Linkit

tiistai 7. joulukuuta 2010

Lentoemäntien lakkosopu pitäisi olla helppo löytää

Lentoemäntien ja stuerttien liitto hylkäsi sovitteluehdotuksen, joten lakko jatkuu. En ole perehtynyt riidan yksityiskohtiin enkä tunne alaa, joten kirjoitan yleisellä tasolla.

Työriitaan pitäisi olla helppo löytää ratkaisu: katsotaan, minkälaiset työtuntimäärät ja lepoajat ovat kilpailevissa lentoyhtiöissä. Jos Finnairin käytäntö on työntekijöiden kannalta huonompi, lakko on oikeutettu, ja lepoaikoja pitää pidentää. Jos taas Finnairin työehdot ovat paremmat, niistä on tingittävä.

Lentäminen on erittäin kansainvälistä bisnestä. Kaikilla on suunnilleen sama tuote, samat palvelut, sama kustannusrakenne, samat lentokoneet. Silloin myöskään työn hinta ei voi olla kovin erilainen. Muussa tapauksessa työntekijät saavat perustella, miksi juuri Finnairin lipuista pitäisi maksaa muita yhtiöitä enemmän. Mikä on se erityinen lisäarvo, josta korkeampi palkka tai paremmat edut pitäisi maksaa?

Kilpailu ei ole täydellistä, sillä monissa tapauksissa halvemman kilpailijan käyttö vaatisi ensin ylimääräisen lennon johonkin toiseen kaupunkiin. Me suomalaiset olemme jossain määrin pakotettuja Finnairin käyttöön, joten miksi juuri meidän pitäisi maksaa lipuistamme korkeampaa hintaa?

Globalisaatio tulee väistämättä johtamaan palkkaerojen tasoittumiseen eri maissa. Joillakin aloilla Suomessa se tietää palkkojen nousua, joillakin laskua. Erittäin kansainvälinen lentotoiminta kohtaa ilmiön ensimmäisenä. Muiden alojen kannattaa jo nyt varautua samaan. Jos vanhoista eduista yritetään pitää kiinni loputtomiin, toiminta siirtyy kokonaan ulkomaille. Globalisaatiopullasta ei voi poimia pelkkiä rusinoita.

Lakko-oikeus on tärkeä ja jokainen ala saa yrittää hankkia etuja itselleen, mutta miksi laki sallii myös tukilakot toisten puolesta? Miten täysin ulkopuoliset ja lakkoon kuulumattomat voivat laillisesti estää lentokoneiden tankkauksen ja vaikeuttaa muiden ihmisten elämää? Onko tällainen laki enää perusteltu nyky-Suomessa, jossa kaikki riippuu kaikesta ja pienilläkin häiriöillä on vaikutusta kymmenien tuhansien syyttömien ihmisten elämään?

13 kommenttia:

  1. Mietipä uudelleen lakko-oikeuden tärkeyttä. Eikö olisi paljon tärkeämpää että työnantaja ja työntekijä saavat sopia keskenään työehdoista ilman muita laillisesti sitovia osapuolia? Työnantajat ja työntekijät ovat järjestäytyneet liittoihin, mutta järjestäytymisen pitäisi olla vapaaehtoista eikä järjestöillä pitäisi olla mitään laillista valtaa (työehtosopimukset) sen suhteen, millaisen työsopimuksen kaksi osapuolta yhteisymmärryksessä ja vapaaehtoisesti tekevät.

    Työntekijälle liittoon kuulumisen eduksi riittää usein jo se, että saa paremmin tietoa mm. keskimääräisistä palkkatasoista ja yleisistä työolosuhteista, jotka kukin voi ottaa omissa työsopimusneuvotteluissa huomioon.

    Ilman sitovia työehtosopimuksia joillain työnantajilla on varmasti kiusaus palkata töihin ne jotka tarjoavat työpanoksensa polkuhintaan ja suostuvat epäinhimillisiin työolosuhteisiin. Suurin osa meistä ei kuitenkaan suostu huonoihin ehtoihin, vaan pyrkii mieluummin yrityksiin joissa asiat on paremmin. Tämä tosiasia painostaa työnantajia keskinäiseen kilpailuun palkan ja työolosuhteiden saralla.

    Näin ratkeaisi Finnairinkin ongelmat. Ne lentoemot jotka suostuu Finnairin esittämiin ehtoihin, voisivat vapaasti mennä töihin ilman liiton painostusta. Muiden pitäisi keksiä parempaa tekemistä. Jos halukkaita työntekijöitä ei löydykkään tarpeeksi, Finnairin olisi joko tarjottava parempia ehtoja tai yritettävä löytää lentoemot muualta, vaikka sitten ulkoistamalla koko toiminnon. Jälkimmäisen liikun kannattavuus selviäisi sittemmin asiakaspalautteen muodossa. Todennäköisesti huonoa palautetta voisi tulla esimerkiksi siitä, jos lennolla ei enää saa palvelua suomeksi.

