Liikenneministeriö on jo pitkään valmistellut kansalaisia ns. ruuhkamaksun tuloon. Heinäkuun hiljaisuudessa se julkaisi tiedotteen, jonka mukaan Suomalaiset maksaisivat veroja mieluummin auton käyttämisestä kuin ostamisesta. Tällä hetkellä veroja maksetaan melkoisesti molemmista. Autoliitto ehtikin jo syystäkin tyrmätä tiedotteen. Miten kansan mielipidettä voidaan kysyä verosta, jota ei ole vielä edes esitelty?
Varsinainen pihvi onkin piilotettu tiedotteen ensimmäisen kappaleen loppuun: Myös alueellisesti erilainen hinnoittelu saa laajaa kannatusta.
Ruuhkamaksun nimellä markkinoidulla järjestelmällä on valtion kannalta kaksi tarkoitusta: toisaalta tuoda lisää elementtejä, joilla liikkumista voidaan verottaa kun autojen polttoaineenkulutus pienenee tai niiden käyttövoimaksi muuttuu sähkö -- ja toisaalta tehdä auton käytöstä halvempaa maaseudulla kuin kaupungissa.
Kummallakaan näistä ei ole mitään tekemistä ruuhkien kanssa. Ruuhkat on otettu mukaan vain siksi, että hanke saisi vihreiden kaupunkilaisten tuen. Tältä osin liikenneministeriön toiminta muistuttaa OKM:n toimintaa tekijänoikeusasioissa.
Vähän kyllä ihmettelen tätä "saa laajaa kannatusta". Yhä suurempi osa suomalaisista asuu kaupungeissa, joissa autoilun hintaa halutaan korottaa. Vaikea uskoa, että jos kysymys esitetään rehellisesti, siihen saadaan tällaisia vastauksia.
Yksi kummallisuus on Nokian ex-johtajan Jorma Ollilan aktiivisuus asiassa. Samana päivänä tiedotteen julkaisun kanssa hän kritisoi SuomiAreenassa sitä, että Suomi tulee tie- ja ruuhkamaksuissa jälkijunassa. Ehkä tämä johtuu siitä, ettei meillä ole ruuhkia kuin pääkaupunkiseudulla. Suurissa maissa tilanne on ihan toinen. Onpa kerrankin hienoa olla kehityksen peränpitäjä!
Ollila sanoi suoraan, että valtion autoilusta saamat verotulot vähenevät tulevaisuudessa vähäpäästöisempien ja siten vähemmän verotettavien autojen sekä sähköautojen lisääntymisen myötä. Ehkä meidän siis pitäisi palata takaisin suuripäästöisiin autoihin?
Viikko sitten Kaija Lähteenmaa kirjoitti Kauppalehden kolumnissa otsikolla "Nokia hamuaa liikenteeseen". Hänen mielestään älykkäästi ohjatussa liikenteessä ja älyautoissa luulisi olevan valtava bisnespotentiaali. NSN:ltä ja Nokialta löytyy synergiaa navigointi- ja tietoliikenneosaamisen muodossa.
Tulee ihan mieleen 15 vuoden takaiset ajat, kun Suomi halusi kiirehtiä ensimmäisenä digitelevisioon. Suomesta piti tehdä Nokian digiboksien koelaboratorio, joka avaisi yhtiölle uusia markkinoita myös vientiin. YLEn toimitusjohtaja kutsuttiin Nokian hallitukseen (mitä on tämän päivän näkökulmasta vaikea uskoa).
Muistamme, miten hyvää tarkoittava teollisuuspolitiikka epäonnistui. Nokia keskittyi matkapuhelimiin ja luopui digibokseista vuoden 2005 lopussa. Ilmeisesti päätös oli niin nolo, ettei siitä edes tiedotettu julkisuuteen. Markkinat huomasivat tapahtuneen vasta seuraavan vuoden puolella.
Jos Nokia haluaa olla pioneeri autojen älyliikenteessä, sen kannattaa valita laboratorioksi jokin muu maa -- sellainen, jossa on oikeita ruuhkia. Suomessa ns. ruuhkamaksu painottuu vahvasti verotukseen, koska autovero on muita EU-maita korkeampi ja sen tuotto halutaan säilyttää jatkossakin.
