Arhinmäen pyrkimys tuoda hyvitysmaksu tietokoneille on ykskantaan väärin. Tietokoneiden kiintolevyillä ei ole laillisesti kopioituja elokuvia ja musiikkia. Elokuvia ei voi olla, sillä dvd-levyjen kopiointi kiellettiin vuoden 2006 tekijänoikeuslaissa.
Kun sallitun kopioinnin piiri kutistui, hyvitysmaksun tariffeja olisi pitänyt vastaavasti laskea. Niin ei tietenkään tapahtunut. Elokuvien ainoa laillinen lähde ovat nykyisin digi-tv:stä tallennetut ohjelmat. Kuinka monella on tällaisia kiintolevyllään?
Kysyn siis vielä uudelleen: mistä kiintolevyille on tullut se aineisto, jonka nojalla maksua voidaan periä? Tekijänoikeuslain mukaan tällaista kopiointia pitäisi vieläpä tapahtua "merkittävässä määrin".
Saman kysymyksen esitän dvd-levyistä: mitä sellaista niille kopioidaan, että se oikeuttaa perimään maksua kaikilta tyhjien aihioiden ostajilta?
Epäilemättä näillä alustoilla on elokuvia ja musiikkia, mutta ne on ladattu laittomasti netistä eivätkä siksi oikeuta hyvitykseen.
Ehkä ei tarvitsekaan. Hyvitysmaksun määräämisestä on tullut puhdasta kulttuuripolitiikkaa. Maksua ei voi perustella kopioinnin määrällä, joten sitä perustellaan vain tuen tarpeella. Tällainen ajattelu on kuitenkin ristiriidassa tekijänoikeusdirektiivin kanssa ja maksun veroluonteisuuden kannalta muutenkin ongelmallista.
Myös matkapuhelinten kohdalla voisi pohtia, mistä niiden musiikki on peräisin, mutta kysynpä provosoivasti toisin: pitäisikö hyvitysmaksua mieluummin jakaa puhelinvalmistajille?
Miksi aina oletetaan, että tekniikka riistää artisteja ja aiheuttaa heille menetyksiä? Todellisuudessa suhde on kaksisuuntainen: tekniikan avulla artistit saavat uusia kanavia itsensä ja sisältönsä myymiseen. Levysoittimet, magnetofonit, c-kasetit ja vhs-nauhurit eivät peloista huolimatta tappaneet sisältöbisnestä vaan päinvastoin kasvattivat sitä. Matkapuhelin on jälleen uusi kanava, joka lisää sisällön kulutusta eri muodoissaan. Pitäisikö siitä rangaista vai pikemminkin palkita?
Taiteilijoiden olisi aika lopettaa uhriutuminen. Kaikki eivät suinkaan yritä riistää heitä. Laiteteollisuudella, artisteilla ja kuluttajilla on yhteinen etu. Tähän asti kaikki ovat hyötyneet kehityksestä. Miksei niin kävisi jatkossakin?
Hyvitysmaksun tuotto on laskenut siksi, että käyttötavat ovat muuttuneet. Kuunnellaan sitä, joka varmasti tietää: "Kasvua tuli erityisesti kaupallisesta televisiotoiminnasta sekä onlinemarkkinoilta... Digitaalisen musiikin kulutus kasvoi viime vuonna Suomessa ennätystahtia, ja vuosi 2010 merkitsi läpilyöntiä musiikin streaming palveluille."
Lainaus on -- yllätys, yllätys -- Teoston tuoreimmasta vuosikertomuksesta.
Lisäys klo 10:
Tietokone-lehden bloggaaja Ville Oksanen on pyytänyt hyvitysmaksun valmisteluun liittyvät ministeriöiden asiakirjat ja laittanut ne nettiin muidenkin tutkittaviksi.
