Kuntavaalien alhainen äänestysprosentti nostaa esiin vaatimuksia sähköisestä äänestämisestä. Jos kerran nettipankissa voi hoitaa turvallisesti raha-asioitaan, miksei netissä voi myös äänestää?
Sähköinen äänestäminen kuulostaa yksinkertaiselta asialta, mutta siinä on monta koiraa haudattuna.
Ensinnäkin lain mukaan äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti, ja sitä mikään kotona tapahtuva äänestys ei pysty takaamaan. Lapset voisivat käyttää dementoituneen äitinsä tunnuksia tai joku voi äänestää matkoilla olevan puolisonsa sijaan. Myös äänten myyminen eniten tarjoavalle helpottuisi.
Toiseksi vain äänestyskopin yksinäisyys takaa sen, ettei äänestäjää painosteta. Kotona joku voisi uhkailla tai kiristää äänestämään haluamallaan tavalla. Tämä tosin voidaan ratkaista sallimalla useampaan kertaan äänestäminen, jolloin vain viimeinen ääni jää voimaan. Silloin kuitenkin äänet ja äänestäjät on tallennettava pysyvästi, mikä on tietoturvan ja vaalisalaisuuden kannalta ongelmallista.
Kolmas tekijä on tarkistuslaskenta. Miten ääntenlaskenta voidaan tehdä niin, että kaikki äänet on varmasti laskettu, mutta kenenkään äänestäjän henkilöllisyys ei paljastu?
Tällä hetkellä vaalituloksen luotettavuus ei ole mikään ongelma, se kun ei näytä nyt kiinnostavan edes kaikkia kansalaisia. Mutta jos yhteiskunnallinen tilanne kiristyy, vaalituloksen manipulointi -- tai edes perusteltu epäily siitä -- voi saada dramaattiset seuraukset.
Sitten on vielä tietoturva. Nettipankit ovat säilyneet turvallisina, mutta ne eivät yritäkään salata asiakkaan henkilöllisyyttä, mikä tekee tehtävästä oleellisesti helpomman. Lisäksi alati kehittyvät haittaohjelmat pystyvät huijaamaan asiakasta ja kiertämään jopa kertakäyttöisiä varmistuskoodeja.
Tietoturvan yksi vaatimus on palvelun saatavuus. Edes suurella rahalla varmistetut nettipankit eivät toimi täysin 24/7-periaatteella, vaan palvelimet ovat joskus nurin. Verkkopankeissa se ei haittaa, sillä laskut voi maksaa seuraavanakin päivänä. Äänestykselle varattu aikaikkuna on kuitenkin pieni ja kysyntäpiikki suuri, mikä on tietotekniikalle hankala yhdistelmä.
Mutta toisaalta: pitääkö sähköiseltä äänestämiseltä vaatia täydellistä oikeellisuutta, kun nykyinenkään järjestelmä ei ole aukoton? Kaikkia kirjoitettua numeroita ei saada tulkittua oikein eikä äänestäjän henkilöllisyyttä tarkisteta aukottomasti. Äänensä voi myydä lähettämällä kännykällä äänestyskopista otetun kuvan. Lisäksi utelias virkailija voi leimata kuoren sopivasti nurkasta, jolloin hän voi laskennassa tarkistaa ketä naapuri äänesti.
Sähköisen äänestyksen periaatteellisille ongelmille emme mahda mitään, mutta ehkä pian on aika tarkastella niitäkin uudessa valossa. Moni kertoo avoimesti Facebookissa ketä äänesti, joten onko entisenkaltainen vaalisalaisuus tarpeen? Pitääkö äänioikeuden todella olla luovuttamaton oikeus?
Jos vanhanaikainen lippuäänestäminen uhkaa jäädä keski-ikäisten ja eläkeläisten tavaksi valita toinen toisiaan päättäjiksi, siinä on suurempi uhka demokratialle kuin sähköisessä äänestämisessä. Mitä prosessista kertoo se, että kuntapäättäjiksi valittiin eniten 55-65-vuotiaita miehiä? Voidaanko edes lippuäänestystä pitää demokraattisena, jos siihen osallistuu jatkossa alle puolet äänioikeutetuista?
