että heidät heti leimataan alarmisteiksi ja maailmanlopunprofeetoiksi.
VastaaPoistaEi se niin mene.
VastaaPoistaTietysti pitää olla tarkkana ettei lapsi lennä pesuveden mukana, mutta ei ole olemassa mitään kollektiivista tiedettä.
Paitsi Lysenkoismi, mistä on huonot kokemukset alan asiantuntijoilla.
"Whoever undertakes to set himself up as judge in the field of Truth and Knowledge is shipwrecked by the laughter of the gods."
Tunnustan tietämättömyyteni, ja olen vain utelias.
Ei ole olemassa validia teoriaa, vaan kaikki on kiistanalaista, ja aihetta lähestyttäessä voisi käyttää mielummin synteesiä, vaikkei se mitään synnyttäisikään.
Ilkka
”Ilmastonmuutos” ei tietenkään ole ”uskontoa”. Se on ilmiö, jota tutkitaan, ja jossa on mukana sekä luonnollista vaihtelua että ihmisten aiheuttamaa muutosta (lämpenemistä). Ilmiöitä koskeva tieto kasvaa ja täsmentyy tieteen kehityksen myötä, kuten muillakin tieteenaloilla tapahtuu.
VastaaPoistaSen sijaan ihmiset, jotka tutkivat ilmiöitä, voivat suhtautua aiheeseensa tavalla, joka saa uskonnollisia piirteitä. Uskonto on ihmisen, ei tutkitun ilmiön ominaisuus. Lähes kaikilta tieteenaloilta löytyy uskonnollissävytteisiä ”paradigmoja” tai koulukuntia. PJ voisi tehdä ajatusleikkinsä melkein minkä tieteenalan osalta tahansa.
Samalla kun PJ haluaa osoittaa ilmastonmuutoksen tutkimuksen epärationaaliset – tai ainakin ärsyttävät - piirteet, on hän tullut osoittaneeksi, että sillä(kin) alalla on aitoa tieteellistä asennetta. Kun leutojen talvien jälkeen tulikin kylmiä talvia, on ennusteita kehitetty ja täsmennetty, nimenomaan jälkikäteen, havaintojen pohjalta, ei etukäteen.
Uskonnot julistavat sellaista jumalallista totuutta, jota ei tarvitse enää korjata, mutta tieteen piirissä (ainakin parhaimmillaan) taas korjataan malleja sen jälkeen kun saadaan uusia havaintoja jotka eivät sovi yhteen vanhojen teorioiden kanssa.
Niinpä niin, mutta mielestäni ei kuulu asiaan korjata menneisyyden
VastaaPoistahavaintoja sopimaan mallinnuksiin, vaan päinvastoin.
http://climateaudit.org/2010/04/08/dealing-a-mortal-blow-to-the-mwp/
Mutta voihan sitä tutustua "tieteilijöiden" lähestymistapaan.
Vihjeenä arvostamilleni Mauri Timoselle tai Antero Järviselle, jos kiinnostaa?
"Dear All,
I like Phil's suggestion. I think such a piece would do a lot of good for the field. When
something as full of half-truths/mis-truths as the S&B piece is put forth, it would be
very useful to have a peer-reviewed review like this, which we all have endorsed through
co-authorship, to point to in response. This way, when we get the inevitable "so what do
you have to say about this" from our colleagues, we already have a self-contained, thorough
rejoinder to point to. I'm sure we won't all agree on every detail, but there is enough
commonality in our views on the big issues to make this worthwhile.
Perhaps Phil can go ahead and contact the editorial board at "Reviews of Geophysics" and
see if they're interested. If so, Phil and I (and anyone else interested) could take the
lead with this, and then we can entrain everyone else in as we proceed with a draft, etc.
mike
p.s. Keith: I hope you're feeling well, and that your recovery proceeds quickly!
At 10:02 AM 3/12/2003 +000 ???, Phil Jones wrote:"
http://www.ecowho.com/foia.php?search=mwp+
Ilkka
..Kun leutojen talvien jälkeen tulikin kylmiä talvia, on ennusteita kehitetty ja täsmennetty..
VastaaPoistaNiin mutta mitähän ennusteita ?
Kun kyseessä ovat wanhat faktat vuosikymmenten takaa.
Joku Iltalehti -tyyppinen journalismi kylvää tuon tapaisia otsikoita vaan joka kesä ja talvi, miten nyt minäkin vuonna sopii.
Tuskin siihen yhtäkään tutkijaa tarvitaan miltään alalta.
Ei tarvita edes yhtä Ilmatieteenlaitoksen säätieteilijää.
Heh. Ja osaa se YLEkin (jälleen kerran - huomaa 100 vuotta alussa) > http://areena.yle.fi/radio/1918750
Pitäisi pystyä erottamaan tieteellinen ja muu keskustelu.