Asiakirjoista mielenkiintoisin on OKM:n oma neuvottelumuistio, koska siinä pohditaan maksun kehittämistä. Teksti on muutoin asiallista ja varsin neutraalia, kuten viranomaiselle kuuluukin, mutta s. 4-5 on teksti "Tallentavien TV-laitteiden myynti on laskenut. On kuitenkin täysin mahdollista, että tämän tuotekategorian myynti lähtee myöhemmin nousuun. Lisäksi tämän tyyppisten laitteiden hyvitysmaksu on korkea, jolloin pienestäkin myyntimäärästä tulee tärkeää lisätuloa." Tämä särähtää omassa korvassani.
Muistiossa OKM kritisoi perustellusti ns. kopiointitutkimuksia, joista ei pysty päättelemään juuri mitään todellisen kopioinnin määrästä. Sivulla 9 on kappale: "Vuoden 2010 matkapuhelintutkimuksen mukaan alle puolella niistä, joilla oli musiikkiominaisuudella varustettu puhelin, oli tallentanut musiikkitiedostoja puhelimeen. Matkapuhelintutkimuksen tulokset osoittivat, että matkapuhelinten käytössä yksityisessä kopioinnissa ei ollut juurikaan tapahtunut muutoksia verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin."
Kaiken tämän jälkeen ministeriö kuitenkin päätyy (s. 11) esittämään maksujen korotuksia JA maksupohjan laajentamista: "Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan hyvitysmaksun pohjaa tulee laajentaa ja maksun tasoa nostaa, jotta tekijöille tulisi kohtuullinen korvaus yksityisestä kopioinnista aiheutuvasta haitasta."
Uutta on myös se, että asetusta ei tarvitsekaan uusia vuoden päästä, vaan nyt määritellyt korkeat taksat voisivat jäädä voimaan "toistaiseksi".
Vielä yksi kiinnostava asia: digiboksien hyvitysmaksua halutaan nostaa, koska kiintolevyjen kapasiteetti on noussut. Kun laitteiden hinta on kuitenkin pysynyt samana tai jopa laskenut se merkitsee, että hyvitysmaksun prosentuaalinen osuus kasvaa. Ehdotettu 36 euron maksu tietäisi 300 euron hintaisesta laitteesta jo 15 prosentin osuutta (laskettuna verottomasta hinnasta, koska myös hyvitysmaksun päälle tulee vero).
Digiboksien taksakorotukset tulisivat sopivasti nyt, kun moni vaihtaa digiboksin perustarkkuudesta hd-malliin lähetysten alettua. Ovelaa! (sivulta 2 käy ilmi, että digiboksit ovat hyvitysmaksutulon ylivoimaisesti suurin tuloerä).
Joku on ihmetellyt, miksi jaksan olla niin kiinnostunut 10-15 miljoonan euron rahavirroista. Kyse on oikeudenmukaisuudesta.
================
Lisäys 3.12.2011:
Kokosin pientä kansainvälistä vertailua aiheesta.
Ruotsin hyvitysmaksu: http://www.copyswede.se/
DVD+R -levyn maksu n. 0,29 eur (Suomessa 0,60 eur)
Ruotsin hyvitysmaksutulo 2010: n. 9,8 miljoonaa euroa
Suomen hyvitysmaksutulo 2010: n. 6,5 miljoonaa euroa
Ruotsin väkiluku: n. 9,5 miljoonaa
Suomen väkiluku: n. 5 miljoonaa
Mp3-soitin 16 Gt hyvitysmaksu Ruotsissa: 5,4 euroa
Mp3-soitin 16 Gt hyvitysmaksu Suomessa: 10 euroa
Jos hyvitymaksu laajenee, Suomessa on ensi vuonna ilmeisesti maailman korkeimmat hyvitysmaksut.
Hollannin hyvitysmaksutariffit: http://www.thuiskopie.nl/nl/tarieven
Onpa erikoista, että dvd-r ja dvd+r -levyt on hinnoiteltu eri tavalla. En keksi mitään syytä, miksi dvd+r on 0,40 eur ja dvd-r 0,60 eur/levy (jälkimmäinen sama taksa kuin Suomessa).
