Tuttavallani on Volvo, jolla on ajettu 81 000 kilometriä. Siitä hajosi automaattivaihteiston laatikko, eikä 16 vuotta vanhaan autoon saa enää varaosia. Sinänsä kyse on pienestä asiasta: vaihdelaatikon öljynsuodatin on tukkeutunut. Sitä ei kuitenkaan pysty vaihtamaan, vaan koko laatikko olisi uusittava.
Viime aikoina on puhuttu paljon tietokoneista, matkapuhelimista, tulostimista ja hehkulampuista, joiden käyttöikää valmistajat rajoittavat tarkoituksella bisneksen vauhdittamiseksi. Tehtaan kannalta on toki parempi, että asiakas ostaa uuden eikä korjaa vanhaa, mutta ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta tällainen bisneslogiikka on tuomittavaa.
Luulisi, että ruotsalainen autovalmistaja takaisi varaosien saannin riittävän pitkään. Laatumerkkinä pidetylle autolle 16 vuotta ei vielä ole korkea ikä, varsinkin kun kilometrejä on noin vähän. Saksalaisiin laatumerkkeihin varaosia saa pidempään. Kerrotaan, että 2/3 valmistetuista Porscheista on edelleen liikenteessä.
Auto tai tietokone, asiakkaan tilanne on aina sama. Ostohetkellä ei voi tietää, miten hyvin laite tulee toimimaan ja miten pitkään varaosia on saatavissa. Kun tietoa ei ole, asiakas ei voi äänestää jaloillaan ja valmistajat käyttävät sitä hyväkseen.
Tuttavani noudatti Volvon huollon neuvoa ja antoi muutoin hyväkuntoisen autonsa romutettavaksi. Kestävää kehitystä arvostavan kannattaa miettiä kahdesti, ennen kuin valitsee Volvon.
Viime aikoina on puhuttu paljon tietokoneista, matkapuhelimista, tulostimista ja hehkulampuista, joiden käyttöikää valmistajat rajoittavat tarkoituksella bisneksen vauhdittamiseksi. Tehtaan kannalta on toki parempi, että asiakas ostaa uuden eikä korjaa vanhaa, mutta ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta tällainen bisneslogiikka on tuomittavaa.
Luulisi, että ruotsalainen autovalmistaja takaisi varaosien saannin riittävän pitkään. Laatumerkkinä pidetylle autolle 16 vuotta ei vielä ole korkea ikä, varsinkin kun kilometrejä on noin vähän. Saksalaisiin laatumerkkeihin varaosia saa pidempään. Kerrotaan, että 2/3 valmistetuista Porscheista on edelleen liikenteessä.
Auto tai tietokone, asiakkaan tilanne on aina sama. Ostohetkellä ei voi tietää, miten hyvin laite tulee toimimaan ja miten pitkään varaosia on saatavissa. Kun tietoa ei ole, asiakas ei voi äänestää jaloillaan ja valmistajat käyttävät sitä hyväkseen.
Tuttavani noudatti Volvon huollon neuvoa ja antoi muutoin hyväkuntoisen autonsa romutettavaksi. Kestävää kehitystä arvostavan kannattaa miettiä kahdesti, ennen kuin valitsee Volvon.
Suositteletko siis kestävän kehityksen nimissä ostamaan Porschen?
VastaaPoistaYleensä Saksassa tehdään perinteisesti autot kestämään pitkään.
VastaaPoistaSitä oliko se nyt kolmatta vai neljättä valtakuntaa varten.
Poikkeaa monesta muusta maasta.
Ha-ha-ha, 16 vuotta samalla autolla?
VastaaPoistaTässä kristalloituu suomalaisen autonomistajan filosofia, auto mielletään perintökaluksi, "Datsun kestää, kestää ja kestää". Tekniikan kehityksen myötä tuollainen auto on jo tappovehje ja bensarosvo ,oli merkki mikä hyvänsä. Parasta "kestävää kehitystä" on vaihtaa kahden-kolmen vuoden välein,työpaikat säilyvät ja materiaalithan kierrätetään jo jotakuinkin sataprosenttisesti.
Haluaisiko Järvinen näpytellä 16 vuotta vanhalla tietokoneella?