Yhdessä asiassa Kaija saattaa olla väärässä. Hän pitää kaupungistumista, keskiluokkaistumista ja ruuhkien lisääntymistä globaalina megatrendinä. Voi olla, ettei niin käykään -- ei ainakaan Euroopassa. Tuore saksalaiskysely osoitti, etteivät nuoret koe autoa enää yhtä tärkeänä kuin aikaisemmin. Auto ei ole enää entisenlainen statussymboli. Ja Helsingin kantakaupungin liikenne on jopa vähentynyt.
Älyliikenteestä puhuttaessa ei kannata unohtaa älyä, jotta television digitalisointifiasko ei toistuisi.
Lisäys 10.8.2013: Tässä VR:n tiedote, joka ylittää vielä LVM:nkin "tutkimuksen": Joukko suomalaisia miehiä ei ymmärrä auton saastuttavuutta.
Varsinainen pihvi onkin piilotettu tiedotteen ensimmäisen kappaleen loppuun: Myös alueellisesti erilainen hinnoittelu saa laajaa kannatusta.
Ruuhkamaksun nimellä markkinoidulla järjestelmällä on valtion kannalta kaksi tarkoitusta: toisaalta tuoda lisää elementtejä, joilla liikkumista voidaan verottaa kun autojen polttoaineenkulutus pienenee tai niiden käyttövoimaksi muuttuu sähkö -- ja toisaalta tehdä auton käytöstä halvempaa maaseudulla kuin kaupungissa.
Kummallakaan näistä ei ole mitään tekemistä ruuhkien kanssa. Ruuhkat on otettu mukaan vain siksi, että hanke saisi vihreiden kaupunkilaisten tuen. Tältä osin liikenneministeriön toiminta muistuttaa OKM:n toimintaa tekijänoikeusasioissa.
Vähän kyllä ihmettelen tätä "saa laajaa kannatusta". Yhä suurempi osa suomalaisista asuu kaupungeissa, joissa autoilun hintaa halutaan korottaa. Vaikea uskoa, että jos kysymys esitetään rehellisesti, siihen saadaan tällaisia vastauksia.
Yksi kummallisuus on Nokian ex-johtajan Jorma Ollilan aktiivisuus asiassa. Samana päivänä tiedotteen julkaisun kanssa hän kritisoi SuomiAreenassa sitä, että Suomi tulee tie- ja ruuhkamaksuissa jälkijunassa. Ehkä tämä johtuu siitä, ettei meillä ole ruuhkia kuin pääkaupunkiseudulla. Suurissa maissa tilanne on ihan toinen. Onpa kerrankin hienoa olla kehityksen peränpitäjä!
Ollila sanoi suoraan, että valtion autoilusta saamat verotulot vähenevät tulevaisuudessa vähäpäästöisempien ja siten vähemmän verotettavien autojen sekä sähköautojen lisääntymisen myötä. Ehkä meidän siis pitäisi palata takaisin suuripäästöisiin autoihin?
Viikko sitten Kaija Lähteenmaa kirjoitti Kauppalehden kolumnissa otsikolla "Nokia hamuaa liikenteeseen". Hänen mielestään älykkäästi ohjatussa liikenteessä ja älyautoissa luulisi olevan valtava bisnespotentiaali. NSN:ltä ja Nokialta löytyy synergiaa navigointi- ja tietoliikenneosaamisen muodossa.
Tulee ihan mieleen 15 vuoden takaiset ajat, kun Suomi halusi kiirehtiä ensimmäisenä digitelevisioon. Suomesta piti tehdä Nokian digiboksien koelaboratorio, joka avaisi yhtiölle uusia markkinoita myös vientiin. YLEn toimitusjohtaja kutsuttiin Nokian hallitukseen (mitä on tämän päivän näkökulmasta vaikea uskoa).
Muistamme, miten hyvää tarkoittava teollisuuspolitiikka epäonnistui. Nokia keskittyi matkapuhelimiin ja luopui digibokseista vuoden 2005 lopussa. Ilmeisesti päätös oli niin nolo, ettei siitä edes tiedotettu julkisuuteen. Markkinat huomasivat tapahtuneen vasta seuraavan vuoden puolella.