Jotain on pakko tehdä. Jos vaalilakeja ollaan valmiita muuttamaan, voimme jonain päivänä seurata Viron esimerkkiä ja siirtyä oikeaan tietoyhteiskuntaan. Virossa kansalaisilla on netissä toimiva henkilökortti ja viime vuoden parlamenttivaaleissa 141 000 virolaista äänesti sähköisesti.
Viime kädessä kyse on poliittisesta tahdosta, joka suurella todennäköisyydellä vaikuttaisi puolueiden saamiin ääniosuuksiin. Ja juuri sen vuoksi saamme odottaa sähköistä äänestystä vielä hyvinkin pitkään.
(muokattu Helsingin Sanomissa 1.11.2012 julkaistun yleisönosastokirjoituksen pohjalta)
Sähköinen äänestäminen kuulostaa yksinkertaiselta asialta, mutta siinä on monta koiraa haudattuna.
Ensinnäkin lain mukaan äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti, ja sitä mikään kotona tapahtuva äänestys ei pysty takaamaan. Lapset voisivat käyttää dementoituneen äitinsä tunnuksia tai joku voi äänestää matkoilla olevan puolisonsa sijaan. Myös äänten myyminen eniten tarjoavalle helpottuisi.
Toiseksi vain äänestyskopin yksinäisyys takaa sen, ettei äänestäjää painosteta. Kotona joku voisi uhkailla tai kiristää äänestämään haluamallaan tavalla. Tämä tosin voidaan ratkaista sallimalla useampaan kertaan äänestäminen, jolloin vain viimeinen ääni jää voimaan. Silloin kuitenkin äänet ja äänestäjät on tallennettava pysyvästi, mikä on tietoturvan ja vaalisalaisuuden kannalta ongelmallista.
Kolmas tekijä on tarkistuslaskenta. Miten ääntenlaskenta voidaan tehdä niin, että kaikki äänet on varmasti laskettu, mutta kenenkään äänestäjän henkilöllisyys ei paljastu?
Tällä hetkellä vaalituloksen luotettavuus ei ole mikään ongelma, se kun ei näytä nyt kiinnostavan edes kaikkia kansalaisia. Mutta jos yhteiskunnallinen tilanne kiristyy, vaalituloksen manipulointi -- tai edes perusteltu epäily siitä -- voi saada dramaattiset seuraukset.
Sitten on vielä tietoturva. Nettipankit ovat säilyneet turvallisina, mutta ne eivät yritäkään salata asiakkaan henkilöllisyyttä, mikä tekee tehtävästä oleellisesti helpomman. Lisäksi alati kehittyvät haittaohjelmat pystyvät huijaamaan asiakasta ja kiertämään jopa kertakäyttöisiä varmistuskoodeja.
Tietoturvan yksi vaatimus on palvelun saatavuus. Edes suurella rahalla varmistetut nettipankit eivät toimi täysin 24/7-periaatteella, vaan palvelimet ovat joskus nurin. Verkkopankeissa se ei haittaa, sillä laskut voi maksaa seuraavanakin päivänä. Äänestykselle varattu aikaikkuna on kuitenkin pieni ja kysyntäpiikki suuri, mikä on tietotekniikalle hankala yhdistelmä.
Mutta toisaalta: pitääkö sähköiseltä äänestämiseltä vaatia täydellistä oikeellisuutta, kun nykyinenkään järjestelmä ei ole aukoton? Kaikkia kirjoitettua numeroita ei saada tulkittua oikein eikä äänestäjän henkilöllisyyttä tarkisteta aukottomasti. Äänensä voi myydä lähettämällä kännykällä äänestyskopista otetun kuvan. Lisäksi utelias virkailija voi leimata kuoren sopivasti nurkasta, jolloin hän voi laskennassa tarkistaa ketä naapuri äänesti.
Sähköisen äänestyksen periaatteellisille ongelmille emme mahda mitään, mutta ehkä pian on aika tarkastella niitäkin uudessa valossa. Moni kertoo avoimesti Facebookissa ketä äänesti, joten onko entisenkaltainen vaalisalaisuus tarpeen? Pitääkö äänioikeuden todella olla luovuttamaton oikeus?