Yksi työkoneistani on kesällä 2003 hankittu klooni, toimii edelleen Windows XP:llä. Läppärini on 5 vuotta vanha Lenovo alkuperäisellä akulla, tosin kiintolevy vaihdettu ssd:hen. Uuden hankkiminen ei ole itsetarkoitus. Autolle 16 vuotta ei ole mikään ikä, jos kilometrejä on noinkin vähän.
VastaaPoistaOlisi ollut kiva kun tietäisi auton mallin. Eiköhän tuohon joku pikkupaja olisi osannut laatikon vaihtaa.
VastaaPoistaMonestiko siihen 16 vuotta vanhaan volvoon oli vaihdettu askiöljyt?
VastaaPoistaEi viitsi edes ajatella miltä näyttää 16 vuotta vanhat, kesät ja talvet seisseet öljyt joilla ajaminenkin on satunnaista.
Eikö mitään muuta vaihtoehtoa ollut kuin romuttaa koko roska? Myydä auto sellaisenaan? Etsiä laatikkoa alan foorumeilta tai romuttamoilta? Ei tuo nyt niin kovin kestävältä kehitykselta kuulosta tuokaan.
VastaaPoistaEtkö nettieksperttinä osannut neuvoa poloista kuskia etsimään käytettyä osaa verkosta? Vaikka ei tuntisi purkamoja ja niiden katalogeja kokoavia palveluja nimeltä, Google-haku esim. "Volvo 850 vaihdelaatikko" tarjoaa jo ensimmäisellä sivulla linkkejä oikeaan suuntaan.
VastaaPoistaOnhan se Porsche varmaan hyvä auto,muttei autoa kummempi. Ostin aikoinaan Sveitsistä muuttoautona tuodun viiden vuoden ikäisen upean hiilenmustan Porsche 944:n, heti alkuun oli edessä 7000 wanhan tonnin jarruremontti. Ilmastoinnin remontti maksoi toisen mokoman.
VastaaPoistaOstin HP:n monitoimiprintterin Gigantista Vantaalta. Se ei toiminut ensinkään. Viidenkympin vehjettä ei viitsi lähteä vaihtamaan 70 km:n päähän, otin siitä värikasetit vanhaan toimivaan ja heitin uuden menemään.
Philipsin kylpyhuoneen loisteputkella on 10 vuoden takuu. Yksikään ei kestänyt vuotta pidempään. Valitin Suomen Philipsille, sitten pääkonttorille Hollantiin. Kahdeksan vuoden jälkeen odotan edelleen vastaustaan.
Lufthansan tonnin Miamin e-lipulla ei automaatti lentoasemalla antanut boarding-passia, virkailija kieltäytyi auttamasta ja lento meni. Valitin kahdella kirjeellä täkäläiselle LH:lle ja kahdella pääkonttoriin Kölniin, en koskaan saanut vastaustaan.
Kuluttajan oikeudet ovat vitsi.
Monisssa teknisissä laitteissa varaosia saa/täytyy saada 10 vuotta valmistuksen loppumisen jälkeen, joten tästä näkökulmasta katsoen noin voi käydä.
VastaaPoistaAutojen suunniteltu elinikä on 5v tai 150tkm.
No jos kestävintä kehitystä hakee, niin jättää sen auton kokonaan ostamatta.
VastaaPoistaAika erikoiselta kyllä tuntuu, että moisen vian vuoksi piti pistää auto romarille.
Olisin halukas tietämään, mikä on tuo mystinen volvon malli, johon ei saa varaosia 16 vuotta vanhana?
VastaaPoistaMikä jälleenmyyjä suomessa kehotti romuttamaan auton?
Yleisesti ottaen volvoonkin saa varaosia merkkiliikkeestä, vaikka se olisi 30 vuotta vanha. Toki jokainen kestävän kehityksen kannattaja päätyisi käytettyyn vaihteistoon, kun tuon ikäisissä volvoissa yleisesti käytetty AW50-42 vaihteisto maksaa alatyypistä riippuen 3-4 tuhatta euroa siellä volvolla.
Mitähän se sellainen "kestävä kehitys" on, että jätetään hankkimatta tai uusimatta? Itänaapurissa tällaista kokeiltiin 70 vuotta, ei siksi,ettei olisi ostettu,mutta kun ei ollut,puolue lienee ollut aikaansa edellä?