Jos Nokia haluaa olla pioneeri autojen älyliikenteessä, sen kannattaa valita laboratorioksi jokin muu maa -- sellainen, jossa on oikeita ruuhkia. Suomessa ns. ruuhkamaksu painottuu vahvasti verotukseen, koska autovero on muita EU-maita korkeampi ja sen tuotto halutaan säilyttää jatkossakin.
Yhdessä asiassa Kaija saattaa olla väärässä. Hän pitää kaupungistumista, keskiluokkaistumista ja ruuhkien lisääntymistä globaalina megatrendinä. Voi olla, ettei niin käykään -- ei ainakaan Euroopassa. Tuore saksalaiskysely osoitti, etteivät nuoret koe autoa enää yhtä tärkeänä kuin aikaisemmin. Auto ei ole enää entisenlainen statussymboli. Ja Helsingin kantakaupungin liikenne on jopa vähentynyt.
Älyliikenteestä puhuttaessa ei kannata unohtaa älyä, jotta television digitalisointifiasko ei toistuisi.
Lisäys 10.8.2013: Tässä VR:n tiedote, joka ylittää vielä LVM:nkin "tutkimuksen": Joukko suomalaisia miehiä ei ymmärrä auton saastuttavuutta.
Skoottereissa on vastaus ruuhkiin. Jotta suomalaiset saataisiin käyttämään skoottereita työmatkoissa ja hyötyajossa, on skootteroinnin oltava selvästi helpompaa ja halvempaa kuin autoilu -- sekä sosiaalisesti hyväksyttyä.
VastaaPoistaTietullit, ruuhkamaksut, pysäköintitariffit ja bensaveron korotus ovat hyviä keinoja ohjata tottumuksia skoottereiden suuntaan.
Ruuhkamaksut eivät koskisi lainkaan skoottereita, niiden polttoaineenkulutus on mitätön ja pysäköinti luonnollisesti pitäisi olla ilmaista. Lopuksi kaistapujottelu ja filtteröinti lailliseksi.
Jotta suomalaiset saataisiin käyttämään skoottereita työmatkoissa ja hyötyajossa, on skootteroinnin oltava selvästi helpompaa ja halvempaa kuin autoilu
VastaaPoistaJep. Lisäksi talvi pitää poistaa.
Pikkujuttu.
Suomessa voi useimpina talvina ajaa läpi vuoden, jos asuu pääkaupunkiseudulla (mistä oli puhe). Tyypillinen ajokausi Tampereenkin korkeudella on seitsemän kuukautta.
VastaaPoistaPelkäänpä, että maksut muuttuvat veroluonteisiksi heti korkeiden tavoitteiden hyväksymisen ja järjestelmän käyttöönoton jälkeen.
VastaaPoistaEräs TV-dokumentti kertoi johonkin Lontoon alueeseen tehdyistä muutoksista ruuhkamaksuineen. Järjestelmä toimi eli vähensi autoliikennettä, mutta vain rajoitetun ajan. Kun tilanne oli palannut suunnilleen ennalleen, ei kukaan näyttänyt harmittelevan turhan maksujärjestelmän luomista ja liikenteen hankaloittamista.
"Kun tilanne oli palannut suunnilleen ennalleen, ei kukaan näyttänyt harmittelevan turhan maksujärjestelmän luomista ja liikenteen hankaloittamista."
VastaaPoistaYhdysvalloissa on huomattu sama lisäkapasiteetin rakentamisen yhteydessä. Uusien moottoriteiden tai eritasoliittymien pystyttäminen ei vähennä ruuhkia. Jo hyvin pian ruuhkautuminen palaa entiselleen tai pahenee. Tyhjä tila täyttyy aina autoista. Siksi on etsittävä muita keinoja.
Hyvä anonymmi.
VastaaPoistaTuo on tuommoinen perusväite jolla ei ole pohjaa.
Jos et ole ennen kokeillut niin kokeilepa ensi kevään seuraavaa.
