Lehtiuutisen mukaan Euroopan komission liikennekomissaari Siim Kallas haluaa EU-maiden poliisien puuttuvan jokaiseen havaitsemaansa ylinopeuteen, vaikka se olisi vain yksi kilometri tunnissa. Rangaistuksen ei välttämättä tarvitsisi olla suuri, pienestä ylityksestä voisi riittää pelkkä huomautus.
Nopeus on helposti mitattava suure -- ja mitä vielä parempaa, se voidaan täysin automatisoida. Ei ihme, että liikenneturvallisuuden parantamisessa aletaan aina ensin puhua nopeuksista. Seuraavana tulee promillerajan alentaminen -- joka sekin on kuin sattumalta mitattava numeerinen arvo. Harmi vain, ettei sen mittausta voi automatisoida. Niinpä nopeutta mitataan luultavasti satoja kertoja yhtä puhallutuskertaa kohti. Jokainen voi pohtia, onko suhde oikea.
Mutta kuinka paljon nopeus vaikuttaa? Syyskuussa kerrottiin, että Helsingin liikenteessä kuoli viime vuonna kuusi ihmistä. Luku oli alhaisempi kuin kertaakaan vuoden 1929 jälkeen, jolloin tilastointi aloitettiin. Hyvää tulosta pidettiin alueellisten, alennettujen nopeusrajoitusten ansiona. Lähivuodet näyttävät, oliko näin. Jos luku lähtee uudelleen nousuun, syynä saattoi olla esimerkiksi talouden hidastumisen myötä vähentynyt kiire ja liikkumisen tarve, tai poikkeuksellisen helpot keliolot.
Kesällä Helsingin Sanomien yleisönosastolla käytiin pieni väittely nopeuden vaikutuksista kolarien määrään. Vahinkotarkastaja kirjoitti, että vain 3,7 % autoliikenteen kuolonkolareista johtui ylinopeudesta kun taas rattijuopumuksen osuus oli peräti 19,3 %. Hänelle vastannut kirjoittaja esitti ihan toisenlaisia lukuja: kolme yleisintä tekijää ovat ylinopeus (noin 40 %), turvavyön käyttämättä jättäminen (noin 35 %) sekä rattijuopumus (noin 30 %). Luvuista näkee heti, että niissä on mitattu eri asioita ja vieläpä eri tavalla. Asia on ilmeisen monitahoinen.
Kuukausi sitten tapahtui Merikarvialla ikävä onnettomuus, jossa mies menetti autonsa hallinnan ohitustilanteen seurauksena. Auto syöksyi päin vastaantulijaa, jolloin molempien autojen 30-vuotiaat kuljettajat menehtyivät. Kaikin puolin surullinen tapaus.
Olisi kiinnostavaa tietää, miten syy tilastoitiin. Oliko kolarin syynä ohittajan ilmeinen ylinopeus vai se, että hän menetti autonsa hallinnan, vai se, että hän osoitti piittaamattomuutta tai harkintakyvyn puutetta lähtemällä ohitukseen huonossa paikassa? En tunne tapauksen yksityiskohtia, joten nämä ovat vain retorisia kysymyksiä.
Toinen esimerkki oli elokuussa Joensuun Enossa tapahtunut tragedia, jossa kuusi nuorta menehtyi henkilöauton ajettua rekan eteen kolmion takaa. Ilmeisesti rekka ajoi 80 km/h nopeutta 60 km/h rajoitusalueella, mutta miten paljon sillä oli vaikutusta onnettomuuden syntyyn? Ainakaan lopputuloksen kannalta nopeuserolla tuskin oli vaikutusta.
Jos jo pelkkä syyn tilastointi on näin tulkinnanvaraista, miten luotettavia ovat syistä lasketut prosenttiosuudet?
Riskikäyttäytymiseen, piittaamattomuuteen ja huolimattomuuteen voi puuttua vain oikea poliisi niitä havaitessaan. Pelkkä nopeuden mittaaminen on sen sijaan helppoa ja automaattista. On vaara, että kustannussyistä huomiota halutaan kiinnittää vain nopeuksiin ja todellinen liikenneturva jää sivuosaan.
