Me suomalaiset olemme tottuneet edullisiin mobiilihintoihin. Kuka enää suostuisi käyttämään älypuhelintaan ilman rajoittamatonta, kiinteähintaista kuukausimaksua? Volyymiperusteisella laskutuksella ahkera älypuhelimen käyttäjä tuottaisi kuukaudessa puhelimen hinnan kokoisen laskun.
Vaan mitä tapahtuisi, jos kuukausimaksut tuplaantuisivat tai kiinteähintaisten liittymien myynti loppuisi kokonaan? Yhdysvalloissa suurimmat operaattorit ovat jo luopuneet rajoittamattomista liittymistä.
Myös Suomen hinnoissa on nousupaineita, sillä älypuhelimet yleistyvät nopeasti ja dataliikenteen määrä kaksinkertaistuu vuosittain.
Tekniikan kehittyminen on tähän asti riittänyt laskemaan datasiirron kustannuksia. Lankaverkon puolella kuluttajille on vuosi vuodelta myyty nopeampia liittymiä, joiden kuukausihinta on pysynyt samana. Miksei sama kehitys toistuisi mobiilidatassa?
Vaikka kotien laajakaistojen nopeudet ovat nousseet, kyse on osittain tilastoharhasta. Itselleni on myyty 24 megan liittymä, jonka todellinen huippunopeus rajoittuu siirtoetäisyyden vuoksi noin puoleen tästä. Mikään operaattori ei kestäisi sitä, että asiakkaat alkaisivat täysimääräisesti hyödyntää ostamaansa kaistaa.
Todelliset ongelmat ovat kuitenkin muualla. Tähän asti matkapuhelinoperaattorit ovat ansainneet helppoa rahaa puheluista, tekstiviesteistä ja roaming-maksuista. Niillä on voitu rahoittaa 3G-verkkojen rakentamista ja tukiasemien pystyttämistä.
Nyt tulot ovat hitaasti mutta vääjäämättömästi putoamassa pelkän mobiilidatan varaan. Roaming-maksut ovat EU:n silmätikkuna ja älypuhelin siirtää tekstarit, puheen ja jopa videopuhelun täysin ilmaiseksi ip-verkon kautta. Parhaimmillaan tämä on niin helppoa, ettei käyttäjä edes huomaa koko asiaa. Esimerkiksi iPhone-puhelinten väliset tekstiviestit menevät automaattisesti Applen oman palvelimen kautta eivätkä maksa mitään.
Skype, Whatsapp ja muut sovellukset kaappaavat suomalaisten operaattorien tuottoisan bisneksen amerikkalaisille yrityksille. Tähän asti muutos on ollut hidasta, koska molemmat osapuolet tarvitsevat älypuhelimen, mutta jatkossa kehitys on kiihtyvää. Esimerkiksi Whatsapp on jo hyvin suosittu nuorten keskuudessa -- ja perinteisesti juuri he ovat olleet innokkaimpia tekstaajia.
Jos suomalaiset operaattorit jäävät pelkiksi bittiputkiksi, niiden on perittävä putkistaan hinta, joka riittää putkien ylläpitoon ja uusien rakentamiseen. Kehityksessä on myös kansallinen näkökulma: kotimainen osaaminen ja palvelutuotanto kärsii, kun jenkkifirmat ottavat asiakkuudet itselleen. Bittiputkimiehet eivät innovoi tulevaisuuden matkapuhelinratkaisuja.
Langallista laajakaistaa on helppo rakentaa vetämällä kuituja maahan. Kapasiteettia voi kasvattaa lähes rajattomasti ja se skaalautuu lineaarisesti kustannusten mukana. Langaton datasiirto on erilaista. Taajuuksien määrä on rajoitettu, joten kapasiteetin lisääminen vaatii koko ajan uusien tekniikoiden käyttöönottoa. Tukiasemia ja päätelaitteita on vaihdettava uusiin. Lopulta vastaan tulevat fysikaaliset ja teoreettiset rajat: taajuuskaistalle mahtuu vain tietty määrä informaatiota, olipa koodaus tehty miten kehittyneesti tahansa.