Kun kevättulvan vesi virtaa tuki reitti osittain. Vesi jatkaa virtaamista. Annan olla vähän aikaa. Avaa uusi väylä ja se täyttyy vedellä.
Oliko ihan turha rakentaa uusi väylä?
Anonymmi.
PoistaLiikenneministeriön kunigasajatushan on toteuttaa 'ruuhkamaksu' asentamalla jokaiseen suomalaiseen autoon pakollinen GPS-paikannin ja valvomalla missä sillä ajellaan.
VastaaPoistaTällaiset valvontalaitteet kiinnostaisivat varmasti NSN:n nykyisiä asiakkaita.
Totta. Jos on joskus käynyt Kehä I pohjoispuolella, ei ole havainnut kuin neljän ruuhkan ts. neljä autoa peräkkäin.
VastaaPoista"Suuri enemmistö (79 %) kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että autoilu on Suomessa liian kallista."
VastaaPoistahttp://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2460607&name=DLFE-21128.pdf&title=Tulevaisuuden%20liikenne%202013%20tutkimusraportin%20tiivistelmä%2019072013
Jos tutkimusta seurataan, niin kansalaiset ovat myös sitä mieltä, että kokonaiskustannuksia tulee alentaa. Kannatettava asia.
Ettei vain poimita rusinoita pullasta.
"Oliko ihan turha rakentaa uusi väylä?"
VastaaPoistaLisäkaistojen rakentamista on verrattu lihavan miehen vyön löysäämiseen. Kohta läskiä on lisää ja olo yhtä ähky, jollei ähkympikin, kuin aiemmin. Vyön pidentäminen ei siis auttanut alkuperäiseen ongelmaan (lihavuuteen) ollenkaan.
Ilmiö on vastaava, jos internet-liikenne ohjattaisiin useista paikoista yhden solmukohdan kautta (keskusta). Rakentamalla lisää kapasiteettia, joka vie pääkaupunkiseudulle, aikaansaamme yhä pahenevan ruuhkan.
Tästä on tutkimus olemassa. Lisätila täyttyy aina, koska uusi, alussa nopeampi tie houkuttelee autoja ja madaltaa kynnystä lähteä ajelemaan. Käytännössä ruuhkien on oltava pakottavia ja puuduttavia, jotta autoilua vähennettäisiin.
http://www.newscientist.com/article/dn6922#.UfZcPuF3Q5Y
http://bicycleuniverse.info/transpo/roadbuilding-futility.html
Taisivat Lontoossa todeta jo 15 vuotta sitten, että nimenomaan moottoriteiden rakentaminen lisää ruuhkia. Syynä on se, että autokanta kasvaa heti, kun jossakin on tilaa. Autokannan kasvu tukkii sitten kaupungit lopullisesti.
VastaaPoistaRuuhkamaksuilla ei tuota pystytty ohjaamaan.
Muistuttaisin myös, että ruuhkat ovat vientituote. Eivätkös ne Italiasta asti tulleen katsomaan, miten Helsingin autotiheydellä onnistutaan saamaan ruuhkia aikaiseksi?
Jos helsinkiläiset olisivat järkeviä, he eivät ikinä kannattaisi lisämoottoriteiden rakentamista entistä pidemmälle. Jo nyt pääkaupunkiseudulla käydään töissä (omilla autoilla) Tampereen tasalta ja Lahdesta päivittäin. Jos motari joskus yltää Jyväskylään asti, alkavat työ ja sen tekijät valua etelään. Koska heillä ei ole varaa asua leveästi Hesassa, jatkavat he työssä käyntiä kaukaa, kunhan motari on vapaa ja nopeudet suuria.
VastaaPoistaOn olemassa käsitteet 'induced demand' ja 'disappearing traffic'.
https://en.wikipedia.org/wiki/Induced_demand
https://en.wikipedia.org/wiki/Disappearing_Traffic
Uusien moottoriteiden tai eritasoliittymien pystyttäminen ei vähennä ruuhkia. Jo hyvin pian ruuhkautuminen palaa entiselleen tai pahenee. Tyhjä tila täyttyy aina autoista. Siksi on etsittävä muita keinoja.