VastaaPoista@Off-topikkina:
VastaaPoistaMikko Hyppönen kertoo aamun hesarissa, että printterin omistaja voidaan aina jäljittää se printteihin
tulostamien tuskin näkyvien keltaisten pisteiden perusteella. Entäpä jos ostan käteisellä enkä rekisteröidy "lisäpalveluiden" saamiseksi? Sarjanumero ja ostopaikka varmaan selviää,mutta jospa minä ostan sen vaikkapa New Yorkista.
@Hannu, kyllähän printterit osaa vaikka mitä, http://en.wikipedia.org/wiki/EURion_constellation
VastaaPoistaJa ihmettelen myöskin että mikä liike suosittelee 16 vuotta vanhan auton romutusta. Ettei vain yrittänyt saada myytyä hankalalle asiakkaalle uutta autoa (varaston purkua verouudistuksen vuoksi)? Volvoihin(kin) pitäisi tosiaan saada varaosia ainakin 30 vuotta.
@Zarr
VastaaPoistaOlen kuullut myös väitteen,että kieltäytyvät kopioimasta seteliä?
Ei ole tullut kokeiltua;).
"Mikä liike suosittelee 16 vuotta vanhan auton romutusta"
Liikenneturvallisuutta edistävä,ilmaston lämpenemistä ja ympäristön saastumista vastustava liike. Olisiko museovirasto oikea paikka?
@Zarr
VastaaPoistaJahas,linkkisihän juuri vastasikin kysymykseeni! Eipä pidä laittaa satasta lasille,on Karhukopla ovella viidessä minuutissa, toki printteri tekee myös ilmiannon samantien?
Hannu, nyt vähän suhteellisuutta peliin. Jos eläkeläinen ajaa muutaman tuhat kilometriä vuodessa, vanhan auton käytön jatkaminen on kestävämpi ratkaisu kuin sen vaihtaminen.
VastaaPoistaTulosteiden pisteet ovat fakta, joka on ollut tiedossa noin 2005 lähtien. Ei kovin suuri ongelma, koska kukaan ei tiedä kenellä kotikäyttäjän tulostimet ovat. Siten vertailu kirjoituskoneiden rekisteröintiin on yliampuva.
Ja muutenkin: kuka enää tulostaa paperille mitään tärkeää? Pisteet ovat peräisin paperitonta toimistoa edeltävältä ajalta.
Sitä auton tarkkaa mallia ja jälleenmyyjää vielä odottelen vai oliko tämä "volvo" joku väritetty keskustelun avaus?
VastaaPoistaKyseinen Volvo on 460 Turbo vm. 1996. Auto on aina huollettu Espoon Olarin Bilialla ja siellä pihassa se on nytkin. Romutuspaperit on jo kirjoitettu mutta jos joku on kiinnostunut pelastamaan auton, yhteys pikaisesti minuun niin välitän asian eteenpäin.
VastaaPoistaOmistajalle oli kerrottu, että uusia vaihdelaatikoita ei saa valmistajalta, mutta jos sellaisen itse hakee jostain, he vaihtavat laatikon 1000 euron hinnalla. Toinen vaihtoehto oli romutus.
@Petteri
VastaaPoistaTotta kyllä,vuosi sitten täältä poistuneella isoveljelläni oli 18 vuotta vanha wolkkari, jolla oli ajettu kai jotain 60-70 000 tuhatta ja hän perusteli samoin. Haaveili Bemarista,muttei koskaan hankkinut. Eipä noita säästettyjä rahoja mukaan saanut. Elämä on elämistä,ei pihistämistä varten. Minä en ole viimeiseen 30 vuoteen pitänyt uutta autoa kahta vuotta pidempään, kerran kolme. USA:ssa käyn nauttimassa oikeista autoista, viimeisin pari viikkoa sitten oli vain 3000 mailia ajettu (Mustang 2013). Ja minäkin olen ensi kuussa 70 täyttävä eläkeläinen. Moni menee usaan,ajaa pikku japsilla ja pilaa koko matkan nautinnon!
Ja tuo turvallisuus; yleensä perheen tuoreimman kortin omistajalla tai perheenäidillä sekä isoisällä on se vanhin auto, kun pitäisi olla juuri päinvastoin. Autojen turvallisuus on kehittynyt dramaattisesti viime vuosina, yli kymmenvuotias auto on nykyisiin verrattuna kuolemanloukku.
