Syksyllä 2006 olin HETKYn (Helsingin tietojenkäsittely-yhdistys) tilaisuudessa, jossa puhui eräs Nokian silloisista johtajista. Hän kertoi, että neljällä miljardilla ihmisellä on hammasharja ja kahdella miljardilla matkapuhelin. Olisi vain ajan kysymys, milloin jälkimmäinen luku ohittaa ensimmäisen, ja Nokialla tulisi olemaan kehityksessä suuri rooli: siitä tulisi tärkein ihmisiä nettiin yhdistävä yritys.
Tähän asti kaikki oli ymmärrettävää ja kiinnostavaa. Mutta sitten puhe muuttui tekniseksi mongerrukseksi, joka varasti huomion itse asialta. Ehkä kyse oli tietoisesta valinnasta, ehkä sanoja ei pitänytkään ymmärtää. Puhuja, joka haluaa peittää todellisen sanomansa tai korostaa omaa asemaansa, siirtyy käyttämään vaikeita termejä ja tyhjiä fraaseja.
Aloin kirjoittaa ylös puhujan käyttämiä termejä: konnektiviteetti, teknologia, kolmegeen ensimmäinen evoluutio, pakettioptimoitu arkkitehtuuri, speksinopeus 100 Mbit alas 50 ylös, latenssi, ip-teknologia, realiteetti, high-end multimedialaite, seuraava evoluutio, ei-kompleksisella, broadcasting-maailma, proksimiti-maailma, pystytään konnektoitumaan, tulee hirveesti kompleksiteettia, kaikkia kyvykkyyksiä käytetään rikkaasti, konvergenssi, bisnesmalli, mitä uutta internet-ekspirienssiin voi tulla, tuodaan uudet kokemukset puhumisen lisäksi, käytetään selluverkkojen yli, puheapplikaatio yrityksille ihan erilaisilla arkkitehtuureilla, mobiilialustojen kyvykkyys kehittyy, klaienttisoftat meidän puhelimiin, ne teistä jotka ovat siirtyneet jo tähän paradigmaan, horisontaalisia platformisovelluksia, ajatellaan kollaboraatioplatformia, konvergenssi tuo uusia mahdollisuuksia, erilaisen access-teknologian yli, käyttäjäkokemuksen rikkauden lisäämistä, ne käyttäjäkokemukset jotka ovat heille relevantteja, meillä on ollut yksi tällainen initiatiivi, meillä on kyvykkyys laittaa sensoreita, muutamia breakthrougheja pystytään tekemään, tuotteiden kautta syntyvillä loppukokemuksilla, se ei ole pääparadigma jota me ajetaan eteenpäin, vähän operaattorisentrisiä, minkälaisten kyvykkyyksien ulostuomiseen...
Vanha esitys palasi mieleeni, kun kuuntelin podcastina Tuomas Enbusken mainion keskusteluohjelman otsikolla Mitä Nokian ja Microsoftin yhteistyö käytännössä tarkoittaa? (YLEn Areenassa, varustettu merkinnällä "esitysaikaa ei rajoitettu").
Ohjelmassa Nokian entinen head of user experience -johtaja Juhani Risku perusteli nokiakieltä sillä, että kun joka toinen sana oli kryptattu (salattu) englanniksi, puhe voitiin helposti vaihtaa kokonaan englanniksi, mikäli huoneeseen astui suomea taitamaton henkilö.
Riskun toinen väite oli mielenkiintoinen: englanti on suomalaiselle alistumisen kieli. Lappeenrannassa tai Oulussa opiskelleet insinöörit mieluummin vaikenivat, kun sisäisten palaverien kieli vaihtui englanniksi. Natiivisti englanninkielinen henkilö otti 2-0 voiton alistuvasta suomalaisesta.
Voisiko se olla totta? Hävisikö suomalainen osaaminen Nokian sisäisissä kamppailuissa siksi, ettei rohjennut väittää vastaan vieraalla kielellä?
Toinen suora lainaus ohjelmasta antaa ymmärtää, että kielellä on vaikutusta myös jatkossa: [Microsoft on] niin kova firma että joka ikinen kerta kun nokialla on neuvottelutilanteessa heikompi esim. kouluttamaton henkilö - mitä heillä on todella paljon tällä hetkellä johdossa - niin neuvottelussa Microsoft joka ikinen kerta voittaa sen kaks nolla sen keskustelun.
Kieli on vallankäytön väline. Elleivät työntekijät pysty tai halua viestiä ymmärrettävästi keskenään, valta siirtyy niille, jotka saavat suunsa auki ja tekevät itsensä kuulluksi.
Ja ellei yritys pysty tai halua kertoa ymmärrettävästi tuotteistaan ja niiden erinomaisuudesta, miten asiakkaiden odotetaan tekevän ostopäätöksiä? Hukkuivatko Nokian konnektiviteetit, kyvykkyydet ja evoluutiot Applen helppokäyttöisyyden ja tyylikkyyden alle?
