Pitäisikö kotikoneessa olla Windows vai Linux? Pitäisikö tekstinkäsittelyä varten hankkia maksullinen Office vai ilmainen, avoimen lähdekoodin OpenOffice?
Kiitos pilviajattelun, kummallakaan kysymyksellä ei ole jatkossa merkitystä. Käyttöjärjestelmän merkitys laskee koko ajan, sillä tietojenkäsittely muuttuu ohjelmien käyttämisestä palvelujen käyttämiseksi. Käyttöjärjestelmää tarvitaan vain koneen käynnistämiseen, paikallisten tiedostojen hallintaan ja oheislaitteiden ohjaamiseen.
Tekstinkäsittelyä varten ei tarvitse ostaa Microsoftin Wordiä eikä ladata edes ilmaista OpenOfficea. Pilvipalvelut kuten Google Docs ja Microsoftin Live Office tarjoavat kaikki peruskäyttäjän tarvitsemat toiminnot. Ja mikä parasta: ohjelmia ei tarvitse asentaa eikä päivittää, koska ne latautuvat suoraan selaimeen. Tiedostot ja sovellukset ovat käytettävissä kaikkialla, missä vain on nettiyhteys. Edes omaa konetta ei tarvita, sillä tiedostoihin pääsee nettikahvilasta, työpaikalta ja koulusta.
Jatkossa tietokoneen sijaan riittää älypuhelin tai sormitietokone. Tietojenkäsittely irtaantuu lopullisesti pc-maailmasta. Samalla pääsemme eroon monista tietoturva- ja ylläpito-ongelmilta.
Tämä kaikki on hienoa, tervetullutta kehitystä. Voimme unohtaa väittelyt käyttöjärjestelmien ja sovellusten paremmuudesta sekä avoimen lähdekoodin eduista. Vain omat työt ja dokumentit ovat tärkeitä.
Pilvipalvelut ovat mainioita myös siksi, että jatkossa julkishallinto voi tuottaa dokumentteja ja sähköisiä palveluita pelkäämättä niiden aiheuttavan kansalaisille it-ongelmia. Samat tiedostomuodot on tuettuna kaikkialla, eikä ohjelmien ostaminen tai edes lataaminen ole enää edellytys tietoyhteiskuntaan pääsemiseksi.
Toki pilvipalveluissa on omat, sekä tietoturvaan että tietosuojaan liittyvät ongelmansa. Tekniikka on vielä niin uutta, että voimme vain arvailla mitkä niistä tulevat aiheuttamaan todellista haittaa.
Joka tapauksessa meneillään oleva muutos on tervetullutta ja tarpeellista. Pc-maailma on säilynyt lähes muuttumattomana 30 vuoden ajan. On jo korkea aika siirtyä kehityksessä eteenpäin.
Petteri, kun toisessa kirjoituksessa pohdit niiden asiakasetukorttien luonnetta, niin samaa voi kysyä näistä erilaisista pilvipalveluista. Jollakin mekanismilla niistäkin maksetaan. Esimerkiksi Gmailin kohdennetulla mainonnalla viestianalyysien pohjalta. Aika arveluttavaa tämäkin.
VastaaPoistaLarry Ellison hehkutti Javaa jo 1995 että nyt tulee verkkotietokoneet ja tappaa Windowsin "miksi kukaan ostaisi Windows 95:ttä". Ok, onhan google docs hieman java-ajoista kehittyneempi, mutta taitaa olla kyllä edelleen enemmän hypeä kuin todellisuutta.
VastaaPoistaNyt olisi herkullinen tilaisuus viitata kinttaalla hypelle ja panostaa palveluihin, jotka pyörivät omalla koneella ja käyttävät mahdollista pilveä vain anonyymin tiedon siirtoon.