Puhe oli kestävästä kehityksestä. Turvakysymykset ovat eri juttu, mutta ei niilläkään ole kovin suurta merkitystä arkipäiväisessä eläkeläisen kaupunkiajossa. Nuorison kohdalla tilanne on tietty toinen.
VastaaPoistaKannattaisi hieman selailla nettiä. Itsellä oli 460 johon halusin vaihtaa osia. Netistä selailin niin löysin 100€ kokonaisen 460:in jossa kaikki oli kunnossa mutta ei leimassa. Hain pois ja vaihtelin osia ja ajelin menemään omallani. Ei kannata tosiaankaan uskoa mitään mitä merkkiliikkeet sanovat. Laatikon vaihto pikkupajalla tulee reilusti halvemmaksi kuin jossain merkkiliikkeessä. Saahan sitä järkeä ihminen käyttää vielä tänäkin päivänä.
VastaaPoistaJa tuohon yhtenn viestiin jossa sanotaan että pitäisi olla niin päin että vasta kortin saanut ajelisi uudella autolla, Täyttä sontaa. Vasta kortin saaneen on parasta oppia ajamaan sellaisella autolla jossa ei ole kaikkia mukavuuksia. Jos ostat esim pennulle 80-90 -luvun 200/700/900-sarjan volvon niin siinä on paljon enemmän turvallisuutta kuin monessa nykyajan muovikipossa.
Auton omistaja on eläkeläinen, jolla ei ole mahdollisuuksia eikä kiinnostusta lähteä kunnostamaan autoa. Siksi netin selailusta ei tässä ole apua.
VastaaPoista@ "Ja tuohon yhteen viestiin jossa sanotaan että pitäisi olla niin päin että vasta kortin saanut ajelisi uudella autolla, Täyttä sontaa"
VastaaPoistaKysypä joltain liikenteen ammattilaiselta,vaikkapa TM:n lukijanpalstalla, jos et minua usko. Minulla on ajokortti ollut vasta 54 vuotta ja olen ajanut ja omistanut autoja Ministä Corvetteen, 50 hepasta 431 luupäähän.
Kaupungissa tiheässä liikenteessä ajava eläkeläinen kaikkia auton turvaominaisuuksia juuri tarvitseekin, talvella vaikkapa lukkiutumattomat jarrut ja ajonhallinta pelastavat monta ihmishenkeä.
Olen ajanut ja korjaillut nuorena sellaisia räppänöitä,ettet uskoisikaan. Uskomatonta soopaa täällä.
Kannattaisi varmaan käskeä tuota auton omistajaa romuttamisen sijaan laittaa se nettiauto.comiin. Joku kunnostuskykyinen ja -haluinen voi hyvinkin olla valmis ostamaan sen.
VastaaPoista@ "volvon niin siinä on paljon enemmän turvallisuutta kuin monessa nykyajan muovikipossa"
VastaaPoistaSinulla on myös virheellinen käsitys
turvallisesta autosta. Ensisjaisesti se nykyisin on aktiivista ajoturvallisuutta, lukkiutumattomat jarrut, ajonhallinta jne.,mutta passiivisessa turvallisuudessa eli kolarissa tarpeellisessa massa (mitä se nyt tuo pohjolan nopein traktori painaakaan, 2 - 2,5 tonnia?)on vain toissijainen tekijä. Onhan silläkin merkitystä, mutta nykyautot eivät ole "muovikippoja", vaikka ruostuvat osat, lokasuojat ja helmat sitä ovatkin. Oleellista on "pehmeä" kasaanpainuva ja törmäyksen imevä rakenne ensin ja sitten itse matkustajaosa on suurlujuusterästä, joka suojaa matkustajia. Suoran törmäyksen jo 70 km/h nopeudessa ei juuri mahdollisuuksia ole millään rakenteella tuhansien g:n hidastuvuudessa, joka repii kynnet varpaista ja tekee soosia sisäelimistä.
Pienin nykyauto on kolariturvallisempi kuin vuosikymmenen takainen iso. Ajonhallinta, joka on jopa minun tämän hetken Suzuki Alto GLX:ssa on todella vaikuttava. Talven liikenneympyrät jätetään jostain syystä hiekottamatta ja ne hioutuvat kiiltäväksi jääksi. Siinä on kiva näyttää vanhoille Volvoille mallia ja ajaa lujaa läpi ajohallinnan paukkuessa!