Kapasiteettia voidaan lisätä myös tukiasemien määrää lisäämällä. Antennipaikkojen vuokrat kallistuvat koko ajan eivätkä terveysuhkien pelottamat asukkaat halua antenneja oman talonsa seinään.
Suomessa taajuudet annettiin ennen kauneuskilpailun perusteella, nyt ne myydään huutokaupalla eniten tarjoavalle. On selvää, että nämäkin kustannukset valuvat lopulta asiakashintoihin.
Mobiililaitteista on tulossa uusia matkatelevisioita. Yhä useampi katsoo tv-ohjelmia, Youtubea ja tilausvideoita kännykästä tai tabletista. Mobiilitekniikka alkaa kilpailla vanhan antennibroadcastin kanssa, mutta kilpailutilanne on erikoinen.
Jos jenkkiläinen tv-yhtiö haluaa perustaa Suomeen tv-kanavan, sen pitää maksaa itse antennijakelun kustannukset. Mobiilitekniikassa ulkomainen tv-yhtiö (Netflix ym.) maksaa ip-jakelusta vain oman maansa osuuden (runkoverkossa, halpaa), kun taas paikallinen jakelu Suomessa (langattomasti, kallista) jää matkapuhelinoperaattorin kustannukseksi, ja valuu lopulta sekin asiakkaan nettiyhteyden hintaan.
Kaikki eivät ole älypuhelinten tehokäyttäjiä eivätkä jatkossakaan katso puhelimestaan videoita. Kiinteä kuukausihinta pakottaa heidät kuitenkin maksamaan muiden kustannuksia. Tämän epäsuhdan korjaaminen vaatisi joko datarajoituksia tai selvää eroa perus- ja teholiittymän välille.
Muutoksia nykyiseen mobiililaajakaistaan on väistämättä tulossa. Ne voivat vaikuttaa tapaan, jolla käytämme nettipalveluita, ja lisätä valokuidun suosiota maaseutujen ja kesämökkien verkottajana.
Lisäys 13.6.2013: Vuoden 2012 jälkipuoliskolla matkapuhelinminuutit kääntyivät ensi kertaa lievään laskuun.
Vaan mitä tapahtuisi, jos kuukausimaksut tuplaantuisivat tai kiinteähintaisten liittymien myynti loppuisi kokonaan? Yhdysvalloissa suurimmat operaattorit ovat jo luopuneet rajoittamattomista liittymistä.
Myös Suomen hinnoissa on nousupaineita, sillä älypuhelimet yleistyvät nopeasti ja dataliikenteen määrä kaksinkertaistuu vuosittain.
Tekniikan kehittyminen on tähän asti riittänyt laskemaan datasiirron kustannuksia. Lankaverkon puolella kuluttajille on vuosi vuodelta myyty nopeampia liittymiä, joiden kuukausihinta on pysynyt samana. Miksei sama kehitys toistuisi mobiilidatassa?
Vaikka kotien laajakaistojen nopeudet ovat nousseet, kyse on osittain tilastoharhasta. Itselleni on myyty 24 megan liittymä, jonka todellinen huippunopeus rajoittuu siirtoetäisyyden vuoksi noin puoleen tästä. Mikään operaattori ei kestäisi sitä, että asiakkaat alkaisivat täysimääräisesti hyödyntää ostamaansa kaistaa.
Todelliset ongelmat ovat kuitenkin muualla. Tähän asti matkapuhelinoperaattorit ovat ansainneet helppoa rahaa puheluista, tekstiviesteistä ja roaming-maksuista. Niillä on voitu rahoittaa 3G-verkkojen rakentamista ja tukiasemien pystyttämistä.
