Kesälomalla kaivoin vanhat muistikirjani, joihin olen merkinnyt omat tankkaukseni. Yksinkertaisuuden vuoksi poimin tiedot jokaisen vuoden ensimmäisestä tankkauksesta. Markka on muunnettu euroiksi kertoimella 5,97 [korjaus: oikea arvo oli 5,94573, mutta sillä ei näiden laskujen kannalta ole merkitystä]. Kuten odotettua, tuloksena on tasaisesta hinnannoususta kertova graafi:
Pitkällä aikavälillä hinta on noussut suorastaan ällistyttävän lineaarisesti.
Hieman eri näköiseksi graafi muuttuu, kun nimellishinnan sijaan huomioidaan rahanarvon muuttuminen. Seuraavassa graafissa hinta on suhteutettu vuoden 2010 hintatasoon käyttäen Suomen pankin www-sivun rahanarvolaskuria:
Nyt hintakehitys on huomattavasti maltillisempaa. Itse asiassa nousu on niin maltillista, että on vaikea uskoa fossiilisen polttoaineen olevan niukkuushyödyke, jonka varannot hupenevat kiihtyvällä vauhdilla.
Hinta on toki noussut 21 % vuoteen 2005 verrattuna, 16 % vuoteen 2000, 30 % vuoteen 1995 ja 75 % vuoteen 1988 verrattuna. Mutta merkittävä osa tästä noususta on tapahtunut verotuksen kautta ja ollut siten itse aiheutettua.
Lopputulos on hyytävä: öljyvarantojen hupeneminen tai porauskustannusten nousu ei vielä ole juurikaan siirtynyt polttoaineen hintaan. Miten mahtaa käydä sitten, kun bensan hinta oikeasti alkaa nousta tarjonnan supistuessa ja kysynnän yhä kasvaessa? Olisiko viisi euroa litralta mitään?
Moni on muuttanut esikaupunkiin tai vieläkin kauemmaksi paikkaan, josta työ- ja asiointimatkat voi tehdä ainoastaan omalla autolla. Miten mahtaa käydä näiden asuntojen hinnoille, kun liikkuminen toden teolla kallistuu? Lisäksi asunnot ovat isoja, jolloin niiden lämmittäminen kallistuu.
Vain yksi trendi on ollut autoilijan puolella: polttoainetaloudellisuus on parantunut merkittävästi 1980-luvun lopusta lähtien. Olisi ollut kiinnostavaa suhteuttaa polttoaineen reaalihinta autojen keskikulutuksen muutokseen, mutta sitä tietoa minulla ei ollut. Luultavasti graafin käyrä menisi sen myötä lähes vaakatasoon -- eli polttoaineen osalta autolla liikkuminen ei ole juurikaan kallistunut. Vielä.
Juuri tästä syystä oma graafini päättyy vuoteen 2010. Silloin vaihdoin itse dieseliin, joten tankkaustiedot eivät enää ole vertailukelpoisia.
Näin nämä tilastovelhot todistelevat, että itse asiassa mikään ei ole muuttunutkaan. Tosin kun kysymyksessä on Petteri Järvinen, minä olen taipuvainen uskomaan asian. Mutta kyllä meistä tavallisesta kansasta (+) vaan TUNTUU siltä, että kaikki on kallistunut? Ehkä sitä rikkaana bemaristina ei vain huomaa ;=)?
VastaaPoista(+) Nyt joku varmaan sanoo, että puhu vaan itsestäsi ...
Toisaalta eihän se bensa ole kallista kun ajattelee työmäärää minkä se tekee. Yksi litra bensaa kuljettaa perhettä tavaroineen 10 km melko rivakasti, samaa suoritusta ei ihmisvoimin tehtynä saa ostettua parilla eurolla.
VastaaPoistaAutot ovat periaatteessa nykyään taloudellisempia kuin ennen, mutta kärryjen koon, nopeuksien ja määrän kasvu on syönyt sen hyödyn. Pikku-Fiatit ovat vaihtuneet ilmastoituihin farkku-Volvoihin.
Tuo polttonesteen potentiaalinen hinnannousu on tosiaan iso miina suomalaisessa yhteiskuntarakenteessa.
Jenkeillä on viisitoistakertaiset sotilasmenot budjettiin suhteutettuna ja silti ne pystyvät pitämään bensan hinnan kolmanneksessa meidän hinnastamme (n.50 eurosenttiä litra). Minne ne meidän rahamme menevät, sosiaalipummien elättämiseen?
VastaaPoista@Hannu: ennemmin minä kysyisin, mihin jenkkien rahat ovat menneet? Miten noin iso maa, jossa kaikki tekevät pitkää päivää, voi olla noin paljon velkaa?
VastaaPoistaÖljymiina on vielä isompi ongelma USA:lle, jossa öljynhinnannousu pysäyttää talouden. Halpa öljy on johtanut haaskaukseen, ylisuuriin autoihin ja julkisen liikenteen puuttumiseen.
"Minne ne meidän rahamme menevät, sosiaalipummien elättämiseen?"
