Seuraavassa muutamia kokemuksia Pioneerin AV-vahvistimen (ääni ja kuva) yhdistämisestä nettiin.
Ensinnäkin älypuhelinta (Android, iPhone) tai tabletia voi käyttää kauko-ohjaimena. Tämä on aivan loistavaa, sillä vanhanmalliset kapulat ovat täysin riittämättömiä monipuolisten ominaisuuksien hallintaan. Myös kapuloiden ergonoimia on huono, ja Pioneerin VSX-sarja on tässä suhteessa erityisen huono.
Etäohjaus kodin wlan-verkon kautta iPhonella tai iPadillä on maino tapa hallita laitetta, sillä ohjain toimii kaikkialla mihin verkko vain yltää. Sillä voi säätää voimakkuuden sopivaksi vaikka makuuhuoneesta, kylpyammeesta tai parvekkeelta, tai mykistää äänen puhelinsoiton ajaksi.
Pioneerin ohjelma on erityisen monipuolinen ja havainnollinen. Ohjelmalla voi komentaa sekä valmistajan AV-vahvistimia että Blu-ray-soittimia. Vaikkei olisi näistä kumpaakaan, ohjelmaa voi käyttää demotilassa, jolloin se ohjaa olematonta laitetta -- mainio idea, jonka soisi yleistyvän kaikkialla. Lataa ohjelma http://itunes.apple.com/us/app/icontrolav2012/id499185618?mt=8 ja kokeile itse.
Sillä voi mm. valita ja nimetä sisääntuloja, valita radion ja nettiradion pikavalintoja, säätää kanavatasapainoa (etu-taka-oikea-vasen) sormella vetämällä, korostaa tai vaimentaa taajuuskaistoja samalla periaatteella sekä kytkeä monia ääntä ja kuvaa parantavia teknisiä ominaisuuksia päälle ja pois.
MCACC on Pioneerin automaattinen huoneakustiikan mittaus- ja korjaustoiminto, joka näyttää iPadissä eri kaiuttimien säädöt kolmiulotteisina graafeina. Se kuitenkin lakkasi toimimasta ja kaataa nyt koko ohjelman. Tutkitaan. Tätä se tietokoneistuminen teettää myös AV-tekniikalle.
Kunpa saataisiin aikaan standardi tapa ohjata kodin elektroniikkalaitteita netin yli! Harrastajat tekisivät vielä paljon hienompia ja parempia säätösovelluksia kuin valmistajat itse. Voisin heti listata kymmeniä parannusehdotuksia. Avoimelle protokollalle olisi todella kysyntää.
Toiseksi vahvistimella voi kuunnella nettiradioita, joita on ohjelmoitu laitteen muistiin satoja eri puolilta maapalloa. Haluatko kuunnella paikallisia asemia Barbadokselta tai Kongosta? No problem, tällä löytyy. Asemat on ryhmitelty maan lisäksi myös musiikkityypin perusteella (tätä kautta löysin hauskan linnunlauluradion, www.birdsongradio.com).
Vahvistimen listalta löytyy myös podcasteja (esimerkiksi BBC:n uutislähetykset) sekä Ylen kanavat ja niistä aiheittain ryhmiteltyjä tallenteita.
Nettiradio tarjoaa käytännössä rajattoman musiikkitarjonnan kaikkeen makuun -- laillisesti ja ilmaiseksi. Tämä on todellinen mullistus verrattuna aiempaan musiikkisisällön niukkuuteen.
Kolmanneksi sisältöä voi toistaa kodin lähiverkon pc-koneilta DLNA-tekniikalla. Vista ja Windows 7 pystyvät jakamaan koneella olevat musiikki-, video- ja valokuvatiedostot niin, että niitä voi selata kauko-ohjaimella (kapula tai älypuhelin) ja nähdä tuloksen televisiossa. Windowsille ominaiseen tapaan tämä vaatii hieman säätämistä, jotta vain halutut musiikit, kuvat ja videot jaetaan. Jakoa voi rajata myös tähtien perusteella, jaetaan esimerkiksi vain kaikki vähintään neljän tähden arvoisiksi luokitellut biisit.