VastaaPoistaTuskin kehitysoppi ja suhteellisuusteoriakaan olisivat ikinä tulleet hyväksytyiksi, jos asiasta olisi päätetty turuilla ja toreilla.
"Uskottavinta olisi tehdä ennuste, joka osoittautuisi ajan myötä paikkansapitäväksi ilman jatkuvaa säätämistä."
VastaaPoistaLopullisen totuuden tuominen vasta epäuskottavaa olisikin. Jatkuva säätäminen on uskottavampaa.
Minusta on muuten outoa, että ilmastutkijoiden "virheet" ovat niin ärsyttäviä ja ilmastotutkimuksen "lieveilmiöt" estävät etsimästä parasta tietoa tällä hetkellä.
Esimerkiksi lääketieteen historia on täynnä erehdyksiä ja harharetkiä, mutta silti luotamme siihen, samalla kun ymmärrämme että lopullista totuutta ei ole.
Ilmastonmuutoksen tutkimukselta sen sijaan edellytetään täydellistä ja lopullista tietoa heti ja nyt, tai sitten tuomitaan se humpuuksiksi tai uskonnoksi.
On aika ylimielistä todetä ilmastonmuutos araksi aiheeksi vain sen takia, että blogin mielipiteet ja heitot ovat nostaneet paljon vastaväitteitä.
"
VastaaPoistaMinusta on muuten outoa, että ilmastutkijoiden "virheet" ovat niin ärsyttäviä ja ilmastotutkimuksen "lieveilmiöt" estävät etsimästä parasta tietoa tällä hetkellä.
Esimerkiksi lääketieteen historia on täynnä erehdyksiä ja harharetkiä, mutta silti luotamme siihen, samalla kun ymmärrämme että lopullista totuutta ei ole."
Lääkärit eivät ole vaatineet koko läntisen maailman energiantuotannon ja elämäntyylin uudistamista lukemattomien miljardien eurojen hintalapulla.
Lisäksi vain noin viisi vuotta sitten ilmastotutkijat kertoivat kovaan ääneen (aktivistien tukemana) että "Science is Settled" ja "väittely on ohi" ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen suhteen. Nyt on kuitenkin havahduttu siihen, että asiat eivät olleetkaan ihan niin "settled" ja mallit ja todellisuus erkanevat toisistaan jatkuvasti. Ei ihme, jos monia alkaa ärsyttää.
"Science is Settled" on jälleen olkiukko. Kenenkään tiedemiehen ei ole todistettu niin sanoneen.
VastaaPoistaWikipedia asiasta:
"There are no known examples of its use outside the skeptic press"
Tällaista tämä ilmastokeskustelu on Petteri.
"Science is Settled" on jälleen olkiukko. Kenenkään tiedemiehen ei ole todistettu niin sanoneen."
VastaaPoistaFair enough. Al Gore (joo, ei ole tiedemies) teki kuitenkin fraasista kuuluisan:
http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=9047642
Tulee vain esille ettei päättäjillä ole aikaa perehtyä yksityiskohtiin, van hän on saamansa tiedon varassa.
VastaaPoistaTulee pakostakin mieliin tuo poliitikkojen hiilidioksidikeskustelu TV:stä.
Ei tunnuttu osattavan edes ymmärtää, että sama hiilidioksidi vapautuu lahoavasta puusta, risusta ja vaikkapa jätteestä kuin polttamalla ne. Ihmetyttää, kun sama porukka pääsee päättämään esim. ydinvoimaloiden luvista.
Missä viipyy jo Helsingin Matti Vanhaselle lupailema hakevoimalaan siirtyminen ?
Näinhän Tukholmassa toimittiin jo silloin ja hake tuodaan laivoilla vaikkapa Etelä-Amerikasta asti.
Jätteen poltosta vaikkapa Italialaiset ovat tehneet hyvää bisnestä, kun jätettä kuljetetaan Saksasta asti poltettavaksi.
Tuossakaan ylläannetussa linkissä Al Gore ei sano, että "Science is settled", vaan se on hänen puhettaan kommentoivan naistoimittajan tulkinta.
VastaaPoistaKuitenkin Googlella löytyy 72 miljoonaa osumaa haulla "Science is settled". Kaikki ne johtavat denialistisivustoille.
Kuinka monta kertaa olemme kuulleet suomeksi mm. Alestalon ja Taalaksen mainitsevan että tiede on tässä asiassa yksimielinen?
VastaaPoistahttp://ilmastorealismia.blogspot.fi/2013/04/ilmastotieteen-epatieteellisesta.html
Ilkka Mononen
Tuon linkin perusteellakaan he eivät ole koskaan sanoneet niin.
