Helppoja ratkaisuja aseisiin ja autoihin

Jokainen toivoo, että vaikeisiin asioihin olisi helppoja ratkaisuja. Ja löytyyhän niitä, kun oikein etsitään.

Hallitus esittää autokouluun neljää lisäopetustuntia, jotka nostavat ajokortin hintaa 250 eurolla. Perusteluna on tietenkin liikenneturvallisuuden parantaminen. Selitys ontuu. Eivät nuoret sen vuoksi ylinopeutta ja kolareita aja, että heiltä puuttuisi osaamista. Kyse on pikemminkin asenteista ja muista vaikeasti ohjattavista motiiveista. Niihin ei vaikuteta ajotunteja lisäämällä.

Järeitä keinoja kyllä olisi: 80-lätkä takaisin, öinen ajokielto, tuplarangaistukset tai kortin ottaminen kuivumaan jo pienestä ylinopeudesta tai rattijuoppoudesta ensimmäisen vuoden aikana.

Kun itse kävin autokoulun, pimeän tai liukkaan kelin opetusta annettiin vain piirtoheittimellä. Auton tankkaamisesta ei koskaan mainittu sanallakaan eikä liioin kerrottu, että ajokortti täytyy aina olla mukana. Näin jälkikäteen em. asiat tuntuvat itsestäänselvyyksiltä, mutta kun aiempaa kokemusta kotoa ei ollut, muistan odottaneeni että niistä ainakin mainittaisiin. Ei mainittu.

Sen jälkeen autot ovat parantuneet, opetusvälineet vaihtuneet kalvoista tietokoneeseen ja opetuksen sisältö huomattavasti laajentunut. Jos tämä ei ole vaikuttanut toivotulla tavalla nuorten onnettomuuksien vähentymiseen, tokkopa sitä tekee neljä lisätuntiakaan.

Toinen deus ex machina oli aselain muutos, joka velvoittaa lääkärit ilmoittamaan mikäli havaitsee henkilön sopimattomaksi aselupaa varten. Kun historian painolastista johtuen aseiden saatavuutta ja käyttöä ei oikeasti haluta rajoittaa, joudutaan turvautumaan pikkunäppäriin ratkaisuihin.

Lakimuutos asettaa lääkärit kohtuuttomaan asemaan. Tavallisen lääkärin pitäisi lyhyen tapaamisen aikana arvioida, onko henkilö henkisesti riittävän tasapainoinen aseen käyttäjäksi. Tehtävä olisi vaikea psykologillekin, vaikka tällä olisi edessään henkilön täydellinen potilaskertomus. Yleislääkärillä ei ole tarvittavaa koulutusta, ei oikeita papereita eikä aikaa.

Muistettakoon, että paikallinen poliisi haastatteli Kauhajoen ampujaa päivää ennen surmatyötä. Vihjeistä ja epäilyistä huolimatta kokenut poliisimies ei pystynyt päättelemään, millaista hirmutekoa mies parhaillaan hautoi mielessään, vaikka Jokelan tapaus oli vielä tuoreessa muistissa. Jos lääkäri tekee vastaavan virheen, häntä itseään voidaan syyttää huolimattomuudesta tai ammattitaidottomuudesta.

Ehdotuksen puoltajat muistuttavat, että lääkäri tekee samanlaisen arvion ajokorttia varten, ja että sitäkin vastustettiin aikoinaan. On kuitenkin aivan eri asia mitata henkilön fyysistä suoriutumista kuin henkistä tilaa. Terveydenhoitajakin osaisi kartoittaa lääkityksen, mitata näkökyvyn ja arvioida ajokortin vaatimusten täyttymisen.

Toivottavasti lääkintöhallitus edes ohjeistaa lääkäreitä arvion tekemiseen. Kriteerien pitäisi olla julkisia, jotta ihmiset eivät turhaan lähde hakemaan lupaa. Olisiko esimerkiksi taipumus masennukseen tai väkivaltaiseen käytökseen riittävä syy luvan epäämiseen? Entä mielialalääkkeen käyttö? Muu lääkitys? Alkoholinkulutus? Harley-Davidson -moottoripyörä? Vai mikä?

Oman etunsa vuoksi lääkärien kannattaa kirjoittaa hullun paperit kaikille aselupaa hakeville.