Laite tukee tietenkin iPad/iPhone-liitäntää, joten nämä voi kytkeä suoraan piuhalla etulevyssä olevaan usb-porttiin ja sen jälkeen ohjata kuuntelua kaukosäätimellä. Mutta tämä ei ole nettiominaisuus.
Neljäs hienous on Applen Airplay-tekniikka. PC- tai Mac-koneella olevan iTunes-musiikin voi siirtää lähiverkkoa pitkin (langallinen tai langaton) vahvistimeen. Työhuoneen tietokoneelta voi siis ohjata olohuoneessa kuuluvaa musiikkia.
Vielä hauskempaa on istua sohvassa iPad koko musiikkikirjasto sylissään:
Halutut biisit löytyvät kirjoittamalla osa nimestä hakukenttään ja soivat sormella tökkäämällä. Oikean ylänurkan liukusäädin ohjaa vahvistimen äänenvoimakkuutta ja päinvastoin: kun voimakkuuspyörää vahvistimessa kääntää, liukusäädin liikkuu vastaavasti.
Tässä on tosin yksi käytännön ongelma: liukusäädin vaikuttaa pienellä viiveellä ja vahingossa lähelle maksimia pomppaava liuku saa vahvistimen pillastumaan. Samoin naapurit, jos asutaan kerrostalossa.
Ilman Airplaytä vastaava ominaisuus saadaan Bluetoothilla, mutta sen käyttö vaatii virittelyä ja yleensä erikseen ostettavan Bluetooth-modulin vahvistimen päähän. Lisäksi Bluetoothin alhaisempi siirtonopeus rajoittaa äänenlaatua.
Vielä kun autossakin olisi Airplay-tuki, niin voisi toistaa musiikin ja podcastit suoraan taskussa olevasta puhelimesta auton kaiuttimiin ja jatkaa kotona siitä, mihin autossa jäätiin.
Airplay on mainio, sillä se mahdollistaa musiikin siirtämisen langattomasti tai olemassa olevaa lähiverkkokaapelointia käyttäen. Jos kaikissa huoneissa olisi Airplay-tekniikkaa tukevat aktiivikaiuttimet (ja niiden sisällä wlan-vastaanotin), musiikkia voisi ohjata tietokoneelta tai älypuhelimelta ympäri asuntoa -- ja ilman hankalia kaapeleita. On siinä ollut Steve Jobsilla aihetta tyytyväisyyteen, kun on kuunnellut Dylania tällä tavalla kotonaan. PC-maailmassa ei vastaavaa tekniikkaa ole (tosin Airplayn saa toimimaan myös Windowsissa, ja tietenkin se toimii iTunesin PC-versiolla).
Nettiominaisuudet ovat hienoja, mutta niillä on varjopuolensa. Edellä kuvatun MCACC-ongelman lisäksi Airplay- ja mediapalvelinkäytön vuorottelu saa vahvistimen nettiosan solmuun, jolloin etäkäyttöohjelma ei enää saa yhteyttä laitteeseen vaikka Airplay toimiikin. Tuloksena on virhe B57113 (ei sitten vaikeampaa koodia löytynyt?), joka Google-haun perusteella tuntui olevan yleinen ongelma. Ratkaisuksi annettiin vahvistimen buuttaaminen pitämällä virtakytkintä vähintään 10 sekuntia pohjassa. Pelkkä virrankatkaisu ei riitä.
(Lisätty kuva ja muokattu tekstiä 30.9.2012)
Piti käydä hakemassa vielä läheisestä kauppakeskuksesta Applen AirPort Express, jossa on miniplugi-liitäntä kaiuttimille ja wlan/ethernet-yhteydet. Nyt musiikin voi ohjata myös makuuhuoneeseen.
Monihuonejärjestelmässä jokaisen kaiuttimen varustaminen 99 euron purkilla nostaa hintaa, mutta eivät ne vähän paremmat aktiivikaiuttimetkaan ilmaisia ole. Suurempi ongelma on kahden sähköpistorasian tarve. Toivottavasti joku tuo markkinoille hyvälaatuisen kaiuttimen, jossa on wlan-vastaanotin sisäänrakennettuna. Jotain ratkaisuja onkin jo olemassa.