VastaaPoistaTässä on se juttu, että denialistitahot väittävät ilmastotieteilijöiden puhuvan maailmanlopusta, merien kiehumisesta ja kieltäytyvän kritiikistä tuolla Science is settled-perusteella, mutta asia ei ole niin. Kaikki nuo väitteet ovat denialistien rakentamia olkiukkoja ja monet muodostavat käsityksensä ilmatieteen tutkijoista niiden perusteella.
Myös Petteri Järviselle näyttää käyneen niin, että hän arveli ilmatieteilijöiden puhuneen maailmanlopusta ja lähti toppuuttelemaan niitä puheita.
Maailmanloppu-puheiden sylttytehdas löytyy kuitenkin aivan muualta.
Petteri Järviselle näyttää käyneen niin, että hän arveli ilmatieteilijöiden puhuneen maailmanlopusta ja lähti toppuuttelemaan niitä puheita
VastaaPoistaVoisiko joku kertoa kansantajuisesti, miksi ilmaston lämpeneminen on kaikkein suurin ympäristöuhka?
Onko joku sanonut sen olevan suurin ympäristöuhka?
VastaaPoistaNo ehkä Stephen Hawking.
Ilmastonmuutokseen liittyviä uhkatekijöitä ovat:
1. Ilmasto-olosuhteiden muuttuminen epäedullisempaan suuntaan juuri niillä alueilla, joilla nykyään ruoka tuotetaan ja joilla ihmiset asuvat.
2. Merenpinnan nousu.
3. Ilmastonmuutoksen mahdollinen ryöstäytyminen positiivisten palautekytkentöjen takia.
Siinäpä ne. Ei maailmanloppua eikä merien kiehumista.
Siksi kun sitä ei ole olemassa.
VastaaPoistaIstuttuasi kusiaispessään, voithan jatkaa, mutta luulisi että edustamassasi puolueessa olisi joku linja asian suhteen.
Eija Riitta Korhola on arvossapidetty blogisti aiheessa, mutta hän ei taida edustaa ns "valtavirtaa" teillä.
Jos nyt tämä on muka ihmiskunnan
elämän ja kuoleman kysymys, suopihan sitä paneutua aiheeseen,
vaikka se tuottaa loputtoman inttämisen ja Ad Hominemin, mutta
jos ei tule palkintoa heti, ei ainakaan joudu historian roskatunkiolle.
Meinaan että myös IT tulevaisuutta voi myös kahlita aiheen tiimoilta, tai antaa kehittyä.
Ilkka Mononen
Onko joku sanonut sen olevan suurin ympäristöuhka?
VastaaPoistaOn, asiassa profiloitunut ja siihen perehtynyt YLEn tiedetoimittaja, joka on kritisoinut muiden toimittajien huonoa tietämystä asiasta. Hänen jos kenen luulisi tietävän:
Nyt edessä oleva ilmastonmuutos olisi toteutuessaan rajuin mullistus vähintään 50 miljoonaan vuoteen – ja uusimpien tutkimusten mukaan jopa 65 miljoonaan vuoteen. Ihmisen yhteiskunnat eivät moista muutosta kestäisi.
Petteri Järvinen sanoi: "Voisiko joku kertoa kansantajuisesti, miksi ilmaston lämpeneminen on kaikkein suurin ympäristöuhka?"
VastaaPoistaOnko sillä merkitystä, onko se suurin? Kysehän on vain siitä, että mitä sille kannattaisi tehdä? Mitä sinä ehdotat?
Mitä tulee muihin mainitsemiisi ympäristöongelmiin, ne eivät käytännössä kilpaile resursseista ilmastomuutokseen kohdistuvien toimenpiteiden kanssa. Itämeren kalat eivät lisäänny eikä muovi vähene, vaikka ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei tehtäisi Suomessa yhtään mitään. Joten on vain retorinen keino esittää ne toistensa vaihtoehtoina.
Niin, ja mihin toimenpiteisiin haluaisit Suomen poliitikkojen ryhtyvät Kiinan saastumisen rajoittamiseksi?
Kunhan viisastelen: Toivianen ei varinaisesti sano, että se olisi suurin ympäristöuhka. Hän sanoo, että se olisi toteutuessaan suurin ILMASTONMULLISTUS vähintään 50 miljoonaan vuoteen. Oletan, että hän on oikeassa.
VastaaPoistaVäite, että ihmisen yhteiskunnat eivät kestäisi muutosta, on varmasti helpommin kyseenalaistettavissa.
Ei maailmanloppua eikä merien kiehumista.