VastaaPoistaTämä nyt on yksioikoisen populistista argumetointia. Toki autoilun vastustajat niitä mielellään heittelevät.
Voisiko uusien väylien täyttyminen mitenkään johtua siitä, että kalliisiin väyläinvestointeihin ryhtydään vasta pakon edessä? Tilanne vanhoilla väylillä alkaa olla kestämätön ja uudelle väylälle on valtavasti patoutunutta kysyntää.
Oliko Kehä II turha? Onko Kemin ja Tornion välinen moottoritie muuttanut aiemmin niin sujuvan valtatieliikenteen jatkuviksi pysähteleviksi ruuhkiksi?
Lontoo (10 milj) muuten on harvinaisen huono vertailukohta pk-seudulle (1 milj). Kertaluokkaa suuremmassa metropolissa on kertaluokkaa enemmän kysyntäpotentiaalia uusille väylille.
"Tämä nyt on yksioikoisen populistista argumentointia. Toki autoilun vastustajat niitä mielellään heittelevät."
VastaaPoistaKuka vastustaa autoilua? Minä luulin, että olimme yhdessä etsimässä uusia tapoja saada liikenne sujumaan.
Autoilu ei voi olla ilmaista, eikä liikennettä voida koko ajan kasvattaa suomalla sille aina lisää resursseja. Muualla maailmassa tämä on jo opittu.
Huomioikaa myös se postauksen loppuosa. Yksityisautoilun jatkuva kasvaminen Suomessa ei ole mitenkään varmaa. Maaseudun autioituminen vähentää liikennettä myös taajamien ulkopuolella. Aasiassa, Venäjällä ym. tilanne on toinen keskiluokan kasvaessa ja väestön vaurastuessa.
VastaaPoistaAnonyymi.
VastaaPoistaOlen asunut Lontoossa ja tunnen nuo argumentit. Niillä vain siirrettiin investointeja M25:n. Lopulta se päätettiin leventää neljäkaistaikseksi per suunta. Taitaa työ olla nyt aika valmis.
Siellä väkiluku kasvaa vauhdilla ja on selvä että tarve liikkumiseen myös kasvaa. Julkinen tökkii aika pahasti työmatkaliikenteessä ja sen vuoksi itsekin kävin suurimmaksi osaksi autolla töissä. Muita oli jotka olivat tehneet saman ratkaisun.
Kaikki väitteitä ulkomailta ei kannata uskoa.
Kuinka monella on käsitys että Lontoossa sataa paljon?
Totuus on tarua ihmeellisempi. Lontoossa sataa vähemmän kuin Hesassa.
Mikä olikaan ennakkokäsityksen paikkansapitävyys.
Tuo Petterin kommentti yksityisautoilun tulevaisuudesta on hyvä.
VastaaPoistaUlkomailla on merkkejä ettei autoilu enään kasvakaan. Julkinen alkaa palvella sen verran hyvin. Väki keskittyy isompiin taajamiin jossa joukkoliikenne voidaan järkevästi toteuttaa kun on joukkoja jota siirtää.
Lontoo on skootteristin mekka. Vain pöljä ajaa siellä omalla autolla töihin.
VastaaPoistaMielestäni Google on aika hyvin ajanhermolla itsestään kulkevan autonsa kanssa, joka vastaa juurikin tuohon ei autoa, ei ajokorttia trendiin.
VastaaPoistaKaikki väitteitä ulkomailta ei kannata uskoa.
VastaaPoistaTämä on hyvä huomio. Jos jotain on painettu brittimediaan, se ei suinkaan tarkoita että se olisi totta. Poliittista peliä harjoitetaan ulkomaillakin ja esitetään tarkoitushakuisesti väritettyjä kommentteja.
Vaikka Lontoon ja Helsingin kokoluokka on eri, niin yhteistäkin löytyy: kummastakin puuttuvat sujuvat läpiajoväylät, mikä ilmeisesti on merkittävänä tekijänä kehäteiden ruuhkautumiselle. Kehätiet eivät vain ohjaa "ulkoista" liikennettä keskuksen ohi, vaan myös sisäistä liikennettä kiertää kehän kautta, mikä kuormittaa myös radiaalisia väyliä.