Ensinnäkin älypuhelinta (Android, iPhone) tai tabletia voi käyttää kauko-ohjaimena. Tämä on aivan loistavaa, sillä vanhanmalliset kapulat ovat täysin riittämättömiä monipuolisten ominaisuuksien hallintaan. Myös kapuloiden ergonoimia on huono, ja Pioneerin VSX-sarja on tässä suhteessa erityisen huono.
Etäohjaus kodin wlan-verkon kautta iPhonella tai iPadillä on maino tapa hallita laitetta, sillä ohjain toimii kaikkialla mihin verkko vain yltää. Sillä voi säätää voimakkuuden sopivaksi vaikka makuuhuoneesta, kylpyammeesta tai parvekkeelta, tai mykistää äänen puhelinsoiton ajaksi.
Pioneerin ohjelma on erityisen monipuolinen ja havainnollinen. Ohjelmalla voi komentaa sekä valmistajan AV-vahvistimia että Blu-ray-soittimia. Vaikkei olisi näistä kumpaakaan, ohjelmaa voi käyttää demotilassa, jolloin se ohjaa olematonta laitetta -- mainio idea, jonka soisi yleistyvän kaikkialla. Lataa ohjelma http://itunes.apple.com/us/app/icontrolav2012/id499185618?mt=8 ja kokeile itse.
Tablet-ohjausta hallitsee iso voimakkuussäädin. iPhone-versio on hieman karsitumpi. |
MCACC on Pioneerin automaattinen huoneakustiikan mittaus- ja korjaustoiminto, joka näyttää iPadissä eri kaiuttimien säädöt kolmiulotteisina graafeina. Se kuitenkin lakkasi toimimasta ja kaataa nyt koko ohjelman. Tutkitaan. Tätä se tietokoneistuminen teettää myös AV-tekniikalle.
Kun MCACC-näyttö toimi, se näytti tältä. |
Toiseksi vahvistimella voi kuunnella nettiradioita, joita on ohjelmoitu laitteen muistiin satoja eri puolilta maapalloa. Haluatko kuunnella paikallisia asemia Barbadokselta tai Kongosta? No problem, tällä löytyy. Asemat on ryhmitelty maan lisäksi myös musiikkityypin perusteella (tätä kautta löysin hauskan linnunlauluradion, www.birdsongradio.com).
Vahvistimen listalta löytyy myös podcasteja (esimerkiksi BBC:n uutislähetykset) sekä Ylen kanavat ja niistä aiheittain ryhmiteltyjä tallenteita.
Nettiradio tarjoaa käytännössä rajattoman musiikkitarjonnan kaikkeen makuun -- laillisesti ja ilmaiseksi. Tämä on todellinen mullistus verrattuna aiempaan musiikkisisällön niukkuuteen.
Nettiradion tiedot näkyvät televisiossa kuuntelun aikana, myös parhaillaan soivan biisin nimi. |
Laite tukee tietenkin iPad/iPhone-liitäntää, joten nämä voi kytkeä suoraan piuhalla etulevyssä olevaan usb-porttiin ja sen jälkeen ohjata kuuntelua kaukosäätimellä. Mutta tämä ei ole nettiominaisuus.
Neljäs hienous on Applen Airplay-tekniikka. PC- tai Mac-koneella olevan iTunes-musiikin voi siirtää lähiverkkoa pitkin (langallinen tai langaton) vahvistimeen. Työhuoneen tietokoneelta voi siis ohjata olohuoneessa kuuluvaa musiikkia.
Vielä hauskempaa on istua sohvassa iPad koko musiikkikirjasto sylissään:
Musiikki siirtyy langattomasti iPadistä vahvistimeen. |
Kuuntelun aikana biisin tiedot ja kansikuva näkyvät televisiossa. |
Airplay-toisto onnistuu myös iPhonesta. |
Vielä kun autossakin olisi Airplay-tuki, niin voisi toistaa musiikin ja podcastit suoraan taskussa olevasta puhelimesta auton kaiuttimiin ja jatkaa kotona siitä, mihin autossa jäätiin.