VastaaPoistaKylläpä nyt viilataan pilkkua ja muutenkin viisastellaan. Voi olla, että maailmanloppua, merien kiehumista ja tieteen järkähtämätöntä yksimielisyyttä ei aivan kirjaimellisesti luettuna ole luvattu, mutta aika monelle tällainen kuva on tullut: jäätiköt sulavat, meret vyöryvät alaville maille hukuttaen kokonaisia valtiota, ääri-ilmiöt aiheuttavat mittaamattomia vahinkoja, ruoka-aitat aavioituvat, tuholaiset leviävät uusille, puolustuskyvttömille alueille - ja ties mitä muuta vielä, aids, ebola ja tsunami?
Jos joku on tehnyt - näemmä siis väärän - tulkinnan, että maailmanloppu uhkaa, ellei tieteen yksimieliseen näkemykseen reagoida kovin ottein, niin eipä ilmastotieteilijät ole mitenkään rautaisin ottein olleet tätä väärinkäsitystä oikaisemassa.
Millaisia vaikutuksia on ollut mielikuvalla tieteen yksimielisyydestä? Ovatko asiaan skeptisesti suhtautuneet tutkijat saaneet rahoitusta yhtä helposti kuin maailmanlopun manaajat? Elleivät, niin eikö ole pelättävissä, että koko "tieteellinen konsensus" perustuu pahasti vinoutuneeseen otokseen?
Miksei blogin pitäjä itse ota asiantuntijan roolia, vai eikö ole aikaa.
VastaaPoistaMuistaakseni olet ainakin TKK,n DI, joten luulis olevan helppo omaksua, ja lukea ulkomaisia julkaisuja aiheesta koska suomenkieliset ovat Oras Tynkkynen tai Pasi Toiviainen tasoa.
Jos elokuvamaisteri toimii eduskunnan ilmastopoliittisena asiantuntijana, toivoisin ainakin että insinööri tai edes sähköasentaja tarkistaisi uusiutuvan energian laskelmat,
kun ne on ilmiselvästi tekemättä tai miistä on jätetty yli puolet pois.
Nooh, pallo on sinulla, joten pysyn aloituksen aiheessa eli miksi mielipiteitä aiheesta vaiennetaan.
Ilkka Mononen
"jäätiköt sulavat, meret vyöryvät alaville maille hukuttaen kokonaisia valtiota, ääri-ilmiöt aiheuttavat mittaamattomia vahinkoja, ruoka-aitat aavioituvat, tuholaiset leviävät uusille, puolustuskyvttömille alueille - ja ties mitä muuta vielä, aids, ebola ja tsunami"
VastaaPoistaEnsin mainitut ovat hallitsemattomaan ilmastonmuutokseen liittyviä uhkia oikeasti. Sen sijaan jälkimmäiset asiat eivät ole sellaisia.
Onko sillä merkitystä, onko se suurin? ... Mitä tulee muihin mainitsemiisi ympäristöongelmiin, ne eivät käytännössä kilpaile resursseista ilmastomuutokseen kohdistuvien toimenpiteiden kanssa.
VastaaPoistaPeriaatteessa ei, mutta käytännössä kyllä. Ne kilpailevat samasta ihmisten huomiosta ja media-ajasta. Auta armias, jos ilmastonmuutos ei toteudukaan ennustetulla tavalla, se tulee vähentämään kuluttajien kiinnostusta kaikkeen ympäristöajatteluun ja leimaa muutkin ympäristötutkijat pelottelijoiksi.
varinaisesti sano, että se olisi suurin ympäristöuhka. Hän sanoo, että se olisi toteutuessaan suurin ILMASTONMULLISTUS vähintään 50
Nyt lisäsit siihen itse sanan ilmasto. Toiviainen kirjoitti vain mullistus, minkä itse tulkitsen ympäristöuhkaksi.
Miksei blogin pitäjä itse ota asiantuntijan roolia, vai eikö ole aikaa.
Se nyt vielä puuttuisi, että alkaisin perehtyä ilmastontutkimukseen kaikkien muiden asioiden lisäksi. Poliitikoille maksetaan siitä, että tekevät niin.
Petteri Järvinen sanoi...
VastaaPoista"Nyt lisäsit siihen itse sanan ilmasto. Toiviainen kirjoitti vain mullistus, minkä itse tulkitsen ympäristöuhkaksi."
Katso lainaamasi virkettä edeltävää virkettä. Jos edellisessä virkkeessä käytetäään termiä ilmastonmullistus, ja seuraavassa mullistus (tekemättä selväksi, että nyt on kyseessä eri asia), voi olettaa kirjoittajan vain käyttäneen lyhennettyä ilmausta. Yleinen ja hyväksytty kirjoitustekniikka toiston vähentämiseksi. Lukijan voi olettaa muistavan edellisen virkkeen, joka loi seuraavalle virkkeelle kontekstin. Muuten toimittajat ovat pakotettuja melkoiseen kapulakieleen... Oma mielipiteeni asiasta.
