Onko valokuvauksessa tapahtumassa sama kuin sosiaalisessa mediassa? Tärkeintä on minä itse -- tapahtumani, mielipiteeni, oikeuteni, kuvani. Minä, minä, minä... huomaattehan kaikki varmasti minut?
Jo Rooman lentokentän tuloaulassa kiinnitin huomioni nuoreen naiseen, joka poseerasi suuren Colosseumin julisteen edessä ja kuvasi itseään kännykällä. Todennäköisesti kuvat menivät saman tien Facebookiin. Katsokaa, olen Roomassa! Siis minä!
Sama jatkui oikealla Colosseumilla. Seistessään 2000 vuotta vanhalla areenalla monia turisteja kiinnosti enemmän itsensä kuin Colosseumin kuvaaminen.
 |
| "Me olemme Colosseumilla, katsokaa" |
Ei Colosseumin kuvaamisessa mitään järkeä olekaan -- netistä löytyy napin painalluksella tuhansia ammattilaisten ottamia kuvia, jotka ovat takuulla parempia kuin omalla kännykkäkameralla kuvatut räpsyt.
Silti odottaisi, että nykyihminen pysähtyisi tällä uskomattomalla rakennustaiteen ja historian muistomerkillä edes hetkeksi aistimaan historian siipien havinaa ja kuuntelemaan areenalla vertaan vuodattaneiden valitusta. Monille tärkeämpää tuntui kuitenkin olevan itsensä ja kaverinsa kuvaaminen.
 |
| "Minä -- ja on siellä se Roomakin". |
Itsensä kuvaajia riitti loputtomiin:
 |
| "Me ja Fontana di Trevi". |
 |
| "Minä ja sinä -- niin, ja Pietarinkirkko". |
 |
| "Me ja Vittorio Emanuele II". |
 |
| "Me ja jotain raunioita". |
 |
| "Me ja lisää raunioita". |
 |
| "Espanjalaiset portaat -- ja varsinkin minä". |
Filmikameroiden aikaan meitä eurooppalaisia nauratti japanilaisturistien tapa kuvauttaa itsensä tunnettujen nähtävyyksien edustalla. Se oli tavallaan ymmärrettävää -- matka oli ehkä ainoa laatuaan ja kotiväelle haluttiin osoittaa, missä kaukana oli oltu.
Nyt valokuvanarsismista
on tullut oma taiteenlajinsa ja kuvat jaetaan saman tien nettiin koko maailman nähtäväksi. Nähtävyydet, maamerkit ja ylipäätään ulkomaat ovat olemassa antaakseen taustan omalle kuvalle.
Kun tekniikka teki kuvaamisesta ilmaista ja helppoa, emme löytäneet maailmaa ympärillämme vaan itsemme.
Toivottavasti kyseessä on vain ohimenevä villitys. Ehkä sitten, kun kaikki muistikortit, FB-seinät ja kiintolevyt ovat täynnä kuvia itsestä ja kavereista, eikä kukaan koskaan katsele näin tylsiä otoksia, into lopahtaa. Eroamme Facebookista ja huomaamme, että maailmassa on muutakin.
Omia kuviani ikuisesta kaupungista on
Googlen galleriassa.
Yhtään kuvaa itsestä en ottanut. Tietenkään.
"Silti odottaisi, että nykyihminen pysähtyisi tällä uskomattomalla rakennustaiteen ja historian muistomerkillä edes hetkeksi aistimaan historian siipien havinaa ja kuuntelemaan areenalla vertaan vuodattaneiden valitusta. Monille tärkeämpää tuntui kuitenkin olevan itsensä ja kaverinsa kuvaaminen."
VastaaPoistaToisille tuntui olevan tärkeämpää ottaa kuvia muista ihmisistä ottamassa kuvia itsestään.
Luuletko, että nämä itsestään kuvia ottavat ihmiset ihmiset käyvät ottamassa sen kuvan itsestään ja lähtevät pois? Jos luulet, olet typerä.
Onko Petterillä kamerassa GPS-moduuli geotaggaysta varten vai onko kuvat laitettu käsipelillä kartalle? Kiinnostaisi tuollainen automaattinen ratkaisu itseäkin.
VastaaPoista"Seistessään 2000 vuotta areenalla monia turisteja kiinnosti enemmän8..."
VastaaPoistaEi kai nyt ihan noin pitkään kuvaa ottaessa voi mennä, edes Colosseumilla?
Hyviä kuvia ilman joutavia narsisteja otetaan vastaan ja voi katsella Wikimedia Commonsissa. Se on Wikipedian royalty-vapaa kuvavarasto.