Airplay on mainio, sillä se mahdollistaa musiikin siirtämisen langattomasti tai olemassa olevaa lähiverkkokaapelointia käyttäen. Jos kaikissa huoneissa olisi Airplay-tekniikkaa tukevat aktiivikaiuttimet (ja niiden sisällä wlan-vastaanotin), musiikkia voisi ohjata tietokoneelta tai älypuhelimelta ympäri asuntoa -- ja ilman hankalia kaapeleita. On siinä ollut Steve Jobsilla aihetta tyytyväisyyteen, kun on kuunnellut Dylania tällä tavalla kotonaan. PC-maailmassa ei vastaavaa tekniikkaa ole (tosin Airplayn saa toimimaan myös Windowsissa, ja tietenkin se toimii iTunesin PC-versiolla).
Nettiominaisuudet ovat hienoja, mutta niillä on varjopuolensa. Edellä kuvatun MCACC-ongelman lisäksi Airplay- ja mediapalvelinkäytön vuorottelu saa vahvistimen nettiosan solmuun, jolloin etäkäyttöohjelma ei enää saa yhteyttä laitteeseen vaikka Airplay toimiikin. Tuloksena on virhe B57113 (ei sitten vaikeampaa koodia löytynyt?), joka Google-haun perusteella tuntui olevan yleinen ongelma. Ratkaisuksi annettiin vahvistimen buuttaaminen pitämällä virtakytkintä vähintään 10 sekuntia pohjassa. Pelkkä virrankatkaisu ei riitä.
(Lisätty kuva ja muokattu tekstiä 30.9.2012)
Piti käydä hakemassa vielä läheisestä kauppakeskuksesta Applen AirPort Express, jossa on miniplugi-liitäntä kaiuttimille ja wlan/ethernet-yhteydet. Nyt musiikin voi ohjata myös makuuhuoneeseen.
AirPort Express mahdollistaa musiikin lähettämisen langattomasti vaikka makuuhuoneeseen. |
Apple appple apple lääh lääh lääh...
VastaaPoistaPyh
Se mikä tässä varmaan jo Anonyymiäkin harmitti on se, ettei käytössä ole avointa airplayn tapaista standardia musiikin toistamiseen. Yhdeltä valmistajalta, oli se sitten Apple tai joku muu, ei löydy laitteita kaikkiin tarpeisiin ja vaikka juuri nyt löytyisi, niin yhden valmistajan tuotteisiin itsensä sitominen ei ole kovin mukavaa.
VastaaPoistaMikä ero on muuten DLNA:lla ja Airplayllä?
VastaaPoistaJaskalle tiedoksi että Applelta löytyy Airplay-yhteensopiva "sovitin" laitteelle kuin laitteelle: Airport Express pelkän äänen toistoon (analogi- ja optinen liitäntä) sekä Apple TV kuvalle ja äänelle (HDMI-liitäntä). Näin Airplayn saa toimimaan käytännössä kaikkien kodin laitteiden kanssa. Kun kaikki Airplay-komponentit ovat Applelta on koko järjestelmän toimivuus ja luotettavuus parempi kuin muun merkkisillä laitteilla (kuten Petterinkin kokemukset yllä osoittavat).
VastaaPoistaKäytännön ero näkyy siinä, että DLNA:lla (vahvistin, televisio, blu-ray-soitin tms.) voi hakea palvelimella (esim. pc-kone) olevaa sisältöä.
VastaaPoistaAirplayllä sisältöä voi lähettää verkossa olevaan laitteeseen (vahvistin, kaiuttimet, Apple TV) eli etäohjata kohteena olevaa laitetta.
Muitakin käyttötapoja löytynee.
@Petteri
VastaaPoistaOlen kyllä sitä mieltä, että Podcast on keksintönä merkittävämpi kuin suoratoisto Nettiradio, joka tarjoaa vain lisäarvona perinteiseen vaihtoehtoisen jakelukanavan, joka tietysti ei ole niin maantieteellisesti rajoittunut kuin yleisradiokäytön yleisin FM-radio käytännössä on tässä suhteessa.