Kysymys ”En ihan ymmärrä, miksi juuri lämpötilan nousu olisi se kaikkein vakavin ympäristöuhka? Maapallo on sopeutunut lämmönvaihteluihin ennenkin.”
VastaaPoistaToiviainen vastaa: "Maapallo on, mutta monet lajit ovat pyyhkiytyneet planeetalta ikiajoiksi ilmastonmullistusten mukana. Nyt edessä oleva ilmastonmuutos olisi toteutuessaan rajuin mullistus vähintään 50 miljoonaan vuoteen – ja uusimpien tutkimusten mukaan jopa 65 miljoonaan vuoteen. Ihmisen yhteiskunnat eivät moista muutosta kestäisi."
Ei hän kiellä ilmastonmuutoksen olevat suurin ympäristöuhka, ja siksi nähdäkseni vahvistaa väitteen.
Mitä mittareita tulisi käyttää ympäristöuhkien vakavuuden arvottamisessa? Sukupuuttojen määrää? taloudellisia kustannuksia länsimaisille yhteiskunnille? Vaikutukset ihmisten lukumäärään? Ensimmäinen lienee ainoa, josta tehtyihin arvioihin suhtautuisin vakavasti. Muihin liittyy niin paljon spekulaatiota.
Toisaalta monia taitaa kiinnostaa vain ilmiön vaikutus Suomeen ja meidän taloudelliseen kilpailukykyymme. Vaikutuksehan voisivat olla positiivisia! Muutos on mahdollisuus! Malediiveille merien pinnan nousu on jo nyt todellinen ongelma, mutta se ei ole pois meidän kukkaroistamme. Toisin kuin tämä autoilijoiden verottaminen hengiltä ja energiaverot, jotka tappavat teollisuutemme.
Petteri Järvinen sanoi...
VastaaPoista"Ne kilpailevat samasta ihmisten huomiosta ja media-ajasta."
Jos puhumme Ylen uutisista, lopettaisin nyt ainakin aluksi kuninkaallisten perheasioista uutisoinnin, söpöt eläinvideot ja videot uhkarohkeista tempuista jne. Nän löytyisi lisää tilaa merkittävämmille uutisille.
On totta, että ihmiset kypsyvät jatkuvaan pelotteluun ja se synnyttää vastareaktion. Ilmastonmuutos saanee paljon media-aikaa, koska media on yksi keino yrittää vaikuttaa suuren yleisön mielipiteisiin ja sitä kautta päättäjiinkin. Olisi hienoa, jos asia olisi voitu hoitaa pois päiväjärjestyksestä - olisi päästy asian mediahuomiosta ja sen lieveilmioöistä.
En tiedä miten asian voisi paremmin hoitaa. Onko ehdotuksia, kuinka asialle voisi saada paremmin todellista tukea kuin median kautta? Tai, onko ehdotuksia, kuinka median kautta voisi vaikuttaa asiaan, mutta säästyä vastareaktioilta?
"Auta armias, jos ilmastonmuutos ei toteudukaan ennustetulla tavalla, se tulee vähentämään kuluttajien kiinnostusta kaikkeen ympäristöajatteluun ja leimaa muutkin ympäristötutkijat pelottelijoiksi."
Tämä on jo tapahtunutkin. Ei siksi, että ilmastonmuutos ei ole mitenkään edennyt, vaan koska se ei ole "kuluttajien" omassa lähiympäristössä havaittavissa. Muutosten hitaus vaikeuttaa myös asioiden rekisteröintiä.
Katselen melko paljon luontodokumentteja ja olen huomannut, että niihin hyvin usein sisällytetään varoituksia ilmastonmuutoksesta ja muista ympäristöongelmiasta. Miksi? Painostetaanko heitä siihen tai maksaako lobbarijärjestöt heille? Luulisin, että dokumenttien tekijät tekevät sen vapaasta tahdostaan, koska heillä on sellainen perspektiivi eläinten levinneisyyksiin ja elinoloihin , jota tavallisella kansalaisella ei ole. Ilmastonmuutoksen tutkijoilla on tietenkin myös erilainen perspektiivi ilmastonmuutokseen kuin tavallisilla kansalaisilla, joista suurin osa ei halua asiaan perehtyä - ja reagoi mediaan, ei tutkimuksiin.
Suurin kysymys tuntuukin olevan: Olisiko kiusallisempaa tulle samaistetuksi "denialisteihin" vai "alarmistehin"? Petterin mukaan jälkimmäinen on nolompaa. Nyt olemme sitä viisaampia.