Hollannissa oikeudenhaltijat vaativat vasta nyt mp3- ja kiintolevytallentimia maksun piiriin: http://www.thuiskopie.nl/assets/cms/File/Letter%20from%20European%20right%20holders%20organisations(1).pdf
Jos oikein tulkitsen hollantia eli näitä tekstejä:
Kerncijfers op basis van jaarverslag 2010:
Incassostromen (* € 1.000):
audio € 125
video € 268
data € 2.299
dvd € 8.129
Totaal geïncasseerd: € 10.821
Hollannin hyvitysmaksukertymä 2010 oli 10,8 miljoonaa euroa. Maan väkiluku on 16,5 miljoonaa.
Tanskan sivuista en saa mitään tolkkua, hinnasto kuitenkin löytyy: http://www.copydan.dk/DK/Bandkopi/Blanke%20medier/Priser.aspx
Dvd-levyn maksu olisi DKK 7,5:n kurssilla 0,46 euroa (Suomi 0,60 euroa).
Ilmeisesti kiinteä 0,65 euron hyvitysmaksu myös usb-tikuilla ja muistikorteilla, mutta ei digibokseilla, mp3-soittimilla, ulkoisilla kiintolevyillä, älypuhelimilla tai tietokoneilla.
Jos joku tanskaa ymmärtävä selvittämään vuosittaisen maksukertymän, kuulisin mielelläni.
Norjan luvut: http://www.norwaco.no/Privatkopiering
Hyvitysmaksua ei ole, valtio korvaa kopioinnin suoraan edunsaajille. Korvaussumma v. 2011 41,1 miljoonaa Norjan kruunua vastaa 5,3 miljoonaa euroa. Norjan asukasluku 4,9 miljoonaa eli käytännössä sama kuin Suomessa.
Näiden lukujen valossa on vaikea nähdä, miksi Suomessa "oikea" hyvitysmaksutulo olisi 15 miljoonaa? Vain siksi, että suomalaiset ovat muutenkin tottuneet maksamaan kaikesta muita enemmän?
Miksei kansainvälistä vertailua koskaan esitetä hyvitysmaksukeskustelun yhteydessä? Miksi tekijänoikeusjärjestöt pyrkivät pikemminkin pimittämään asukasta kohti lasketut maksutulot?
Tuo tallentavien digiboxien kuuluminen hyvitysmaksun piiriin ylittää kaiken järjen ja logiigan rajat. Niitähän ei kukaan käytä mihinkään muuhun kuin katseluajan siirtoon.
VastaaPoistaAinoa joka niistä voisi vaatia jonkinlaista hyvitystä, ovat itseasiassa mainostajat. Ainakaan itse en enää koskaan katso mainoskanvien leffoja "livenä", vaan tallennan ja katson joskus myöhemmin. Silloin voi ohittaa mainokset kelaamalla ja säästyy aikaa...
Tuli tuossa kotitöitä tehdessä mieleen se kauhea asia että meidän pitää säätää pesukoneille valtavat hyvitysmaksut. Ajatelkaa nyt kuinka paljon vaateteollisuus häviää rahaa siinä kun ihmiset voivat käyttää samoja vaatteita uudestaan ja uudestaan (kiitos pyykinpesun mahdollisuuden). Samalla kaikille köysi- ja narutuotteille pitää määritellä metrihintainen korvaus koska niitä voidaan mahdollisesti käytää näiden pestyjen vaatteiden kuivaamiseen.
VastaaPoistaOlet Petteri varmaan eräässä kirjassasi kumonnut väitteen, etteikö digiboksista saatu laillinen materiaali päätyisi tietokoneelle?
VastaaPoistaOmassa tapauksessani osa digiboksin (hyvitysmaksu) sisällöstä (TV-kanava maksaa) päätyy USB:n kautta tietokoneelle (ei vielä hyvitysmaksua) käsiteltäväksi. Loppusijoituspaikka on ulkoinen kiintolevy (hyvitysmaksu). Luulisi tuossa jo olevan korvauskertymää riittävästi. Eli näpit irti meidän kännyköistä!