Nopeasti (kahvin valmistumista odotellessa) laatimani vertailu:
Nettiradio:
+ realiaikainen ( ~ muutaman sekunnin viive jakeluketjun vuoksi).
+ mahdollisuus kuunnella lähetystä läheltä tai kaukaa verkon yli.
- riipuvuus lähetyksen ajankohdasta.
- ei ajansiirtoa (ei voi pysäyttää ja jatkaa menettämättä sisältöä).
- ei voi helposti tilata automaattisesti tiettyä sisältöä tiettynä ajankohtana
- arkistointi ei mahdollista (tarkoituksellista olla tarjoamatta tallennetta)
- riippuvuus toimivasta verkkoyhteydestä ts. vain online.
- riippuvuus toimivasta toisto-ohjelmasta (kaikki eivät käytä samaa tekniikkaa. valitettavasti, Flash eikä Windows-Audio, RealAudio ole käytettävissä universaalisti).
- vaatii lähettäjältä kohtuullisesti kaistaa tai sopimuksen toimivan jakelijan kanssa niin että sisällön voi jaella.
- vastaanottajalla oltava riittävästi kaistaa vastaanottoon vastaanoton hetkellä.
Pisteitä puolesta ja vastaan +2, -8
Podcast:
- ei ole realiaikainen.
+ mahdollisuus kuunnella lähteystä läheltä tai kaukaa verkon yli.
+ kuuntelu milloin tahansa lähtetyksen julkaisun jälkeen.
+ ajansiirto (kuuntele, pysäytä ja jatka kun haluat tai on tarvetta).
+ automaattinen tilaaminen mahdollista, ei jää vahingossa kuulematta lähetyksiä ja kenties sarjan osia.
+ pitkäaikaissäilytys (arkistointi),
+ pienemmät vaatimukset latauskaistalle lähetys päässä ja vastaanotto päässä.
+ toimii myös offline -tilassa.
+ perustuu xml ja mp3 standardeihin, käytännössä kaikki ohjelmistot ja sulautetut laitteet toimivat hyvin yhteen (vähemmän siis ohjelmistojen ja laitteiden kanssa sekoilua)
+ kuka tahansa voi käytännössä perustaa oman podcastin lähes siinä kuin bloginkin varsin pienin kustannuksin ja ICT-taidoinkin.
Pisteitä puolesta ja vastaan +9, -1
Näin minä asian ymmärrän, joku toinen voi yrittää perustella että realiaikainen lähettäminen on tärkeämpi ominaisuus kuin kaikki muut yhdessä.
Minusta nämä ovat toisiaan täydentäviä järjestelmiä eikä niillä pidä suoraan yrittää korvata toista.
Se on kuin käyttäisi epäsopivaa työkalua ... toki kyllä lauta katkeaa vasarallakin, mutta saha sopii tehtävään siihen paremmin ja jos kun se lauta sitten pitää saada kiinni jonnekin niin kyllä naulan lyönti on vasaralla helpompaa kuin sahalla.
Mutta jos noista kahdesta nettiradiosta tai podcastista kuitenkin pitäisi valita vain toinen, niin realiaikainen jäisi rannalle minun näkökulmasta.
En kai väittänytkään, että podcastit ja live-lähetykset olisivat toistensa vaihtoehtoja? Molemmilla on etunsa. Mielestäni reaaliaikaisuus on etu vain uutisia kuunneltaessa, muutoin sillä ei ole merkitystä. Nettiradion plussaksi vielä tieto siitä, mikä musiikki kulloinkin soi (sekä mahdollisuus vuorovaikutukseen kuuntelijoiden kanssa).
VastaaPoistaPodcastin idea on hyvä, mutta sielläkin tekniikat ja osoitteet vaihtuvat. Tilaamistani YLEn podcastit näkyivät kolmen eri väliotsikon alla (iTunes) kun osoitteet vaihtuivat. Tämä vain muutaman vuoden kuluessa.
Kiitos birdsongradio-linkistä.
VastaaPoistaLiisa
@Petteri: Kiitos kokemusten jakamisesta!