"Suomessa voi useimpina talvina ajaa [skootterilla] läpi vuoden, jos asuu pääkaupunkiseudulla (mistä oli puhe)"
VastaaPoistaMissäköhän teikäläinen on viime talvet ollut? Ei mitään mahiksia kunnon talvien takia, viime talvi pisteenä iin päällä: lumi tipahti marraskuussa ja suli pois vasta huhtikuussa.
Jos vaikka rakentaisivat puolittaisia moottoriteitä: moottoritie vain ulospäin kaupungista, sisääntulo tavallisena tienä, jossa yksi kaista sisäänpäin. Tuskinpa tuo ulosmenevä motari silloin pahemmin tukkuituisi :).
VastaaPoistaYLEn toimitusjohtaja kutsuttiin Nokian hallitukseen (mitä on tämän päivän näkökulmasta vaikea uskoa).
VastaaPoistaNiinpä! Nythän tehtiin viimeksi toistepäin eli Yleen kutsuttiin toimitusjohtaja Nokiasta (eli tarkemmin sanottuna NSN:stä).
"Yhdysvalloissa on huomattu sama lisäkapasiteetin rakentamisen yhteydessä. Uusien moottoriteiden tai eritasoliittymien pystyttäminen ei vähennä ruuhkia. Jo hyvin pian ruuhkautuminen palaa entiselleen tai pahenee. Tyhjä tila täyttyy aina autoista. Siksi on etsittävä muita keinoja. "
VastaaPoistaTämä koko keskustelu ruuhkista on aivan nurinkurista ja tuntuu, että siitä tehtävät oikeat tutkimuksetkin menevät samaan harhaan. Eiväthän ne ruuhkat tai niiden vähyys ole pääasia vaan ihmisten liikkumistarpeet ja niiden täyttyminen.
Jos uusi moottoritien kaistakin täyttyy heti, niin ilmeisesti oli ihmisiä, jotka löysivät tästä itselleen uuden tavan liikkua. Ruuhkista huolimatta se oli paras tapa heille, muutenhan he eivät sinne ruuhkaan menisi, joten se uusi kaista auttoi ihmisiä. Se ei poistanut ruuhkaa, mutta eihän se olekaan pääasia.
Ei siis pidäkään yrittää poistaa ruuhkia vaan helpottaa kaikkien ihmisten liikkumista. Toki asiaan liittyy myös asuminen, koska asunnot keskittyvät hyvien liikenneyhteyksien varrelle.
Hyvä Jaska,
VastaaPoistaMinusta osuit ihan siihen oleelliseen kohtaan ruuhkissa. Kyse on ihmisten liikkumistarpeesta ja mistä se syntyy.
On olemassa periaatteessa kahdenlaista kaupunkisuunnittelua.
1Se jota USA:ssa on harrastettu. Kerätään eri aleille eri toiminnat, asuminen omilla, kaupat omilla ja työpaikat omilla. Silloin on selvät että täytyy liikkua näiden paikkojen välillä.
2 Toinen se mitä esimerkiksi Pariisissa on harrastettu. Lähtökohtana se että ihminen voi kävellä 1-2 kilometrin matkoja. Asuminen ja palvelut järjestetään erillisinä ryhminä, kaupiunginosina, joissa palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Tuolloin suuri osa päivittäisistä asioista voidaan hoitaa kävellen. Teiden ja julkisen liikenteen tarve vähenee.
TED talkissa löytyy hyvä esitys asiasta.
Suomessakin pitäisi miettiä ja tehdä selvä ratkaisu kumpaa periaatetta noudatetaan.
Ei voida vain läheä siitä että liikkumista hankaloitetaan. Se johtaa tehottomuuteen yhteiskunnassa joka tarkoitta kaikille matalampaa elintasoa.
Ruuhkamaksu ei voi olla tavoite, vaan ruuhkattomuus. Ruuhkamaksu voi jopa johtaa samaan kuin alkoholivero. Tavoitteeksi tulee vain mahdollisimman suurien maksujen kerääminen ja sehän saadaan aikaan lisäämällä ruuhkia. Merkkejä tästä jo on ilmassa.