Suurin osa taiteilijakunnasta elää muutenkin verorahoilla. Kun se kerran on "hyväksytty" tosiasia onko väliä minkä kautta rahat tulevat?
VastaaPoista>Olet Petteri varmaan eräässä
VastaaPoista>kirjassasi kumonnut väitteen,
>etteikö digiboksista saatu
>laillinen materiaali päätyisi
>tietokoneelle?
Toki, olen itse kirjassa neuvonut miten se tehdään. Ehkä <1 % katsojista on tehnyt niin. Tekijänoikeuslain vaatimus "merkittävässä määrin" ei täyty.
Sen sijaan yhä useampi katsoo tv-ohjelmat YLEn Areenasta ja muista kanavien omista nettipalveluista, missä tallennusta ei tapahdu. Tämä on myös nopeasti kasvava trendi. Kotitallennus on katoavaa kansanperinnettä.
Omassa tapauksessani osa digiboksin (hyvitysmaksu) sisällöstä (TV-kanava maksaa) päätyy USB:n kautta tietokoneelle (ei vielä hyvitysmaksua) käsiteltäväksi. Loppusijoituspaikka on ulkoinen kiintolevy (hyvitysmaksu). Luulisi tuossa jo olevan korvauskertymää riittävästi. Eli näpit irti meidän kännyköistä!
Saivartelua2:
VastaaPoistaTekijänoikeuslaki 26b:
"Maksu suoritetaan lukuisia Suomessa käytettyjen teosten tekijöitä edustavalle järjestölle, jonka opetusministeriö on hakemuksesta hyväksynyt tehtävään määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi. Tehtävään voidaan hyväksyä kerrallaan vain yksi järjestö. Hyväksyttävällä järjestöllä tulee olla taloudellinen ja toiminnallinen valmius ja kyky hoitaa asioita hyväksymispäätöksen mukaisesti. Järjestön tulee vuosittain antaa opetusministeriölle selvitys hyväksymispäätöksen nojalla tekemistään toimista."
Koskas Teoston valtakausi on katkolla tässä asiassa? Jospa joku muu järjestö hakisi hyvitysmaksujen käsittelytehtävää.
j&j
"Uhrautuminen"?
VastaaPoistaHelvetissä on oma paikka muusikoille.
VastaaPoista”Tietokoneiden kiintolevyillä ei ole laillisesti kopioituja elokuvia ja musiikkia.”
VastaaPoista”Epäilemättä näillä alustoilla on elokuvia ja musiikkia, mutta ne on ladattu laittomasti netistä eivätkä siksi oikeuta hyvitykseen.”
Eikö sitä suuremmalla syyllä hyvitysmaksua olisi syytä periä?
Hyvitysmaksua voi periä vain laillisesta kopioinnista. Laittomuuksista voi määrätä vain sakkoa tai vahingonkorvauksia.
VastaaPoistaKumma kyllä ministeriötä ei laittomuuksiin puuttuminen (tai lain muuttaminen) juuri näytä kiinnostavan. On paljon helpompi pohtia kasettimaksun suuruutta.
Tuolle Hollannin erilaiselle kohtelulle DVD+R:lle ja DVD-R:lle on hyvä syy. Nykyäänhän toki kaikki tallentimet tukevat kumpaakin, mutta ennen Philips käytti plussaa ja moni japanilainen kilpailija viivaa. Kyse on eräänlaisesta protektionismista. Ennen ero oli vielä suurempi. Hinnat olivat joku vuosi sitten 50 senttiä ja euron. Vähän samasta syystä täällä kännykät ovat toistaiseksi säästyneet maksulta.
VastaaPoistaHyvä yhteenveto hyvitysmaksuista mukaanlukien eri maiden käytännöt löytyy:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/OKM_tr11.pdf?lang=fi
Tanskan tulot ovat olleet n. puolet Suomen tasosta tai jopa alle.