Jos vanhanaikainen lippuäänestäminen uhkaa jäädä keski-ikäisten ja eläkeläisten tavaksi valita toinen toisiaan päättäjiksi, siinä on suurempi uhka demokratialle kuin sähköisessä äänestämisessä. Mitä prosessista kertoo se, että kuntapäättäjiksi valittiin eniten 55-65-vuotiaita miehiä? Voidaanko edes lippuäänestystä pitää demokraattisena, jos siihen osallistuu jatkossa alle puolet äänioikeutetuista?
Jotain on pakko tehdä. Jos vaalilakeja ollaan valmiita muuttamaan, voimme jonain päivänä seurata Viron esimerkkiä ja siirtyä oikeaan tietoyhteiskuntaan. Virossa kansalaisilla on netissä toimiva henkilökortti ja viime vuoden parlamenttivaaleissa 141 000 virolaista äänesti sähköisesti.
Viime kädessä kyse on poliittisesta tahdosta, joka suurella todennäköisyydellä vaikuttaisi puolueiden saamiin ääniosuuksiin. Ja juuri sen vuoksi saamme odottaa sähköistä äänestystä vielä hyvinkin pitkään.
(muokattu Helsingin Sanomissa 1.11.2012 julkaistun yleisönosastokirjoituksen pohjalta)
Miksi siitä yritetään tehdä turhan monimutkaista.
VastaaPoistaMiksi on saatu toimimaan Virossa, mutta ei täällä?
Onkoha syyt samat kuin terveydenhuollossa.
Voisihan nettiäänestämisen laittaa vaikka toimimaan ennakkoäänien tilalla. Jätetään ne pahvilaput äänestyspäivälle, niin kaun kun ihmiset jaksavat niitä täyttää.
Jouni: "Miksi on saatu toimimaan Virossa, mutta ei täällä?
VastaaPoistaOnkoha syyt samat kuin terveydenhuollossa."
Kysymys on asetettu väärin, koska ei sitä olekkaan saatu toimimaan, siis mitenkään täydellisesti, vaan suuri osa Petterinkin mainitsemista ongelmista on olemassa Viron sähköisessä äänestämisessä.
" Mutta jos yhteiskunnallinen tilanne kiristyy, vaalituloksen manipulointi -- tai edes perusteltu epäily siitä -- voi saada dramaattiset seuraukset." Tämä on mielestäni erittäin tärkeä kysymys sähköisessä äänestämisessä. Ei kannata ottaa riskiä menettää vaalien uskottavuus, kun nykyinenkin äänestys toimii aika hyvin.
Jos Suomessa järjestettäisiin äänestyksiä yksittäisistä asioista, niin niissä olisin valmis kokeilemaan nettiäänestystäkin. Asiasta äänestämisessä ei ole niin suuret panokset kuin henkilövaaleissa, joissa luovutetaan valta kokonaan.
Sähköinen äänestyskortin tulostuslaite, joka tulostaisi äänen selkokielisenä ja samalla rekisteröisi äänet myös sähköisesti olisi ihan toimiva ratkaisu myös vaaleissa. Siitä olisi se hyöty, että vaaleihin voitaisiin yhdistää asiakysymyksiä ilman, että ääntenlaskenta hidastuisi, vaikka henkilövaalien osalta varmistuslaskenta tehtäisiin perinteisesti.
Minä en ymmärrä argumenttia, että koska joku valitsee X:n, on kaikkien tehtävä X. Jos joku kertoo Facebookissa ketä on äänestänyt, niin miten se tekisi vaalisalaisuudesta vanhentunutta? Mistä edes tiedät, että henkilö on äänestänyt niin kuin sanoo.
VastaaPoistaJos nuorilla on niin pulla kunto, etteivät jaksa kävellä äänestämään, niin voi voi. Ei tämä ole peruste tehdä ääntämisestä helpompaa. Miksi äänestämisen pitää olla tietokoneita hallitsevalle helpompaa kuin muille?
Pankkipalvelutkin ovat helppoja niille, joilla on kone -- ja lähes mahdottomia niille, joilla ei ole.
VastaaPoistaÄänestyksessä on tietenkin taustalla ajatus, että nuoria pitäisi saada äänestämään demokratian säilymiseksi. Auttaisiko nettiäänestys siihen? Tuskin kovin paljoa, mutta vähän kuitenkin.
Miksi sen äänestyksen pitää tapahtua kotona? Onhan sekin sähköistä äänestystä että se äänestyslaite eli siis tietokone on siellä kopissa. Näin vältytään äänten laskennan hitaudelta ja epävarmuudelta eikä törmätä noihin muihin epävarmuusoloihin.
