Paperinen sanomalehti tuntuu auttamattoman vanhanaikaiselta keksinnöltä, mutta siinä on yhä etunsa. Ainakin lehti tulee luettua hyvin, sillä kömpelö käyttöliittymä pakottaa silmäilemään kaikki jutut. Niiden joukossa on aina muutamia, joiden ei olisi osannut kuvitellakaan kiinnostavan. Paperilehti on ymmärrystä lisäävä ja rikastuttava kokemus.
Netti- ja iPad-versiot on optimoitu tehokkuuden ehdoilla. Huomaan lukevani niistä lähinnä otsikot ja klikkaavani auki vain muutaman kiinnostavimman jutun. Tehokkuus näkyy ajankäytössä: sähköinen lehti on klikattu läpi muutamassa minuutissa. Sähköinen versio sopii tiedonvälitykseen, mutta ei ole se varsinainen "juttu", johon lehdistöä tarvitaan.
Moni on luopunut painetuista sanomalehdistä kokonaan ja silmäilee netistä vain uutisten otsikot. Ne ovat usein rikos- ja kohu-uutisia, joilla ei ole mitään tekemistä oman arkipäivän kanssa. Yhä useammin huomaan, etteivät ihmiset tunne päivän keskustelussa olevien asioiden taustoja tai edes muita puheenaiheita kuin julkkisjuorut ja rikokset. Moni vähemmän julkisuutta saanut asia on heille täysin vieras. Ihmisiä on yhä helpompi johdatella ja ohjailla. Kulisseissa voidaan toteuttaa yhä suurempia asioita vailla julkista huomiota.
Paperilehdessä on vielä yksi etu: se pysäyttää hetken ja tallentaa ajan arkistoon. Sinne menee täydellinen ajankuva kirjoitusvirheineen ja on varmaa, ettei kukaan käy korjailemassa asioita jälkikäteen. Nettimediassa ei ole mitään vastaavaa, koska se ei tee eroa menneisyyden ja nykyhetken välillä. Netissä on vain yksi ajanhetki: NYT.
Jos perinteinen lehdistö näivettyy, menetämme ison osan arkipäivän historiankirjoitusta. Jälkipolvet tulevat syyttämään meitä siitä, että annoimme kaiken tämän tapahtua NYT-hetken kustannuksella.
Suurin puute nettiuutisissa minun mielestäni on se, että ne harvoin kertovat juttujen taustoja, jotta olisi mahdollisuus ymmärtää, mistä uutisessa on kyse. Eivät sitä toki tee paperisetkaan sanomalehdet usein. Siitä syystä on helppo tuntea olo kuin ulapalla joidenkin asioiden suhteen, ellei uutisointia ole seurannut jo pidemmältä ajalta.
VastaaPoistaNetin puolustukseksi täytyy toki sanoa, että monien uutisjuttujen yhteydessä on linkkejä aiempiin uutisjuttuihin kyseisestä ja siihen liittyvistä aiheista, mutta että toimittaja tekisi näistä jonkinlaisen yhteenvedon ja taustoittaisi uutista enemmänkin, sitä ei tapahdu. Varmaankin sen takia että juttu täytyy suoltaa ulos niin pian kuin mahdollista, muuten se olisi jo vanha juttu ja muualla jo kauan aikaa sitten julkaistu.
Pari näkökulmaa.
VastaaPoista1. Paperilehti on elitistinen. Jos paperilehden puolustus on syventäminen ja taustoittaminen, yhä suurempi ryhmä pinnallistuu ja tyhmistyy.
2. Kuten hehkulampuissakin, joku himmennintä/käyttöliittymää suurempi "elämäntarkoitus" jää lukijalle epäselväksi.
Olisiko vaikkapa niin, että
- hyvällä toimittamisella on arvonsa
- lukeminen kannattaa aina
- niin lehden, netin kuin hehkulamppujenkin tarkoitus on palvella jotain isompaa päämäärää?
Olisi mielenkiintoista nähdä analyysi siitä kuinka paperi- ja tablet-lehden lukeminen oikeasti eroavat toisistaan.