VastaaPoistaTyöttömien elättäminen perustulolla on varmasti kannattavaa siinä kuin armeijan ylläpitäminen. Työttömien raha menee kuitenkin kiertoon.
Suomessa raha menee kuitenkin kaiken maailman julkishallintohommeleihin, ei työttömien elättämiseen.
@Petteri
VastaaPoistaMinne ovat menneet ihmemaana pidetyn Japanin rahat, joka on 2,25 kertaa niin paljon velkaa kuin USA?
USA:n valtionvelkaa (joka suurimmalta osalta on kotimaista, yksityisten kuluttajien velkaa)usein liioitellaan, maalla on paljon verotusoikeutta, jota se ei käytä (verratkaapa USA:n tuloveroa, noin 20% meidän vastaavaan!), valtava kultareservi Forth Knoxissa ja mahdollisuus painaa lisää dollareita, jonka alamäki lisää vientiä. Paljon enemmän olisin huolestunut ylihinnoitetusta eurosta, joka tappaa meidän vientimme ja Etelä-Euroopan euromaiden holtiton taloudenpito vetää suohon koko euron ja unionin.
Tähän kun lisäisi inflaatiokorjatun hinnan niin huomaisimme, että itse asiassa polttoaineen hinta on halventunut.
VastaaPoistaKun nyt olemme ekonomian puolelle siirtyneet (ja mitenkään en halua viitata siihen, että minulla olisi USA:sta taloustieteen Ph.D.), niin apropoo, tuosta Kreikan ja muiden hunsvottimaiden lainatakuusta. Miksi pohtia saaria ja Akropolista tai tyhjiä olalle taputuksia, noillahan on tuhdisti kultaa holveissaan!
VastaaPoistaKreikalla paljon enemmän kuin meillä ja Portugalilla kymmenen kertaa meidän varantomme, huomattava osa siitä pahojen kielien mukaan jopa aikoinaan inkoilta varastettua kultaa. Otetaan pino kultaharkkoja ja postitetaan niitä takaisin sitä mukaa, kun velkaa lyhennetään.
Miksi kainostella?
Otan vastaan Kauppakamarin kunniakirjan ehdotuksesta, taloustieteen Nobelkin puuttuu vielä ;=).
X-Files päivän topick: "Onko taala vaikeuksissa?"
Diesel on surullinen harharetki näennäissäästön erehdyttämille. Tekniikan Maailman taannoinen testi
VastaaPoistakovana viime talvena osoitti, että lisälämmitin mm. vie jopa 3-4 l/100 km lisää polttoainetta, joka kääntää taloudellisuuden nurinniskoin. Kun tähän lisätään hiukkassuodattimen vaurion riskit ym. sellaiset, enpä suosittelisi kenellekään. Myös e10ensiinin kolumnistina lanseerasin aikoinaan seuraavan jutun:
http://www.e10bensiini.com/2011/01/onko-diesel-sopiva-henkiloautoon-suomen-talvessa/
(EDIT: Miksihän tuo linkin muodostaminen ei onnistu täällä, tämähän on Google-blogi, kuten omanikin ja siellä toimii?)
Kiinnostavaa olisi tietää mitä sanovat ne, että kyllä markkinat hinnoittelevat aina oikein.
VastaaPoista@Hannu: minulla ei ollut mitään lisälämmitintä, hyvin pärjättiin.
VastaaPoistaBlogin ja kommenttien linkit eivät synny automaattisesti, ne pitää tehdä käsin.
Erikoinen muuntokerroin, kun euro nyt kuitenkin oli 5,94573 markkaa. ;)
VastaaPoista@Petteri
VastaaPoista"Diesel Bemarini ei tarvitse lämmitintä" Jahas, uutta tietoa, minä olen ymmärtänyt dieselistien ajavan lapaset kädessä ja nenä huurussa.
Kyllä minä sitä linkkiä yritin ihan manuaalisesti (tämä on Google alusta, onhan?) ja omassani se toimii, siis:
a (hakasulku) href (on yhtä kuin)lainausmerkki Linkin osoite lainausmerkki hakasulku LINKIN NIMI hakasulku kenoviiva a hakasulku.
Mutta ei toimi täällä??? Siis se tekee kyllä linkin nimisen sinisen linkin, kuten tuo X-FILES, mutta siitä ei pääse mihinkään?
Testaan nyt uudelleen, tavoite on siis linkki blogiini:
ILMASTOHUIJAUS
Bensan hinta tulee nousemaan öljyn hinnan mukana sitä jyrkemmin, mitä pidempään hintoja pidetään maltillisina. Bensiinihän on edelleen suorastaan naurettavan halpaa - kuluttajalitrahinnoissa liikutaan suunnilleen samoissa lukemissa esimerkiksi monien virvoitusjuomien kanssa. Ajan myötä öljyn tuotannon ja kulutuksen välille syntyy alati kasvava gäppi. Peak oil -malli lienee useimmille tuttu, joten ei siitä sen enempää...