VastaaPoistaVoitko vielä mainita testaamasi vahvistimesi mallin ja kommentoida vielä seuraavia liittyen stand-by -tiloihin ja automaattiseen lähdevalintaan:
– Näkeekö iOS-laite Stand-by -tilassa olevan vahvistimen?
– Herättääkö musiikin AirPlay-syöttö laitteen?
– Jos kuuntelen vahvistimella vaikkapa radiota ja lähetän iOS-laitteesta sille musiikkia, vaihtuuko lähdevalinta automaattisesti?
Markon esittelemä Airport Express on osoittautunut erittäin luotettavaksi. Tällä hetkellä käytössä on kuusi kappaletta Airportteja ja niiden perässä kolmessa tapauksessa Genelecin 8020 aktiivikaiuttimet. Valkoinen ulkoasu ja asennus katonrajaan on varsin huomaamaton. Loppujen takana terassin, saunan yms. äänentoistolaitteet.
VastaaPoistaVerrattuna muiden valmistajien tarjoamiin ratkaisuihin, on Airport aidosti laitteistoriippumaton ja hinnaltaan edullisin. Esimerkkinä Sonoksen tarjoamat ratkaisut ovat kustannuksiltaan selvästi kalliimpia ja käytettävyydeltään huonompia. Jos joku tietää muita valmistajia tai vaihtoehtoja, ehdotuksia otetaan avoimesti vastaan.
Ja kuten Petteri sanoi, kun koko musiikkikirjasto on kerran käden ulottuvilla kaukosäätimen (iPod Touch) kautta, ei siitä enää halua luopua.
@Petteri
VastaaPoistaNo et suoraan, mutta annoit kyllä minusta ymmärtää, että suoratoisto jostakin kaukaa olisi se tärkein ja mullistavin netin tuoma ominaisuus audio-laitteisiin. Minusta näin ei ole vaan ajansiirto ym. muut, siksi listasin hieman etuja ja haittoja. Podcastilla etuja on mielestäni enemmän kuin suoratoistolla.
Radiolla kaukaisten asemien kuuntelu ei ole mielestäni mitenkään erikoista. Se ei ole ollut sitä noin sataan vuoteen, samaa mieltä on luultavasti ainakin jokainen joka on ollut tekemisissä Hami-toiminnan tai DX:n kanssa. SDR*:t ja WebSDR:t (kuunnellaksesi tarvitse selaimeen java-pluginin) voivat olla jollekin uutuuksia, jotka eivät ole kymmeneen vuoteen tms. seuranneet radiotekniikan kehitystä. Verkon kautta käytettynä varsin mielenkiintoisia laitteita.
Eivätkä SDR:t ole edes kovin kalliita, halvimmillaan SDR:n voi tehdä DVB-T USB sovittimesta muutamalla kympillä. Toki rahaa voi laittaa enemmänkin kun kiinnostuu, mutta sitten niillä voikin tehdä kaikkea mielenkiintoista, vaikkapa oman mm. puhelimien kanssa tai vaikkapa käsitellä RFID-tägejä ym. Ohjelmistoradion hallinta kaukaakin verkon kautta ei ole ongelm ja kuten WebSDR:n käyttöesimerkkinä osoittaa voidaan hallinta antaa yksittäisille käyttäjille mitä kanavaa he haluavat etänä kuunnella.
*) SDR ts. ohjelmistoradio mahdollistaa mm. useiden koko bandien seuraamisen kerralla ilman perinteistä skannausta jne. asioita jossa perinteisen radion rajat tulevat vastaan.
Tietty jos ei ole käyttänyt kuin FM-radiota ja paikallisia kanavia, niin ehkä tosiaan sitten. Digimodejen ja satellittiradion aikana ei edes äänenlaatu ole enää huono, jos vain signaali on kuultavissa riittävän hyvin, että vastaanotin pysyy kanavalla. Siitä ei ole epäselvyyttä, että AM ja SSB radio ei äänenlaadultaan jaksa kiinnostaa useimpia.
Joo ja olen huomannut itsekin sen, että podcasteja tuottavat säheltävät. Vaihtelevat osoitteita ym. hetken mielijohteesta. Tällä ei kuitenkaan ole oikeastaan mitään tekemistä sinänsä tekniikan toimimattomuuden kanssa vaan sählääminen johtuu uusmedia-alalle päätyvän trigger-happy porukan luonteesta.
