Joskus uutisten jumalatar innostuu kujeilemaan. Niin kävi eilen, kun ensin kerrottiin Yhdysvaltojen suunnittelevan varjointernetiä auttamaan diktatuurien sortamia kansalaisia. Obaman hallinto kehittää laitetta ja erillistä verkkoa, joka mahdollistaisi vapaan nettikäytön eri maissa ja kiertäisi kansallisen sensuurin. Salaisen poliisin telekuunteluosasto jäisi nuolemaan näppejään.
Todennäköisesti verkossa olisi vain Yhdysvaltojen oma vakoilujärjestelmä, sillä tuskinpa NSA jättäisi näin herkullista tilaisuutta käyttämättä. "Älkää te muut vakoilko kansalaisianne, jättäkää on meidän tehtäväksemme".
Ilman USA:n omaa kontrollia varjointernet saattaisi päätyä vääriin tarkoituksiin, kuten huumekaupan järjestämiseen tai piratismiin. Monet USA:n nykyisistä vihollisista ovat sen entisiä liittolaisia. Vapaustaistelijoille luovutetut aseet ovat ennenkin kääntyneet lahjoittajaa itseään vastaan. Eikä USA omassakaan maassaan ole ollut mikään nettivapauden puolustaja.
Kujeilun partaalle uutispäivä ajautui kun paljastui, että Syyriasta levottomuuksien keskeltä blogannut 25-vuotias lesbotyttö olikin oikeasti 40-vuotias amerikkalainen yliopistomies.
Huijaus meni täydestä, koska me länsimaalaiset halusimme uskoa netin vapauttavaan voimaan. Halusimme uskoa, että Damaskoksessa olisi joku tyttö, joka netin kautta saisi äänensä kuuluviin ja kertoisi maansa sisäisistä sortotoimista.
Netillä on nähty olleen suuri merkitys Lähi-idän kansannousuissa. Nyt on syytä kysyä, kuinka luotettavaa ja spontaania näistä maista tapahtuva nettiviestintä on ollut. Kuinka moni twiitti tai bloggaus onkin todellisuudessa ollut CIA:n tuottamaa? Miten helppoa onkaan unohtaa lähdekritiikki silloin, kun asia on itseä kiinnostavaa ja sisältö itselle mieluista.
Uskomme, että vapaa netti tekee viestinnästä aitoa ja hyödyllistä, mutta tuleeko meistä sen ansiosta päinvastoin entistä helpommin johdateltavia? Jos maksullinen journalismi korvautuu ilmaisella bloggauksella, mihin voimme jatkossa luottaa? Emme ainakaan blogeihin.
Sosiaalinen media on mahtava voima ja propagandaväline. Tiedetään, että eri maat pohtivat sen käyttöä oman asiansa edistämiseen, jopa suoranaiseen propagandaan. Se pitää vain tehdä hienovaraisemmin kuin ennen.
Yhdysvalloilla on jo järjestelmä, jossa eri maista "kirjoittavat" henkilöt tuottavat nettiin USA-myönteistä aineistoa tekoälyn ohjaamina. Aiheesta kertoi keväällä englantilainen Guardian-lehti.
Tähän kuvioon muka sananvapauden takaava varjo-internet sopii kuin nenä Setä Samulin päähän.
Valebloggarin tapaus saa kysymään, onko sensuurilla (ja netin tapauksessa sen puuttumisella) enää mitään vaikutusta? Vai onko sensuurin ajatteleminen osoitus vanhan, paperimaailman ajattelusta?
VastaaPoistaEnnen sensuuri oli tehokasta ja sitä pelättiin, koska viestintää oli vähän. Nykyään sensuroinnilla ei ole merkitystä, koska sisältöä on niin paljon, ettei kukaaan huomaa tai erota totuutta. Sensurointia tehokkaampaa on levittää riittävästi väärää informaatiota. Siitä tuore tapaus on oiva esimerkki.
Erityisen kuvaavaa on, että bloggari pahoittelee tapahtunutta. Hänen ei ollut tarkoitus tehdä huijauksesta niin laajaa, se vain karkasi käsistä. Niinpä. Entä jos hän olisi vasiten halunnut? Mikä olisikaan ollut tulos silloin, kun se vahingossakin toimi näin hyvin?
Tekoälyillä lienee omat poliittiset intressinsä.
VastaaPoistaJostain syystä itse en välitä vähääkään siitä, onko joku blogin kirjoittaja oikeasti sitä mitä sanoo olevansa. Kunhan teksti toimii, niin se riittää.
VastaaPoistaTähän itselläni vaikuttaa eräs kirjallisuuden tentti, jonka lukupaketissa käsiteltiin paljon todellisuuden ja fiktion suhdetta ja merkitystä. Pointti taisi olla juurikin se, että vaikka teksti olisi fiktiivistäkin, se voi silti sisältää hyviä ajatuksia, jotka auttavat kasvamaan ihmisenä ja ymmärtämään jotain syvempiä totuuksia ihmisluonnosta.
Ehkä internetiä tulisi lähestyä fiktiona? Tai ainakin pitää fiktiivisyyden mahdollisuus mielessä?
Jos internet on fiktiota ja lehdistö kuihtuu, kuka sitten enää hoitaa tiedonvälityksen roolia?
VastaaPoistaEihän netti ole totta, ajatus on absurdi. Netti on samanlaista satua kuin kaikki muukin. Todellisuuden, havaintojen ja tieteen/taitaan suhde on muuten lähes satunnainen.
VastaaPoistaEihän netti ole totta, ajatus on absurdi. Netti on samanlaista satua kuin kaikki muukin. Todellisuuden, havaintojen ja tieteen/taitaan suhde on muuten lähes satunnainen.
VastaaPoista