VastaaPoistaTulevaisuuden ennustamista ei helpota se, että useimpien öljyntuottajien reserveistä ei ole mitään luotettavia tietoja. Esimerkkinä vaikkapa Saudi-Arabia.
Mielenkiintoinen tietopaketti aiheesta kiinnostuneille lienee IEA:n loppuvuodesta ilmestyvä
World Energy Outlook 2011.
Höpsistä, öljyä riittää how much, vasta Norjan mereltä löytyi uusi esiintymä, Pohjoisnavan alla lasketaan olevan toisen puolen maailman öljy/kaasuvaroista.
VastaaPoistaNämä tuomiopävän ennustajat, kuten Rooman Clubi aikoineen, ovat aina pelotelleet perusteettomasti, motiivinaan lähinnä kai viheraate.
@Petteri
Kas, huomaan tuon linkityksen nyt toimivan,oli kai jotain vikaa edellisen kontruoinnissani.
@Petteri
Täällä vilahti hetken aihe "Tiede"-lehti (kiitos poistosta). Selitän tarkemmin sähköpostilla!
@Hannu Tanskanen
VastaaPoistaPerustatko tietosi Norjanmeren ja Pohjoisnavan öljystä johonkin faktaan vai pelkästään viittaamiisi laskennallisiin resursseihin, jotka ovat parhaassakin tapauksessa spekulatiivisia ja riippuvat mm. laskutavoista ja laskijan motiiveista? Vai onko tietoperustana kenties öljy-yhtiöiden ja -valtioiden ilmoittamat luvut, joiden todenmukaisuudet on vahvistanut jokin puolueeton tieteellinen taho?
Kysehän ei ole öljyn loppumisesta vaan tuotantomäärien kasvattamisesta kulutuksen tahdissa siten, että tuotanto on edelleen taloudellisesti kannattavaa ja että prosessin EROEI > 1. Tästä seuraa loogisesti ainakin lyhyellä tähtäimellä kuluttajahintojen nousu. Todella pitkällä tähtäimellä EROEI:n pitäminen riittävällä tasolla öljystä puhuttaessa ei enää onnistu, vaikka tuotantoprosessiin syötetään rahaa kuinka paljon tahansa. Tässä vaiheessa bensiinin tuotantoon liittyvät taloudelliset seikat ovat tosin jo menettäneet merkityksensä ainakin tavallisen tallaajan kannalta. Ja optimitilanteessa jotain vakavasti otettavia vaihtoehtojakin on jo olemassa.
Ja pointti tässä oli se, että bensiini ei ole mielestäni koskaan ollut kallista vaan itse asiassa se on vielä edelleen uskomattoman halpaa - varsinkin kun ottaa huomioon sen luonteen alati kiihtyvällä tahdilla hupenevan raaka-aineen jalostustuotteena.
Erinomainen huomio, tuo polttoainaan hintakehitys, lähes käsittämätönkin.
VastaaPoistaGraafisi menee taas uusiksi, kun bensa ja diesel loppuu (autoilukäytössä), tilalle tulee sähkö (akut), vety tms. Näiden polttoaineiden hinta saattaa edelleen seurata graafisi kehitystä,
MUTTA miten lennetään etelän lämpöön?
Akut ei käy, vetysäiliö taitaa mahtua nykyisenkaltaiseen koneeseen, muttei yhtään matkustajaa ;-)
Pitäisiköhän varata ja maksaa etelänmatka vuodelle 2035..
Hölynpölyä tämä kurjuuden filosofia, pohjimmainen tarkoitushan on vain sabotoida länsimaista hyvinvointiyhteiskuntaa, syyllistetään auton käyttäjät, syyllistetään lihansyöjät, syyllistetään heteroseksi jne.
VastaaPoistaTiede ja teknologia on aina löytänyt ratkaisut ongelmiin, ydinvoima ja sähköautot sekä vetytalous ovat eräitä tulevaisuuden realistisia visioita,
mutta tuon muutosajan, minimissään 20 vuotta öljy, hiili ja kaasu ovat hyviä ja helppoja energianlähteitä ja riittävät varmasti.
Vetytaloudesta käänsin aikoinaan TM: lle tämän jenkkitutkijoiden artikkelin:
VETYTALOUS
Vety on energian säilytys- ja siirtotekniikka, ei mikään energianlähde. Iso kysymys on, mistä varsinainen energia saadaan, jos ydinvoimaa ei voi käyttää.
VastaaPoistaNäinhän se on, vety on vain energian siirtäjä, missään sitä ei esiinny vapaana (unohdetaan nyt aurinko ja muut tähdet ;=).
VastaaPoistaTuulimyllykansa olettaa kai hajottavansa vettä vedyksi ja hapeksi niiden sähköllä. Nykyisinhän valtaosa vedystä tehdään metaanista (CH4= "maakaasu") tulistetulla höyryllä katalyytin avulla konvertoimalla.
aika jännä tuo ensimämisen kommentin loppu, että rikkaat ajaa bemarilla...
VastaaPoistaoikeestihan rikkaimmat ajaa toyotalla, kun ei ole varaa ostaa muuta kuin uitettua baijerialaista