    VastaaPoista
  2. Työriitaan pitäisi olla helppo löytää ratkaisu: katsotaan, minkälaiset työtuntimäärät ja lepoajat ovat kilpailevissa lentoyhtiöissä. Jos Finnairin käytäntö on työntekijöiden kannalta huonompi, lakko on oikeutettu, ja lepoaikoja pitää pidentää. Jos taas Finnairin työehdot ovat paremmat, niistä on tingittävä.

    Näinhän se idealistisesti kävisi. Tarkoittaisko myös sitä, että keskimääräistä halvempien työntekijöiden palkka nousisi myös alan keskiarvon tasalle.

    Kaikki maailman ongelmat ei ratkea vapaalla kilpailulla. Niin kivalta ratkaisulta kuin se vaikuttaakin niiden kannalta jotka eivät itse joudu kilpailemaan.

    VastaaPoista
  3. Samalla logiikalla voitaisiin vertailla teollisuuden palkkoja. Jos suomalaisen duunarin palkka, lomat ja työajat on parempia kuin kiinalaisella, niistä on tingittävä. Tai sitten duunari saa perustella miksi Suomessa tehty tavara on kalliimpi.

    VastaaPoista
  4. mutta järjestäytymisen pitäisi olla vapaaehtoista

    Eikö se sitten ole?

    Tarkoittaisko myös sitä, että keskimääräistä halvempien työntekijöiden palkka nousisi myös alan keskiarvon tasalle.

    Näinhän siinä käykin. Alipalkattujen alojen osaajat muuttavat Suomesta ulkomaille, jos palkka ei nouse.

    Tai sitten duunari saa perustella miksi Suomessa tehty tavara on kalliimpi

    Postaukseni liittyi työhön, joka on samanlaista ja tapahtuu samanlaisissa olosuhteissa. Sitä lentäminen on mitä suurimmassa määrin. Tehdastyö on vähän eri juttu, tuotteella kun on muitakin ominaisuuksia (mm. laatu, design, ekologisuus...).

    Kuten vaate-, paperi- ym. teollisuuden kohtalo on osoittanut, samanlaisissa töissä pitää pystyä perustelemaan lisäarvo, tai muutoin työ siirtyy muualle. Eikä kyse ole työnantajien vaan kuluttajien ahneudesta: he puhuvat kauniisti, mutta viime kädessä äänestävät kuitenkin lompakollaan. Samanlaisista tuotteista (lento, t-paita) ostaja valitsee sen halvimman.

    VastaaPoista
  5. Euro on kova konsultti ja hoitaa tämänkin ongelman pois päiväjärjestyksestä. Suurin häviäjä on Suomi ja suomalaiset.

    Finnairilla lentävät isänmaalliset vanhukset ja lapsiperheet, jotka eivät tiedä paremmasta. Kaikki muut valitsevat halvemman hinnan. Kielitaito ei ole ongelma muualla kuin kotimaan ja lomalennoilla. Suurin osa on jo nyt tottunut nauhoitettuihin tiedotuksiin ja ulkomaankieliseen palveluun (sikäli kun sitä tarvitsevat).

    Finnair ei voi perustella kilpailijoita kalliimpia hintoja matkustamopalvelulla: se ei pärjää kilpailussa edes pohjoismaisille, muista puhumattakaan. Suomalaista ei ole luotu palveluammattiin ja iän myötä varsinkin ns. kauniimman sukupuolen kärttyisyys vain kasvaa.

    Julkisuudessa esillä olleiden vapaapäivien sijaan tässä on oikeasti kysymys AY-liikkeen kuolinkouristuksista ulkoisen työvoiman käytön edessä. Menestystä on luvassa vain aloilla, joita ei voi viedä ulkomaille. Kuljetusalan ammattiliitot lakkoilivat jo ulos suomen lipun alla liikennöineen kauppalaivaston – nyt on vuorossa kansainvälinen lentoliikenne.

    Finnairin asiakkaat perivillä Kauko-idän ja Euroopan välillä liikennöivillä yhtiöillä ei ole mitään tarvetta lentää Suomen kautta. Pelkkä kotimaan lentoliikenne ei kannata, joten ennen pitkää sekin lankeaa veronmaksajien syliin maakuntien bussi- ja junaliikenteen seuraksi. Yhteiskunnan tuen loppuessa, viimeinen matkustaja sammuttaa valot.

