Ympäristönsuojeluun liittyy ikäviä vaatimuksia. Pitäisi vähentää kulutusta, muuttaa käyttäytymistä, tinkiä elintasosta ja niin edelleen. Helpommalla pääsee, kun tuomitsee vaatimukset viherhömpäksi, jota ei tarvitse ottaa vakavasti.
Suomalainen haluaa olla huolissaan ja nähdä uhkia kaikkialla. Tämän huomaa jo mediasta -- lähes aina toimittajia kiinnostaa se, mitä vaaroja kehityksen liittyy. Uhkat kiinnostavat, mahdollisuudet eivät niinkään. Vain huonot uutiset ovat uutisia.
Oman viestin sovittaminen jälkikäteen faktoihin sopivaksi ei ainakaan paranna pelottelijoiden uskottavuutta. Kun takana oli muutama lauha talvi, syyllinen löytyi tietenkin ilmaston lämpenemisestä. Nyt takana on kaksi runsaan lumen ja kireän pakkasen talvea, joten viesti on pitänyt muotoilla uudelleen. Tutkimusten mukaan ilmaston lämpeneminen aiheuttaakin Suomessa talvien kylmenemistä ja lisää lumen määrää. Just, just.
Pelottelijat ovat hyvää tarkoittavia ihmisiä ja aidosti huolissaan tulevaisuudesta (ja ehkä vähän julkisuudenkipeitä myös). Nopea ja harkitsematon reagointi kääntyy kuitenkin tarkoitustaan vastaan.
Kaikki viherhömpät eivät ole varsinaisia vihreitä. Viime elokuussa Tuomas Enbusken keskusteluohjelmassa oli mukana demarinuorten puheenjohtaja. Hän kertoi, että suomalaisten täytyy vähentää päästöjä, koska Pekingin ilma on niin saastunutta, ettei sen läpi tahdo nähdä. Eivät meidän suomalaisten säästöt Pekingin ilmaan auta, vaan kiinalaisten täytyy itse vähentää omia päästöjään.
Määräämällä jo valmiiksi vähäpäästöisille tehtaille lisämaksuja pikemminkin joudutamme tehtaiden siirtymistä Kiinaan, missä rajoituksia ei ole ja missä saasteongelma on pahin.
Olin viikko sitten Arabiemiraateissa, missä bensa maksoi neljänneksen Suomen hinnoista. Isoilla V8-moottoreilla varustetut loistoautot ja maasturit kiisivät pitkin suoria moottoriteitä aavikolla välittämättä vähääkään mistään päästörajoituksista. Ja niin edelleen, esimerkkejä löytyy loputtomasti.
Se, että me suomalaiset kuristamme itseämme hengiltä yhä tiukemmilla rajoituksilla ja lisäämme kaikkeen 50 prosentin haittaveron, ei maapalloa pelasta. Meidän täytyy toki tehdä osuutemme, mutta sen jälkeen on muiden vuoro. Maapallo on yhteinen, siksi myös toimenpiteiden tulee olla. Elleivät muut tee osuuttaan, me emme voi tehdä sitä heidän puolestaan.
Kirjoitin jo puolitoista vuotta sitten uhkasta (sekä Helsingin Sanomissa 10.11.2009 "Entä jos emme halua uusia haittaveroja?"), jonka väärin perustein ajetut päästövähennykset aiheuttavat. Demokratiassa kansaa ei voi pakottaa, vaan muutoksen täytyy lähteä ihmisistä itsestään. Jos yritetään edetä väärässä järjestyksessä, muutosvastarinta kanavoituu protestiksi. Perussuomalaisten menestys on nyt osoittanut kehityksen todeksi.
Ilmastonmuutoksesta on tullut ympäristönsuojelun tärkeä ja lähes ainoa puheenaihe. Paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt esimerkiksi muoviroskan kertyminen meriin, missä se uhkaa tukehduttaa eläimistön. Muovi on pahempi uhka kuin hiilidioksidi, mutta jostain syystä Suomessa kukaan ei puhu muovipussien haitoista. Kaikki huomio on varattu ilmastonmuutokselle.