VastaaPoistaTutkimus pitäisi vain rahoittaa siten että ei käy kuten ruokateollisuudessa :-)
Anonyymi, ehkä Nicholas Carrin kirja The Shallows antaa vastauksen dilemmaan.
VastaaPoistaJertta Blomstedt Carrin kirjasta: "...teknologia itsessään vaikuttaa siihen miten me toimimme ja ajattelemme. ... Tottumus liikkua internetissä sivustolta sivustolle linkkien välityksellä, on perusteellisesti muuttanut lukutottumuksia, ja mikäli kirja siteeraa oikein aivotutkijoita, myös aivojen toimintatapa muuttunut."
http://yle.fi/radio1/asia/ykkosaamun_kolumni/jertta_blomstedt_miten_internet_muuttaa_tapaa_ajatella_muistaa_ja_lukea_31879.html
(Anteeksi toimimaton osoite. Blogisofta ei hyväksy sitä html-linkkikaavaa, joka minulla on.)
VastaaPoistaGoogle profiloi meitä ja siksi minulla ja Petteri Järvisellä on aivan eri tulokset samalla Google-haulla. Algoritmit laskevat nettihistoriamme, sijaintimme tietokoneemme tiedoista ja monesta muusta tekijästä mitä haluamme etsiä.
VastaaPoistaVerkkolehdet luovat samanlaisia algoritmejä ja pian saamme lukea sitä mitä haluamme, emmekä sitä mitä meidän pitäisi tietää.
Silloin sinulla ja minulla on eri uutiset!
Mielenkiintoisia näkökulmia - on totta että paperilehden kautta välittyy laajempi maailmankuva esim. paikallista uutisista, tapahtumista ja ilmiöistä. MInusta artikkelimuotoiset jutut ovat edelleen helpompia lukea paperilehdestä, tosin upeimmat iPad-lehdet kuten The Times / Sunday Times, National Geographic ja Wired sisältävät paljon uusia ominaisuuksia, jotka rikastavat mediaelämystä. Aamuisin tablettilehdet antavat nopean silmäyksen uutisotsikoihin, sama toki verkkolehdissä.
VastaaPoistaMolempi parempi - nimimerkillä toistaiseksi "sekakäyttäjä"
Google-algoritmi antaa aivan merkillisiä tuloksia. Vain vuoden päivät sitten Google antoi nimelläni kaksi kertaa niin paljon viitteitä kuin Petteri Järvisen nimellä. Ihmettelin tuota Petterille ja hän sanoi sen tarkoittavan, että olen netissä kaksi kertaa tunnetumpi kuin hän.
VastaaPoistaEhkäpä tuo oli huumoria, eihän se ole mahdollista. Nyt kun Petteri ryhtyi politiikkaan, hänen nimellään saa neljä kertaa niin paljon viitteitä kuin minun.
Tietenkin myös samannimisiä netissä vaikuttavia voi kohdallani olla enemmän, eihän Googlen algoritmi sentään sos turvatunnuksen perusteella (vielä?) osaa etsiä!
Paperilehti on monessa mielessä historiaa.
VastaaPoistaSyyt:
-Liian kallis
-Liian kova ympäristökuorma
jne
Liittikselle:
VastaaPoistaOnko sanomalehti kallis, jos se kotiin tuotuna maksaa reippaasti alle euron päivää kohti?
Ympäristökuormitusta on harva ala tutkituttanut yhtä laajasti ja pitkään kuin lehdistö. Tuoreimmat löytyvät Viestinnän Keskusliiton sivuilta:http://www.vkl.fi/toimiala/painotuotteen_ymparistovaikutukset.
Ei ole paperihesarin voittanutta aamun hartaushetkessä kabinetin puolella ;=) (anteeksi tämä mauton
VastaaPoistarinnastus).
Joko paperi tai painomuste kuitenkin aiheuttaa lievää allergiaa, tunnen henkilön, joka joutuu lukemaan lehtensä eriössä hengityssuojain kasvoilla ja kertakäyttöhanskat kädessä. Olisiko asia tutkimisen arvoinen?