Nyt tulot ovat hitaasti mutta vääjäämättömästi putoamassa pelkän mobiilidatan varaan. Roaming-maksut ovat EU:n silmätikkuna ja älypuhelin siirtää tekstarit, puheen ja jopa videopuhelun täysin ilmaiseksi ip-verkon kautta. Parhaimmillaan tämä on niin helppoa, ettei käyttäjä edes huomaa koko asiaa. Esimerkiksi iPhone-puhelinten väliset tekstiviestit menevät automaattisesti Applen oman palvelimen kautta eivätkä maksa mitään.
Skype, Whatsapp ja muut sovellukset kaappaavat suomalaisten operaattorien tuottoisan bisneksen amerikkalaisille yrityksille. Tähän asti muutos on ollut hidasta, koska molemmat osapuolet tarvitsevat älypuhelimen, mutta jatkossa kehitys on kiihtyvää. Esimerkiksi Whatsapp on jo hyvin suosittu nuorten keskuudessa -- ja perinteisesti juuri he ovat olleet innokkaimpia tekstaajia.
Jos suomalaiset operaattorit jäävät pelkiksi bittiputkiksi, niiden on perittävä putkistaan hinta, joka riittää putkien ylläpitoon ja uusien rakentamiseen. Kehityksessä on myös kansallinen näkökulma: kotimainen osaaminen ja palvelutuotanto kärsii, kun jenkkifirmat ottavat asiakkuudet itselleen. Bittiputkimiehet eivät innovoi tulevaisuuden matkapuhelinratkaisuja.
Langallista laajakaistaa on helppo rakentaa vetämällä kuituja maahan. Kapasiteettia voi kasvattaa lähes rajattomasti ja se skaalautuu lineaarisesti kustannusten mukana. Langaton datasiirto on erilaista. Taajuuksien määrä on rajoitettu, joten kapasiteetin lisääminen vaatii koko ajan uusien tekniikoiden käyttöönottoa. Tukiasemia ja päätelaitteita on vaihdettava uusiin. Lopulta vastaan tulevat fysikaaliset ja teoreettiset rajat: taajuuskaistalle mahtuu vain tietty määrä informaatiota, olipa koodaus tehty miten kehittyneesti tahansa.
Kapasiteettia voidaan lisätä myös tukiasemien määrää lisäämällä. Antennipaikkojen vuokrat kallistuvat koko ajan eivätkä terveysuhkien pelottamat asukkaat halua antenneja oman talonsa seinään.
Suomessa taajuudet annettiin ennen kauneuskilpailun perusteella, nyt ne myydään huutokaupalla eniten tarjoavalle. On selvää, että nämäkin kustannukset valuvat lopulta asiakashintoihin.
Mobiililaitteista on tulossa uusia matkatelevisioita. Yhä useampi katsoo tv-ohjelmia, Youtubea ja tilausvideoita kännykästä tai tabletista. Mobiilitekniikka alkaa kilpailla vanhan antennibroadcastin kanssa, mutta kilpailutilanne on erikoinen.
Jos jenkkiläinen tv-yhtiö haluaa perustaa Suomeen tv-kanavan, sen pitää maksaa itse antennijakelun kustannukset. Mobiilitekniikassa ulkomainen tv-yhtiö (Netflix ym.) maksaa ip-jakelusta vain oman maansa osuuden (runkoverkossa, halpaa), kun taas paikallinen jakelu Suomessa (langattomasti, kallista) jää matkapuhelinoperaattorin kustannukseksi, ja valuu lopulta sekin asiakkaan nettiyhteyden hintaan.
Kaikki eivät ole älypuhelinten tehokäyttäjiä eivätkä jatkossakaan katso puhelimestaan videoita. Kiinteä kuukausihinta pakottaa heidät kuitenkin maksamaan muiden kustannuksia. Tämän epäsuhdan korjaaminen vaatisi joko datarajoituksia tai selvää eroa perus- ja teholiittymän välille.
Muutoksia nykyiseen mobiililaajakaistaan on väistämättä tulossa. Ne voivat vaikuttaa tapaan, jolla käytämme nettipalveluita, ja lisätä valokuidun suosiota maaseutujen ja kesämökkien verkottajana.