    VastaaPoista
  6. Itse lennän mieluusti Finnairilla ja olen valmis maksamaan siitä hieman enemmän kuin ulkomaisilla yhtiöillä - sen verran saa olla kotiinpäin, koska muutkin ovat. Kärttyisyys lisääntyy iän myötä myös meillä matkustajilla :-)

    Silti on kohtuutonta, että tämän tason vaatimuksia esitetään ilman vertailua kilpailijoihin - aivan kuin kilpailijoita ei olisi, aivan kuin yhtiö toimisi omassa maailmassaan. Ja vielä näin läpikansainvälisellä alalla!

    Miksei edes media selvitä, montako lepopäivää muiden yhtiöiden lentoemännillä on? Tunteeko kukaan lentoemoja vieraista yhtiöistä, kysykää heiltä ja raportoikaa.

    VastaaPoista
  7. "Työriitaan pitäisi olla helppo löytää ratkaisu: katsotaan, minkälaiset työtuntimäärät ja lepoajat ovat kilpailevissa lentoyhtiöissä."

    Jaa mihin meinaat verrata, kiinalaisiin, ruotsalaisiin vai amerikkalaisiin. Eiköhän työlainsäädäntökin ole erilaista eri maissa (jos sitä yleensä on).

    Vai suomalaisiinko? Mutta eihän muilla kotimaisilla puljuilla ole vastaavia lentoja.

    VastaaPoista
  8. Vertailukohtana ensin vaikka SAS (pahasti tappiollinen), sitten muut Finskin kokoiset eurooppalaiset yhtiöt. Ei tarvitse mennä Ryanair-tasolle. Ja tässähän oli kyse nimenomaan Aasian-lentojen lepoajoista, eli kaukolennoista.

    Tarvittavien lentoemäntien minimimäärä per kone tulee kansainvälisistä sopimuksista, siitä ei voi poiketa ainakaan alaspäin.

    VastaaPoista
  9. "Työriitaan pitäisi olla helppo löytää ratkaisu: katsotaan, minkälaiset työtuntimäärät ja lepoajat ovat kilpailevissa lentoyhtiöissä."

    Mutta kuka siis silloin päättää viime kädessä työolosuhteista? Ne yhtiöt jotka voivat maan lainsäädäntöön katsoen riistää työntekijöitä ja sanella ehdot ilman neuvotteluja ja muut yhtiöt seuraavat tyytyväisenä perässä?

    Eiköhän anneta ihan vaan kotimaisen työnantajan ja työntekijäpuolen neuvotella. Tätä neuvottelun hedelmää saavat kumpikin osapuoli sitten nauttia tuloksen tai potkujen muodossa.

    VastaaPoista
  10. Lentoemäntien tai pilottien lepoajoista ei todennäköisesti säädetä yhdenkään maan laissa. Nämä ovat alakohtaisia erityiskysymyksiä. Jos joku haluaa muita paremman, joutuu perustelemaan miksi. "Saavutettu etu" ei riitä perusteluksi kansainvälisessä kilpailussa.

    VastaaPoista
  11. "Lentoemäntien tai pilottien lepoajoista ei todennäköisesti säädetä yhdenkään maan laissa. "

    Lailla tarkoitin sitä, että työnantajan ei tarvitse neuvotella työehdoista työntekijäpuolen kanssa. Kuullostaako se sitten reilulta, realistiselta vai yltiökapitalistin unelmalta jää jokaisen itse päätettäväksi.

    Neuvotelkoot ihan rauhassa ja kantakoot seuraamukset nahoissaan ja lompakoissaan.

    VastaaPoista
  12. Järjestäytyminen on kyllä vapaaehtoista mutta työehtosopimuksen valitseminen tai valitsematta jättäminen ei. Se on se ongelma. Järjestöthän niistä neuvottelee sinun puolestasi, olit jäsen tai et.

    VastaaPoista
  13. Oletteko ihmetelleet miksi nykyisin ilmailun ympärillä on nykyisin niin paljon lakkoja? Työntekijöistä on tullut pelinappuloita ja "orjia". Enemmän johtoporrasta kiinnostaa omat isot palkat ja optiot!

    Ja tosiaan jos maailma muuttuu niin miksi noille Finnairin pomoille pitää maksaa niin suurta palkaa ja isoja optioita eiväthän kiinalaiset johtajatkaan saa noin suuria palkkoja.

    Globalisaatio on jännä sana sitä voidaan käyttää työntekijöihin, mutta johtoportaaseen se ei ei ulotu. Ilmeisesti johtoporras elää vielä vanhaa hyvää aikaa. Kukahan alkais tuulettamaan johtoporrasta ja siirtäis sen tähän globaaliin aikakauteen?

    VastaaPoista