Petteri, sinulta on mennyt ohi se, ettei ketään ne nähtävyydet oikeasti kiinnosta, tärkeintä on päästä kehumaan, että on nähnyt sen ja tämän. Tämä mentaliteettihan käy selväksi missä tahansa nähtävyydessä, suurin osa ihmisistä juoksee ne läpi pysähtymättä mihinkään saati sitten, että oikeasti tutustuisi ja paneutuisi asiaan.
VastaaPoistaEnnen vanhaan turisti antoi kameransa jollekulle paikalliselle ja pyysivät tätä näppäämään potretin muistoksi valokuva-albumiin. Nykyään kukaan ei enää uskalla luovuttaa älykännykkäänsä ventovieraalle.
VastaaPoistaPetteri on oikeassa: suurin osa turistien otoksista on roskaa. Itse asiassa turistitkin ovat roskaa kulttuurimaisemassa. Voisiko matkailutuloja saada ilman turisteja sotkemassa paikkoja?
Fontana di Trevistä on otettu n kpl kuvia. Mikä erottaa minun ottaman kuvan niistä muista. No se että minun kuvassa on ... minä!
VastaaPoistaOnko Petterillä kamerassa GPS-moduuli geotaggaysta varten vai onko kuvat laitettu käsipelillä kartalle? Kiinnostaisi tuollainen automaattinen ratkaisu itseäkin.
VastaaPoistaOn, olen tagannut kuviani eri tavoin jo 10 vuoden ajan. Jotain tapoja olen esitellyt blogissakin, esim. http://pjarvinen.blogspot.fi/2012/04/tarkat-koordinaatit-digikuviin.html. Nyt käytän Canonin omaa gps-paikanninta, 7D:ssä oli Nokian-puhelin+Bluetooth+WFT-E5.
Petteri, sinulta on mennyt ohi se, ettei ketään ne nähtävyydet oikeasti kiinnosta, tärkeintä on päästä kehumaan, että on nähnyt sen ja tämän.
Juuri tästä on kyse. Ja kavereille kehuminen on tehtävä heti, jotta varmasti kaikki näkevät ja saavat tietää reaaliajassa.
Ei kai nyt ihan noin pitkään kuvaa ottaessa voi mennä, edes Colosseumilla?
Kiitos tarkkasilmäisyydestä. Korjattu.
Fontana di Trevistä on otettu n kpl kuvia. Mikä erottaa minun ottaman kuvan niistä muista. No se että minun kuvassa on ... minä!
Totta. Ehkä kaikki maailman kuvat on jo otettu - vain ne, joissa olen minä itse mukana, vielä puuttuvat. Ehkä valokuvanarsismi kertoo vain uudenlaisen kuvausajan alkamisesta.
Tämä on ongelma on ollut olemassa ennen somea. Esim. yleisradioyhtiöt harrastavat ihan samaa face-kuvausta. Tarkastellaan vaikka Aarne Tannista. Yleisradion kuvaamasta materiaalista varmaan 50% on julkkisten kasvoja.
VastaaPoistaJa suuri osa ohjelmista on kuvattu studiossa, vaikka ohjelmia olisi voinut kuvata kadulla. Tai edes rakennuksessa, jossa on ikkunoita.
Yksi etu omalla tietokoneella sosiaalista mediaa samoillessa on se, että sivun voi sulkea. Jos sen sijaan kylästellessäsi saat eteesi valokuva-albumin, joka on täynnä vastaavia "minä turistikohteessa" -kuvia, tilanteesta et pääsekään luikertelemaan pois.
VastaaPoistaPetteri J, kiitos hienosta kirjoituksestasi.
VastaaPoistaPetteri hyvä. Eihän tämä mikään uusi juttu ole. Turistit ovat tehneet tätä iät ja ajat. Asiaa on tutkinut mm. Juha Suonpää kirjassaan "Sacred places: a journey among the tourist scenes of the world = Pyhät paikat: matka turismin näyttämöille"
VastaaPoistaMuistaakseni neuvoit ihmisiä jonkun messutapahtuman luennollasi olemaan ottamatta toisistaan kuvia. Huonompaa neuvoa tuskin voisit antaa. Koko ilmiölle on paljon paljon syvällisempi syy kuin "kavereille kehuminen".
Se liittyy mm. valokuvan perusolemukseen ajan ja paikan dokumentoinnissa, ihmisen käsitykseen omasta itsestään, maailman hahmottamiseen, muistoihin jne.