Hyvä ystäväni on nyt ollut puoli vuotta komennuksella kanadassa. Olen kysellyt huomattavan paljon mielenkiintoisia asioita kyseisen paikan kulttuurista, tavoista jne. Kyselin joskus että minkälainen liikennekulttuuri sielä oikein on, minkälainen infrastruktuuri jnejne. Kanada on aika hyvä verrokki suomeen kun ollaan aika samalla vyöhykkeellä. Tiet on sielä suht samassa kunnossa mitä täälläkin. Tulotaso suht sama mitä täällä. Maa on myös erittäin pitkien etäisyyksien maa. Tienhoito suht samaa mitä täällä. Vaihtelevaa.
VastaaPoistaYksi asia mikä kirskahti pahasti korvaan oli se, miten sielä rangaistaan rikoksista. Tien varsilla ei ole peltipönttöjä. Oikeita poliiseja kylläkin, joka on ihan oikein. Sielä on kilometreinä mitattu nopeudet. Nopeuksia valvotaan jonkin verran. Jos ylität nopeuden vaikka 40km/h, saat siitä noin 300 kanadan dollarin sakot (noin 200 euron)!. Eli siis se mikä täällä vie jo melkein auton valtiolle, ja kuskin linnaan (ehdolliseen), on sielä 200 euron värtti. Silti vaikka rangaistukset on täältä katsoen aika mietoja, sielä on huomattavasti rauhallisempi liikennekulttuuri. Ihmiset on huomaavaisempia eikä moisia kaahailuja oikein esiinny.
Tästä tulee mieleen kaksi vaihtoehtoa. Joko suomalaiset on tyhmiä TAI sitten rangaistuskäytännössä on jotain pahasti vialla. Muita vaihtoehtoja ei voi olla. Täällä on jostain tullut fetissi että jokaikisestä pikkuasiasta joka ei oikeastaan aiheuttanut kellekkään yhtään mitään, tulee rangaista aivan järjettömillä (rahallisilla) metodeilla. Sitten taas jos tehdään jotain oikeaa rikollista, niin lähinnä hyssytellään ja silitetään päähän, pidetään visusti huoli ettei ainakaan linnaan pistetä. Sehän maksaa valtiolle ihan sikamaisesti. Tottakai kanadassakin jos ylinopeus aiheuttaa oikeasti jonkin onnettomuuden, siten mätkitään kunnolla rangaistusta. Mutta täällä mätkitään OLETTAMAN perusteella että vaarannat hitosti liikennettä (vaikkei mitään oikeastaan tapahtunut) ja sen vuoksi paiskataan kortti kahdeksi vuodeksi hyllylle, menetät työsi ja maksat siitä lystistä vielä kolme tonnia sakkoja ja oikeudenkäyntikuluja... Siis asiasta jota EI tapahtunut, maksat asiasta joka OLISI VOINUT tapahtua jonkin ihme huuhaateorian perusteella. Jokaisesta kansalaisesta koitetaan leipoa rikollista tavalla tai toisella ja ainoa rangaistuskeino tuntuu olevan sakkorangaistus valtiolle. Eihän oikeat kriminaalit mitään maksa joten tämän vuoksi raiskaajat saa muutaman kk ehdollista (eli ei yhtään mitään), mutta auta armias jos ajat 30km/h ylinopeutta... valtion esivalta katsoo "noh on tuolla ainakin varaa ajaa autolla, kaippa varaa sitten sakkoihinkin on"...
Jotenkin tuli halpamainen olo, että täällä ollaan vain hyväksikäytettyjä lypsylehmiä. Jotenkin tuntui että kanadan metodi on reilumpi ja oikeudenmukaisempi. Ei ainakaan paista niin läpinäkyvältä rahastukselta mitä täällä suomessa "rikollisten" rankaiseminen on ... Arvata saattaa mitä tuo aiheuttaa moraalille.