VastaaPoistaÄänestyskone on kompromissi, jossa on molempien mallien heikkoudet. Ihmisen ptiää edelleen vaivautua äänestyspaikalle ja toisaalta kaikki sähköisen järjestelmän tekniset uhkat ovat olemassa.
VastaaPoistaEi nuorten alhainen äänestysprosentti siitä johdu, etteivät he osaisi kirjoittaa numeroa paperiin. Liioin ääntenlaskun nopeutuminen muutamalla tunnilla ei ole Suomen oloissa mikään ongelma.
Ja kuvaavaa on, että juuri tätä vaihtoehtoa Suomi lähti toteuttamaan -- huonoin seurauksin.
@Viron tapaisissa maissa nyt ei ole niin väliä,miten äänestys menee tai onko rehellinen,vanha neuvostokulttuuri opetti,että sama mitä äänesti,se puolueen ainoa ehdokas valittiin äänestysprosentilla 104;).
VastaaPoistaJa juu,eläkeläisten vikahan se,että käyvät äänestämässä,olisivat haaskat kotona happanemassa vaan. Nuoret nörtit ovat liian laiskoja irroittaakseen otteen pitsanpalasta ja lähteäkseen ulos äänestämään. Nettiäänestys suosisi voimakkaasti vihreitä nörttejä,se kai taka-ajatuksena sen vaatimisessa onkin.
Jos ei viitsi mennä äänestämään, ei myöskään ole oikeutta arvostella
tehtyjä päätöksiä. Se että äänestämättömyys olisi myös kannanotto,on typeryyden alhaisin ilmaus. Tietenkin äänestämättä jättäminen on demokraattinen oikeus,diktaduurimaissa äänestämään rohkaistaan kiväärillä.
Järvinen kenties on samaa mieltä kuin Brörn Wahlroos,että eläkeläisiltä pitäisi ottaa äänioikeus pois?
Hannu T Tanskanen (70)
Kuntavaaleissa 2012 Vihdin varavaltuutetuksi valittu
(Lyhennetty ja lehden sensuroima kommentti tästä päivää myöhemmin Helsingin Sanomissa)
Arvoisa Vihdin varavaltuutettu vetää nyt överiksi, kuten tapansa on.
VastaaPoistaDemokratian tavoitteena on, että mahdollisimman moni osallistuu päättämiseen. Jos äänestäneiden osuus putoaa alle puoleen on kyseenalaista (ainakin suomalaisessa ajattelussa) edustavatko valitut enää kuntalaisia ja ovatko he siten kelvollisia päättämään asioista.
Pahin uhkakuva on, että syntyy kahdet rinnakkaiset "markkinat": toiset vaikuttavat netissä epävirallisesti ja toiset äänestävät vanhanaikaiseen tapaan, mutta ihan eri tavalla.
En ymmärrä mitä tekemistä pankkiasioinnilla on äänestämisen kanssa. Ei pankkiasioinnissa ole samanlaista salaisuutta kuin äänestämisessä.
VastaaPoistaMinä en näe mitään syytä kannustaa erityisesti nuoria äänestämään. Poliitikot toki haluavat, kun haluavat heidät koukkuun ajoissa.
@Petteri
VastaaPoista"Vetää överiksi,kuten tapansa on".
Heh,ellei sanoja olisi niin suuresti arvostamani asiantuntija,jonka kanssa ajatuksia on netitse vaihdettu vuosikausia niin politiikasta, tieteestä kuin matkailustakin ja jota jopa äänestin eduskuntavaaleissa,tuosta voisi vaikka loukkaantua;).
Joskus asioiden "överiksi" vetäminen on tarpeen viestin perillesaamiseksi,vanhana lehtimiehenä tuo tapahtuu lähes automaattisesti, jos otsikko tai ingressi ei houkuttele lukijaa avaamaan juttua,se on hyödytön.
