Ruotsinkielen asemasta on kiistelty vuosia, mutta vasta parin viime vuoden aikana keskustelu on saanut tilaa myös valtamediassa. Vielä 20 vuotta sitten oli mahdotonta kuvitella vakavaa keskustelua pakkoruotsin lopettamisesta.
Pakkoruotsin vastatuuli johtuu kansainvälistymiskehityksestä. Aiemmin Suomi koki olevansa osa pohjoismaita, nyt koemme olevamme osa Eurooppaa. Ruotsin kielen merkitys on faktisesti vähentynyt, englannin ja venäjän noussut.
Venäjästä on hyvää vauhtia tulossa uusi ruotsi. Venäläisiä käy maassamme yhä enemmän ja ongelmista huolimatta maa lasketaan kehittyvien talouksien BRIC-kerhoon. Kielitaidon puute haittaa vakavasti taloudellista yhteistyötä maidemme välillä. Varsinkin Itä-Suomessa venäjän osaajista on huutava pula.
Ja sitten ovat tietenkin maahanmuuttajat. Suomessa on kohta (ellei ole jo nyt?) enemmän äidinkielenään somalia kuin ruotsia puhuvia.
Pakkohan näiden tekijöiden on vaikuttaa. Satojen vuosien siteet Ruotsiin ja sen kulttuuriin eivät voi loputtomasti ohjata Suomen kehitystä. Oli ruotsista tai Ruotsista mitä mieltä tahansa, kielen merkitys arkipäivässä liudentuu vääjäämättä, eikä sitä voi loputtomasti tekohengittää.
Pakkoruotsi-illassa toistettiin samoja, jo moneen kertaan kuultuja argumentteja: kaksikielisyys on rikkaus, mitä haittaa on ruotsinkielen opiskelusta vaikka sitä ei tarvitsisikaan käytännössä, koskaan ei voi tietää milloin itärajalla syntynyt muuttaakiin Porvooseen ja niin edelleen.
Myös pakkoruotsin vastustajien argumentit oli kuultu jo moneen kertaan. Kummallakaan puolella ei ole heittää peliin uusia ajatuksia, joten kielikeskustelu on juuttunut asemasodaksi, jossa aika tekee vääjäämättömästi työtä pakkoruotsia vastaan.
On ihan pakko kommentoida muutamia pakkoruotsin puoltajien fraaseja, vaikka eivät he taida itsekään aidosti uskoa niihin.
Kaikesta kielitaidosta on hyötyä, myös ruotsista. Pitää paikkansa. Jos koulutunteja olisi rajattomasti, ruotsi voisi roikkua mukana. Mutta koululaisten päivät ovat jo nyt kovin pitkiä ja kouluun pyrkii monta muutakin uutta oppiainetta (kuten draama ja - huh, huh - metsästys!).
Joku sanoi illan keskustelussa osuvasti, että pakkoruotsi on haitallista Suomen kilpailukyvylle. Suomalaiset lapset joutuvat opiskelemaan ruotsia, kun taas ruotsalaislapset voivat käyttää senkin ajan ranskan, saksan ja espanjan opintoihin. Kummasta mahtaa olla enemmän hyötyä 20 vuoden päästä? Ruotsin vuoksi suomalaisilla on pysyvä takamatka EU-markkinoille pyrittäessä.
Miksi pakkoruotsi kun ei puhuta pakkomatikastakaan? Tähän joku kommentoi hyvin, että ruotsi on ainoa aine, jota on pakko opiskella koulusta riippumatta aina yliopistoon asti. Yksi keskustelijoista oli kuulemma RVM - ruotsia vaille maisteri. Ruotsi on yksi kieliopintojen osa-alue, samoin kuin vaikkapa matematiikan sisällä on algebra, geometria tai joukko-oppi. Kieliä kannattaa ilman muuta lukea -- kyse on vain siitä, minkä kielten osaamisesta on eniten hyötyä tulevaisuudessa.