Ehkä kyseessä oli vain yritys pelata hevonpaskabingoa. Bingon saanut olisi voinut voittaa vaikka nokialaisen.
VastaaPoistaEi ihme että iPhone meni ohi oikealta ja vasemmalta.
VastaaPoistaToki englantia äidinkielenään puhuvilla on suuri etu mutta ns. ammattipiireissä osataan kyllä yleensä nähdä tämän taakse.
Itse olin 90-luvulla mukana muutamassa EU:n työryhmässä ja vaikka sisältö olikin enemmän soopaa, palaverissa kävi toinen suomalainen kollega muutaman kerran. Kävi vain kääntymässä muutaman tunnin, koska ei halunnut hukata aikaa, ja esitti mielipiteensä ns. tankero-englannilla. Kollega tiesi erinomaisen hyvin mistä puhuu, asiat olivat fiksuja, ja häntä arvostettiin työryhmässä.
Eli kielimuuri kasvaa mitä kauemmaksi mennään itse asiasta mm. bullshit bingon merkeissä. Kun taas puhutaan asioista, osaaminen ja oikeat mielipiteet kaatavat kielimuurin nopeasti.
Tottahan se on, että nykymaailmassa on monessa mielessä etulyöntiasema ihmisellä joka puhuu englantia äidinkielenään. Mutta enemmän tuo teknomölötys kertoo mielestäni siitä Nokian insinöörilähtöisestä lähestymisestä tuotteisiin ja asiakkaisiin. Satsataan mitattaviin ominaisuuksiin ja ollaan tyytyväisiä karvan verran kilpailijoita parempiin spekseihin. Unohdetaan se, että loppukäyttäjä ei käytä speksejä vaan tuotetta. Jos se tuote on käyttäjän mielestä kömpelö, epäintuitiivinen, tylsä tai käyttöliittymältään hidas niin ei siinä auta 3% parempi suorituskyky paperilla. Itse en omista iFööniä, mutta säännönmukaisesti ekan sellaisen hankkineilta kuulee haltioituneita kommentteja siitä kuinka hauskaa ja helppoa sen käyttäminen on. Uuden Nokian ostaneet lähinnä huokailevat sitä kuinka kömpelö, buginen tai entisenkaltainen puhelin on.
VastaaPoistaOnhan se nähty miten Hjalliksen ohjelmassakin hurrien asemaa paapotaan ja kuinka he kyykyttivät kielensä perusteella.
VastaaPoistaSaksan jotkut maahanmuuttajat kritisoivat suoraan idiooteiksi vanhempia ja lapsia, jotka ei kolmannessakaan polvessa opettele tai opi valtakieltä. Samaa voisin luonnehtia ruotsin kielen osaltakin.
Kielillä puhuminen on aina ollut vallankäytön väline. Joissakin kirkoissakin hurmoshenkisimmät vetää kuin nuottaa perässään kalastellen suosiotaan.
Nokia ja monet lafkat kyykyttää ihmisiä soitattamaan jopa ulkomaille, jotkut yritykset takuuasioissa. Puhelu yhdistyy Intiaan tai Saksaan, eihän haittaa pieni murre tai korostus ketään.
Valtaa on aina käytetty väärin siis kielten osalta, ja juttu pitää paikkaansa myös tältä osin.
Aihetta sivuten kannattaa myös lukea tämä vanha kirjoitukseni.
VastaaPoistaOlen ollut lukemattomia kertoja mukana suomalaisissa palavereissa tai seminaareissa, joiden työkieleksi on valittu englanti yhden ainoan ulkomaisen osallistujan vuoksi. Huvittavinta tilanteessa on se, että tuo kielitaidoton on saattanut asua Suomessa jo vuosia.
VastaaPoistaMonessa muussa maassa ei tulisi kuuloonkaan, että kaikki vaihtaisivat äidinkielensä englanniksi vain siksi, että joku ei vaivaudu opettelemaan paikallista kieltä.
Totta kai kaikki suomalaiset osaavat englantia. Mutta silti työteho romahtaa vieraalla kielellä helposti puoleen. Suomalaiset ovat usein liian vieraskoreita ja alistuvia.
Mutta sitten puhe muuttui tekniseksi mongerrukseksi, joka varasti huomion itse asialta.