Väärinkäsitysten välttämiseksi, minä en vastusta sähköistä äänestystä sinänsä,se on varmaan tulevaisuutta, enkä ainakaan vastusta nuoria äänestäjiä,päinvastoin mm. tuolla Uuden Suomen blogissani rohkaisen ja annan neúvoja,nuoret ovat tulevaisuutemme ja me vanhat pierut nousemme arkultamme vain kun isänmaa on vaarassa ja reservejä tarvitaan
Kyllä äänestyksessä valituilla on täydet valtuudet,äänestysoikeuttaan käyttämättömillä ei ole valitusoikeutta,netissä melskaaminen on hyödytöntä,huutoäänestystä käytetään vain alakoulun takapihoilla. Ja netissä väärentäminen on suorastaan vallitseva tapa,huudellaan nimimerkkien takaa hävyttömyyksiä ja perustetaan facebook-viharyhmiä, minutkin oli liitetty erääseen minulta kysymättä. Hitler-heittoja tuli runsain mitoin ja Uusi Suomi oli ainoa,joka poisti tuollaiset bloggarit,siitä kiitokseni.
Mutta,olen varma että niinkin viisas mies kuin Petteri kirjoitti minkä kirjoitti myös vain provosoidakseen keskustelua,kuten teki "nallekin"? Tai tämä kokoomuksen nuorten uusi toivo.
Paljon haukkumalleni hesarillekin irtopiste kommenttini nopeasta julkaisusta, vastahan edellisestä läpimenneestä on vuosi.
"No hard feelings",ärhäkkä keskustelu on elämän suola;-)
No miksei tupas-tunnistuksen kautta voisi äänestääkin. Enemmän minua huolettaa, että yksityisyys pankkiasioinnissa pettää ja tili on tyhjennetty tai tehty jotain muuta erittäin ikävää. Jos joku saa nuuskittua, ketä äänestän niin pienempi paha se on. Pankkia uskaltaa käyttää monikin, miksei sitten äänestääkin.
VastaaPoistaItse äänestän yleensä ennakkoon, koska se on helpointa ja vähemmän paikkaan ja aikaan sidottua. Silti, nettiäänestys olisi oikeasti 2000-lukua ja sillä saataaisiin varmasti lisää äänestäjiä nukkuviltakin. Ihminen on opetettu siihen, että kaikki on helppoa (paitsi että siihen tarvitaan se tietokone).
Eikös äänestämättä jättäminen ole vähän kuin tietoinen valinta jättää valta muiden käsiin. Demokratiaa sekin.
VastaaPoistaOli sähköistä äänestystä tai ei, niin tuskin se prosentti siitä kummasti muuttuu. Tietoyhteiskunnan ihmemaassa Virossakin parlamenttivaalien äänestysprosentti oli 8 prosenttiyksikköä pienempi kuin kivikautisessa Suomen lippuäänestyksessä.
Paula: "No miksei tupas-tunnistuksen kautta voisi äänestääkin. Enemmän minua huolettaa, että yksityisyys pankkiasioinnissa pettää ja tili on tyhjennetty tai tehty jotain muuta erittäin ikävää. Jos joku saa nuuskittua, ketä äänestän niin pienempi paha se on. Pankkia uskaltaa käyttää monikin, miksei sitten äänestääkin. "
VastaaPoistaUnohtakaa jo se nettipankki vertaus ja tutustukaa asiaan kunnolla. Tunnistautuminen on vain pieni osa äänestämistä ja se ei ole iso ongelma äänestettiin sitten miten vain.
http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6inen_%C3%A4%C3%A4nestys#Kritiikki.C3.A4
Tuosta voi vaikka aloittaa. Sielä todetaan muun muassa "Euroopan komission ohjekirjan mukaan paperivarmenne on läpinäkyvyyden ja turvallisuuden vuoksi kaikissa sähköisissä äänestyksissä välttämätön." Muitakin ongelmia on. Tunnistautuminen EI ole ongelma.
Jaska: Wikipedia: "Euroopan komission ohjekirjan mukaan paperivarmenne on läpinäkyvyyden ja turvallisuuden vuoksi kaikissa sähköisissä äänestyksissä välttämätön."
VastaaPoistaNiinpä. Miten ihmeessä USA:ssa voidaan äänestetää sähköisesti (vaalipaikkojen kosketusnäytöillä)? Mikä taho voi valvoa ohjelmia?
"Tunnistautuminen EI ole ongelma."
VastaaPoistaNiin ei, kun äänestämisen pitäisi olla nimetöntä.
Perinteisessä äänestyksessä ei käy ilmi miten äänestit, vain sinä tiedät ketä äänestit.