Entä jos itäsuomalainen muuttaa jonain päivänä kaksikieliseen Porvooseen? Onhan se mahdollista. Todennäköisempää kuitenkin on, että kyseinen henkilö muuttaa Keski-Eurooppaan (tai jopa Aasiaan). Ruotsinkieliset rannikkoseudun kunnat eivät ole mitään muuttovoittoalueita.
Yksi naseva kommentti liittyi keskustelijoiden valintaan. Studiossa oli yhtä paljon pakkoruotsin vastustajia kuin sen kannattajia. Syntyi alitajuisesti vaikutelma, että kielikeskustelun puntit ovat Suomessa tasan, ja sehän ei todellakaan pidä paikkaansa. Ruotsia puhuu äidinkielenään 5 prosenttia, suomea 90 prosenttia. Loput 5 prosenttia jakautuvat 200 muun kielen kesken.
Merkit ovat selvät: pakkoruotsista luopuminen on enää ajan kysymys. Siitä tulee ruotsinkielisille arvovaltatappio, mutta tuskin juuri muuta. Ruotsi on helppo kieli, jonka voi opetella myöhemmin, jos tarvitsee. Jättekiva!
"Vielä 20 vuotta sitten oli mahdotonta kuvitella vakavaa keskustelua pakkoruotsin lopettamisesta."
VastaaPoistaKyllä oli varsin vakavaa keskustelua. Ahon porvarihallitus 90-luvun alussa melkein lopetti peruskoulun pakkoruotsin. Äänestystulos oli 9-6, pakollisuutta kannattivat Kepu ja RKP, vastustivat kaikki kokoomusministerit paitsi Ilkka Kanerva.
"Mutta koululaisten päivät ovat jo nyt kovin pitkiä ja kouluun pyrkii monta muutakin uutta oppiainetta (kuten draama ja - huh, huh - metsästys!). "
VastaaPoistaPetteri,
kertoisitko eduskuntavaaliehdokkaana äänestäjille, miksi vastustat ampamaharrastusta, aseenkantolupia ja metsästystäkin, vai kuvittelenko vain?
Ainakin minä olisin ollut erittäin tyytyväinen, jos koulussa olisi aikoinaan ollut mahdollisuus suorittaa metsästäjän tutkinto (ei, tutkinnossa ei ammuta, eikä edes käsitellä aseita, vaan se on metsästykseen liittyviä teoriaopintoja + tutkin).
Samoin näkisin, että nykyisten, käsittämättömiksi hinnoiteltujen autokoulujen rinnalle voisi tulla ajo-opetus koulussa. Tällaiset aineet sopisivat erittäin hyvin valinnaisiksi kursseiksi niistä kiinnostuneille.
Ensin Petterille pari kommenttia:
VastaaPoista"Ja sitten ovat tietenkin maahanmuuttajat. Suomessa on kohta (ellei ole jo nyt?) enemmän äidinkielenään somalia kuin ruotsia puhuvia. "
Tähän on vielä todella paljon matkaa. Ruotsia puhuvia on lähes 300000 kun somaliaa puhuvia on noin 11000.
"Pakkohan näiden tekijöiden on vaikuttaa. Satojen vuosien siteet Ruotsiin ja sen kulttuuriin eivät voi loputtomasti ohjata Suomen kehitystä."
Suomen kaksikielisyydellä ei ole mitään tekemistä Ruotsin kanssa, vaan kyse on edellä mainittujen lähes 300000 suomalaisen, jotka puhuvat ruotsia, oikeuksista.
Pandalta kysyisin, miksi metsästys olisi niin erinomainen harrastus, että sitä pitäisi verovaroin tukea ja opettaa koulussa? Minäkin olisin varmasti ollut tyytyväinen, jos olisin koulussa saanut puuhastella omien harrastusteni parissa.