Onko kukaan koskaan laskenut kuinka paljon valtio MENETTÄÄ verotuloja esim siinä skenaariossa että kun joku nyt on hieman hairahtunut ajamaan 30km/h ylinopeutta vaikka vahingossa epähuomiossa (täällä kun on se toinen fetissi että liikennemerkkejä viljellään jokapuolelle ja nopeudet pumppaa oudosti), eli joku menettää epähuomiossa korttinsa. Auto on kuitenkin pitkien etäisyyksien maassa (niin täällä suomessa kuin kanadassakin) välttämätön esim työhön pääsyyn. Kuinka paljon valtio menettää verotuloja tämän "rangaistuksen" tähden. Kuinka moni on myös menettänyt työnsä ja toimeentulonsa moisen kotkotuksen tähden? Kuinka moni on sitten ajautunut sossun elätiksi eli valtion elätettäväksi tuossa muodossa? Aivan tarpeettomasti pikkuepähuomio virheen vuoksi. Tulee muistaa että tuollanen voi tapahtua kelle tahansa! Eri asia tietysti on ne ketkä kaahaa oikeasti järjetöntä nopeutta kumit sauhuten, näille suotakoon kunnon rangaistus!
VastaaPoistap.s. Kanadassa myös raiskaajien päätä ei silitellä, vaan ne paiskataan linnaan!
p.s.s. Ilokseni sielä kaiken pahan juuren mekassa - englannissa ollaan pikkuhiljaa hallituksen vaihtumisen jälkeen kääntämässä kelkkaa tuosta järjettömästä holhouksesta ja kontrollista vähän vapaammaksi. Esimerkiksi peltipoliiseja on alettu VÄHENTÄMÄÄN! Englannissa on jo myönnetty että ne on pelkkiä sakkorysiä ja rankaisee enemmän tavallisia autolla ajajia vahingossa tehdyistä erheistä kuin todellisia tapauksia. Englannissa on alettu lopettamaan ihmisten järjetöntä holhousta ja kiusaamista. Koskas täällä suomessa tulisi sellanen hallitus? Ei ainakaan nää nykyiset vaihtoehdot näytä kovin hyvältä. Pitänee varmaan muuttaa englantiin tai kanadaan ...
Nopeuden vaikutuksista ja puuttumisesta voi lueskella ministerifoorumin alkuperäisprujusta, pdf
VastaaPoistaTuolla on hyviä havaintoja mm. siitä, miten nopeus vaikuttaa ruuhkaisen moottoritien kykyyn vetää mahdollisimman paljon liikennettä.
Itse liikun niin vähän autolla moottoriteillä ja tyhjillä maantietaipaleilla, että niiden osalta käytävä "jos valoisana kesäyönä tyhjällä suoralla" -keskustelu on henkisesti vierasta.
Sen sijaan kaupunkien 30 km/h nopeusrajoituksien on aika vahva argumentti kaavio, jossa kevyen liikenteen kuolemanriski kolarissa kasvaa pystysuorana käyränä kun autoliikenteen nopeus nousee tuosta kolmestakympistä.
Kuinkahan Siimin laitteet ovat päteviä esim. mittaamaan nopeuden pienoisia muutoksia.
VastaaPoistaMutta Siimi haluaisi työntää laskun kouraan keskimääräisyyden perutella.
Heh. Virossakin osataan näiden poliitikoiden taholta puhua asiasta, mistä eivät tiedä juuri mitään.
Onko rattijuoppouteen löytymässä ratkaisu?
VastaaPoistahttp://www.hs.fi/autot/artikkeli/Google+testaa+itse+itse%C3%A4%C3%A4n+ajavia+autoja+liikenteess%C3%A4/1135260789555
@Markus: Kanada on iso maa ja käytännöt voivat vaihdella. Muistan ajaneeni 250 km viivasuoraa moottoritietä.
VastaaPoistaPeltipoliiseja käytetään sielläkin: "In Alberta approx 90% of the face value of the ticket goes back to the municipality it was written in. This is why cities like Edmonton, Calgary and Lethbridge have photo enforcement on virtually every street corner. In Edmonton this big brother tactic creates over 20 million dollars a year to the city."
30 km/h ylinopeutta kukaan tuskin ajaa epähuomiossa, tai sitten huomio on keskittynyt vääriin asioihin.