VastaaPoistaTietoturva huolettaa monia ja jopa läppäreissä on muistia ja vääntöä suurehkojenkin tietokantojen pyörittelyyn. Ei siihen kalliita palvelinkeskuksia välttämättä tarvitse. Ei ku sovelluksia vaan kehittelemään :)
Kaikki hyviä pointteja. Pilvipalveluissa tulee olemaan omat sudenkuoppansa. Tällä hetkellä ne ovat kuitenkin kiistatta askel eteenpäin ja varsinkin peruskäyttäjän kannalta. Hän on valmis esim. katsomaan mainoksia, jos saa sitä vastaan veloituksetta tarvitsemansa it-palvelut - sama malli kuin televisiossa.
VastaaPoistaSudenkuoppa mahdollisuus on ainakin se, että pilvessä on entistä helpompi tutkia ja kontrolloida kansalaisten tekemisiä. Eli pilvipalvelujen adminit kohotetaan liki jumalasemaan tarkkailemaan käyttöä.
VastaaPoistaEnnen Lex Nokiaa on jäänyt mieleen tapaus, jossa erään alan toimintojen välillä oli herrasmiessopimus, ettei toisesta yrityksestä haalita työväkeä. No, kumminkin kävi niin, että alihankkijayrityksen työntekijöille tuli maili, joka oli täysin rekrytointi ilmoitus. Kaksi kaveria vastasi siihen. Toinen vastasi webmaililla, toinen yrityksen sähköpostilla. Arvata voi kumpi joutui toimarin huutokonserttiin. Eli seurattiin sitä liikennettä jo ennen Lex Nokiaakin.
Pilvipalvelun käyttäjä antautuu täysin palveluntuottajan vallalle ja kuka sitä valtaa sitten käyttääkin, on vastuussa aika isoista asioista, onko lainsäädäntö siihen valmis? Epäilen suuresti, varsinkin kun kesäkumi on ollut ministerinä.
Totta kai liikennettä on seurattu aina ja seurataan varmasti jatkossakin, vaikka se laitonta onkin. Juuri siksi Lex Nokia olisikin ollut tarpeellinen, sillä se tarjosi edes jonkinlaisen laillisen mallin asian hoitamiseen. Se olisi edellyttänyt ohjeita, tietoturvan parantamista ja ilmoituksia tietosuojavaltuutetulle. Nyt sama asia hoidetaan entiseen tapaan eli laittomasti. Rekrytointeihin ei Lex Nokiankaan varjolla olisi saanut puuttua.
VastaaPoistaPilvipalveluiden tietosuojaa voidaan parantaa salauksella. Ongelmana kuitenkin on, ettei käyttäjä voi itse varmistua siitä, miten salaus todella toimii, ja onko ylläpidolla sittenkin takaportti tai yleisavain tiedostoihin.
Mitähän suomalaiselle Supermatrixille mahtaa kuulua? Viimeinen tiedotekin sivuilla on 7 kuukauden takaa. Petterihän on tässä puuhamiehenä, eikö?
VastaaPoista"Totta kai liikennettä on seurattu aina ja seurataan varmasti jatkossakin, vaikka se laitonta onkin."
VastaaPoistaMiettikääpä näin päin: yrityksen omassa hallinnassa olevia sähköpostipalveluja on helpompi vakoilla, sillä IT-osasto on yrityksen johdon alaisuudessa. Jos sähköpostipalvelut puolestaan tuottaa ulkopuolinen taho (~pilvipalvelu), vakoilu on paljon vaikeampaa. Palvelusopimus on eri asia kuin suora käskyvalta.
Artikkeli oli täynnä hyvää asiaa, mutta miten älypuhelimet ja sormitietokoneet voivat korvata näppäimistön? Niillä iPadeilla, joita olen kokeillut, en kyllä haluaisi kirjoittaa tällaista artikkelia, enkä kovin mielellään edes kommenttia...
VastaaPoista"Jatkossa tietokoneen sijaan riittää älypuhelin tai sormitietokone."