Lisäys 13.6.2013: Vuoden 2012 jälkipuoliskolla matkapuhelinminuutit kääntyivät ensi kertaa lievään laskuun.
Tässä yksi syy saada äkkiä ilmaisia WIFI pisteitä.
VastaaPoista"Jos suomalaiset operaattorit jäävät pelkiksi bittiputkiksi, niiden on perittävä putkistaan hinta, joka riittää putkien ylläpitoon ja uusien rakentamiseen. Kehityksessä on myös kansallinen näkökulma: kotimainen osaaminen ja palvelutuotanto kärsii, kun jenkkifirmat ottavat asiakkuudet itselleen."
VastaaPoistaNäin voi käydä, mutta on kuitenkin tekniikan kehityksen, toimivuuden ja kilpailun kannalta hyvä asia, että palvelukokonaisuuden eri osien välillä säilyy selvät rajapinnat. Yksi hoitaa bittiputken, toinen vaikka sovelluskaupan, kolmas sovelluksen, joka käyttää vielä neljännen dataa. Jos näiden osien annetaan päätyä yhden ison toimijan käsiin yhdeksi suljetuksi klimpiksi, niin kukaan hyödy, ei edes se iso toimija pitkän päälle.
No.
VastaaPoistaKäytannössä tekniikka ei edetä nopeamminkin on rahaa maksaa.
Olisi vain hyvä pitää huoli että kilpailu säilyy. Riittävän monta toimijaa. Suomessa on aika vähän, ehkä liian vähän.
Pitäisikö esimerkiksi valokaapelit siirtää kunnalliseksi toiminnaksa muun kunnallsien perusinfran joukkoon tulevaisuudessa?
Jos näiden osien annetaan päätyä yhden ison toimijan käsiin yhdeksi suljetuksi klimpiksi, niin kukaan hyödy, ei edes se iso toimija pitkän päälle.
VastaaPoistaNäin sanoo klassinen kilpailuoppi, jota voi tarkastella markkinoiden, tekniikan tai kansallisen edun näkökulmasta.
Applen esimerkki osoittaa, ettei absoluuttisia totuuksia ole. Valmistajan omat laitteet, palvelut ja sisällöt olivat paitsi taloudellinen menestys, myös käyttäjien mieleen.
@Jouni
VastaaPoista"Tässä yksi syy saada äkkiä ilmaisia WIFI pisteitä."
Saada ja vielä ilmaisia?
Oletko tosissasi vai vitsailetko. Minä en vielä noin 30v työurani aikana ole tähän mennessä nähnyt yhtään ilmaista tietoliikennelaitetta tai palvelua.
Se että joku näyttää käyttäjälle ilmaiselta ei tarkoita, ettei takana olisi joskus hyvinkin raskaita investointeja ja ylläpitokuluja. Joku on aina kaivanut kuvetta ennen kuin palvelu pelaa, eikä se siitä taida miksikään muuttua jatkossakaan.
"No.
Käytannössä tekniikka ei edetä nopeamminkin on rahaa maksaa."
Ei täysin pidä paikkaansa. Rahan puute on hidaste, mutta ei välttämättä este.
Televerkkoja on jo pitkään rakennettu verkon toimittajan rahoituksella. Oikeastaan ostajan (operaattorin) on vain osattava tehdä rahoitussuunnitelma joka takaa riittävällä varmuudella toimittajan/rahoittajan näkökulmasta ettei sille jää käteen Musta-Pekka.
Puhelimien ja liittymien kytkykauppa on osa tätä järjestelyä. Niiden avulla sidotaan asiakkaat käyttäjiksi niin kauan että heiltä saadaan enemmän rahaa kuin mitä palvelun tuottaminen heille maksaa ja sitä kautta rahoitus järjestemien takaisinmaksuun.