"Ilmeisesti rekka ajoi 80 km/h nopeutta 60 km/h rajoitusalueella, mutta miten paljon sillä oli vaikutusta onnettomuuden syntyyn? Ainakaan lopputuloksen kannalta nopeuserolla tuskin oli vaikutusta."
VastaaPoistaDiplomi-insinöörinä osaat varmaan laskea kuinka paljon 80 km/h ja 60 km/h nopeuksissa on eroa liike-energiassa. Rekalla törmätessä henkilöautoon on tietty lopputuloksen kannalta ihan sama, mutta jarrutusmatkan kannalta ero on huikea. Nopeuserolla on vaikutus!
Maanteiden risteyksissä ei ihan turhan takia kiusata autoilijoita rajoituksilla. Rajoitusten määrittelyssä on takana ajatus, että kuljettaja ehtii nähdä, reagoida, toimia ja pysäyttää huonoissakin olosuhteissa.
Riskikäyttäytymistä, piittaamattomuutta ja huolimattomuutta ei voi mitata. Ylinopeutta voi mitata ja välinpitämättömyys nopeusrajoituksia (kuten muitakin sääntöjä) kohtaan kertoo kaiken oleellisen riskikäyttäytymisestä, piittaamattomuudesta ja huolimattomuudesta.
Ei ylinopeuksien valvontaa tarvittaisi, jos jokainen ymmärtäisi oman vastuunsa.
Markus:
VastaaPoista"Silti vaikka rangaistukset on täältä katsoen aika mietoja, sielä [Kanadassa] on huomattavasti rauhallisempi liikennekulttuuri. Ihmiset on huomaavaisempia eikä moisia kaahailuja oikein esiinny."
Ehkä sitten Suomessakin voidaan joskus siirtyä maltillisempaan valvontaan ja mietoihin rangaistuksiin, kun ihmisistä ensin tulee rauhallisempia ja huomaavaisempia liikenteessä ja kaahailuja ei enää oikein esiinny.
Diplomi-insinöörinä osaat varmaan laskea kuinka paljon 80 km/h ja 60 km/h nopeuksissa on eroa liike-energiassa. Rekalla törmätessä henkilöautoon on tietty lopputuloksen kannalta ihan sama, mutta jarrutusmatkan kannalta ero on huikea. Nopeuserolla on vaikutus!
VastaaPoistaTotta. Jo 10 kilometrin nopeudenlisäys pidentää noissa nopeuksissa jarrutusmatkaa 20 prosentilla. Tätä on vaikea subjektiivisesti uskoa, mutta matematiikka on armotonta.
Uutisen mukaan paikalla ei ollut jarrutusjälkiä, toisen uutisen mukaan jarrutusääniä kuitenkin kuultiin. Noin epäsuhtaisessa törmäystilanteessa rekan pienellä nopeusmuutoksella ei ole suurta vaikutusta lopputulokseen.
Jos toinen ajaa ylinopeutta ja toinen ajaa kolmion takaa eteen, mikä pitäisi kirjata onnettomuuden aiheuttajaksi?
> Jos toinen ajaa ylinopeutta ja toinen
VastaaPoista> ajaa kolmion takaa eteen, mikä pitäisi
> kirjata onnettomuuden aiheuttajaksi?
Jos tulee sivutieltä päätielle, niin yleiseen liikennetietoon kuuluu huomioida että pääosa päätiellä liikkuvista ajaa ainakin lievää ylinopeutta. Eli aiheuttajaksi kirjataan väistämisvelvollisuuden laistaminen. Ylinopeus voi kuitenkin edesauttaa onnettomuutta.
Kolmion takaa risteykseen tuleva ei välttämättä edes näe ylinopeutta toisesta suunnasta risteykseen tulevaa. Tai erehtyy nopeuden arvioinnissa. Kohti tulevan auton valoista on aika vaikea arvailla sen nopeutta. Tutussa risteyksessä voi luulla ehtivänsä.
VastaaPoistaRisteyksien nopeusrajoitukset määritellään mm. näkemäalueiden ja risteysten ylitysaikojen perusteella. Niillä on ihan oikeasti syynsä.