Tämä kannatta katsoa myös.
VastaaPoistaLaiva kaapataan vale GPS signaaleilla. Miksi tätä ei voisi käyttää myös ruuhkamaksulaitteistoon. Varmasti ainakin joku sitä tulee tekemään. Kuinka yleisesti muodostuu, jää sitten elävässä elämässä nähtäväksi.
Signaalihan leviää tietysti laajemmin. Mitä voi tapahtua jos Helsinki-Vantaan vierellä on tämmöinen valelähetin?
Mitä kaikkea muuta voi tapahtua?
http://mashable.com/2013/07/30/yacht-spoof/
"Ruuhkamaksu ei voi olla tavoite, vaan ruuhkattomuus."
VastaaPoistaEdes ruuhkattomuus ei pitäisi olla tavoite, koska joskus ruuhkainenkin tie voi olla paras mahdollinen liikkumistarpeiden tyydyttäjä. Esimerkiksi maantiede ja taloudelliset tekijät rajoittavat vaihtoehtoja. Paras ei välttämättä ole hyvä, mutta siihen on tyydyttävä.
Yleisesti pitäisi vain välttää kaikenlaista osaoptimointia. Ruuhkat pitäisi nähdä vain merkkinä ongelmasta, jonka ratkaisua pitää hakea yleisemmin.
"Ei siis pidäkään yrittää poistaa ruuhkia vaan helpottaa kaikkien ihmisten liikkumista."
VastaaPoistaOlen eri mieltä liikkumisen helpottamisesta, jos se tarkoitta rajatonta yksityisautoilua.
Tähän pätee hyvin induced traffic -olettamus. Tarjonta luo kysyntää, jos hinta on edullinen. Yhteisin verovaroin kustannettu infra koetaan yleensä hyödykkeenä, jonka käyttö halutaan maksimoida ('seisovan pöydän ilmiö').
Olemassaolevan tiestön kapasiteetti kannattaa tietysti käyttää hyväksi. Ruuhkat eivät ole kuitenkaan pätevä syy tai peruste vaatia lisämäärärahoja tiestön kasvattamiseen.
Paras ratkaisu olisi poistaa ihmisten liikkumistarve tai ainakin vähentää sitä tarvetta.
Tässä on oleellinen pointti: halutaanko vähentää yksityisautoilua vai liikkumista ylipäätään?
VastaaPoistaMiksi julkisen liikenteen lisäämistä pidetään itsetarkoituksena? Sekin saastuttaa. Erityisen paljon se saastuttaa silloin, jos sen halutaan palvelevan yhtä hyvin kuin oma auto.
Puhtaasti ympäristönäkökulmasta tavoitteena pitäisi olla kaiken konevoimin tapahtuvan liikkumisen vähentäminen. Tietenkään se ei ole ainoa yhteiskuntaa tai päätöksentekoa ohjaava voima.
Tässä on oleellinen pointti: halutaanko vähentää yksityisautoilua vai liikkumista ylipäätään?
VastaaPoista...ja millä oikeudella yhteiskunta olisi tässä yksilöiden valintoja kovin voimallisesti ohjaamassa?
On jotenkin läpinäkyvää, että autoilun todellisten haittojen radikaali väheneminen (esim. 80-luvun auto vs uusi: enää ei tule lyijyä ilmaan eikä hiilivetyjä smogia aiheuttamaan) ei ole juurikaan muuttanut autoilunvastaista retoriikkaa.
Aina keksitään uusia verukkeita, jolla yksityisautoilua halutaan laittaa "kuriin". Nyt on muodissa ulista autoilun viemästä tilasta, joka ei ole esim. Helsingin kantakaupungissa ainakaan suurentunut vuosikausiin.
Miksi julkisen liikenteen lisäämistä pidetään itsetarkoituksena?
Kyse näyttää olevan poliittisesta valinnasta, jolla halutaan viedä ihmisiltä autoilun vapaus tai ainakin tehdä vapaudesta nauttimisesta mahdollisiman kallista.