Petteri:
VastaaPoista"Se, että me suomalaiset kuristamme itseämme hengiltä yhä tiukemmilla rajoituksilla"
Kuristamme hengiltä? Suomen ekologinen jalanjälki on maailman 12. suurin.
Väestö on ylipainoista ja kärsii elintasosairauksista. Joka paikkaan mennään omalla autolla, ja valitetaan jos pysäköinnistä pitää maksaa.
"ja lisäämme kaikkeen 50 prosentin haittaveron"
Mihin on lisätty 50 prosentin haittavero?
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaNiin - per henkilö laskettuna. Mutta meitä on kovin vähän. Pitkät etäisyydet, kylmä talvi ja talviasuttavat kesämökit ovat ongelmamme.
VastaaPoistaSähkössä on 30 prosentin vero, bensassa 75 prosenttia. Haittaveroistaminen näyttää lisääntyvän jatkossakin.
Petteri:
VastaaPoista"Kaikki viherhömpät eivät ole varsinaisia vihreitä."
Ei niin, on niitä hörhöjä valitettavasti myös kokoomuksessa. Vaikkapa Sirpa Pietikäinen tai asuntoministeri Vapaavuori, joka haluaa ilmastonmuutoksen varjolla tehdä rakentamisesta aivan tolkuttoman kallista. Ilmastonmuutoshurmassa hän haluaa myös estää kauppojen rakentamisen maaseudulla.
Haittaveroissa tahtoo olla se ongelma, että ne kurittavat eniten vähävaraisia. Esimerkiksi energiaintensiivinen teollisuus saa energiaverosta palautuksen. Pihtiputaan mummo ei saa.
VastaaPoistaMaapallon luonnonvaroja kulutetaan liian nopeasti. Me Suomessa kulutamme henkilöä kohden tuplaten enemmän kuin kiinalaiset. Kiina vetoaa siihen, että heillä on oikeus kuluttaa henkeä kohden saman verran kuin muillakin. Meillä ei ole muuta tapaa hillitä kiinalaisia kuin vähentää oma kulutustamme (ja ostaa vähemmän kiinalaista).
Ilmastomuutos on vain yksi osa ylikulutuksestamme. Se on sikäli hankala, että kaikki kulutus vaikuttaa siihenkin. Mitä aikaisemmin saamme kulutusta hillityksi, sitä pienemmällä kurjistumisella me pärjäämme. Minä en ole lainkaan huolissani omasta vähentämistarpeestani, se on vain 50%. Sen sijaan lapsenlapsillani se saattaa olla jo 80%. Jos minä hillitsen nyt, heillä voi olla vähän helpompaa. Enemmän heihin vaikuttaa se, jos saamme Kiinan heräämään. EU:n esimerkki voi olla niukin naukin riittävä, että Kiina reagoi. Me taas olemme osa EU:ta ja ehkä meidänkin vähän pitäisi tehdä jotain asian eteen.
Haittaveroistaminen muuten liittyy kokonaisveroasteeseen. Kun kokoomus ei suostu progressiiviseen verotukseen, se järjestää regressiivistä verottamalla päästöjä. Kohta rikkaat ostavat sähköautoja ja silloin keskituloisilta voi tiristää vähän lisää korottamalla bensaveron 150%:iin.
http://www.kokoomus.fi/jyrkin_sivut/paivakirja/?x206056=2728804
VastaaPoistaOnko kansaa petetty koko ajan !? Rahat takaisin Jyrki Katainen!
Petteri on oikeassa. Ilmasto asiassa on tyhmää olla liian epäitsekäs, yksilö tai valtiotasolla. Jos ei yhteisiä pelisääntöjä ole, niin itsekkäin vain hyötyy epäitsekkäiden "esimerkin näyttäjien" kustannuksella.
VastaaPoista"Muovi on pahempi uhka kuin hiilidioksidi, mutta jostain syystä Suomessa kukaan ei puhu muovipussien haitoista."