Rahoituksen suomalaisen verkon rakentamiseen saa ulkoa kun osaa uskottavasti näyttää laskelmilla, että se tuottaa sijoittajille paremmin kuin keskimääräinen sijoitus johonkin muualle. Operaattorin näkökulmasta haasteellisinta on kyetä rakentaa bisnesmalli, jossa sille jää itselle riittävästi tuohta tuosta välistä niin että sitä kannattaa tehdä.
Välttämättä teletoiminnan pyörittämiseen ei tarvita kuin toimilupa, omaa halua ja kykyä toimia, kaiken muun voi hankkia ulkoistettuna joko kotimaasta tai maailmalta.
Jos näiden osien annetaan päätyä yhden ison toimijan käsiin yhdeksi suljetuksi klimpiksi...
VastaaPoista...Applen esimerkki osoittaa, ettei absoluuttisia totuuksia ole. Valmistajan omat laitteet, palvelut ja sisällöt olivat paitsi taloudellinen menestys, myös käyttäjien mieleen.
Onko Apple ehdottomassa monopoliasemassa? Epäilen että ei ole missään. Raaka kilpailu on pitänyt tuotteiden laadun korkealla, ei monopoliasema.
Käytin ilmaisua "rahoittaa" siinä mielessä että joku (toimittaja, toimitajan takana tai kumppanina oleva rahalaitos) järjestää lainan kun on takeet takaisinmaksusta ja sopivasta korosta jne.
VastaaPoistaHyvä Petteri.
VastaaPoistaKommenteissa on vahva vaikutelma asemien puolustamisesta. Se vain on merkki lopun ajasta. Ehkäpä tilanne vain on se ettei jatkossa enään ole helppoa rahaa operaattorille tarjolla. Tekstiviestitkin jopa Suomessa kuhtuvat.
Tilannen on vähän sama kuin lentoliikenteessä, jossa Finnair yrittää väkisin pitää korkeaa hintatasoa. Myy liput kalliimmalla edelleen Suomalaisille kuin ulkomaalaisille.
WIFI on edelleen minusta hyvä ratkaisuja. Miksi pitää olla mobiiliyhteys kannettavassa kun harvoin kannat ja käytät samalla. Lukuunottamatta nyt vaikka junaa.
Eli ei se mobiili vaadi ihan viimesen päälle nopeutta täysin avoimella käyttömäärällä.
Väität WIFI on olevan ylettömän kallista. Mitenkä Viro on onnistunut järjestämään hyvä WIFI palvelut vaikka on paljon köyhempi. Onko heillä kaikki rahat menneet siihen.
Tuskin.
Pitää vain muuttua muutoksen mukana tai mieluummin olla vähän edellä.
Ehkäpä tilanne vain on se ettei jatkossa enään ole helppoa rahaa operaattorille tarjolla.
VastaaPoistaJuuri sen vuoksi mobiilidatan hinta tulee nousemaan.
Tilannen on vähän sama kuin lentoliikenteessä, jossa Finnair yrittää väkisin pitää korkeaa hintatasoa. Myy liput kalliimmalla edelleen Suomalaisille kuin ulkomaalaisille.
Siinä ei kai ole mitään erikoista? Jokainen yritys pyrkii maksimoimaan tulonsa. Jos on kilpailua, hintoja nostamalla ei tulosta juuri paranneta.
Väität WIFI on olevan ylettömän kallista.
Wifin hinnasta en itse sanonut mitään.
Pitää vain muuttua muutoksen mukana tai mieluummin olla vähän edellä.
Sitähän tässä koko Suomen talous ja elinkeinoelämä yrittää opetella. Mutta kipeää se tekee.
Eikä etunojan ottaminenkaan aina ole järkevää, vrt. Suomen digi-tv-projekti.
Wifi ei ole todellakaan mikään ratkaisu paitsi johonkin läppärikäyttöön. Toimivan mobiilidatan myötä wifi-hotspot innostuskin on laantumassa koska mobiilidata on vain niin kätevä ja näppärä.