Suomessakin pitäisi miettiä ja tehdä selvä ratkaisu kumpaa periaatetta noudatetaan.
VastaaPoistaEi voida vain läheä siitä että liikkumista hankaloitetaan. Se johtaa tehottomuuteen yhteiskunnassa joka tarkoitta kaikille matalampaa elintasoa.
Kaupunkirakenteen osalta maito on jo maassa: Kölniä pienempi suurkaupunki on pk-seudulla rakennettu lähes Lontoon kokoiselle aluelle. Rakenne on ihan hajallaan ja liikkumistarve on suuri, mutta se koostuu ohuista liikennevirroista.
Pisteenä i:n päälle, ainoa yksittäinen paikka, johon suuntautuu paljon liikennettä eli Helsingin keskusta, on ihan syrjässä niemennokassa.
Uutinen kertoo nuorten miesten vähentäneen autoiluaan ja lisänneen joukkoliikenteen käyttöä. Jos arvot ja käyttäytymisen tavat muuttuvat, gps-seurantasuunnitelmien kanssa ei kannata hötkyillä.
VastaaPoistaNuorten miesten into autoiluun vähenee... Lisäksi autonomistajien joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt.
Liikennesuunnittelun on oltava kokonaisvaltaista työtä, jossa autetaan kehitystä oikeaan suuntaan. Aivan kuin tupakoinnin vapautta on rajoitettu, voidaan yksityisautoiluakin rajoittaa tai ohjata. Markkinavoimien tai auto- ja öljyalan lobbareiden ei voi olettaa ottavan huomioon muita tienkäyttäjiä laskelmissaan. Yhteiskunnan etu ei voi olla tuontienergiaan ja tuontituotteisiin perustuvan liikkumistavan tukeminen verovaroin ilman rajoituksia. Luulen, että koittaa vielä aika tulevaisuudessa, jolloin on vaikea käsittää, kuinka yhteiskunta rakentui yksityisautoilun ympärille.
VastaaPoistaSatelliittivalvonnasta tietenkin seuraa tähtitieteelliset kustannukset, jotka katetaan huimasti nostetulla verotuksella. Viranomaiset eivät varmasti investoi noin kalliiseen järjestelmään vain muutaman kolaritutkimuksen helpottumisen ja ylinopeuksien hillitsemisen takia vaan kansaa kontrolloimalla halutaan varmistaa nykyisen valtaeliitin turvattu asema. Liikkumisen kallistuminen ei puolestaan huoleta eliittiä, joka haluaa kaikki kansalaiset YK:n agendan nro 21 mukaisesti asumaan kaupunkeihin, joissa heitä on helpompi valvoa ja joissa he ovat enemmän riippuvaisia valtiovallasta. Kansan omavaraisuus onkin haluttu estää teollisesta vallankumouksesta lähtien, ja se pyrkimys on vain vahvistunut viime aikoina (aletaan vaatia koulutuksia ja lupia kotieläinten pidolle). Kansalaiset halutaan orjiksi tehtaisiin ja kuluttajiksi (lue: velanottajiksi) velkaan perustuvan rahajärjestelmän oravanpyörään.
VastaaPoistaTodellisuudessa ruuhkamaksu ei ole maaseudulla sen halvempi kuin kaupungeissakaan. Ehkä jopa kalliimpi, koska maaseudulla etäisyydet ovat pidemmät. Kaupunkilainen todennäköisesti maksaa vähemmän, kun taas maalla asuva "pakotetaan" muuttamaan lähemmäksi taajamaa koska muuten "joutuu" maksamaan pidemmistä asiointimatkoista johtuen kalliimpia "ruuhkamaksuja". Orwellilainen yhteikunta on lähempänä kuin uskommekaan! Mitä veikkaat, onko Bilderbergillä osuutta asiaa? Siellähän Ollila on viimevuodet aktiivisesti käynyt oppia hakemassa, miten luodaan maailmanhallitusta ja valvontayhteikuntaa? Täällä on pätkä ryhmän toiminnasta: http://www.youtube.com/watch?v=x-CrNlilZho Löytyy myös suomeksi: http://www.youtube.com/watch?v=q37CoRrpoxg
VastaaPoista