Jospa muovi ei olekkaan ongelma Suomessa? Tietääkseni Suomen vesistöt eivät ole täynnä muovia vaan muovipussit menevät pääosin siististi kaatopaikalle ja kuluttavat elinkaarensa aikana ympäristöä vähemmän kuin esim. paperipussit.
Hiukkaspäästöt sensijaan ovat ongelma ja tästä syystä olisi syytä päästä eroon hiilivoimasta riippumatta hiilidioksidista.
Anonyymi:"Enemmän heihin vaikuttaa se, jos saamme Kiinan heräämään."
"Enemmän" on karkeaa vähättelyä. Oikeasti meidän tekemisillä ei ole ilmaston kannalta mitään merkitystä, jos emme onnistu vaikuttamaan Kiinan kehitykseen.
"Me taas olemme osa EU:ta ja ehkä meidänkin vähän pitäisi tehdä jotain asian eteen."
Pitää sitten kun maailman laajuiset sopimukset ovat tarpeeksi kattavat. Luultavasti se, että EU näyttää esimerkkiä vain haittaa neuvotteluja esim. Kiinan kanssa. Kiina hyötyy tästä tilanteesta, eikä sillä ole syytä muuttaa sitä. Sen sijaan, jos EU:kin toimisi itsekkäästi, niin Kiina hyötyisi enemmän lähtemällä sopimuksiin mukaan.
Juuri kokoomus on ollut ajamassa
VastaaPoistatasveromallia kaikkeen. Esim Polttoaineesta kaikki maksavat
saman verran. Kohta täytyy maksaa,myös kun käy sairaanhoitajalla, joka arvioi voitko mennä lääkäriin, josta tietysti taas eri maksu. N kappaletta käyntejä maksullisia, jonka jälkeen "ilmainen"
Äänestämällä kokoomusta kaikkeen julkiseen terveydenhoitoon tulee
jonojen lisäksi näitä tasamaksuja.
>Jos ei yhteisiä pelisääntöjä ole,
VastaaPoista>niin itsekkäin vain hyötyy
>epäitsekkäiden "esimerkin
>näyttäjien" kustannuksella.
Juuri näin. Vaikutus on vielä pahempi, jos teollisuus siirtyy maksujen vuoksi maihin, joissa sääntelyä ei ole.
>Jospa muovi ei olekkaan ongelma
>Suomessa? Tietääkseni Suomen
Muovipakkauksista on joskus herätelty keskustelua, mutta niitä ei pidetä meillä ongelmana. Monissa maissa pusseille on kuitenkin asetettu haittaveroja tai niiden käyttö on kielletty kokonaan. Kummallista, ettei EU ole puuttunut asiaan (vrt. hehkulamppukielto).
UAE on ehkä enemmän kuriositeetti, kyllä sielläkin riittää ns. tavallisilla moottoreilla varustettuja autoja kun vähän tarkemmin katsoo.
VastaaPoistaTähän liittyy myös perinteinen viherpiiperrysongelma, kumpi on suurempi saastuttaja;
Eko-Ville, joka asuu Nummi-Pusulassa koska haluaa asua luonnon keskellä ja käy joka päivä pienellä diesel-autollaan töissä Vantaalla kierrätyskeskuksessa. Pieni diesel-auto pitää uusia 3-5 vuoden välein, tekniikka kun kehittyy.
Vaiko öky-Joonas, joka ostaa itselleen harrasteautoksi Ferrarin ja ajaa sillä 1000 km vuodessa (eli saman mitä Eko-Ville 2 viikossa) ja pitää autoa seuraavat 40 vuotta koska se on klassikko jo alunperinkin.
Kaikki tietävät kumpaa Suomessa rangaistaan.
Jostain syystä viherliikkeen näkökulma menee äärimmäisyyksiin, eletään enemmän ideologiaa, kaikki kulutus pitää karsoa, kaikki pitää verottaa kuolemaksi saakka. Realiteetti iskee vasta siinä vaiheessa kun töpselistä ei cityvihreälle tulekaan sähköä, sisälämpötila kodeissa on talvisin pakkasen puolella ja lähiruokaa ei lumisilta pelloilta saakkaan.