Jos tulee sivutieltä päätielle, niin yleiseen liikennetietoon kuuluu huomioida että pääosa päätiellä liikkuvista ajaa ainakin lievää ylinopeutta. Eli aiheuttajaksi kirjataan väistämisvelvollisuuden laistaminen. Ylinopeus voi kuitenkin edesauttaa onnettomuutta.
VastaaPoistaJa juuri nyt muutuin absoluuttisen nollatoleranssin ja kameravalvonnan kannattajaksi.
Yleiseen "liikennetietouteen" EI kuulu huomioida, että muut ajaa kuitenkin ylinopeutta. Eikä kuulu ennakoida, että joka kymmenes vastaantulija on kuitenkin kännissä. Eikä se, että pääosa autoilijoista ajaa kuitenkin päin punaisia valoja. Tai että 1/100 kadulla vastaan kävelijöistä voi vetää varoittamatta turpaan.
Liikenneturvallisuuteen kuuluu noudattaa itse määräyksiä ja luottamus siihen, että muut tekevät samoin.
VastaaPoistaOlettehan kaikki anonyymit samaa mieltä siitä, että jos oikeita poliiseja korvataan peltipoliiseilla, liikenneturvallisuus ei ainakaan parane?
Oikea poliisi voi havaita ja antaa sakon vaarallisesta ohituksesta, vaikkei siinä olisi edes ylinopeutta. Oikea poliisi voi havaita varoituskolmion unohtamisen ja ainakin huomauttaa olemaan hereillä seuraavalla kerralla. Oikea poliisi voi sitä ja tätä, mutta se maksaa. Kuinka arvokkaaksi katsomme liikenneturvallisuuden?
Kaavamainen numeroihin tuijottaminen johtaa epäoikeudenmukaisiin rangaistuksiin, mutta ilmeisesti tuottaa valtiolle hyvin.
VastaaPoistaKullakin tieosuudella turvallinen nopeus vaihtelee hyvin paljon esimerkiksi sään ja liikennemäärän mukaan, mutta nopeusrajoitukset pysyvät pääsääntöisesti samoina (ja niitä ei ole asetettu parhaiden olosuhteiden mukaan), eikä mitään harkintaa nopeusrajoituksesta ylöspäin sallita.
Esimerkiksi 3-tie Keimolan portin kohdalla: Helsinkiin päin rajoitus on 80 ja pohjoiseen 120. Tie kumpaankin suuntaan on suunnilleen samanlainen. Kuinka rikollista voi olla ajaa Helsinkiin päin tällä kohdalla 120 km/h klo 16, kun samaan aikaan toiseen suuntaan ruuhkassa sitä nopeutta ajetaan laillisesti?
@Petteri
VastaaPoista30 km/h ylinopeus huomaamatta on mahdollista. Oletetaan että kuski ajaa tietoisesti 10 km/h yli rajoituksen, joka on 100 km/h. Näinhän aika moni tekee, koska siihen ei juuri puututa, ja jos puututtaisiin niin asiasta selviää huomautuksella tai rikesakolla.
Suomen valtateille on aika tyypillistä, että rajoitus heittelee 100:n ja 80:n välissä usein ja melko mielivaltaisestikin paikoittain. Jos nyt 110 km/h ajanut kuljettaja saapuu 80 km/h rajoitusalueelle, mutta ei huomaa sitä, hän ajaa huomaamattaan 30 km/h ylinopeutta. Eli 20 km/h enemmän ylinopeutta, kuin mitä kuvitteli ajavansa. Seuraamuksissa on kuitenkin iso ero, 10 km/h ylityksestä ei seuraa mitään, mutta 30 km/ ylityksestä saa jo reilusti päiväsakkoja.
Nopeusrajoituksen vaihtuminen 100:sta 80:aan ei pitäisi olla sattumanvaraista, vaan siihen pitäisi aina olla jokin syy - esimerkiksi lähestyvä risteysalue tai muu vastaava kohta. Autoilijan pitäisi havaita tällainen muutos itsekin ja joka tapauksessa laskea nopeutta.
VastaaPoistaKääntäen voi ajatella niinkin, että juuri yllättäen vaihtuvat ympäristöt ja niihin liittyvät nopeusrajoitusten muutokset ovat hyvä syy olla ajamatta tahallaan ylinopeutta.