Heillä kun on halu säätää aina ainakin kerran vuodessa tai joka toinen vuosi täysin erilaiseen ulkoasuun ja kaikki edellinen on aina vanhaa roskaa, josta pitää päästä mahdollisimman pian eroon :/
Sen vertaa eivät osaa suunnitella etukäteen, että ohjelmien linkit voisivat säilyä sivustoiden ym. muun sisällön muutosten aiheuttamatta muuttumattomina. Ei se niin kovin vaikeaa ole jos sitä edes hieman yrittäisi. Varmin olisi tietysti käyttää URN -muotoista viittausta, mutta erillisellä web-osoitteistolla joka on suunniteltu hyvin pärjää myös pitkälle.
Jos siis sitä kiinnostusta pitkäjänteisyyteen olisi. Sen puutteeseen ei taida olla teknistä ratkaisua, mutta taloudellinen motiivi voisi auttaa sikäli kun sisällön tilauksista saisi tuloa. Jokaisen sähellyksen jälkeen jos menettäisi osan asiakaskuntaa, se saisi ajattelemaan asiaa. Nyt kun sisältö on ilmaista niin ei ole takaisinkytkentää asiakkailta tuottajiin ja sitä kautta tekijöihin.
>– Näkeekö iOS-laite Stand-by -
VastaaPoista>tilassa olevan vahvistimen?
Ei ainakaan siinä sammutustilassa, johon vahvistin oletusarvona menee. Pitää tutkia onko siinä varsinainen standby-tila, tämä on lähinnä automaattinen sammutus.
>– Herättääkö musiikin AirPlay-
>syöttö laitteen?
Kts. edellä.
>– Jos kuuntelen vahvistimella
>vaikkapa radiota ja lähetän iOS-
>laitteesta sille musiikkia,
>vaihtuuko lähdevalinta
>automaattisesti?
Vaihtuu. AirPlayllä näyttää olevan prioriteetti.
@Petteri: Kiitos!
VastaaPoistaAirport expressistä vielä sen verran, että hifisteille se tarjoaa loistavan mahdollisuuden todella hyvään ääneen. Laitteesta näet saa optisella kaapelilla digitaalisen äänen ulos, jonka voi sitten ohjata vahvistimen tai erillisen laitteen dac konvertterille. Molemmat hakkaavat yleensä laadussa Airportin oman muuntimen, puhumattakaan tietokoneiden muuntimista. Käytännössä siis lossless pakattu musiikki päätyy muuttumattomana dac konvertterille lähiverkon yli!
VastaaPoistaSuosittelen kokeilemaan, tarvittava kaapeli ei montaa euroa maksa.
Expressissä on ilmeisesti epästandardi optinen lähtö, joka vaatii Applen oman kaapelin? Reikä on niin pieni, että jää helposti huomaamatta.
VastaaPoistaSinänsä DACin ja optiikan vaikutus taitaa olla aika vähäinen, varsinkin kun aktiivikaiuttimet ovat pieniä. Ehkä kultakorva kuulee eron?
Tuohon pitäisi vielä saada sellainen toiminto, että puhelun tullessa tai soittaessa laite hiljenisi automaattisesti.
VastaaPoista"Expressissä on ilmeisesti epästandardi optinen lähtö, joka vaatii Applen oman kaapelin? Reikä on niin pieni, että jää helposti huomaamatta. "
VastaaPoistaEi se epästandardi ole. Ehkä hieman harvinaisempi, mutta oman kaapelini hain ihan paikallisesta perus kodinkoneliikkeestä. Eli ei se ihan huippuharvinainen ole. Reikää ei mitenkään voi olla huomaamatta jos Expressiä käyttää ylipäätään äänen siirtoon, koska optinen ja sähköinen liitin ovat samat. Standardi 3,5 millimetrin plugi siihen menee. Apple käyttää myös monissa tietokoneissaan samaa yhdistettyä liitintä.