VastaaPoistaToivottavasti et ole ottanut vakituiseen käyttöön tätä Hesarin keksimää sanahirviötä...
>Toivottavasti et ole ottanut
VastaaPoista>vakituiseen käyttöön tätä Hesarin
>keksimää sanahirviötä...
En, jos keksit paremman. Termi on vähän hakusessa.
Jopas sattui... ei siitä ole kauaakaan, kun olen kirjoittanut omaan blogiini yllättävän samantyylisen jutun huonolla englannillani:
VastaaPoistahttp://blog.petrilopia.net/software/living-cloud/
Mitä tuohon sormitietokone juttuun tulee niin eiköhän se tabletti ole se nimi mitä niistä tulisi käyttää.
Jos sormitietokonetta pitää kutsua sormitietokoneeksi, kun sitä sormilla käytetään niin arvaappa millä minä kirjoitan tätä viestiä ja käytän tätä tietokonetta? Niinpä... Sormilla.
>tabletti ole se nimi mitä niistä
VastaaPoista>tulisi käyttää.
Tabletti on erittäin huono termi, koska 90 % kansalaisista se tuo mieleen ihan toisen asian.
Ai niinkuin vaikkapa "korppu" oli täysin yksikäsitteinen termi?-)
VastaaPoistaMuistan kun jonkin aikaa sitten luin uutisotsikon, jossa hesari ensimmäisiä kertoja käytti tuota "sormitietokone" -termiä. Ensimmäinen mielleyhtymä oli tietenkin jokin sormuksen tapainen laite, ei sitä tietokonetta oman järjen perusteella muuten saa järkevästi siihen sormeen.
VastaaPoistaItse jutusta sitten paljastui, että siinä viitattiinkin markkinoilla vuosikymmeniä olleisiin tablet / pda -laitteisiin.
Tabletti -sana on mielestäni vähemmän huono, koska:
1)Se on vakiintunut, ja useimmat tekniikkaa tuntevat osaavat yhdistää sen oikeaan laiteryhmään
2)Tekniikkaa osaamattomilla voi tulla jokin erilainen mielikuva, mutta epäilen vahvasti että "sormitietokoneen" antama mielikuvakaan vastaisi todellisuutta.
3)Sormitietokone on "väärin", mikäli laitetta käyttää styluksella. Toisaalta, käytetäänhän tavallista näppäimistöäkin useinmiten sormilla, mutta ei ole tullut mieleenkään kutsua tämän johdosta pöytätietokonetta "sormitietokoneeksi"
"Tabletti on erittäin huono termi, koska 90 % kansalaisista se tuo mieleen ihan toisen asian."
VastaaPoistaTämähän on "korjattavissa" "valistuksella" eli käyttämällä laitteesta sen oikeata nimeä jolloin ihmiset oppivat sen tietyissä yhteyksissä yhdistämään oikeaan asiaan.
Joku jo otti esille sanan korppu joka sekin varmasti on aikoinaan yhdistetty ihan muuhun, kuin levykkeisiin.
Oletko ajatellut postauksesi otsikkoa "Linux vai Windows - pilvi ei piittaa" siinä on sana pilvi joka varmasti tuo yli 90% kansalaisista jonkin ihan muun asian mieleen, kuin mitä sillä tarkoitat.
Pitäisikö pilvenkin tapauksessa alkaa keksimään uutta sanaa samoin perustein, kuin tabletille?
Miten niin turvallisuus paranee?
VastaaPoistanyt ne on vielä hajallaan ympäri maailmaa ja monen palvelimen, palomuurin ja erilaisten ohjelmien takana ja tulevaisuudessa yhden tai kahden "palomuurin takana", niin onko se parempi?
Meidän yritys on miettinyt näitä asioita pilvipalveluun liittyen hetken aikaa. Kenelläkään meistä ei ole oikeastaan kokemusta Olisi tarkoitus keskittyä selvittämään SaaS-liiketoimintaan liittyviä asioita.
VastaaPoista