En myöskään ymmärrä miksi yhteiskunnan pitäisi kustantaa ajokortit kansalaisilleen? Yksityisautoilu on liikennemuodoista ehdottomasti haitallisin, eikä sen tukemiseen kannattaisi verovaroja käyttää. Autokoulukaan ei mielestäni ole käsittämättömästi hinnoiteltu. Eikä taloudellinen panostus ole kova, kun ottaa huomioon, että sillä saa käytännössä elinikäisen luvan kuljettaa autoa.
Eilisessä keskustelussa pakkoruotsin kannattajista iso osa oli kasvanut kaksikielisessä kodissa. Loput heistä olivat selvästi kielellisesti lahjakkaita ainakin siitä päätellen, montako kieltä oli jo hallussa.
VastaaPoistaNäiden ihmisten oli ilmeisen vaikea käsittää, miten vaikeaa ruotsin oppiminen voi olla umpisuomalaiselle. Siksi he toistivat koko ajan, ettei ruotsista ole koskaan ollut heille mitään haittaa.
Puhujat eivät siis ymmärtäneet, että vain suomea puhuvan panos-tuotos-suhde on aivan toinen kuin heidän omansa. Heille itselleen täydellinen ruotsin taito oli tullut "ilmaiseksi" osana kotikasvatusta kuin itsestään.
Nollasta myöhemmin kielen opettelevan panostus ja tuska on aivan toista luokkaa. Silti kielitaito harvoin ehtii kehittyä lähellekään käyttökelpoista.
Nyt 30 vuoden työkokemuksen perusteella valitsisin paljon mieluummin täydellisen englannin taidon kuin surkean saksan ja ruotsin + vain kohtalaisen englannin. Kuten joku keskustelijoista eilen totesi, huonosti opitulla kielellä ei todellisuudessa ole mitään virkaa.
"Suomessa on kohta (ellei ole jo nyt?) enemmän äidinkielenään somalia kuin ruotsia puhuvia. "
VastaaPoistaNo huhuh - väännetään sitä populismiruuvia hiukan pienemmälle.. Ja näillä faktoilla sitten eduskuntaehdokkaana? Ehkä yhteiskuntavalveutunut Petteri hakee vielä itseään ja linjaansa, katotaan neljän vuoden päästä uudestaan..
Jos puhuisin natiivisti ruotsia niin tottakai pitäisin kielen kautta saaduista etuisuuksista kiinni.
VastaaPoistaSuomessa kaksikielisyys on rakennettu siten että se takaa ruotsinkielisille etuja koulussa (mm ruotsinkielisiin korkeakouluihin on matalammat pääsyrajat) ja työelämässä (virkamies-ruotsin vaatimus takaa helpomman pääsyn valtion virkoihin).
"kyse on vain siitä, minkä kielten osaamisesta on eniten hyötyä tulevaisuudessa."
VastaaPoistaPetterin ajattelumalli on mielestäni kovin yksipuolinen. Tämä on se ajattelutapa, johon pakkoruotsin vastustavat aina ripustautuvat. Jos mennään syvemmälle, kysymys on siitä, miten hyvin koko hyötyajattelu edes sopii kielikysymykseen. Pitäisikö kielitaidosta puhua kuin rahasta?
Tässä nimittäin ollaan jonkinlaisessa semanttisessa, itseään ruokkivassa umpikujassa. Ne, jotka keskittyvät englannin opiskeluun, suosivat ajattelussaan anglismia. "Time Is Money", "language skills are money". Lisäksi sekä englannin kielessä että englanninkielisessä kulttuurissa on varmasti mukana globalisaatioon liittyvää ideologiaa.
Ehkä voidaan jopa ajatella, että kielet ovat itse itseään pönkittäviä järjestelmiä. Itse enemmän monikielisenä näkisin, että kielistä puhuttaessa ei saisi ajatella pelkkää ymmärtämistä, vaan kielitaidon monimuotoisuus on myöskin keskeinen tekijä.