VastaaPoistaHaiskahtaakohan tässä nyt vähän epärehellinen populismi :)? Tietojenkäsittely-yhdistyksen nörteille puhuessaan on aika luonnollista käyttää koodareitten linguafranca:a eli englanninkielisiä termejä. Eduskuntaan pyrkivälle ehdokkaalle on tietysti helppoa vaatia extempore suomennettuja termejä vaikka se olisi varmasti vienyt päähuomion ja luhistanut esitelmän ymmärrettävyyden. Kaupallisen mainosmaailman fraaseja käytetään siksi että kännykkäteollisuus on mainosvetoista nykyään. Apple voittaa siksi että se on valmiiksi ohjelmoinut käyttöliittymän vastaamaan anglosaksisten kouluttamattomien massojen rutiineja vastaaviksi.Nokialla on kaikki tekniset vaihtoehdot esillä ja siksi se ei ole yhtä suosittu. Mutta tämä on ollut Nokian tietoinen valinta. Ja on osa laajempaa avointen järjestelmien ideologiaa. Nokian siirtyminen Microsoft-komentoon on
kyllä korjaa tämän puutteen.
Mutta se on yhtä vähän oikeampi "maailmanjärjestyksen muutos" kuin käynnissä oleva arabikansojen luonnonvarojen siirtäminen amerikanjuutalaisten omistukseen. Kuka tahansa osaa Iphonella pyytää Facebookissa risteilyohjusta kilpailevan poliittisen johtajan niskaan ja kun lupaa maksaa öljylähteillä - tekniikan yksinkertaisen käytön ansiosta kaupat syntyvät melkein reaaliajassa.
>Haiskahtaakohan tässä nyt vähän
VastaaPoista>epärehellinen populismi :)?
>Tietojenkäsittely-yhdistyksen
>nörteille puhuessaan on aika
>luonnollista käyttää koodareitten
>linguafranca:a eli
>englanninkielisiä termejä.
Tämä tapahtui viisi vuotta sitten, kirjoitin muistiinpanot silloin, koska se särähti niin pahasti korvaan. "Kyvykkyydet", "operaattorisentrisiä" ja "rikastukset" eivät ole edes englantia vaan jotain ihmeellistä epäkieltä.
>voittaa siksi että se on
>valmiiksi ohjelmoinut
>käyttöliittymän vastaamaan
>anglosaksisten kouluttamattomien
>massojen rutiineja
>vastaaviksi.
iPhone on kallis ja erityisesti älymystön suosiossa. Sitä ei ole tarkoitettukaan "kouluttamttomille massoille".
Minä olin 1980-1990-luvuilla Nokian töissä ulkomailla rakentamassa kaapelikoineita ja kaapelitehtaita sitten minne maailman kolkkaan tahansa. Ja noita kohteita oli paljon - varsinkin Kiinassa.
VastaaPoistaSitten tuli Ollilan Jomppe taloon ja luopui kaapeleista ja kaapelikoneista.
Saa nyt nähdä, kuinka Jompen perillinen suttailee uutta firmaa uuteen uskoon. Mutta se on muistettava, että kilpailu on käynyt veriseksi markkinoista, tehdää sitten mitä tehdään.
Mutta meidän hyödyksi tulee muistaa se, että Nokia ei ole eilisen teeren poika millään teollisuuden sovellutusten teknologian alueella.
Ja ihan varmasti voin sen sanoa, että suomalaisten hallitsema englannin kieli on sellaista, että sillä pärjää Ruotsista Kiinan kautta Intiaan Afrikkaan asti.
JOs et ymmärrä asiasta mitään niin et ymmärrä alan termejäkään. Se vaan on niin että tällä alalla pitää puhua oikeilla temeillä - niitä kaikkia ei voi edes suomentaa.
VastaaPoistaItse olen ollut Nokian matkassa jo usean vuoden ajan ja voin sanoa että kirjoittaja on väitteessään sekä oikeassa että väärässä. Kokouksissa kieltämättä puhutaan juurikin kirjoittajan listaamilla termeillä, mutta syynä en näkisi niinkään asioiden tarkoituksellista hankaloittamista (toki myös tätä osastoa löytyy joukosta). Paljon todellisempi syy on nopeasti kehittyvä teknologia, jonka vauhdissa on vaikea pysyä jopa ammattilaisena - saati sitten odottaa että kielemme kehittyisi samassa tahdissa. Uusia sanoja saisi keksiä joka viikko, ja niiden vakinaistaminen jopa yristysten käyttökieleen olisi käytännössä mahdotonta.
VastaaPoistaVielä siitä toisesta asiasta - arkitodellisuutta on, että monissa kokouksissa on kansainvälisilläkin mittareilla kovan luokan jyriä joilla on natiivienglantinsa takia etulyöntiasema. Nopea reagointi, iskevä ja rikas kielienkäyttö sekä taitavasti rakennetut argumentit helpottavat ajamaan kenen tahansa agendaa.
Itse haluaisin ainoastaan kannustaa suomalaisia hiomaan sekä verbaalisia- että kielitaitojaan, koska niitä tullaan vielä varmasti tulevaisuudessa tarvitsemaan. Työpaikkojemme kehitys kansainvälisiksi tulee vain kiihtymään entisestään, emmenkä halua jäädä takapulpettiin murjottamaan silloin kun muut varastavat shown.