Kuka on ollut eduskunnassa todellinen tietotekniikan hyödyntämisen pioneeri.
Ensimmäinen vihje: kyseesssä ei ole Jyrki Kasvi.
Toinen vihje: kyseinen pioneeri on nykyinen euroedustaja.
Hän on tietenkin Heidi Hautala. Siivotessani arkistoa joulun alla löysin vanhan iltapäivälehdestä 12.6.1991 leikkaamani uutisen otsikolla "Mikrot kiellettiin eduskunnan istunnossa".
Siinä kerrotaan, miten eduskunnan puhemiesneuvosto oli päivää aiemmin päättänyt, ettei eduskunnan täysistuntoihin saa tuoda mikrotietokoneita. Heidi Hautala oli tuonut oman mikronsa saliin valmistellakseen puhueenvuoroaan Vuotos-välikysymyskeskusteluun. Puhemies vaati kuitenkin viemään koneen pois, mitä Hautala kommentoi pettyneenä: "Minun tietokoneeni on aivan äänetön. Jos niiden käyttö sallittaisiin, entistä enemmän edustajia osallistuisi täysistuntoihin".
Uutisessa on ajan patinaa, sillä se kertoo myös toisesta päätöksestä. Yhtä aikaa tietokoneiden kanssa oli kielletty kannettavien nmt-puhelinten käyttö. Sirkka-Liisa Anttilan vastauspuheenvuoro oli häiriintynyt, kun "taskupuhelin" oli pärähtänyt soimaan hänen kassissaan. Tapaus "herätti hilpeyden sekaista hämmennystä.. kansanedustajakunnassa."
Uutinen päättyy tietoon, jonka mukaan puhemiesneuvoston kielto välitettiin edustajille suullisesti, jotta siitä ei jäisi lehdistölle päätyvää kirjallista dokumenttia. Pelättiin, että se olisi herättänyt lehdistössä "kiusallista, jopa huumoripitoista huomiota." Ihan varmasti!
Olisiko 20 vuotta kehitystä tehnyt tehtävänsä? Voisiko kansanedustajille sallia tietokoneiden käytön? Nytkin he lähettävät istunnon aikana sähköposteja, tekstiviestejä ja päivittävät Facebook-statusta Nokian Communicatorin kautta.
Pöytätila on yleensä paperipinojen peitossa, joten perinteisen tietokoneen sijoittaminen olisi ongelmallista. Jokin tablet-kone olisi tehtävään omiaan. Samalla eduskunta voisi vihdoin ottaa harppauksen kohti paperitonta toimistoa. Todennäköisesti kevään vaaleissa läpi menee paljon nykyistä nuorempia ehdokkaita, joilla ei ole muutosvastarintaa asiassa. Paras tapa tehdä isoja muutoksia on silloin, kun henkilökunta muutenkin vaihtuu.
Jos tuo tekee hänestä pioneerin silmissäsi niin tilanne on huonompi kuin luulinkaan.
VastaaPoistaKuinka monella muulla kansanedustajalla mahtoi vuonna 1991 olla läppäri sekä halu käyttää sitä työntekoon istuntosalissa?
VastaaPoistaTäysistunnoissa pitäisi ottaa käyttöön koululuokan säännöt. Keskitytään asiaan ja teknisten vimpainten käyttö kielletty. Lyhennetään vaikka istuntojen pituutta ja pidetään tarpeeksi taukoja jotta jaksetaan pysyä asiassa. Ja täysistuntoon tullaan valmistautuneina, ei tehdä niitä läksyjä viime tipassa.
VastaaPoistaOsmo A. Wiio, kansanedustaja 1975-1979.
VastaaPoistaHeh - ja sen jälkeen ei 20 vuodessa olekaan tapahtunut kehitystä.
VastaaPoistapitaa tarkistaa:)
VastaaPoista