EDIT: Korjaus, ajokortti minulla on ollut tietenkin 52 vuotta, ei 54. Ajoin sen Helsingin Auto-opistossa Kansakoulukadulla 1960, harjoittelimme kaupungin vaikeimmissa risteyksissä, mm. Viiskulmassa. Myyntimiesvuosien 80 000 km/a kokemusta on sitten tullut paranneltua mm. sporteilla kolmessa maanosassa, Saksan ja USA:n moottoriteillä jne. Edelleen ajan 30 000 km/a.
Saanen kysyä, et varmaan usko myöskään turvavöihin, helposti pidät käsillä ratista kolarissa;)?
Eiköhän tuossa ainoa ongelma ole se, että auto on siellä Olarin Biliassa.
VastaaPoistaNykyaikainen merkkihuoltamo on keskittynyt huoltamaan autoja vaihtamalla osia, tilaavat uuden osan ja asentavat sen rikkinäisen tilalle. Asiakas tai autovalmistaja maksaa, välillä (yhä useammin) riidellään siitä kuka maksaa kuinkakin suuren osuuden. Saksalainen premium-merkki on näiltä osin nykyään urbaani legenda, toisin oli 20+ vuotta sitten.
Pienempi, osaamiseen keskittyvä huoltopaja vaihtaisi laatikon halvemmalla ja ennenkaikkea pystyisi myös sen uuden tai toimivan käytetyn laatikon siihen autoon löytämään.
PS. Ja jos autoa on huollettu 16 vuotta siellä Biliassa, melkeinpä tekisi mieli sanoa että osasyyllinen laatikon hajoamiseen löytyy sieltä. Normaali huolto-ohjelma on tehty pitämään auto hengissä uutta odotellessa, ei pitämään huolta että se kestää loputtomiin.
Kannattaisi myös selvittää löytyykö lähistöltä jotain korjaamoa joka on erikoistunut automaattilaatioiden korjaamiseen. Google varmaan auttaa.
VastaaPoistaYleensäkään nuo merkkihuollot eivät ole oikea paikka viedä autoa korjaukseen jos sillä alkaa olla reilusti yli 10 vuotta ikää. .
Toivottavasti auto ei kuitenkaan päädy suotta romuttamolle pelkän rikoontuneen vaihdelaatikon takia.
Tästä autojutusta tulee vähän mieleen se, kun Petteri joskus kirjoitti kysyneensä IBM:ltä lisämuistia vanhaan koneeseen. IBM:llä muisti maksoi omaisuuksia, mutta sitten vastaava muisti löytyi jostain toisenmerkkisenä murto-osan hinnalla. Sama pätee ihan autojenkin kanssa.
VastaaPoistaValmistaako joku ulkopuolinen Volvon automaattivaihteistoja? Epäilemättä vanhoista autoista voisi saada käytettyjä osia, mutta Bilia jätti sen eläkeläisen itsensä tehtäväksi. Käytetyn vaihdelaatikon ostaminen on vähän eri asia kuin toisen valmistajan muistikampojen ostaminen (jotka luultavasti ovat peräisin samasta tehtaasta kuin IBM-brändätytkin).
VastaaPoistaOnko niistä Volvon osista ylipäätään mikään Volvon tekemä pellin taivutusta lukuunottamatta? Moottorithan ymmärtääkseni tulevat, ainakin johonkin malliin, Renaultilta
VastaaPoistaja pohjalevy lienee yksi ja sama aika monessakin merkissä. Ford vai GM se nyt Volvon omistikaan tänään?
Jos vielä sallitaan pieni sivupolku tuohon printterijuttuun niin minulla oli muutama vuosi sitten hämmästyttävä kokemus kännykkäpuolelta. Ostin käteisellä R-kiskalta DNA:n pre-paid kortin ja sijoitin LG-kännyyni. Siihen alkoi pian tulla soittoja kauppiailta ja lopulta kysäisin, mistä saivat numeroni. "Siellähän se on luettelossa", vastasi eräs. Ja todentotta, niinpä olikin nimeni alla Eniron nettiluettelossa. Miten se oli sinne saatu? LG-kännyn olin ostannut kyllä aiemmin luottokortillani DNA:n alennusmyynnistä. Sähköttikö siis korttini kännyn MAC-numeron ja systeemi yhdisti pre-paidin nimiini?