Samaa asiaa käsitellään esim. myös elokuvassa "Blade Runner", jossa valokuvat ovat yhdelle replikanteista tärkeitä osoittamaan että tämä on ihminen.
Olisit vaan ottanut tai pyytänyt jotain muuta ottamaan pari kuvaa itsestäsikin. Voi olla että parin kolmenkymmenen vuoden kuluttua niiden kuvien arvo olisi sinulle itsellesi aika suuri.
Kyllähän ihmiset ovat aina tehneet vastaavaa. Tosin filmiaikana ei itseä voinut kuvata noin vaan piti vaikak pyytää kaveri tai joku muu ottamaan. Tai yksinkertaisuuden vuoksi kuvasi sitä kaveria. Tässä kai porukka jakaantuu kahteen, toiset kuvaavat sitä muistomerkkiä ja toiset itseään ja kumpikin ihmettelee mitä järkeä toisen touhussa on.
VastaaPoistaItsekin ihmettelit mitä järkeä on kuvata itse, kun kuvia on netissä. Samantien voisi kysyä mitä järkeä on matkustaa, kun voi katsoa netistä. Itse otetun kuvan järki on juuri siinä, että se on itse otettu. Se toimi muistona omasta matkasta. Muuhun se ei toimikaan, kuten jokainen toisen lomakuvia katsonut tajuaa. Kuvaamisessa myös kiinnittää kohteeseen huomion eri tavalla.
Itse olen pelkkien rakennusten kuvaamisen kannalla. Niinhän minä ne näen. Tuollainen itsensä kuvaaminen on jotenkin outoa ellei kyse ole ihan poikkeuksesta. Ymmärrän, jos tuollaisen ottaa ja lähettää kaverille kuvaviestinä.
Ilmiö on varmasti olemassa mutta mielestäni on kovin hätiköityä julistaa se narsismiksi.
VastaaPoistaEnsinnäkin: Kun ammattikuvaaja kuvaa Colosseumia, hän kuvaa Colosseumia. Kun matkalla oleva tavis kuvaa Colosseumia, tai itseään, tai rannalla olevaa hassua kiveä, hän kuvaa sitä kyseistä hetkeä ja mielentilaa, tavoitteenaan saada henkilökohtainen muisto.
Kun se muisto sitten jaetaan facebookisssa (tai vanhaan tapaan näytetään vieraille valokuva-albumia), motiivi voi tietenkin olla narsistinen, mutta mielestäni huomattavasti todennäköisemmin se on aidosti yhteisöllinen. Kavereita halutaan ilahduttaa jakamalla jokin itselle tärkeä hetki. Ilahduttamisen onnistuminen on tietenkin eri juttu, mutta epäonnistuminen ei muuta alkuperäistä motiivia mitenkään.
Esimerkki: Köyhä opiskelija on säästänyt pitkään päästäkseen sinne Colosseumille. Kaverit ovat tsempanneet kun haaveksija on siivonnut ja poiminut mansikoita rahat kerätäkseen. Kuva Roomasta on voitonmerkki josta koko kaveripiiri voi iloita ihan aidosti.
Tämä on tärkeä aihe, mutta ei vain valokuvaukseen liittyen, vaan turismiin yleensä. Oletteko huomanneet, mitä on tapahtnut esimerkiksi Suomenlinnalle sen jälkeen kun siitä tuli Unescon suojelukohde? Paikka meni pilalle, koska siellä mon aina turisteja, jotka viis veisaavat sen historiasta ja merkityksestä paikallisille ihmisille. Hei haluavat vain kerätä omaan bongauslistaansa mahdollisimman suuren määrän Unesco-kohteita. Kun näitä Suommenlinnan läpi juoksevia tyhjäpäitä on laumoittain, on koko paikan tunnelma pilalla. Amerikkalaista nuorisoa, jotka syövät koko ajan ja kiehnäävät levottomasti keskenään. Japanilaisten laumoja, jotka kuvaavat kaiken. Äänekkäästi möliseviä venäläisiä, jotka pysähtyvät aina juuri siihen kohtaan, josta muut haluavat ohitse. Ym. Sietämätöntä!!!
VastaaPoista- Liisa
Kavereita halutaan ilahduttaa jakamalla jokin itselle tärkeä hetki.
VastaaPoistaTärkeäksi hetken tekee juuri se, että sen voi jakaa muille. Jakaminen on itsetarkoitus, koska sillä voi pröystäillä somessa muille ja saada muut kadehtimaan itseään.