Kysymys: Kun kirjoitin edellä "dokumenttien tekijät", ymmärsivätkö lukijat, että kyse on LUONTOdokumenttien tekijöistä?
Katselen melko paljon luontodokumentteja ja olen huomannut, että niihin hyvin usein sisällytetään varoituksia ilmastonmuutoksesta ja muista ympäristöongelmiasta. Miksi? Painostetaanko heitä siihen tai maksaako lobbarijärjestöt heille? Luulisin, että dokumenttien tekijät tekevät sen vapaasta tahdostaan,...
VastaaPoistaKyynisemmin voisi ajatella, että toimittajakunnan poliittinen asema on suurelta osin jossain vihreiden ja muun vasemmiston tienoilla. Lisäksi toimittajat ovat mielipidevaikuttamisen ammattilaisia: he tuntevat hyvin miten medialla voidaan vaikuttaa ihmisiin.
Ilmastonmuutoksen uhan korostaminen saattaakin olla tarkoin harkittua indoktrinaatiota, jolla ajatusta ilmastonmuutoksen pahuudesta pyritään iskostamaan katsojiin. Kyse voi siis olla toimittajan omasta missiosta, halusta taivutella ihmisiä omalle kannalleen.
Miksi ette sitten katsoisi yhtä luontodokumenttia jotta voitte
VastaaPoistaarvostella sitä.
http://www.youtube.com/watch?v=IWw80o-1wo0
Ilkka Mononen
Petteri Järvinen kirjoitti...
VastaaPoista"Sen sijaan haluan jakaa Heikkisen linkittämän tiedemiesten vetoomuksen tulevaisuuden puolesta. Tässä paperissa ilmastonmuutos on vain yksi viidestä huolenaiheesta. Siinä on realismia niillekin, jotka pelkäävät denialistien syöksevän maapallon ilmastokatastrofiin."
Ihan hyvä vetoomus. Siinä sanotaan mm. että ihmiskunta on ennenkin kyennyt vastaamaan globaaleihin kriiseihin eikä nytkään olla voimattomia - kunhan kriisit myönnetään todellisiksi. Sen ympäristöuhkien listauksessa ensimmäisenä on ilmastonmuutos, mutta he korostavat, etteivät heidän listaamat uhat ole riippumattomia toisistaan.
Vetoomuksessa kerrotaan, että ilmstonmuutoksen muodostama uhkakuva muuttuu paljon vakavammaksi ellemme vuoteen 2035 mennessä ole saavuttaneet hiilineutraalisuutta. Tämän uhkakuvan välttämiseksi kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä huomattavasti ja nopeasti. Vaadittaviin vähennyksiin ei ole vielä yhtenäkään vuotena kyetty, mutta heidän mukaansa se on vielä mahdollista. Heidän toimenpide-ehdotuksensa sisältää keinoja, jotka ovat jo meille kaíkille tuttuja: panostetaan energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin.
Toisena uhkana on maapallon lajirunsauden köyhtyminen kun ihmisen toiminta on nopeasti muuttanut ekosysteemejä. Yksi muutostekijä, johon on myöd puututtava on ilmastonmuutos.
Kolmantena uhkana on edellä viitattu ekosysteemien muuttuminen. Jonka yhtenä syynä oli siis ilmastonmuutos.
Neljännen uhan muodostaa saasteet. Niistä esimerkkinä mainitaan kasvihuonekaasut.
Viidentenä uhkana on lisääntyvän väestömäärän lisääntyvä kulutus. Se on huolestuttavaa muum muassa, koska lisääntynyt kulutus pahentaa ilmastonmuutosta.
Näiden ilmiöiden vuorovaikutukset lisäävät mahdollisuutta, että ihmiskunta ylittää jonkin kriittisen pisteen, josta ei ole enää paluuta. Niiden yhteysvaikutukset tekevät niihin puuttumisen sitäkin tärkeämmäksi.
Tekstiä lukiessa minulle tuli mieleen, onko Petteri linkittänyt väärään dokumenttiin. Kuulostaa suorastaan alarmistiselta propagandalta. Ainakin minä olen enemmän huolissani vetoomuksen luettuani kuin ennen sitä. :)
Vielä vetoomuksen osoite, koska linkki kopioidu lainauksen mukana:
http://mahb.stanford.edu/consensus-statement-from-global-scientists/
Ehkä bolginpitäjämme on lukenut tietämättään IT Malthussin, tai tullut omin päin samaan tulokseen.
VastaaPoistaHistoriantuntemus olisi suotavaa myös IT Guruille ettei vallan omassa saapasnahkatornissaan.
http://huojuvatorni.wordpress.com/tag/thomas-robert-malthus/
Ilkka Mononen
"Koska kysymykset oli laadittu siten, että niihin on hankala vastata muuta kuin "kyllä", jos on perehtynyt alaan edes vähän."