VastaaPoistaRikolliset kuulemma varastavat kännyt, ostavat käteisellä pre-paidin siihen ja heittävät vehkeen järveen yhden puhelun jälkeen. Tuon kokemuksen jälkeen, jos suunnittelisin täydellistä rikosta (ei ole tullut tarvetta), heittäisin ensimmäiseksi järveen sekä kännykät että tietokoneet. Ne ovat raamatun "pedon merkkejä"!
Tervehdys
VastaaPoistaOma autoni on yli 14 vuotta vanha Audi. Kuulin Tampereen Laakkoselta, että Audi takaa varaosien saannin 12 vuotta. Kuulostaa kohtuulliselta. Kauanko noita osia oikein pitäisi olla valmistajan varastossa, jotta ihmiset olisivat tyytyväisiä?
Varmaan jos Laihialla kysytään, kolme sukupolvea. Maassahan on Euroopan vanhin autokanta.
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistaVolvon vaihteisto, kuten tuolla jo mainitsikin, on AW eli Aisin-Warner. Samoja Aisinin laatikoita käyttää "puoli maailmaa" eli esim. Tojotan automaatit on Aisinin. Osia saa ihan Motonetista. Volvon huolto-ohjelmaan vaan ei tuo laatikon öljyjen vaihto kuulu, joten ei niitä merkkihuollossa vaihdeta.
Tuosta Volvosta joku voisi olla kiinnostunut, jos se muuten on kunnossa. Tosin ei tuo mikään klassikko ole. Jos ois 960 noin vähillä kilometreillä, niin ottajia voisi olla jonoksi asti. Eli ei tuota nyt niin kauheasti kannata sääliä, jos menee paaliin, mutta voisi tuosta saada ihan rahaakin myymällä.
Laakkoselta kertoivat, että 3-sarjan autoihin saa varaosia vielä 1980-luvun malleihinkin. Ilmeisesti riippuu myös siitä, kuinka paljon osilla on kysyntää. Vanhoja bemareita on liikenteessä vielä paljon. Jonkun mielestä ehkä huono asia (takavetoisia, kevytperäisiä, usein nuorten miesten käytössä), jonkun mielestä hyvä (uuden auton valmistaminen kuormittaa ympäristöä enemmän kuin vanhalla ajelu, jos km-määrät eivät ole kovin isoja).
VastaaPoistaEhkä jo vähän offtopic, mutta yksi ongelmahan tässä on, että vaikka tuossa 460:ssa Volvo lukee, niin teknikkahan on Renaultia, moottorit ja vaihteistot. Rellun ja Volvon yhteistyö sitten loppui jo aikaa sitten. Lopullisesti kai kun Ford osti Volvon.
VastaaPoistaNiin, laatikon suodattimen voi vaihtaa, se vain vaatii laatikon irroituksen ja avauksen. Asiansa tietävällä pajalla 6h homma ja taas on vuosia ajoa edessä Volvolla, vaikka tuo onkin renoo. Se on näissä etuvetosissa kun kaikki on pienessä tilassa niin ei ole tilaa huoltoluukulle. Takavetovolvojen(vanhempien) automaatin suodattimen vaihto vaatii vai laatikon öljypohjan irroituksen.
VastaaPoistaEn muutenkaan ymmärrä MIKSI pitää noin vähän ajettu auto romuttaa jos arvostaisi kestävää kehitystä parempi tuo olisi ollut laittaa myyntiin jossei mahdollisuutta itse laitattaa kuntoon. Kyllä varmasti joitain satasia olisi tuosta maksanut kuka vaan vaikka onkin epävolvo.
Esimerkiksi itselleni olisi kelvannut mainiosti, olisi voinut isoisälle kunnostaa 94mallisen 82tkm ajetun Mazda 323sen tilalle paremmin soveltuvan auton.
Kyse ei ole minun autostani. Omalleni olisi ilman muuta etsinyt uuden omistajan.