Em. dokumentissa on muutenkin mielenkiintoista tietoa, kuten tulojen jako saajittain. Mielenkiintoista on, miten Teosto on osannut pelata audion osuuden (hyvitysmaksu jakaantuu audioon ja videoon) ja siten oman pottinsa suuremmaksi mm. siten, että DVD:t lasketaan 1/3 audioksi (kuka tallentaa musiikkia DVD:lle). Ennen vuotta 2000 Teoston osuus potista oli 7-10 %. Vuosina 2002-2008 se oli 15-17 %. Rahassa Teosto ei ennen vuotta 2000 saanut ikinä miljardia euroa vuodessa. Vuodesta 2000 alkaen se on aina saanut yli miljardin vuodessa - huippuvuonna 2004 1,9 miljardia. Yleisesti audion osuus potista oli vuoteen 1998 mennessä laskenut 15 %:iin.Sitten tuli maksu CD:lle ja myöhemmin DVD:lle keinotekoisen korkealla audioprosentilla ja vuonna 2004 48 % maksuista oli audiota. Tämän jälkeen digisiirtymä osaltaan pudotti osuutta. Audiorahoista Teosto sai vuonna 2008 44 %, kun videosta vain 11 %. Teosto syö elokuvantekijöiden pöydästä.
Hyviä havaintoja. Miljardit tosin miljoonia. Puhelimilla on maksuja vain harvoisa maissa, esim. Hollannissa ei, joten Suomen toimiminen edelläkävijänä on maan omien etujen vastaista.
VastaaPoistaToimiva linkki OKM:n raporttiin hyvitysmaksun kehittämisestä ja kansainvälinen vertailu tässä.
”Tietokoneiden kiintolevyillä ei ole laillisesti kopioituja elokuvia ja musiikkia.”
VastaaPoista”Epäilemättä näillä alustoilla on elokuvia ja musiikkia, mutta ne on ladattu laittomasti netistä eivätkä siksi oikeuta hyvitykseen.”
Eikö sitä suuremmalla syyllä hyvitysmaksua olisi syytä periä?
Tuolla logiikalla olisi syytä periä ylinopeus/liikennerikkomusveroa jokaisesta ajoneuvosta, murtautumisveroa jokaisesta sorkkaraudasta ja voimapihdistä, väkivaltaveroa maihinnousukengistä sekä raiskausveroa jokaiselta kansalaiselta (vero olisi suurempi miehille, nimellinen naisille).
Maailmassa on harvoja asioita joita ei käytetä myös rikollisesti tai laittomasti ja varmuudenvuoksiveroja saataisiin loppumattomasti, jos vain oikeat intressiryhmät hankkisivat itselleen lobbaajat.
Näillä asioilla ja erilaisilla haittavero pykälillä ja asetuksilla (joksi tulkitsen hyvitysmaksun) on harvoin mitään tekemistä järjen tai oikeudenmukaisuuden kanssa. Monesti takana on lähinnä raha ja sitä omaavat tahot.
Aivan kuten huumeet on pääosin kielletty, mutta silti yhteiskunta salliin tupakan ja alkoholin myymisen, jotka varmasti haitoiltaan kilpailevat tasaisesti erilaisten huumausaineiden kanssa. Ja tämä ei ole mikään vetoomus huumeiden tai niiden vapauttamisen puolesta.
Dvd aihioissa hyvitysmaksua 0.60e/kpl, eli verkkokaupassa 100kpl kakku, joka maksaa aika lähelle 100e, 60€ menee hyvitysmaksua. Samaa saa netistä, postikuluineen reilulla viidelläkympillä (40e + postitus euroopasta) ja nyt tarjouksessa 20e + pk. Miksi kukaan merkittäviä määriä hankkiva ostaisi suomesta? Paljonko valtio menettää alveissa ja muissa kerrannaisvaikutuksissa?