Minkään pikkukaiuttimien kanssa eroa ei ehkä huomaa, mutta kotiteatterin kunnollisilla kaiuttimilla mielestäni ero on selvästi kuultavissa. Varsinkin jos vahvistimen dac on kelvollinen.
Toisin kuin edellä olevista kommenteista voisi päätellä DLNA ei ole pelkästään soittimen/vahvistimen tms. mahdollisuus hakea palvelimelta sisältöä. Se on paljon enemmän.
VastaaPoistaDLNA/UPNP-mallissa on kolme toimijaa renderer, server ja kontroller. Tuo jo edellä mainittu "perustoiminta" vastaa sitä, että sekä renderer että kontroller ovat itse soittimessa ja esim. PC-palvelin hoitaa server-roolin. Näin sisältöä selataan ja toistetaan samalla katselu/kuuntelulaitteella.
Airplayn mallin voi DLNA:ssa toteuttaa tekemällä vaikkapa taulutietokoneeseen tai älypuhelimeen kontroller ja server ohjelmistot (jos musa ko. laitteessa) tai käyttämällä ulkoista server-toimijaa (jos verkossa).
Vahvistimessa, TV:ssä tms. tarvitsee vain olla renderer-toiminnallisuus (ja oikea koodekkituki), jotta se voi toistaa kontrollerin määräämän sisällön serveriltä.
Esimerkkinä Airplay-tyyppisestä toteutuksesta vaikkapa esim. Nokia N9:n sisäänrakennettu DLNA-mediajako (server) + Helium-sovellus (kontroller) + DLNA-sertifioitu taulutelevisio (renderer).
Se, miten hienosti näiden käyttöliittymät on toteutettu on aivan oma asiansa, eikä liity näihin protokollaasioihin. Airplay näyttää luoneen käyttöliittymän ja toteutuksen kautta illuusiota, että olisi tehty jotain poikkeavaa.
Toisin kuin suljetussa Applen järjestelmässä, eri DLNA-renderer -laitteilla on vaihtelevia koodekkitukia. Mahdollisia puutteita voi kiertää vaikkapa käyttämällä "älykästä" serveriä, joka transkoodaa lähettämänsä sisällön redererin ymmärtämään muotoon. Kts. esim. PS3 Media Server.
Ääneen kyllä toivoisi parempia avoimia standardeja. Tämä optinen liitäntäkin on aivan naurettavan vanhanaikainen sarjaväylä, jonka siirtonopeus ei päätä huimaa. Hifistit kuvittelevat saavansa sillä aivan mahtavan äänentoiston, mutta nykyään helpompi olisi, jos olisi esim. joku UDP/IP-pohjainen protokolla ja vahvistimissa suoraan 100-1000Mbps Ethernet tai WLAN. Langattomasta tulee hiukan lagia lisää, mutta langallisena signaalin matka kotona on helposti alle 10 ms kaikenkaikkiaan.
VastaaPoistaOptisen johdon kaista ei riitä mm. häviöttömän monikanavaäänen lähettämiseen tuolla vanhalla standardilla. Noh, koaksiaaliversio ei ole yhtään parempi. Noilla lähetystekniikoilla saisi nykyään yli gigabitin verkkoja kotiin, kun miettii että kuitenkin ihan halvalla suojaamattomalla tupla-parikaapelilla saa jo kytkettyä gigabitin ethernetin kotiinsa yhteen suuntaan näillä 5 euron emolle integroiduilla piireillä. Kokeiltu on.
Tämä voi olla hölmö kysymys, mutta kun en ole juuri Applen tuotteita käyttänyt, niin kysyttäköön. Eli AirPlaysta. Jos minulla on musiikkikirjastoni PC:llä iTunesissa, voinko iPod/Pad/Phonella ohjata laitteita niin, että saan musiikin PC:ltä soimaan AirPlay vahvistimessa tai vaikka AirPortissa? Vai pitääkö sen "syötettävän" musiikin tulla siitä ohjaavasta laitteesta?
VastaaPoistaKyllä, juuri sellainen järjestely on itselläkin: kotiverkossa kaksi pc:tä, joiden iTunesissa digitoimani cd-levyt, ja kauko-ohjaimena iPhone tai iPad.
VastaaPoista