VastaaPoistaJos joku on kiinnostunut hoitamaan asiaa, auton voinee vielä pelastaa Bilian pihasta, vaikka romutuspaperi onkin jo allekirjoitettu.
Suodattimen vaihdosta: En ole tutustunut Volvon versioon, mutta ainakin Tojotassa Aisinin automaatin suodattimen vaihto on helppoa, ei tarvitse irroittaa laatikkoa, laatikossa on öljypohja. Asiansa osaavalla kaverilla menee tuohon suodattimen ja öljyjen vaihtoon vartti.
VastaaPoistaMillä tavalla se vanhan bensasyöpön ja rutkasti hiilidioksida tuottavan romun ajelu on "kestävää kehitystä"? Teräs kierrätetään lähes 100%:sti, samoin alumiini ja uusien autojen valmistus antaa työtä paitsi autotehtaille, myös isolle joukolle alihankkijoita.
VastaaPoistaMinusta tämä kurjuuden filosofia on peräisin kommunismista. Näin ajatellen varmaan Castron Kuuba se vasta "kestävän kehityksen" maa onkin,siellähän ajetaan vielä 50-luvun jenkeillä.
Tämä "kestävä kehitys"-mantra luotiin joskus 1980-luvun lopulla, olin kerran Ilmatieteen laitoksen risteilyllä,jossa väki silmät kiiluen toisti tuota kuin rukousta.
Toinen asia on sitten, että vanhojen autojen rassaus voi olla intohimoinen harraste ja ei siinä mitään pahaa, eipähän ole nuorimies muita pahojaan tekemässä sillä aikaa;).
On myytti, että valmistajat tarkoituksella tekevät tuotteita jotka hajoavat pian. Jos tuote hajoaa pian, asiakas pettyy ja ostaa muun valmistajan tuotteen tilalle. Sen sijaan asiakkaat toki haluavat halpoja tuotteita eivätkä siksi halua maksaa ylimääräisestä kestävyydestä.
VastaaPoista16 vuotta kestänyt auto on jo kestänyt pitkään. Toki auto voi kestää pidempäänkin, mutta se ei tarkoita, että jokaisen auton pitäisi kestää pidempään. Jotenkin näissä ihmiset yleistävät lyhyimmän käyttöiän tyypilliseksi käyttöiäksi. Jos haluaa huoletonta autoa, kannatta käyttää suhteellisen uutta. Jos on valmis itse korjaamaan ja etsimään varaosia niin voi käyttää hyvin vanhempaakin.
Toisaalta ei hajoaminen aina ole puhtaasti huono asia. Jos tuote on jo palvellut riittävän pitkään, voi hajoaminen olla se sykäys, joka saa vaihtamaan sen uuteen ja siten selvästi parempaan. Toiset juoksevat uuden tekniikan perässä. Toiset ovat tyytyväisiä vanhaan, mutta sitten, kun pitää vaihtaa uuteen, ilahtuvat siitä, miten paljon parempi se on ja ihmettelevät miksi eivät vaihtaneet aikaisemmin. Taloudessa, jossa olen asunut ei yksikään iso väri-TV ole poistunut käytöstä ehjänä. Tässä mielessä hajoamista keskimäärin 8 vuoden iässä voi pitää hyvänä. Vastaavasti yksikään digikamera tai kännykkä ei ole hajonnut. Pienissä ja halvoissa laitteissa vaihtokynnys on pienempi.
En oikein ymmärrä kestävää kehitystä sillä, että koko ajan pitää saada uutta - on sitten kysymys autoista, tietokoneista tms.
VastaaPoistaItselläni on 15 vuotta vanha kunnon Opel, 300 tkm takana, näkyy tietysti ikä, mutta uskollisesti jaksaa, 100 kuluu bensaa 6l ja päästötkin aika alkainen.
Vanhat läppärit ovat ihan toimivia, samoin vanhat koneet. Ok, jos pelaisi enemmän taikki tekisi videota, niin silloin tarvitsisi kunnon uudet koneet.
Ja kestävyydestä esimerkki - tutulla on loisteputket, toinen vm. 1969 ja toinen vm. 1990. Hyvin kestävät edelleen. Taidettiin ennen tehdä hieman kestävämpää.