VastaaPoistaEli alaan perehtyminen korreloi myöntyvyyden kanssa? Ok. Eikös tämä nyt sitten ollut se alkuperäinen oletus.
"Itse sivuutit sen, miten määritellään "significant contributing factor"?"
En ottanut tuohon kantaa, totta. Muotoilu on kieltämättä heikompi kuin pitäisi. Tämä ei kuitenkaan nyt muuta sitä, että tässä kohtaa alan asiantuntijat vastasivat "kyllä" selvästi useammin kuin muut. Miten tämä tulisi selittää jos ei siten, että alalla todellakin on konsensus ihmisen roolista? Sitenkö, että ilmastotutkijat menevät muita helpommin epämääräisten ilmaisujen lankaan? :-)
"En tiedä hylkäämisestä, mutta ottaen huomioon miten huonosti ennusteet ovat tähän asti toteutuneet, ilmastonmuutostutkimuksen pitäisi sietää edes kritiikkiä nykyistä paremmin."
Miten niin huonosti? Ne ovat nähdäkseni pärjänneet vähintäänkin kohtuullisesti. Päätöksenteon kannalta tärkeintä lienee se, että muutokset ovat olleet monessa kohtaa mallien yläpäässä l. pahempia kuin voisi toivoa.
http://www.skepticalscience.com/climate-models-intermediate.htm
Minä ainakin jätän bloginpitäjän
VastaaPoistapalstan rauhaan loputtomalta ilmastointtämiseltä, koska hänellä lienee parempaakin tekemistä.
Pääsihän kurkistamaan missä mennään alueella.
Itse kirjoitan ilmastoaiheesta tuonne, mutten huutele puskista anonyyminä.
http://ilmastorealismia.blogspot.fi/
Ilkka Mononen
Eli alaan perehtyminen korreloi myöntyvyyden kanssa? Ok.
VastaaPoistaSama asia kuin kysytään miltä ryhmältä hyvänsä.
"Ilmastonmuutoksesta" NASAn luvut plojottavat tässä sivun yläreunassa: http://climate.nasa.gov/
Petterin 97% plojottaa tässä nyt yläreunassa ja neljän eri laitoksen käyrät alailmakehän lämpenemisestä:
http://climate.nasa.gov/scientific-consensus
Hiilidioksidipäästöt piti jo liki tähän päivään puolittaa, mutta ne ovatkin jo nousseet >40%> poliitikkojen tehtyä parannuksen jne.
http://www.epa.gov/climatechange/ghgemissions/global.html
...mutta eihän kai koskaan politiikka, demokratia ja konsensus ole johtanut mihinkään radikaaleihin lopputuloksiin millään puolella maapalloa.
Kyllähän Petterin prosenteissa on kyse joka alan ympäristöstä kirjoittaneista tutkijoista vuosilta 1991-2011.
Vähin tietous kirjoittajilla oli tietenkin vuonna 1991.
Prosenteissa (97,1 %) on kyse siis artikkeleista ja niistäkin siis vain 0,7% kyseenalaisti ihmisen toiminnan vaikutuksen (etenkin vielä vuonna 1991).
Selvitys kattoi 11994 tieteellistä artikkelia, joita on ollut kirjoittamassa noin 29000 tutkijaa. Näissä yli 4000 artikkelissa otettiin kantaa ilmastonmuutoksen syihin. Vain 0,7 prosenttia eli 83 artikkelia kyseenalaisti ihmisen toiminnan vaikutuksen ilmaston lämpenemiseen. 2,2 prosenttia artikkeleista esittää, että ilmastonmuutoksen syyt eivät ole tiedossa. Loppujen, eli 97,1 prosentin, mukaan ilmasto lämpenee ihmisen toiminnan seurauksena.
http://iopscience.iop.org/1748-9326/8/2/024024/pdf/1748-9326_8_2_024024.pdf
Muuten, kannattaisi P Järvisen viljellä "me sitä ja tätä" -kieltä vähän huolellisemmin.
VastaaPoistaKaikki yleistykset ovat tietenkin vaarallisia, mutta fraasi "suomalaisten enemmistö" tms. kuulostaa niin kankealta.
En omista autoa. Perhepiirissäni (mistä kuulemma ajotavat opitaan, jos hyrysysyn joskus hankkisin ja asia tulisi ajankohtaisesti) ei ole tapana tunkea edellä ajavan takapuskuriin kiinni, eikä ylinopeus koskaan ollut erityinen tapa - ainakaan siinä määrin, ettei tulisi ihmeteltyä monien suorastaan patologista vihaa kameratolppia kohtaan.