Minä olen aloittanut jo oman Å-kampanjani (http://ookampanja.webs.com/). En enää jaksa jauhaa selvästä asiasta eli miksi ihmeessä opiskelemme ruotsia pienen vähemmistön vuoksi.
VastaaPoistaOlen siirtynyt tekoihin:
Osallistu Å-kampanjaan. Se on helppoa.
1. Useassa julkisessa paikassa olevat ohjeet ja opasteet ovat sekä suomen- että ruotsinkielellä esimerkiksi tarroin. Ruotsinkielisen tarran voi hyvin poistaa tai kaksikielisestä tarrasta irroittaa ruotsinkielisen osuuden.
2. Liikennemerkeistä voi peittää ruotsinkielisen osuuden joko pysyvästi tai tilapäisesti.
3. Julkisista tietokoneista voi irroittaa å-kirjaimen.
4. Hotelleissa, linja-autoasemilla ja rautatieasemilla on useasti esitteitä monella eri kielellä. Kaikki ruotsinkieliset esitteet voi viedä pois.
5. Liity mukaan! Meitä ei tarvitse olla montakaan, kun vaikutukset alkavat jo näkymään!
"Minä olen aloittanut jo oman Å-kampanjani"
VastaaPoistaNo enpä ole typerämpää vähään aikaan nähnyt, vaikka olenkin ihan suomenkielinen. Mikä ihme tuossa on järkenä?
Jos saman energian kanavoisit muualle, olisit varmasti jo yhtä rikas ja hyvinvoiva kuin bättre folk.
"1. Useassa julkisessa paikassa olevat ohjeet ja opasteet ovat sekä suomen- että ruotsinkielellä esimerkiksi tarroin. Ruotsinkielisen tarran voi hyvin poistaa tai kaksikielisestä tarrasta irroittaa ruotsinkielisen osuuden.
VastaaPoista2. Liikennemerkeistä voi peittää ruotsinkielisen osuuden joko pysyvästi tai tilapäisesti."
Pieni epäily että tämä ei ainakaan vähennä kaksikielisyyden kuluja ;)
Miksi suomenruotsalaiset puhuvat aina perustuslaillisesta "mahdollisuudesta rikastuttaa elämäänsä eikä niinkään pakosta". Miksi ei koskaan puhuta samaan sävyyn esimerkiksi perustuslaissa määritellystä verojen maksamisesta "mahdollisuutena rikastuttaa valtiota eikä niinkään pakosta"
VastaaPoistaLokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario ja A. H. Saastamoinen, Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."
VastaaPoistaSuomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
"Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."
"Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."
Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Kultakeräys puolustusvoimien hyväksi 1940: 100 000 ihmistä lahjoitti kultasormuksensa ja muita kultaisia esineitään puolustusvoimien hyväksi. Kultasormusten vastineeksi lahjoittajille annettiin rautaiset sormukset tilalle, muut kultaesineet jäivät vastineetta. Kultaa kertyi kaikkiaan 1700 kiloa, joka kuljetettiin 1945 salaa Ruotsiin ja myytiin sinne polkuhinnalla.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
Saanilla piikitteli makeasti Stefan Wallinia ja rkp:tä sekä muita pakkoruotsia kannattavia poliitikkoja eilisessä Uutisvuodossa.
VastaaPoistaOhjelmassa pyöri video, jota Saanila-Wallin-pari kommentoi. Videolla esiintyi Muammar Gaddafi. Saanila aloitti selityksensä videosta sanoen: "On mahtavaa, että on olemassa poliitikkoja, jotka ovat täysin vieraantuneita kansan tahdosta ja välittävät piut paut...mutta ei puhuta sen enempää ruotsin kielen opetuksesta..." Tästä seurasi Saanilan ja Wallinin katseiden kohtaaminen ja Wallinin kiusaantunutta naurua.
http://areena.yle.fi/video/1299358511096