Tuo, että ennen tehtiin kestävämpää on vanhimpia myyttejä. Se perustuu ihan siihen faktaan, että pitkään kestänyt laite on aina vanha. Uusi laite ei koskaan ole voinut osoittaa kestävyyttään. Sen sijaan jos se hajoaa se osoittaa heikkouttaan. Jos kestoikä perustuu normaalijakaumaan ja on muuttumaton syntyy automaattisesti käsitys siitä, etten ennen tehtiin kestäviä ja nykyään heikkoja.
VastaaPoistaToiseksi ihmiset muistavat nopeat hajoamiset hyvin ja nykyään kun on enemmän laiteita ylipäätään niistä osa hajoaa pian.
Vastaavia myyttejä on muitakin, kuten "TV-ohjelmat olivat ennen parempia", "ennen tapeltiin reilusti" sekä "kesät olivat ennen lämpimämpiä". Myytin tunnistaa siitä, että se kerrotaan samanlaisena vuosikymmenestä toiseen. Ei asiat kerta kaikkiaan ole voineet mennä kokoajan huonommaksi. Aika kuultaa muistot.
hmm ettei vaa ois ollu kyseessä eläkeläisen kusetus. noin vähä rullatuista osista vois saada hyvät hinnat ku pistää jonnee varastoo ja alkaa myöhemmin myymään.
VastaaPoista>Tuo, että ennen tehtiin kestävämpää
VastaaPoista>on vanhimpia myyttejä. Se perustuu
>ihan siihen faktaan, että pitkään
>kestänyt laite on aina vanha
Ei ihan niinkään. Esimerkiksi AV-laitteet tehtiin ennen metallista ja rakennettiin kestämään kymmeniä vuosia. Nyt kaikki tehdään muovista, eikä tarkoituskaan ole kestää kuin muutama vuosi.
Kesto pitäisi tietenkin suhteuttaa hintaan. Ennen laitteet maksoivat monen kuukausipalkan verran, nyt tuskin sataa euroa. Vaikka kestoikä on lyhentynyt, käyttäminen on tullut halvemmaksi. Ympäristöajattelun mukaista tämä ei tietenkään ole.
Minusta Volvon omistaja toimi hieman tyhmästi. En voi tietenkään tietää minkälainen eläkeläinen hän on, mutta itse olisin ilman muuta lähtenyt kyselemään pikkupajoilta apua. Moni pikkupaja luultavasti samaan rahaan hankkii netistä tai muualta uuden laatikon Volvoon ja heittää sen paikoilleen.
VastaaPoistaMinusta tämä tapaus kuvastaa aika hyvin sitä rahastusta, mikä autobisneksessä pahimmillaan vallitsee. Itse ostan vain käytettyjä autoja ja huollatan niitä kotipaikkakuntani (pieni maalaiskunta) luottokorjaajalla. Näin säästää pitkän pennin merkkihuoltojen rahastukseen verrattuna.
460 Volvo on "tulppaanipuimuri" eli Renault yhteistyön tulos. Olen muutaman vuoden tällaisen omistanut ja ne eivät ole kovin sitkeitä aikaa vastaan, toisin kuin Ruotsin Volvot. Mutta aina tämmöinen harmitaa jos auto on muuten asiallinen ja näin vähän ajettu.
VastaaPoistaEpä-Volvo, tulppaanipuimuri...
VastaaPoistaItselläni on tuollainen (hyväkuntoinen) ja 400-sarja on omasta mielestäni Volvojen parhaimmistoa.
Suuri sääli jos klassikko meni paaliin turhan takia.
Hannu on tampio. Näitä samoja bensasyöppö-surmanloukku-miehiä TM:n nettifoorumi pursuaakin. Se on viimeinen paikka, minne kandee mennä etsimään totuutta.
6-6,5 L/100 keskikulutus ei ole huono, todellakaan.
Surmanloukkupuheet voi pitää sisässään, siinä pelkääjän paikalla omahyväisenä mököttäessään. Turvallisuushysteriaa on kiva viljellä, mutta fiksut pitää järjen mukana liikenteessä.
Meillä on autopurku mielessä. Pihassa on seissyt nyt kauan aikaa vanha Honda, jolle ei ole käyttöä, korjaus maksaa ja myydyksi sitä ei saa. Volvoista minulla ei ole kokemusta. Uutta autoa pitäisi kuitenkin kohta alkaa myös katsomaan.
VastaaPoista