En myöskään polta, enkä omista kesämökkiä. Edellisestä ulkomaanlomamatkasta on yli 5 vuotta. Olen myös raitis, mutten uskalla asiasta sanoa mitään muuten kun näin anonyymisti, koska sellaiset tässä maassa tuomitaan raivoraittiikn stigmalla.
Punaista lihaa syön, mutten joka päivä.
Sitten meillä on paljon yhteistä. Auton tosin omistan ja ulkomaillakin tulee käytyä, mutta en omista kesämökkiä, en ole koskaan polttanut ensimmäistäkään tupakkaa, juon vain lasin viiniä silloin tällöin enkä koskaan roiku toisen takapuskurissa. Kortti on ollut lähes 30 vuotta, koko aikana en ole saanut yhtään sakkoa.
P. J. saa toki aivan hyvin puhua omasta ja muiden kaahailevien tupakoitsija-alkoholistien puolesta. ;)
En osaa, vaikka "me"-muotoa käytänkin.
Suomen Kuvalehti näkyy kuitenkin puhuvan P. Järvisen puolesta aiheesta.
VastaaPoistahttp://suomenkuvalehti.fi/blogit/tahan-on-tultu/rooman-klubi-ja-muistin-rajat?ref=top
Ilkka
Otsoniaukko taisi olla helppo juttu, koska se ei vaatinut käyttäytymisen muuttamista. Vaihdettiin vain suihkepullojen merkkiä...
VastaaPoistaNo mutta eihän kyse ollut deodaranttipurkin vaihtamisesta, vaan "Ozone Hole" oli tieteellinen huijaus, joka johti CO2 huijaukseen. Tulee vain esille ettei päättäjillä ole aikaa perehtyä yksityiskohtiin, van hän on saamansa tiedon varassa.
Kaivoin vain esille nämä otsoniaukon tämän hetkiset kuvat:
http://ozonewatch.gsfc.nasa.gov/
Tältä tilanne näyttää tällä hetkellä Suomen kohdalla:
http://ozonewatch.gsfc.nasa.gov/Scripts/big_image.php?date=2013-08-07&hem=N&source=IOMI_PAURA_V8F_MGEOS5FP§ion=HOME
http://ozonewatch.gsfc.nasa.gov/NH.html
Ilmastomuutoskeskustelu on juupas eipäs-väittelyä, koska tutkijat itsekään eivät tiedä missä mennään. Ilmastomallit muka paikkansapitäviä, kaikkine muuttujineen niin varmaan.
VastaaPoistaPetteri Järvinen kiinnitti kuitenkin huomiota hyvin tärkeään seikkaan: ravintoketjujen köyhtymiseen ja häviämiseen sekä biodiversiteetin vähenemiseen. Ne tuovat lopun ilmastoa nopeammin, lyödäänkö vetoa?
Petteri Järvinen kiinnitti kuitenkin huomiota hyvin tärkeään seikkaan: ravintoketjujen köyhtymiseen ja häviämiseen sekä biodiversiteetin vähenemiseen. Ne tuovat lopun ilmastoa nopeammin, lyödäänkö vetoa?
VastaaPoistaMikä näistä ei johtuisi ilmastonmuutoksesta (syystä tai toisesta johtuvaan) ?
Biodiversiteetin väheneminen ei ollut mikään mystinen arvoitus ennen ilmastohypeä. Sille oli perinteiset selitykset, mm. maankäytön muutokset ja (oikeat) ilmansaasteet. Nyt ilmastonmuutos on taustasyy kaikessa. Sen voi "todistaa" sopivilla tietokoneohjelman parametreilla. Falsifioitavissa se ei ole sen enemäpää kuin ilmastomallitkaan.
VastaaPoistaTähän liittyvä Hesarin uusin sensaatio-otsikko: "Tutkijat siirtävät uhanalaista lajia ilmastonmuutokselta suojaan". Tekstin mukaan onkin kyse vähän muusta: "Tarkoitus on selvittää, aiheuttaako ilmaston lämpeneminen" uhanalaisuuden.
Tekstin mukaan onkin kyse vähän muusta: "Tarkoitus on selvittää, aiheuttaako ilmaston lämpeneminen" uhanalaisuuden.
VastaaPoistaOpetettu ainakin on jo ajat sitten, että näin on käynyt mm. pohjoisille lajeille ihmispaljouden/asutuksen ja hupenevan jääpeitteen vuoksi.
Havumetsät korvaantuvat lehtimetsillä ja tuholaisetkin järsivät Suomen rajoilla yhä enenevässä määrin jo nyt. En nyt ala arvioimaan yksittäisten parvien lentorataa tuhansissa kilometreissä.