Kun hommaan sotketaan mukaan sähköinen äänestys, niin ei voida varmistaa että pystyt oikeasti antamaan äänesi nimettömästi, riippumatta käytetystä tekniikasta, voidaan äänestystapahtumastasi kerätä tietoja, joiden avulla joko suoraan tai epäsuoraan yhdistetään henkilöllisyytesi antamaasi ääneen.
Nimetön äänestys on edellytys demokratian toteutumiselle. Se tekee äänien ostamisesta vaikeaa ellei mahdotonta ja estää äänestämisen ilman painostusta, eli siis esimerkiksi perheen pää pakottaa muut perheenjäsenet äänestämään hänen haluamallaan tavalla (samasta syystä etä-äänestys on poissuljettu, koska ei voida varmistaa että ihminen antaa äänensä ilman painostusta).
pitääkö sähköiseltä äänestämiseltä vaatia täydellistä oikeellisuutta, kun nykyinenkään järjestelmä ei ole aukoton?
VastaaPoistaSitten kun keksit miten laajamittaisen vilpin ja virheet saa rajoitettua samalla tavalla kuin paperiäänestyksessä ja laskennan ja itse järjestelmän saa yhtä läpinäkyväksi kuin paperiäänestyksessä, asiasta voidaan alkaa puhua.
Ai niin, ja järjestelmän pitää olla kaikkine yksityiskohtineen vähintään yhtä helposti ymmärrettävissäkuin nykyisen paperijärjestelmänkin.
Kun otetaan huomioon, miten netti on täynnä putkiaivoja, jotka eivät edes ymmärrä, mikä tekee paperiäänestyksestä turvallisen, luotettavan ja kaikin puolin hyvän, onnea vain sen todistamiseen, että mustista laatikoista koostuva järjestelmä on luotettava!
Eli kiteytettynä: Älä riko Suomen toimivaa järjestelmää, vaikka oletkin sen puolueen jäsen, joka siitä eniten hyötyisi.
"Voidaanko edes lippuäänestystä pitää demokraattisena, jos siihen osallistuu jatkossa alle puolet äänioikeutetuista?"
VastaaPoistaVoidaanko äänestystä pitää demokraattisena, jos valinta perustuu mielikuvamainonnan perusteella saatuihin käsityksiin ja järjestelmä mahdollistaa alle sekunnin "päätökset"? Onko tämä jotenkin oikeampi kansan tahto kuin se, että äänestämässä käyvät lähinnä ne, joita lopputulos yleensäkin kiinnostaa?
Olisiko kenties poliitikkojenkin syytä alkaa katsoa äänestysprosenttia ja vetää johtopäätös, että suurin osa aktiivisuuden puutteesta johtuu a) päättäjien kyvyttömyydestä oikeasti kommunikoida kansalaisten kanssa ja b) sellaisten vaihtoehtojen puutteesta, joiden kanssa kansalainen kokisi olevansa samaa mieltä yli 50% tehdyistä päätöksistä?
Temppuäänestyttäminen (esim. sähköisesti) antaa heikomman periaatteellisen mandaatin kuin nykyinen äänestystapa.
Jos esimerkiksi nuorisoa halutaan saada kiinnostumaan politiikasta, pitäisi kenties lähteä vaikka miettimään sitä, ettei eläkeläisille jaettaisi etuja velaksi tai jos vaikka tehtäisiin tekijänoikeudelle jotain.
Edellisessä asiassa ikäluokkien kokoerot ovat olleet tiedossa jo ainakin 30 vuotta, joten nyt olisi syytä kantaa seuraamuksia tehdyistä päätöksistä ja riittämättömästi kerätyistä varoista eikä raukkamaisesti sälyttää kustannuksia tuleville sukupolville. Jälkimmäisessä asiassa taas kaikkien puolueiden nuorisojärjestöt ovat piraattien kanssa enemmän tai vähemmän samoilla linjoilla, mutta kaikki pääpuolueet jälleen edustavat mennyttä maailmaa ja jakavat heikoin perustein poliisivaltuuksia (ja pahempaakin) teollisuuden turhien väliportaiden edustajille. Bonuksena on selvä kasvava poliittinen korruptio (esim. pyöröovi-ilmiö on kovaa vauhtia tulossa tännekin).
Mikä tässä yhtälössä oikein houkuttelee nuoria äänestämään?