Paperilehden (vuositilauksen) hinnalla saa jo tabletin tänä päivänä.
VastaaPoista"Paperilehden (vuositilauksen) hinnalla saa jo tabletin tänä päivänä."
VastaaPoistaJa kanavapaketin vuosihinnalla telkkarin. Eli..?
>Ja kanavapaketin vuosihinnalla telkkarin. Eli..?
VastaaPoistaEli kaikki arvo nähdään laitteissa, sisällön pitäisi olla ilmaista.
Miksi tabletilla luettavan nettilehden pitäisi olla ilmainen?
VastaaPoistaMaksetaanhan Amazonille nettikirjoistakin.
(Et Petteri taida lukea sähköpostiasi kovin usein näinä päivinä? No, ymmärrän,että olet kiireinen mies ;=)
Apropoo, hieman off-topicia, täällä digimaailmassa kun olemme ja alan huippuasiantuntijoita käytettävissä,
VastaaPoistaosaattekos kertoa syyn seuraavaan merkilliseen ilmiöön:
Lensin ma-ti-välisenä yönä tällä viikolla Atlantasta Pariisiin Deltan upouudella B767-300ER:llä. Tuossa Halifaxin paikkeilla (Kanada) lähdössä sammuttamani Nokia Navigator-äly (?)kännyni yks´kaks käynnistyi ja vaati PIN-tunnustani. Hämmästyneenä painoin sammutusnappia, kunnes vehje sammui. N. 30 sekunnin päästä se käynnistyi uudelleen ja vaati PIN:ä. Tämä proseduuri toistui puolen tusinaa kertaa, annoin jopa PIN:in ja aparaatti tuli päälle (näin ei lentokoneessa saisi tehdä, jos kännyssä ei ole "lentotilaa"),sammui normaalisti, mutta alkoi taas tuon automaattisen käynnistymissyklinsä. Lopulta revin akun irti. Pariisissa käynnistin uudelleen ja laite toimi normaalisti, ikinä ennen (ollut noin 2 vuotta) se ei ole moista tehnyt!
UFO:t asialla, vai noille paikkeille pudonneen Swissairin matkustajien levottomat sielut?
Tekninen selityskin kelpaa kemisti-insinöörille!
Moni kuluttaja ei halua maksaa ylimääräistä mitä on pakko mistään. Maksaminen on nykyään monasti vapaaehtoista ja sisältöä saa ilmaiseksi. Tosin PC on paras alusta ilmaiselle sisällölle. iPaddi on kallis sisällöllisesti.
VastaaPoistaMe kaipaamme pureskeltua sisältöä. Itse vietän työpäiväni käytännössä netin äärellä. Etsin sieltä työhön liittyviä asioita mutta pirullisen usein harhaudun jonkin erittäin mielenkiintoisen linkin vietäväksi ja aikansa epäolennaisuuksia tutkiessa on pää totaalisen sekaisin. Menen kahvitauolle ja rentoudun paperisen sanomalehden parissa.
VastaaPoistaPidän siitä että minulle on valikoitu tietty määrä uutisia. On huomattavan helppoa silmäillä otsikkoja, lukea jokin juttu kokonaan, toista juttua puolet ja jättää osa lukematta.
Ihmiset ei kaipaa elokuvissakaan jo vuosia kaavailtua pelillistä ominaisuutta eli interaktiivisuutta. Tietokonepelit ovat osallistumista mutta rasittavat. Elokuvat sen sijaan ovat valmiiksi pureskeltuja ja rentouttavat.
Tablettien ja digilehtien ongelma on juuri interaktiivisuus joka voi johtaa lukijan matkalle epäolennaisuuksiin.
Hyvä pointti: elokuva on elokuva, peli on peli. Molemmilla on oma käyttönsä eikä niiden tarvitsekaan rikkoa rajoja. Vastaavasti paperilehti on sanomalehti ja nettiuutiset ovat nettiuutisia.
VastaaPoistaHS 14.8. jutussa Sami Inkinen kutsui turhaa netissä roikkumista osuvasti oman hännän jahtaamiseksi.