VastaaPoistaSveitsin valtiolta ihan mielenkiintoinen linjaus: file-sharing no big deal, some downloading still OK
VastaaPoistaOlen heidän kanssa samaa mieltä, että yritysten/artistien pitäisi vain suosiolla kehittää uusia ratkaisuja kuluttajien tavoittamiseen, eikä kerjätä valtiota apuun muokkaamaan vanhentuneita lakeja mieleisekseen. Ja jos joku väittää, ettei ilmaisen nettilataamisen kanssa voi kilpailla, kannattaa lukea muutama esimerkki.
Tuo digiboksien hinnan nosto on kyllä kunnon juoni. Nykyiselle normi digiboksille (320G) mahtuu 160h videota. Uusille HD bokseille menee jopa 500h, mutta kas kummaa tuo hd kuva kutistaakin tuon tallennettavan määrän ~125h.
VastaaPoistahttp://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/12/liikennelaitos_torppasi_arhinmakea_kritisoivan_mainoskampanjan_3092689.html
VastaaPoista"- Me ollaan kaikkien poliittisten suuntien käytössä, emmekä halua, että negatiivista mainontaa kohdistetaan yhteen poliittiseen ryhmään tai yhteen poliitikkoon, Judström sanoo. "
Täähän kuulostaa rehelliseltä perustelulta HSL:ltä. Uskomatonta minkälaista älyllistä epärehellisyyttä kehdataan julkisuudessa viljellä.
Tässäpä yleistä valitusta.
VastaaPoistaMinulla on tallentava dvd-soitin, jossa on kovalevy - kun se hajoaa, olen pulassa. Haluan osan tallennuksista, mieluiten dvd-levylle, talteen. Sillä vehkeellä saa muuten valita tallennuksen resoluution, 160 gb kovalevyyn mahtuu melkoisen paljon kun pudottaa sp:stä lp:n ja ep:n kautta aina slp:hen ja sep:hen.
Jos havaitsen elokuvan hyväksi ostan sen jossain vaiheessa kaupasta dvd:nä, hyväksi havaitsemiseen ei tarvitse mitään hd-kuvaa.
Uusissa digibokseissa taas, resoluutiota ei saa valita - niinpä 500 gb laatikkoon ei mahdu edes sitä, minkä tallentavani (2004-2005) sisään saan.
Mitä sitten kun se uusi digiboksi on täynnä? Ostan uuden digiboksin vai? Minkälaiseen tietokoneeseen tässä tulee investoida ja moniako tunteja menee niiden video-ohjelmien käytön opetteluun, että saan jotenkin tietokoneelle nämä tallennukseni. Ja nekin taitavat olla copy once -materiaalia.
Aivan jotain muuta valitusta ja ihmeteltävää sinne digi-ihmisille:
Mobiiliteknokraatit johtavat koko maata, itse olen "digikonservatiivi". Jos olisin 60-70 -vuotias, voisin olla normaalin rajoissa, mutta ei, 32 vuotta vasta, siis aivan täysin tippunut innovaatiokelkasta. Minulla ei ole älypuhelinta, eikä tietokonetta kotona. Musiikin kuuntelu loppui melko pitkälti kun cd-soitin hajosi. Nyt tietokoneelta välillä joskus, Youtuben kautta.
Verkkopankkia sentään käytän, automaattikortistakin oli pakko luopua, mutta käteisessä aion pitäytyä. En ole pelannut Playstationilla koskaan, en osaa käyttää iPodia saati Padia - harkitsin mp3-soittimen ostamista joskus 2003, kun cd-soitin hajosi.
Kun uusia kirjoja ei enää julkaista kuin jollain lukulaitteella, pitäydyn vanhoissa paperilla julkaistuissa kirjoissa.
Eläkeikä ja vanhainkoti (mobiiliälykoti) pelottaa jo nyt.
Toivottavasti dvd-levyt kestävät ja soittimia on saatavilla vielä 60 vuotta (ovat lähes ainoa hyvä 2000-luvulla yleistynyt digi-innovaatio). Vielä kun saisi kuvaputkitelkkarin (jossa ainakin vielä viime vuonna oli parempi kuva kuin yhdessäkään digitoosassa) kestämään, tai ehjiä varastoon.