Viime viikolla osui silmään jostain maininta että Argentiinalaisten ja Chileläisten viinien kuljetus on yhtä saastuttavaa kuin Etelä-Eurooppalaisten -- laivarahti kun on niin paljon tehokkaampaa kuin rekkarahti. Olettaisin että Etelä-Amerikkalainen maaperä on vähemmän "riistetty" kuin Etelä-Euroopassa eli vihreintä olisi juoda kauempaa tulevia viinejä.
Muutama vuosi sitten laskettiin että uusi-seelantilainen lammas on vihreämpää kuin englantilainen, englantiin toimitettuna. Laivarahdin päästöt kuittaantuvat paremmilla kasvuolosuhteilla, vähemmillä lannotteilla, vähemmän saastuttavalla traktorikannalla, jne.
Ei tarvitse olla suurempi nero ja ymmärtää että Suomen karuissa, kasvuolosuhteiltaan vaatimattomissa ympäristöissä kasvanut lähiruoka ei välttämättä oikeasti ole sen vihreämpää kuin paremmissa olosuhteissa kasvanut ruoka.
Odotan innolla päivää jolloin vihreästä toiminnasta siirrytään järkevään toimintaan.
Jaska: "sitten kun maailman laajuiset sopimukset ovat tarpeeksi kattavat"
VastaaPoistaTarvitseeko sopimusten olla ehdottomasti maailmanlaajuisia? Mielestäni riittää että sopimukset tehdään demokraattisten maiden kesken, joilla on paljon valtaa teknologian kehittymiseen. Ajan saatossa esim. sähköautot halpenevat, ja markkinatalous hoitaa loput.
"Tarvitseeko sopimusten olla ehdottomasti maailmanlaajuisia? Mielestäni riittää että sopimukset tehdään demokraattisten maiden kesken, joilla on paljon valtaa teknologian kehittymiseen. Ajan saatossa esim. sähköautot halpenevat, ja markkinatalous hoitaa loput."
VastaaPoistaJos on kyse koko ilmastoon vaikuttavista päästöistä ja sellaisista päästövähennyksistä, joista aiheutuu kustannuksia, niin sopimusten piirissä pitää olla suurin osa maailman päästöistä ja paikoista, joihin päästöt voitaisiin siirtää.
Muuten käy niin, että päästöjään vähentävät tekevät turhaa työtä ja saastuttaja kerää voitot. Eivät kai Vihreätkään halua palkita saastuttajaa, vaikka olisi kova halu näyttää esimerkkiä.
Päästövertailussa maiden välillä pitäisi keskittyä ominaispäästöihin per henkilö. Jos vain verrataan tiettyyn aikaisempaan vuoteen, niin se on vähän sama kuin annettaisiin varkaalle lupa jatkaa ryöstelyä, koska muuten joutuu "alentamaan totuttua elintasoja" aiemmin ryöstettyjen hyväksi.
VastaaPoistaHenkeä kohti laskettuun ominaispäästöön pitäisi lisätä tuonnin sisältämä päästö ja vähentää vientituotteiden sisältämä päästömäärä, kunhan vientituotteet tehdään enintään keskimääräisellä CO2-päästötasolla.
Itkeminen kylmästä ilmastosta tai etäisyyksistä voidaan lopettaa - nämä tietenkin asettavat haasteita, mutta myös lisäävät mahdollisuuksia kokonaispäästöjen vähentämiseksi. Eli laskennallisisa ominaispäästöjä arvioitaessa pitäisi huomioida esimerkiksi metsien hiilivarannon kasvu ja soiden hiilivarannon muutokset.
Lex Vapaavuoresta äänestetään tiistaina. Laki on merkittävyydeltään suurempi, kuin arvataankaan.
VastaaPoistaLailla palautetaan valtionohjaus ja kaupunkioikeudet takaisin harvoille ja valituille.
Helsingin kehitys on kieltämättä pysähtynyt jo sitten 70-luvulta lähtien. Sitävastoin Helsingin ympäristökunnat kehittyy loistavasti ja niiden tuleekin jatkossa tiivistää yhteistyötä Helsingin hegemoniapyrkimysten estämiseksi.