VastaaPoistaEhkäpä Google yms isot pelurit ottavat myös putket haltuun. Rahahan tullaan tekemään jatkossa asiakkaiden datalla ja käyttäytymisellä, jota saadaan louhittua masterdatasta.
VastaaPoistaMobiilidatan hintalapussa yksi tekijä on yhteyden varmuus, operaattorit on velvoitettu varautumaan esim. sähkökatkoihin. Wifin pystyttäjää tällaiset säädökset eivät koske. Yhteyden luotettavuus on nykymaailmassa erittäin tärkeä asia - arvostakaamme sitä.
VastaaPoistaMESH verkoilla voi tehdä halvalla asioita.
VastaaPoistahttp://opengarden.com/
http://opengarden.net/
"Applen esimerkki osoittaa, ettei absoluuttisia totuuksia ole. Valmistajan omat laitteet, palvelut ja sisällöt olivat paitsi taloudellinen menestys, myös käyttäjien mieleen. "
VastaaPoistaApple on toki menestynyt strategialla, joka pyrkii rajoittamaan kilpailua ja toki se hyötyy siitä teknisestikin, kun ei ole ongelmia yhteensopivuudesta.
Tämä on toiminut aika hyvin jopa kuluttajan kannalta, koska kilpailua on ollut. Eikä Apple ole koittanut sulkea kaikkea itselleen. Puhelimissa sillä on laitteet, käyttöjärjestelmät ja sovelluskauppa yhtenä klönttinä. Sovelluksista se ottaa osansa, mutta sallii sinne kilpailijoita itselleenkin. Liittymiinkään se ei ole saanut yksioinkeussopimuksia ainakaan Suomessa (saako jenkeissä iPhonen vain yhden liittymän kanssa?). Sisältöä/dataa Apple ei tuota juuri ollenkaan itse.
Toki kuluttajana haluaisin, että Apple avaisi rajapintoja lisääkin. Tekniikan ja käytettävyyden kärsimättä sitä voisi jonkun verran tehdä.
Nykyään kun 2,90 eurolla saa rajoittamattoman datan ja puhettakin päälle, ei voi sanoa, että data olisi vähän käyttävälle kallista. Toki ongelma tässä on hitaus. Olisi parempi, jos sen vähäisen käytönkin saisi nopeasti. En näe siirtomäärään perustuvaa hinnoittelua minään mörkönä, kun se on järkevä eikä tee mitään jättilaskuja. Siirtomäärään perustuva hinnoittelu mahdollistaisi myös saman määrän jakamisen usean laitteen kesken. Nyt jos on muutama laite, niin jokaisesta pitää maksaa täyttä hintaa tai tinkiä nopeudesta. Toki ne, jotka warettavat linja kuumana vastustavat
VastaaPoistaEn usko tuohon bittiputkijuttuun. Monille puheluissa tärkeämpää on luotettavuus kuin joku sentin venyttäminen. Nykyään lisäksi paljon puhujillekin on edullisia paketteja. Kun 20 eurolla saa 5000 minuuttia on se aika halpaa.
Täällä Yhdysvalloissa on nyt kevään aikana huomannut että todella moni paikka tarjoaa ilmaista WiFiä. Starbucksit, KFC:t, valtaosa isoista ketjuista, joita löytyy joka kadunkulmasta. Useimmissa hotelleissa on auloissa vapaat WiFit, ja kaikkein hienointa on avoimen WiFin saapuminen moniin naisten vaatekauppoihin.
VastaaPoistaToki kännykän käyttötapa muuttuu mutta en ole juurikaan kaivannut mobiilidataa.
Ilmaisissa wifi-verkoissa taitaa kuitenkin yleensä olla salasanasuojaus, eli pitää ensin kysyä salasana kassalta tai hotellin receptionista.
VastaaPoistaVielä joitakin vuosia sitten pienten hotellien ym. wifi-verkot olivat täysin avoimia, mutta nyt jokaisella tuntuu olevan salasana. Käyttömaksua peritään kuitenkin vain isoissa hotelleissa.